Kotiautomaatio

[Zigh]

Nibe Fighter 1240 kuten tuossa edellisessä viestissä kerroinkin. Ei ole valitettavasti luxury-tiloja eikä mitään muutakaan luksusta tuossa vehkeessä Valikoissa on LV aloituslämpötilan säätö (25-55C) ja stop (30-60C), ja sitten toisaalta lisäkäyttövedelle stop-lämpötila (40-70C) ja lisälämpötilan kompressorin pysäytyslämpötila 50-60C (en tajua edes miksi nuo kaksi ovat eri valintoja), ja sitten se että kuinka usein käyttöveden lämpötila nostetaan lisäkäyttöveden tasolle (0-90 päivää).

Itse olen säätänyt niin että vettä pidetään koko ajan 53-58 asteen välissä, eikä lisälämmitystä käynnistetä ollenkaan. Sitä en tiedä sitten mikä on järkevää...

Mutta jotenkin tuntuu tyhmälle ettei näinkin keskeisen järjestelmän valmistaja ole edes vuonna 2009 ajatellut että laitteen eliniän aikana todennäköisesti jossain vaiheessa tätä haluttaisiin ohjata ulkopuolisella laitteella. Eihän näitä vanhuuttaan käsittääkseni juurikaan vaihdeta, vaan kompressori on se ns. kuluva osa joka 15-20 vuoden jälkeen menee vaihtoon. Se lienee jotain 3000€ kun taas uusi pumppu lienee asennuksineen 15 000€ eli laite pysyy tyhmänä senkin jälkeen. Koska niin korkeaksi sähkön hinta ei kyllä nouse että lämmityksen optimoinnin aiheuttama sähkönsäästö oikeuttaisi älykkäämmän maalämpöpumpun hankinnan

Onhan tuossa lisäkäyttövedelle ulkoisen ohjauksen mahdollisuus. Lisäksi lämmityskäyrän siirto ulkoisella kytkimellä (Ulkoinen kompensointi 1), jolla voisi ehkä esim. lattialämmityksen kanssa puskea lattioihin ylimääräistä lämpöä halpoina tunteina.

Ohjeessa sivu 22: https://www.nibe.fi/assets/documents/10409/031113-6.pdf

 

[jokujossai]

Nibe Fighter 1240 kuten tuossa edellisessä viestissä kerroinkin. Ei ole valitettavasti luxury-tiloja eikä mitään muutakaan luksusta tuossa vehkeessä Valikoissa on LV aloituslämpötilan säätö (25-55C) ja stop (30-60C), ja sitten toisaalta lisäkäyttövedelle stop-lämpötila (40-70C) ja lisälämpötilan kompressorin pysäytyslämpötila 50-60C (en tajua edes miksi nuo kaksi ovat eri valintoja), ja sitten se että kuinka usein käyttöveden lämpötila nostetaan lisäkäyttöveden tasolle (0-90 päivää).

Itse olen säätänyt niin että vettä pidetään koko ajan 53-58 asteen välissä, eikä lisälämmitystä käynnistetä ollenkaan. Sitä en tiedä sitten mikä on järkevää...

Mutta jotenkin tuntuu tyhmälle ettei näinkin keskeisen järjestelmän valmistaja ole edes vuonna 2009 ajatellut että laitteen eliniän aikana todennäköisesti jossain vaiheessa tätä haluttaisiin ohjata ulkopuolisella laitteella. Eihän näitä vanhuuttaan käsittääkseni juurikaan vaihdeta, vaan kompressori on se ns. kuluva osa joka 15-20 vuoden jälkeen menee vaihtoon. Se lienee jotain 3000€ kun taas uusi pumppu lienee asennuksineen 15 000€ eli laite pysyy tyhmänä senkin jälkeen. Koska niin korkeaksi sähkön hinta ei kyllä nouse että lämmityksen optimoinnin aiheuttama sähkönsäästö oikeuttaisi älykkäämmän maalämpöpumpun hankinnan

Nibe RCU 11 sopii Fighter 1240 lämpöpumppuun. Käyttöohjeen perusteella tuolla pitäisi onnistua lämpötila-asetuksien säätö web käyttöliittymästä, eli voisi onnistua esimerkiksi HA:n rest_command avulla lämpötilojen säätäminen.

Miten voin valvoa ja ohjata lämpöpumppuani etänä? | NIBE

Lämpöpumpun etähallinta puhelimella

www.nibe.eu

 

[Paladine]

Nibe RCU 11 sopii Fighter 1240 lämpöpumppuun. Käyttöohjeen perusteella tuolla pitäisi onnistua lämpötila-asetuksien säätö web käyttöliittymästä, eli voisi onnistua esimerkiksi HA:n rest_command avulla lämpötilojen säätäminen.

Miten voin valvoa ja ohjata lämpöpumppuani etänä? | NIBE

Lämpöpumpun etähallinta puhelimella

www.nibe.eu

Tätä selvittelin aiemmin, joku (Google) tiesi maalämpöfoorumilla kertoa jo 2018 että Nibe on lopettanut tuon RCU 11:n valmistuksen, valitettavasti :/

Onhan tuossa lisäkäyttövedelle ulkoisen ohjauksen mahdollisuus. Lisäksi lämmityskäyrän siirto ulkoisella kytkimellä (Ulkoinen kompensointi 1), jolla voisi ehkä esim. lattialämmityksen kanssa puskea lattioihin ylimääräistä lämpöä halpoina tunteina.

Ohjeessa sivu 22: https://www.nibe.fi/assets/documents/10409/031113-6.pdf

Hmm, mitenkäs en tuota huomannut, tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta: "Kun kontakti liitetään vähintään yhden sekunnin ajan aktivoituu ”Tilapäinen lisä-kv.” 24 tunnin kuluttua toiminto palautuu aikaisempaan toimintoon. ". Jos ymmärsin oikein, niin tässä voisi olla ideaa: jos säädän pumpun asetuksista että normaalisti käyttövesi pidetään esim. 25-30 asteisena, ja lisäkäyttövesi sitten vaikka se 58-60 asetetta, niin silloin onnistuisi vaikkapa niin että vettä lämmitettäisiin kunnolla vain kerran vuorokaudessa halvimman pörssisähkön aikaan, ja käskyn lämmittämiselle antaisi vaikkapa se Shellyn rele joka kävisi on-asennossa 1-2 sekuntia. Tämä riittäisi varmaan myös legionellan kurissapitämiseen.

Jaa mutta mitäköhän tuo "24 tunnin kuluttua toiminto palautuu aikaisempaan toimintoon" sitten tarkoittaa, ettei sama toimenpide onnistu 24 tunnin sisällä? Ja toisaalta, aktivoikohan tuo lisäkäyttövesi automaattisesti sähkövastuksen? Jolloin veden lämmitys maksaakin taas enemmän vs. lämpöpumpulla lämmittäminen...

