Tämä selittää osan ja ison osan selittää ehkä somekulttuuri, joka tappanut kaiken pitkäjänteisyyden ja keskittymiskyvyn. Keskittymisen ongelmat lapsilla ja aikuisilla kasvavat räjähdysmäisesti. Joka toisella on jokin diagnosoitu ADHD, ADD, AC/DC jne. Kukaan ei enää jaksa lukea kokonaista A4:sta ja kukaan ei jaksa katsoa yli minuutin videota. Ammattikoulussa ja työelämässä ollaan siirrytty opasvideoihin, koska kukaan ei jaksa lukea tekstiä, ei pysty keskittymään siihen tai ei ymmärrä sitä.
Itä-Euroopan ja Aasian nousu/menestys Pisassa johtuu aika pitkälle siitä, että siellä opetus on edelleen vanhan ajan pänttäämistä ja opettajilla kuri ja auktoriteetti. Hömppä ei ole vielä levinnyt sinne samassa mittakaavassa. Ehkä ei nousu, vaan länsimaiden lasku feministihömpän ja somekulttuurin takia.
Tämän hömppäilyn vastapainoksi sitten konservatiivisuus nostaa päätään ympäri maailman.
Tämä on se suurin tekijä, eli teknologisen kehityksen ajama teollistuneiden länsimaiden yhteiskunnallinen muutos joka näkyy niin lapsissa kuin aikuisissa. Pitkäjänteisyys ja keskittyminen sekä kädentaidot on rapautuneet (mikä toki liittyy myös kaupungistumiseen).
Seuraavaksi nostaisin nimenomaan koulutusleikkaukset eli resursoinnin haasteet. Kun kyläkoulut ja pienemmät lähiökoulut on lakkautettu, siirrytty suurempiin kouluihin, samaan aikaan luokkakokoja kasvattaen ja poistamalla valtionapujärjestelmään aiemmin kuuluneen lisäkorvauksen erityisen tuen oppilaasta vuodesta 2010 alkaen (=erityisoppilaasta vanhalla termillä) on luotu kroonisesti köyhä peruskoulu. Sen jälkeen sitten leikattiin vielä kaiken kaikkiaan n. kaksi miljardia euroa lisää.
Vasta kolmantena ja pienimpänä näistä on ne muutokset, jotka on tulleet koulujärjestelmään oikeuksiin keskittyvän perustuslakiuudistuksen ja sitä myötä ihmisten ajattelussa tapahtuneen murroksen jälkiseurauksina, jotka on osa maamme lännettymistä. Ne on vaikuttaneeet lähinnä kurinpitoon. Mutta totta puhuen, eihän työnsä hyvin osaavien opettajien ole koskaan tarvinnut juuri kuria pitää vaan he on aina osanneet rakentaa luokkailmapiirin jollain tapaa siten, että se on toiminut hyvin ilman sen dramaattisempia kurikäytänteitä. Jokainen varmaan sitten muistaa myös heitä, jotka ei ole osanneet.
Toki samanaikainen koulujen ja luokkakokojen kasvattaminen on ollut aiheessa katalyytti.
Tims- ja Pisa-tutkimusten osalta on hyvä huomata, että suomalaiset tytöt eivät ole näistä kärsineet samaan tapaan kuin pojat, vaan he ovat edelleen maailman kärkeä.
Tutkimus on etsimässä asiaan selitystä, mutta valistunut arvaus on, että se liittyy muutamaankin asiaan: molempien mittausten iässä tytöt on noin puoli vuotta - vuoden edellä poikia yleisessä kehityksessä, mihin liittyy se, että tytöillä on (ainakin vielä) useammin tunnollisuutta tehdä kaikki läksyt ja keskittyä oppitunneilla, samoin kehityksessä edellä oleminen tarkoittaa myös ko. iässä kehittyneempää toiminnanohjausta. Lisäksi kasvatuksessa edelleen tyttöjen roolimalli uusiutuu toisenlaisena kuin pojilla (roolien ja mallien sukupuolikulttuurinen reproduktio).
Useampikin asiantuntija on väläyttänyt, että tilanne saattaisi muuttua radikaalisti, jos pojat aloittaisi koulun vuoden tyttöjä vanhempina. Valitettavasti tästä ei oikein voi tehdä tutkimusta, kun meillä ei lainsäädäntö oikein taivu siihen. Vaikka ns. kokeilulait nykyisin on mahdollisia, niin lasten kanssa tuskin menisi läpi.