 

[jokujossai]

Tätä selvittelin aiemmin, joku (Google) tiesi maalämpöfoorumilla kertoa jo 2018 että Nibe on lopettanut tuon RCU 11:n valmistuksen, valitettavasti :/

Ilmeisesti pumpun kanssa kommunikoidaan RS485 yhteydellä Modbus protokollalla. Täältä löytyy listaus Modbus rekistereiden osoitteista: GitHub - ctr49/nibe-knx-gw: Nibe RCU to interface with EIB/KNX. HA:ssa toiminee Modbus-integraatiolla (Modbus) tai ESPHome:n Modbus Controllerilla (Modbus Controller). Valmista määrittelyä en löytänyt, eli joutuu itse soveltamaan noiden tietojen pohjalta.

 

[Purulumi]

Ilmeisesti pumpun kanssa kommunikoidaan RS485 yhteydellä Modbus protokollalla. Täältä löytyy listaus Modbus rekistereiden osoitteista: GitHub - ctr49/nibe-knx-gw: Nibe RCU to interface with EIB/KNX. HA:ssa toiminee Modbus-integraatiolla (Modbus) tai ESPHome:n Modbus Controllerilla (Modbus Controller). Valmista määrittelyä en löytänyt, eli joutuu itse soveltamaan noiden tietojen pohjalta.

Taitaa käyttäjän @Paladine pumppu olla sen verran vanhempaa mallia, että sieltä tuo RS485 väylä puuttuu. Uudemmissa Niben maalämpö ja (Jäspin) Vilpeissä se on. Itselläkin on Jäspin vilppiä lukemassa Raspi Talologgerilla (akkuvarmennuksella) ja se lähettää tiedon MQTT Home assistantille.

Jäspin Vilpille ei löydy suoraan kaikkia inputteja talologgerista (maalämpöpumpulle tehty), mutta sain tärkeimmät itse kaivettua.

Edit:Jaa en sanokkaan. Ihan selväksi ei käynyt manuaalista, että mikä väylä tuolla RCU11 ja pumpun välillä on.

 

[Farlink]

No sehän riippuu niin monesta muuttujasta, että kukaan ei voi suoraan sanoa. Miten pitkät suihkut, kuinka kuumalla vedellä, käyttääkö tiskikone lämmintävettä jne. Itsellä 300l varaaja lämpenee 2-3h yöllä. Paljonko sen varaajan lämpötila nyt on? Onko lämmin vesi loppunut kesken? Olettaen, että tuo varaaja on kolmivaiheinen ja jokaista vaihetta kuormitetaan tasaisesti, niin tuon shellyn pitäisi se pystyä hoitamaan. Varmin ratkaisu toki olisi laittaa perinteinen kontaktori ja ohjata sitä shellyllä, mutta silloin ohjaukseen riittäisi kyllä vaikka shelly 1.

Suihkut menee varmaan keskimäärin tyyliin aikuinen 10min/kerta ja lapset yhteensä sen 10min. Elikkä joku puolisen tuntia päivässä suihkutellaan. Suihkutellaan sillä perus 38 asteisella vedellä, mikä on termostaattihanan perus asetus. Ei ole muita kuin keittiö-, khh ja 2x wc hanat, jotka käyttää suihkujen lisäksi lämmintä vettä, muut laitteet lämmittää käyttämänsä kylmän veden. Tänään sain aikaiseksi avattua varaajan kyljen ja sieltä todettuna, että varaaja olikin 270 litranen. Lämpötila oli säädetty n. 65 asteeseen. Koskaan ei ole lämmin vesi loppunut nykyisellä käyttötavalla ja aina riittänyt reilusti. Kattelin varaajan kilven kytkentäkaaviota ja vaikka sähköistä en mitään ymmärrä, niin kolmivaiheiselta tuo kytkentä vaikuttaa, kun löytyy L1, L2, N ja L3 ja joku mulle tuntematon merkki vielä.

Pitäisköhän sitä vaan lähteä liikenteeseen trial/error tyylisesti, miten milläkin ajastuksella vesi riittää ja kuin kauan tarvii lämmittää. Varmaan ensin tietty kokeilee nykyistä lämpötilaa ja lämmittää vaikka sen 3 tuntia yössä. Pyritään jatkossa käymään harrastuksissa suihkussa, että vähenis tuo lämpimän veden käyttötarve muutenkin. Huomenna tulee sähkäri asenteleen laitteet ja pääsee sitten asentelemaan Shellyyn asetuksia.

 

[juhaa]

Tuossa kriittistä on se, että kuinka monta litraa sieltä tulee minuutissa?
Testaa vaikka ämpärin kanssa. Tuo 10min kuulostaa todella hurjalta ”tuhlaukselta”. Käyttötapojen muutos, niin säästät moninkertaisesti siihen, että lämmität halvoilla tai ”halvoilla” tunneilla.

Omasta statistiikasta (joka on alakanttiin), niin 32 litran suihku otti 1,6kWh sähköä, lämpötilaa en pysty tähän hätään sanoa tarkkaan, mutta ulostulo luokkaa 36-38C.

Disclaimeri: en lukenut vanhoja viestejä, että mikä on ongelma.

 

[timbba80]

Jaa mutta mitäköhän tuo "24 tunnin kuluttua toiminto palautuu aikaisempaan toimintoon" sitten tarkoittaa, ettei sama toimenpide onnistu 24 tunnin sisällä? Ja toisaalta, aktivoikohan tuo lisäkäyttövesi automaattisesti sähkövastuksen? Jolloin veden lämmitys maksaakin taas enemmän vs. lämpöpumpulla lämmittäminen...

Tarkoittaa että se viimeistään 24h kytkemisestä automaattisesti sammuttaa lisäkäyttövesitoiminnon jos sitä ei ole itse sammuttanut tai jos tavoitearvoja ei ole saavutettu (Huom oletus oman mhi/nibe vm 2016 vilpin logiikalla).

Mulla ei tuossa VILPissä ole älyä mutta ohjaan releitä Home assistantilla jotka ohjaavat lisälämmitystä (mulla lämpötilan lasku jos ketään ei ole kotona) ja lisäkäyttövesilämmitystä, sähkövastuksien käytön sallimista ja kompuran käytön sallimista. Jos olisi pörssisähkön, olisi automaatio käytössä jotka estää sähkövastuksien käytön jos hinta yli x, ja jotka määrää käyttöveden lisälämmityksen jos hinta alle y jne..


Aiemmin mietit miksi lisäläkäytövedelle on nuo kaksi eri arvoa. Toinen määrittelee mihin asti kompura lämmittää. Kun se raja on saavutettu, loppu lämmitys tapahtuu vain vastuksilla. Esim 53 kompuralle, lisälämmön asteet laitettu 65,jolloin sähkövastukset hoitavat aina yksin 53-65. Kompuraa on turha yrittää rääkätä noihin asteisiin, ei kestä sitä rääkkiä ainakaan vilpeissä.

 

[Paladine]

Tarkoittaa että se viimeistään 24h kytkemisestä automaattisesti sammuttaa lisäkäyttövesitoiminnon jos sitä ei ole itse sammuttanut tai jos tavoitearvoja ei ole saavutettu (Huom oletus oman mhi/nibe vm 2016 vilpin logiikalla).

Okei, jos (toivottavasti) minun pumpussa logiikka toimii samalla tavalla, niin silloin pitäisi kai vain seurata miten pitkään pumppu tekee töitä saavuttaakseen tavoitelämpötilan (uskoisin että se ei paljon vaihtele), ja ajastaa sitten automaatiossa se rele pois päältä vastaavasti, jotta on sitten valmiina taas seuraavaan lämmityskertaan (jos seuraavan vuorokauden halvin sähkö onkin vaikkapa 10 tunnin kuluttua, esimerkiksi).

Mulla ei tuossa VILPissä ole älyä mutta ohjaan releitä Home assistantilla jotka ohjaavat lisälämmitystä (mulla lämpötilan lasku jos ketään ei ole kotona) ja lisäkäyttövesilämmitystä, sähkövastuksien käytön sallimista ja kompuran käytön sallimista. Jos olisi pörssisähkön, olisi automaatio käytössä jotka estää sähkövastuksien käytön jos hinta yli x, ja jotka määrää käyttöveden lisälämmityksen jos hinta alle y jne..

Hyvältä kuulostaa ja tuon tyylisesti itselläkin on tarkoitus käyttää. Pörssisähköä ei minulla vielä ole, onneksi on halpaa sähköä vielä syyskuuhun saakka mutta siksipä tässä onkin vielä hyvin aikaa valmistella automaatioita jotta kaikki on sitten valmiina kun pörssisähköön siirrytään

Aiemmin mietit miksi lisäläkäytövedelle on nuo kaksi eri arvoa. Toinen määrittelee mihin asti kompura lämmittää. Kun se raja on saavutettu, loppu lämmitys tapahtuu vain vastuksilla. Esim 53 kompuralle, lisälämmön asteet laitettu 65,jolloin sähkövastukset hoitavat aina yksin 53-65. Kompuraa on turha yrittää rääkätä noihin asteisiin, ei kestä sitä rääkkiä ainakaan vilpeissä.

Ahaa, kiitos tiedosta! Kuulostaa loogiselta. Mistäköhän tuon tietää miten korkeisiin lämpötiloihin MLP:n kompuraa voi rääkätä... Minun pumpussa voi valikossa säätää pysäytyslämpötila kompuralle kun lisäkäyttövesi on käytössä, ja sen voi säätää väliin 50-60 astetta. Jolloin voisi olettaa että se myös sen 60 astetta kestää, muuten tuo maksimiarvo olisi käyttöliittymässä asetettu alemmas? Lisäkäyttöveden pysäytyslämpötilaa taas voi säätää välille 40-70 astetta, eli jos haluan lämmittää veden päivittäin 60 asteeseen mutta ilman että sähkövastus tulee apuun, voisin säätää nuo molemmat arvot 60 asteeseen, tai esim. 58-59 asteeseen, näin ymmärtäisin...

 

[jokujossai]

Taitaa käyttäjän @Paladine pumppu olla sen verran vanhempaa mallia, että sieltä tuo RS485 väylä puuttuu. Uudemmissa Niben maalämpö ja (Jäspin) Vilpeissä se on. Itselläkin on Jäspin vilppiä lukemassa Raspi Talologgerilla (akkuvarmennuksella) ja se lähettää tiedon MQTT Home assistantille.

Jäspin Vilpille ei löydy suoraan kaikkia inputteja talologgerista (maalämpöpumpulle tehty), mutta sain tärkeimmät itse kaivettua.

Edit:Jaa en sanokkaan. Ihan selväksi ei käynyt manuaalista, että mikä väylä tuolla RCU11 ja pumpun välillä on.

Taitaa noissa vanhemmissa malleissa olla jokin Niben oma protokolla RS485 väylällä, eli ei toimikaan Modbus integraatioilla.

 

[PornReindeer]

Tätä selvittelin aiemmin, joku (Google) tiesi maalämpöfoorumilla kertoa jo 2018 että Nibe on lopettanut tuon RCU 11:n valmistuksen, valitettavasti :/

Mites GitHub - matsjo/nibe-analytics: Data Logger for Nibe Fighter heat pumps. ?

En tutkinut tarkemmin onko siellä mitään sisältöä, mutta jonkin verran noita harrastelijaprojekteja on. Itsellänikin BSB-LAN (Siemensin ohjaimille tehty) oman Oilonin pumpun perässä kiinni...

 

[timbba80]

Okei, jos (toivottavasti) minun pumpussa logiikka toimii samalla tavalla, niin silloin pitäisi kai vain seurata miten pitkään pumppu tekee töitä saavuttaakseen tavoitelämpötilan (uskoisin että se ei paljon vaihtele), ja ajastaa sitten automaatiossa se rele pois päältä vastaavasti, jotta on sitten valmiina taas seuraavaan lämmityskertaan (jos seuraavan vuorokauden halvin sähkö onkin vaikkapa 10 tunnin kuluttua, esimerkiksi).

Jos sulla on siinä laitteessa manuaalinen käyttöveden lisälämmitysnappi, pystyt testaamaan miten tuo toimii. Itselläni toimii niin, että kun VILP:ssä painaa tuota lisälämmitysnappia ja pitää pohjassa sekunnin-pari, niin tuo lisälämmitys menee päälle. Sen jälkeen voi vapauttaa napin ja lämmitys pysyy edelleen päällä. Muistaakseni uusi painallus deaktivoi lisälämmityksen.

Eli jos sinulla toimii tuo samoin, niin voit automaatiolla tehdä tuon niin että ohjaus (esim. rele) kytkee ja muutaman sekunnin päästä vapauttaa. Ei tarvitse siis tässä tilanteessa pitää ohjausta kytkettynä jatkuvana vaan kertaliipaisu riittää. Tässä tosin kannattaa varmistaa että onko tuossa jatkuva lämmitys, eli pitää tuon käyttöveden 24h putkeen tuolla korotetulla arvolla vai kertalämmitys (eli lisälämmitys sammuu automaattisesti kun tavoitearvo saavutetaan). Itselläni tuo on kertarykäisy.

Ahaa, kiitos tiedosta! Kuulostaa loogiselta. Mistäköhän tuon tietää miten korkeisiin lämpötiloihin MLP:n kompuraa voi rääkätä... Minun pumpussa voi valikossa säätää pysäytyslämpötila kompuralle kun lisäkäyttövesi on käytössä, ja sen voi säätää väliin 50-60 astetta. Jolloin voisi olettaa että se myös sen 60 astetta kestää, muuten tuo maksimiarvo olisi käyttöliittymässä asetettu alemmas? Lisäkäyttöveden pysäytyslämpötilaa taas voi säätää välille 40-70 astetta, eli jos haluan lämmittää veden päivittäin 60 asteeseen mutta ilman että sähkövastus tulee apuun, voisin säätää nuo molemmat arvot 60 asteeseen, tai esim. 58-59 asteeseen, näin ymmärtäisin...

Nopeasti kun googlettelin niin ilmeisesti tuossa vielä valmistaja lupaa 65 astetta kompuralla (en tiedä onko vielä kompuran optimialueella vai mennäänkö jo kompuran äärirajoille). Parhaiten ehkä tuohon saa varmuuden Maalämpöfoorumi - Etusivu tai https://lampopumput.info/ -forumeilta.

 

[HTK12]

Suihkut menee varmaan keskimäärin tyyliin aikuinen 10min/kerta ja lapset yhteensä sen 10min. Elikkä joku puolisen tuntia päivässä suihkutellaan. Suihkutellaan sillä perus 38 asteisella vedellä, mikä on termostaattihanan perus asetus. Ei ole muita kuin keittiö-, khh ja 2x wc hanat, jotka käyttää suihkujen lisäksi lämmintä vettä, muut laitteet lämmittää käyttämänsä kylmän veden. Tänään sain aikaiseksi avattua varaajan kyljen ja sieltä todettuna, että varaaja olikin 270 litranen. Lämpötila oli säädetty n. 65 asteeseen. Koskaan ei ole lämmin vesi loppunut nykyisellä käyttötavalla ja aina riittänyt reilusti. Kattelin varaajan kilven kytkentäkaaviota ja vaikka sähköistä en mitään ymmärrä, niin kolmivaiheiselta tuo kytkentä vaikuttaa, kun löytyy L1, L2, N ja L3 ja joku mulle tuntematon merkki vielä.

Pitäisköhän sitä vaan lähteä liikenteeseen trial/error tyylisesti, miten milläkin ajastuksella vesi riittää ja kuin kauan tarvii lämmittää. Varmaan ensin tietty kokeilee nykyistä lämpötilaa ja lämmittää vaikka sen 3 tuntia yössä. Pyritään jatkossa käymään harrastuksissa suihkussa, että vähenis tuo lämpimän veden käyttötarve muutenkin. Huomenna tulee sähkäri asenteleen laitteet ja pääsee sitten asentelemaan Shellyyn asetuksia.

No jos siellä menee esim. se perus 12l/min ja lämpimän veden osuus on 60%, niin puolen tunnin suihkuttelut tarkoittaisi ~216l lämmintä vettä. Kokeilu ja erehdyn menetelmällähän se on lähdettävä. Tuon veden kulutuksen perusteella säätäisin sen varaajan vaikka 70c ja lämmitysajaksi vaikka 4h ja katsoisin miten se riittää. Shelly näyttää miten pitkään lämminvesivaraaja lämpeni yöllä ja saman näkee myös verkkoyhtiön/sähkön myyjän sivuilta.

 

[Paladine]

Mites GitHub - matsjo/nibe-analytics: Data Logger for Nibe Fighter heat pumps. ?

En tutkinut tarkemmin onko siellä mitään sisältöä, mutta jonkin verran noita harrastelijaprojekteja on. Itsellänikin BSB-LAN (Siemensin ohjaimille tehty) oman Oilonin pumpun perässä kiinni...

Tekijä lupaa tavoitteeksi 10% energiankäytön pudotuksen mukavuuksista tinkimättä, mikä kuulostaa ihan hyvältä. En vaan tiedä kun on 2 vuotta sitten viimeksi päivitetty, vaatii Arduinon ja jotain pilvipalvelutilejä yms... Ja listattuna ei ole juuri minun pumppua (jonka vuoksi itsekään en tuota ole aiemmin löytänyt), vaikka lupaakin että pitäisi toimia pumpuilla jotka on tarkoitettu sillä virallisella moduulilla käytettäväksi eli sikäli voisi toimia...

Jos sulla on siinä laitteessa manuaalinen käyttöveden lisälämmitysnappi, pystyt testaamaan miten tuo toimii. Itselläni toimii niin, että kun VILP:ssä painaa tuota lisälämmitysnappia ja pitää pohjassa sekunnin-pari, niin tuo lisälämmitys menee päälle. Sen jälkeen voi vapauttaa napin ja lämmitys pysyy edelleen päällä. Muistaakseni uusi painallus deaktivoi lisälämmityksen.

Eli jos sinulla toimii tuo samoin, niin voit automaatiolla tehdä tuon niin että ohjaus (esim. rele) kytkee ja muutaman sekunnin päästä vapauttaa. Ei tarvitse siis tässä tilanteessa pitää ohjausta kytkettynä jatkuvana vaan kertaliipaisu riittää. Tässä tosin kannattaa varmistaa että onko tuossa jatkuva lämmitys, eli pitää tuon käyttöveden 24h putkeen tuolla korotetulla arvolla vai kertalämmitys (eli lisälämmitys sammuu automaattisesti kun tavoitearvo saavutetaan). Itselläni tuo on kertarykäisy.

Siinä näyttää muuten olevan tuollainen nappi. Ja manuaalin mukaan "Yksi painallus antaa lisäkäyttövettä 3 tunnin ajaksi. Kaksi painallusta antaa lisäkäyttövettä 6 tunnin ajaksi. Kolme painallusta antaa lisäkäyttövettä 12 tunnin ajaksi. Neljä painallusta antaa lisäkäyttövettä 24 tunnin ajaksi. Viides painallus poistaa toiminnon. ". Tuota pitääkin testata tässä lähiaikoina. Ja siitä tuli mieleen että koko homma voisi onnistua jopa ilman sähkömiehen kutsumista paikalle (taas säästöä), jos hommaan alkuperäisen Switcbotin eli tällaisen vekottimen joka on juurikin suunniteltu nappuloiden painamiseen ja joita pystyy sitten vaikka Home Assistantilla ohjaamaan, maksaa about 30€ Suomesta tilattuna:

Pumpun oikeanpuoleista kylkeä pitäisi vaan pitää avoinna jotta tuo mokkula mahtuu paikoilleen, mutta se ei ole ongelma kun pumppu on teknisessä tilassa eikä näkyvillä. Bluetoothin kantama ei varmaankaan yllä tekniseen tilaan mutta ainahan voin tuonne laittaa yhden ESPHome -vekottimen niin sekään ei ole ongelma. Tästähän alkaa ainakin veden lämmityksen osalta tulla suunnitelma!

Nopeasti kun googlettelin niin ilmeisesti tuossa vielä valmistaja lupaa 65 astetta kompuralla (en tiedä onko vielä kompuran optimialueella vai mennäänkö jo kompuran äärirajoille). Parhaiten ehkä tuohon saa varmuuden Maalämpöfoorumi - Etusivu tai https://lampopumput.info/ -forumeilta.

Kuulostaa oikealta, jos käyttöliittymä tarjoaa säätöä välille 50-60 astetta niin sillä otetaan vielä ns. varman päälle eikä rasiteta kompuraa liikaa.

 

[timbba80]

Ja siitä tuli mieleen että koko homma voisi onnistua jopa ilman sähkömiehen kutsumista paikalle (taas säästöä), jos hommaan alkuperäisen Switcbotin eli tällaisen vekottimen joka on juurikin suunniteltu nappuloiden painamiseen ja joita pystyy sitten vaikka Home Assistantilla ohjaamaan, maksaa about 30€ Suomesta tilattuna:

Usein noissa on joku hyvin pieni (~5v) ohjausjännite ja matalat virrat eli saa myös itse kytkeä. Mutta samalla piirilevyllä voi olla myös 230v liittimiä (itselläni esim. optionaalisen ulkoisen kiertovesipumpun virtaliittimet on samalla levyllä ja ne on suojaamattomia. Suurimmassa osassa noita pienvirta -ohjausliittimiä on tuollainen MSTB (?) liitin, johon esimerkiksi ulkolämpötilan anturi tulee kiinni ohuilla johdoilla. Mutta mulla esimerkiksi lisäkäyttöveden liipaisimen liitin oli samanlainen riviliitin kuin tuo kiertovesipumpun liitin, josta nopeasti saattoi epäillä että siihenkin tulee muuta kuin pieni ohjausvirta. Ehdottomasti laite virrattomaksi (ei pelkästään laitteen kytkimestä vaan ihan turvakytkimestä tai sulakkeiden irroituksella / siirtämisellä 0 -asentoon. Ja ennen kytkemisiä olisi hyvä mitata yleismittarilla mitä ne liittimet oikeasti antaa jos itse lähtee tekemään.

Itsellä siis tuo oli hituvirtaa jota noihin liittimiin tuli, varmistin ennen kytkemistä yleismittarilla. Jos on epävarmaa , tai ei tiedä mitä tekee, niin sähkäri / switchbot on erittäin hyvä vaihtoehto tuohon.

Mulla on esphome homeassistantissa, jossa on esp32 ohjaamassa relekorttia. Releistä menee sitten rj45 kaapelilla ohjaus-signaali kiinni VILP:n noihin tarvittaviin matalajännitteisiin kytkimiin.

 

[ChatGPT]

Eikö tuollaisiin Niben vanhoihin "dummy" maalämpöpumppuihin riittäisi vain että vetäisi jollain shellyn releellä automatic virransyötön kokonaan pois päältä jos pörssisähkön hinta ylittää rajan x (+ muita sopivia ehtoja jottei torppa ihan kylmäksi pääse)?
Tietysti sen verran älyä, jotta nappaa virrat pois hallitusti, eikä juuri silloin kun mlp:n kompura käynnissä.
Vai ottaako vanha pumppu itseensä ja hajoaa jos sen virrattomaksi kytkee säännöllisesti?

 

[devaaja]

Ainakin uudemmissa pumpuissa se käyttöveden lämpötilanmittaus tapahtuu vaan parikaapelin päässä olevan vastuksen avulla. Voisikohan tuon ohjauksen tehdä niin että mittaa vastusarvon kun vesi vaikka 70 astetta. Sitten homma vaihtoreleen joka vaihtaa sen vakioarvoisen vastuksen joka simuloi pumpulle 70 astetta aina kun vettä ei halua lämmittää. Laittaa sitten yhden oman DS18B20 anturin vesisäiliötä vasten jonka perusteella voi seurata aina todellista lämpötilaa ja tarvittaessa kytkeä lämpimän veden päälle jos varaaja pääsee liian kylmäksi. Eli logiikka on siis se että aina kun ei halua lämmittää vettä simuloi pumpulle 70 astetta jolloin se ei itse halua lämmittää vettä vaikka oikeasti lämpötila säiliössä tippuu. Pitäisi vain selvittää mitä pumppu tekee sillon kun hetkittäin lämpötilamittaus puuttuu kun rele vaihtaa.

Jos vastusarvo nousee kun lämpötila nousee niin periaatteessahan tuon voisi tehdä vain kytkemällä vastuksen irti aina kun ei halua lämmittää vettä koska eikö pumppu sillon näe itse maksimi lämpötilan varmaa joku 32767 tai vastaava?

 

[Paladine]

Eikö tuollaisiin Niben vanhoihin "dummy" maalämpöpumppuihin riittäisi vain että vetäisi jollain shellyn releellä automatic virransyötön kokonaan pois päältä jos pörssisähkön hinta ylittää rajan x (+ muita sopivia ehtoja jottei torppa ihan kylmäksi pääse)?
Tietysti sen verran älyä, jotta nappaa virrat pois hallitusti, eikä juuri silloin kun mlp:n kompura käynnissä.
Vai ottaako vanha pumppu itseensä ja hajoaa jos sen virrattomaksi kytkee säännöllisesti?

Jotenkin en kyllä uskaltaisi lähteä kokeilemaan, miten viisinumeroisen summan euroja maksava kolmivaihelaite jaksaa päivittäistä virrat pois - virrat päälle -sykliä... Satunnaiset sähkökatkot vielä on ok, mutta että tuota tehtäisiin 365 kertaa vuodessa... En jaksa uskoa ettei vaikuttaisi laitteen käyttöikään mitenkään.

 

[Hyrava]

Ainakin uudemmissa pumpuissa se käyttöveden lämpötilanmittaus tapahtuu vaan parikaapelin päässä olevan vastuksen avulla. Voisikohan tuon ohjauksen tehdä niin että mittaa vastusarvon kun vesi vaikka 70 astetta. Sitten homma vaihtoreleen joka vaihtaa sen vakioarvoisen vastuksen joka simuloi pumpulle 70 astetta aina kun vettä ei halua lämmittää. Laittaa sitten yhden oman DS18B20 anturin vesisäiliötä vasten jonka perusteella voi seurata aina todellista lämpötilaa ja tarvittaessa kytkeä lämpimän veden päälle jos varaaja pääsee liian kylmäksi. Eli logiikka on siis se että aina kun ei halua lämmittää vettä simuloi pumpulle 70 astetta jolloin se ei itse halua lämmittää vettä vaikka oikeasti lämpötila säiliössä tippuu. Pitäisi vain selvittää mitä pumppu tekee sillon kun hetkittäin lämpötilamittaus puuttuu kun rele vaihtaa.

Jos vastusarvo nousee kun lämpötila nousee niin periaatteessahan tuon voisi tehdä vain kytkemällä vastuksen irti aina kun ei halua lämmittää vettä koska eikö pumppu sillon näe itse maksimi lämpötilan varmaa joku 32767 tai vastaava?

Jos lämpötilaa mittaamassa on NTC-vastus (joita yleisesti käytetään lämpöantureina) niin lämpötilan noustessahan vastusarvo pienenee. PTC-vastuksessa vastusarvo kasvaa kun lämpötila nousee mutta niitä harvemmin lämpötilan mittaamiseen käytetään.

 

[Marius]

Onkos jossakin tarjolla suhteellisen halpaa zigbee ulkopistorasiaa? Tulisi siis kausivalokäyttöön, niin voisi olla halpakin. Tämä näyttäisi olevan yksi edullisimpia Ledvance Smart+ Compact Outdoor Plug -etäohjattava pistorasia ulkokäyttöön, IP44 28,99

Wifi pistorasiat ne vasta halpoja onkin, mutta ei huvittaisi jumpata niitä HA:aan kiinni kun zigbeetä löytyy muutenkin kivasti. Vai pitäisikö..?

Vähän vanhaan viestiin vastaus, mutta mihin ulkopistorasiaan päädyit? Tai saa toki muutkin suositella.

Tarkoitus olisi laittaa auton lämmitys HA:n kautta ohjattavaksi. Tarve tosin poistuu kevään aikana, mutta käyttöä vaikkapa kausivaloille on jatkossakin.

Ledvancea tulee vastaan ja niissä näyttäisi lämpötilasuositus olevan -10 celsiuksesta ylöspäin, mutta toiminee kylmemmissäkin olosuhteissa.

 

[T. S]

Vähän vanhaan viestiin vastaus, mutta mihin ulkopistorasiaan päädyit? Tai saa toki muutkin suositella.

Tarkoitus olisi laittaa auton lämmitys HA:n kautta ohjattavaksi. Tarve tosin poistuu kevään aikana, mutta käyttöä vaikkapa kausivaloille on jatkossakin.

Ledvancea tulee vastaan ja niissä näyttäisi lämpötilasuositus olevan -10 celsiuksesta ylöspäin, mutta toiminee kylmemmissäkin olosuhteissa.

Päädyin kyseiseen pistorasiaan, jonka tuohon linkkasin. Monet Lidlin myymälät kiersin niiden ulkopistorasian toivossa, mutta ei löytynyt.

Auton lämmityskäyttöön olisi varmaan kätevä olla virranmittaus (automaatio voisi ilmoittaa jos johto on kytkemättä) eli eräs toinen Ledvance zigbee ulkopistorasia, jossa on virranmittaus voinee olla sopiva sulle. Tai sitten joku wifi pistorasia.

 

[wolfhroc]

Mikä olisi helpoin tapa toteuttaa autotallin oven avaus ha:n kautta? Tuossa nosto-oven moottorissa ei itsessään ole mitään "älyä" mutta siinä on johdon päässä nappi josta sen saa auki/kiinni. Saisiko tuohon johtoon väliin jonkun kikkareen mitä saisi ohjattua ha:n kautta? Eli ymmärtääkseni (vaikken näistä mitään ymmärrä) pitäisi vaan yhdistää ne johdot kun nappia painaa.

 

[KapteeniTunkki]

Saisiko tuohon johtoon väliin jonkun kikkareen mitä saisi ohjattua ha:n kautta?

Jos asia on noin kuin sanot, niin etäohjattava rele rinnakkain tuon napin kanssa ajaa asian. Esim. jokin esp32 viritelmä ESPHOME ESP32 DIY relay and switch module

Eli ymmärtääkseni (vaikken näistä mitään ymmärrä) pitäisi vaan yhdistää ne johdot kun nappia painaa.

Mutta tältä lähtötasolta en välttämättä lähtisi tunkkaamaan.

 

[Paladine]

Mikä olisi helpoin tapa toteuttaa autotallin oven avaus ha:n kautta? Tuossa nosto-oven moottorissa ei itsessään ole mitään "älyä" mutta siinä on johdon päässä nappi josta sen saa auki/kiinni. Saisiko tuohon johtoon väliin jonkun kikkareen mitä saisi ohjattua ha:n kautta? Eli ymmärtääkseni (vaikken näistä mitään ymmärrä) pitäisi vaan yhdistää ne johdot kun nappia painaa.

Katso tuosta pari viestiä ylempää minun postini jossa on Switchbotin kuva. Nuo Switchbotit ovat siitä käteviä että ne ovat Home Assistant -yhteensopivia ja ei tarvitse mitään muita systeemeitä rinnalle, ei tarvitse sähkäriä yms... Eli helppo asentaa ja poistaa tarvittaessa. Toimivat siis vain tilanteessa jossa pitää jotain nappia painaa. Toki samalla valmistajalla on muitakin vekottimia, esim. itsellä on pari Switcbot Curtain -verhorobottia hoitamassa olohuoneen verhojen avaamisen ja sulkemisen, ovat vähän hankalassa paikassa käsin hoidettavaksi niin tuolla on hoitunut hyvin.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Osaako joku neuvoa riemann summin kanssa HA:ssa?
Mulla on Tuya-pistoke ja saan sieltä power (W) tiedon ulos. Nyt yritän kääntää W = kWh käyttäen riemann summia, mutta en ilmeisesti osaa.

Miten tuon raportin saa kWh:ksi?

Rieman summissa on tuo metric prefix -asetus. Jos vaihdan siihen (kilo), niin näyttää 0kWh. Eikös sen pitäisi tuolla asetuksella alkaa näyttämään 0,045kwh...

 

[Markok]

Osaako joku neuvoa riemann summin kanssa HA:ssa?
Mulla on Tuya-pistoke ja saan sieltä power (W) tiedon ulos. Nyt yritän kääntää W = kWh käyttäen riemann summia, mutta en ilmeisesti osaa.



Miten tuon raportin saa kWh:ksi?

Rieman summissa on tuo metric prefix -asetus. Jos vaihdan siihen (kilo), niin näyttää 0kWh. Eikös sen pitäisi tuolla asetuksella alkaa näyttämään 0,045kwh...

Lisää desimaaleja (precision .. decimals)

 

[Zigh]

Osaako joku neuvoa riemann summin kanssa HA:ssa?
Mulla on Tuya-pistoke ja saan sieltä power (W) tiedon ulos. Nyt yritän kääntää W = kWh käyttäen riemann summia, mutta en ilmeisesti osaa.



Miten tuon raportin saa kWh:ksi?

Rieman summissa on tuo metric prefix -asetus. Jos vaihdan siihen (kilo), niin näyttää 0kWh. Eikös sen pitäisi tuolla asetuksella alkaa näyttämään 0,045kwh...

Tee ensin template sensori, joka muuttaa nuo watit kilowateiksi ja integroi sitä.

Varmaan joku muukin tapa olisi, mutta tähän päädyin itse samassa tilanteessa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Lisää desimaaleja (precision .. decimals)

Tämä! Kiitos, ja tällä se lopulta lähti.

 

[Sikatiiker]

Oma Nibe tullut 2020 ja manuaalista löytyy etäkäytöt ja kaikki, mutta turhan hintavat on lisävarusteet omaan makuun. Harvemmin kuuluvat okt:n vakiotoimitukseen.

Noilla releohjauksilla tekee jo paljon jos voi estää sähkövastusten käytön ja kompuran käynnistyksen. Säästöt voi tosiaan jäädä MLP:llä pieniksi ja kaikista vähiten lähtisin älypistorasioilla niitä ottamaan kokonaan kylmäksi.

Kiinteistöautomaatiourakoinnissakin noita väyliä käytetään vain lämpötilojen ja hälytysten seurantaan ja kaikki toiminnallisuudet jätetään suosiolla lämpöpumpulle.

 

[Paladine]

Onko ideaa miksi Philips HUE kaukosäädin imee patterin tyhjäksi vauhdilla? Viimeksi muistan katsoneeni että eihän se kestänyt kuin kuukauden, nyt näyttää että 20 päivää. Eikä tuota edes käytetä kovin usein. Ja on kaiken lisäksi kirjaimellisesti metrin päässä Home Assistant -raspista...

 

[jjs]

Onko ideaa miksi Philips HUE kaukosäädin imee patterin tyhjäksi vauhdilla?

Viallinen kapula? Mulla on toistaiseksi yksi noita v2 dimmereitä käytössä ja se näyttää ~6kk jälkeen 100% akkua. Se tosin on kiinni Hue-sillassa.

 

[Barbarossa]

Täältä löytyy kolmeneljä Philips HUE Dimmer Switchiä, alkuperäiset patterit paikallaan ja jotakin 2½-3 vuotta olleet käytössä. Yksi näyttää 45% paristoa, muissa enemmän.

Z2M + HA alustana.

Joko viallinen kapula kuten ylempänä todettiin, tai sitten muuten vain yrittää huudella kotiplaneetalleen kuluttaen paljon virtaa.

 

[Paladine]

Eipä minulla noita olekaan kuin yksi (eikä kovin kauaa ollut) joten ei ole vertailupohjaa. Mielestäni pariston vaihtosykli on kuitenkin koko ajan vain nopeutunut. Harmittavaa, etenkin kun HUE-vehkeet ovat kalliita. Ja tämä tuli jonkun aloituspakkauksen mukana eli en viitsi kaikkia palauttaa... No, katsotaan miten kauan tämä uusi paristo kestää

 

[Sikatiiker]

Eipä minulla noita olekaan kuin yksi (eikä kovin kauaa ollut) joten ei ole vertailupohjaa. Mielestäni pariston vaihtosykli on kuitenkin koko ajan vain nopeutunut. Harmittavaa, etenkin kun HUE-vehkeet ovat kalliita. Ja tämä tuli jonkun aloituspakkauksen mukana eli en viitsi kaikkia palauttaa... No, katsotaan miten kauan tämä uusi paristo kestää

Kuulostaa liian nopealta lähetys-/vastaanottoväliltä, joten luulis olevan ennemmin laitteesta kuin patterista kiinni. Onko auttanut käyttää kylmänä?

 

[Paladine]

Kuulostaa liian nopealta lähetys-/vastaanottoväliltä, joten luulis olevan ennemmin laitteesta kuin patterista kiinni. Onko auttanut käyttää kylmänä?

Ei muuten kuin pariston vaihdon yhteydessä, mutta ei tunnu auttavan sekään. Mutta itsekin vähän katselin että pariston tila päivittyy vähän turhan usein. Home Assistant+ Conbee 2 -yhdistelmä käytössä. Tiedä sitten voisiko tuota säätää jotenkin HUE-sillan ja apin kautta mutta en jaksaisi resetoida+parittaa+resetoida+parittaa vain kokeillakseni...

 

[Paladine]

Ei muuten kuin pariston vaihdon yhteydessä, mutta ei tunnu auttavan sekään. Mutta itsekin vähän katselin että pariston tila päivittyy vähän turhan usein. Home Assistant+ Conbee 2 -yhdistelmä käytössä. Tiedä sitten voisiko tuota säätää jotenkin HUE-sillan ja apin kautta mutta en jaksaisi resetoida+parittaa+resetoida+parittaa vain kokeillakseni...

Kyllä tämä HUE dimmer taitaa olla entinen. Vaikka ei kai nämä kovin helpolla oikeasti hajoa... Mutta eilen vaihdoin patterin ja nyt kun katson pariston tilaa niin tältä näyttää. Sahaa kummasti myös.

 

[Leikari]

Aloitin kotiautomaation opinnot ostamalla Nedisin älypistorasian. Se tuntuu toimivan Nedisin omalla appilla suunnilleen niinkuin oletinkin, mutta IP-osoite on yllättävä. Yleensä (sisäiseen) kotiverkkoomme liitettyjen laitteiden osoitteet ovat tyyppiä 192.168.10.xxx. Tämän Nedis-pistorasian osoitteesta tuli kuitenkin ihan erilainen, eli se on meidän sisäverkkomme ulkoinen osoite (reitittimen osoite). Tuntuu oudolta.

Sitten liitin samaan sisäverkkoon Shellyn releen. Sen osoitteeksi tuli 192.168.10.200, eli juuri sitä tyyppiä, mitä odotinkin.

Osaisiko joku selittää, mistä tässä on kysymys?

 

[devaaja]

Aloitin kotiautomaation opinnot ostamalla Nedisin älypistorasian. Se tuntuu toimivan Nedisin omalla appilla suunnilleen niinkuin oletinkin, mutta IP-osoite on yllättävä. Yleensä (sisäiseen) kotiverkkoomme liitettyjen laitteiden osoitteet ovat tyyppiä 192.168.10.xxx. Tämän Nedis-pistorasian osoitteesta tuli kuitenkin ihan erilainen, eli se on meidän sisäverkkomme ulkoinen osoite (reitittimen osoite). Tuntuu oudolta.

Sitten liitin samaan sisäverkkoon Shellyn releen. Sen osoitteeksi tuli 192.168.10.200, eli juuri sitä tyyppiä, mitä odotinkin.

Osaisiko joku selittää, mistä tässä on kysymys?

Reitittimen DHCP ominaisuus on se joka automaattisesti jakelee uusia IP-osotteita uusille laitteille. Yleensä laitteissa voi asetuksista määrittää käyttääkö se uusi laite DHCP ominaisuutta saadakseen IP-osoitteen reitittimeltä. Olisikohan niin että shellyssä tämä on vakiona päällä ja siksi se sai automaattisesti 192.168.10.xxx osoitteen mutta nediksessä tämä ei ole päällä ja se pakotti itsellensä jonkin laitteeseen ennalta määritetyn osoitteen joka ei osu sinun sisäverkon kanssa yhteen mutta jostain syystä sattuu kuitenkin toimimaan. Jos pääset nediksin asetuksiin niin voiko sieltä laittaa DHCP päälle? Jos ei niin määritä sille asetuksista manuaalisesti jokin vapaa IP-osoite 192.168.10.xxx alueelta.

Edit. Toinen vaihtoehto on se että shelly ei ole liitettynä kodin wifiin. Nediksen oma appi osaa liittyä suoraan nediksen itse jakamaan wifiin joka on kokonaan eri verkko. Tätä käytetään siihen että nedikseen saa yhteyden ensimmäistä kertaa ja jonka kautta pääsee muuttamaan asetuksia ja liittämään laitteen kodin verkkoon. Se selittäisi miksi nediksen IP osoite vaikuttaa samalta kuin reitittimesi koska ne ovat kahdessa eri verkossa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Jälleen HA aiheinen kysymys. Ostin tuya-yhteensopivia pistorasioita parilta eri valmistajalta. Lisäsin rasiat Home Assistantiin cloudin kautta. Nyt huomasin, että local Tuya on olemassa ja lähdin tätä käyttöönottamaan. Kaikki menee mukavasti ja saan rasiat lokaaliin hallintaan, mutta millä helvetillä saan näille current, power ja energy -entityt käyttöön.

Kun lisään rasian localtuyaan niin asetukset ovat seuraavat ja laitteen saa lisättyä:

Seuraavassa vaiheessa valitaan nk. entityt. Oletan, että switch nyt ainakin tarvitaan.

..mutta mitä tässä ikkunassa pitää tehdä? Jos painan lähetä, niin saan pistokkeen switch-entityt käyttöön ja voin laittaa laitteen päälle ja pois. Tässä switchin asetussivulla näkyy current, current consumption ja voltage. Pitääkö tässä kohdassa näille riveille tehdä jotakin, vai mennä vain "lähetä" napilla eteenpäin.

Kun en saa mitään muuta entityä lisättyä kuin switchin, niin edellisen asetussivun jälkeen tulee vielä uusi mahdollisuus lisätä uusia entityjä.
Onko energy sitten "sensor" vai olenko ihan ulalla?

EDIT: toimii. Switch lisättiin switch-entitynä. Power lisättiin sensor-entitynä.

 

[calm]

Aloitin kotiautomaation opinnot ostamalla Nedisin älypistorasian. Se tuntuu toimivan Nedisin omalla appilla suunnilleen niinkuin oletinkin, mutta IP-osoite on yllättävä. Yleensä (sisäiseen) kotiverkkoomme liitettyjen laitteiden osoitteet ovat tyyppiä 192.168.10.xxx. Tämän Nedis-pistorasian osoitteesta tuli kuitenkin ihan erilainen, eli se on meidän sisäverkkomme ulkoinen osoite (reitittimen osoite). Tuntuu oudolta.

Osaisiko joku selittää, mistä tässä on kysymys?

Nedis menee pilveen ja näyttää appissa lähdeosoitteen pilveen, eikä paikallista osoitetta?

 

[Catrik]

Jos haluan ostaa pistokeeseen laitettavia virrankulutusmittareita, vähän kuin tällaisia TP-LINK Tapo P110 -etäohjattava pistorasia virrankulutuksen mittauksella 22,99, niin mitä mun pitäs noista tietää? Käyttö olisi ainakin tallin ja lämminvesivaraajan lämmityskulujen seuranta.

Tarpeita
-mielummin jotain open sourcea tai muuten yleistä protokollaa tukeva
-näkee käppyröitä vähintään puhelimesta, mielellään myös tietokoneella
-saa pienellä vaivalla datan ulos jotta sitä voi käyttää excelissä
-kaikki mittarit saman wifin kantamalla
-plussaa jos mittarissa olis myös lämpötila-anturi, ei pakollinen
-löytyy jo valmiiksi Lidlin hubi, jos sitä voi tässä hyödyntää

 

[hyperstaattinen]

Kirjoittelin eilen toiseen ketjuun Carunan kuormanohjauspalvelun käyttämisestä lämminvesivaraajan ohjauksessa. Tiivistettynä ajatukseni on, että talvella LVV lämmittäisi käyttöveden yöllä (sähköverkkokuorman tasaaminen) ja kesäisin päivällä, jolloin saisin hyödynnettyä kiinteistömme aurinkosähköä lämmittämiseen.

Carunan kuormanohjauksen aurinkosähkön hyödyntämiseen optimoidut päivän kytkentäajat ovat seuraavat:

Kytkentäryhmä	Päälle	Pois	Päälle	Pois
Ryhmä 8			10.00	15.00
Ryhmä 9			11.00	16.00
Ryhmä 10			12.00	17.00
Ryhmä 11			9.00	18.00
Ryhmä 12	1.00	5.00	10.00	14.00
Ryhmä 13	1.00	5.00	11.00	15.00
Ryhmä 14	1.00	5.00	12.00	16.00
Ryhmä 15	1.00	5.00	10.00	16.00

Ryhmät 8-11 ohjaavat kuorman vain päivälle, ryhmät 12-15 kytkevät kuorman päälle myös öisin. Käyttäjä ei voi luoda omia kytkentäasetuksia, mutta voi valita kaikkiaan 18:sta erilaisesta kytkentäryhmästä sopivimman.

Tämänkaltaisilla vakiokytkennöillä lämminvesivaraaja lämmittäisi vettä tietysti säätilasta riippumatta myös sellaisina päivinä, kun aurinkoenergiaa ei ole juurikaan saatavissa.

Nyt päästään varsinaiseen ketjun aiheeseen. Eilen kaverini vinkkasi Shelly 3EM -kulutusmittarista, jossa on myös rele-/kontaktoriohjasmahdollisuus. Kenellä on tällainen mittarointi ja ohjelmisto käytössä, osaatteko sanoa, saisiko tällä haisteltua invertterin ja keskuksen välisestä kaapeloinnista aurinkopaneelien verkkoon syöttämän tehon ja ohjelmistolla luotua säännön, että kun AP-teho ylittää esimerkiksi vaikka 1,0 kW, niin lämminvesivaraaja kytkeytyisi päälle. Ja vastaavasti kun taas teho laskee jonkin rajan alle, vaikkapa 800 W (mahdollisesti myös esim. 15 min aikaehto yksittäisten hetkellisten varjostumien vuoksi), lämmitys katkaistaisiin. Lisäksi sadepäiviä varten tarvitaan ohjelmaan vielä kiinteänä yöaika-asetus, että virta kytketään varaajaan muutamaksi tunniksi yösin. Ajattelen, että jos lämminvesivaraaja on saatu lämmitettyä päivällä, niin yöajan kulutus on joka tapauksessa pienempää, vaikka LVV kytkettäisiin päälle aina öisin.

 

[heebo1974]

Nyt päästään varsinaiseen ketjun aiheeseen. Eilen kaverini vinkkasi Shelly 3EM -kulutusmittarista, jossa on myös rele-/kontaktoriohjasmahdollisuus. Kenellä on tällainen mittarointi ja ohjelmisto käytössä, osaatteko sanoa, saisiko tällä haisteltua invertterin ja keskuksen välisestä kaapeloinnista aurinkopaneelien verkkoon syöttämän tehon ja ohjelmistolla luotua säännön, että kun AP-teho ylittää esimerkiksi vaikka 1,0 kW, niin lämminvesivaraaja kytkeytyisi päälle. Ja vastaavasti kun taas teho laskee jonkin rajan alle, vaikkapa 800 W (mahdollisesti myös esim. 15 min aikaehto yksittäisten hetkellisten varjostumien vuoksi), lämmitys katkaistaisiin. Lisäksi sadepäiviä varten tarvitaan ohjelmaan vielä kiinteänä yöaika-asetus, että virta kytketään varaajaan muutamaksi tunniksi yösin. Ajattelen, että jos lämminvesivaraaja on saatu lämmitettyä päivällä, niin yöajan kulutus on joka tapauksessa pienempää, vaikka LVV kytkettäisiin päälle aina öisin.

Kyllähän invertteristä saa irti tiedon, että paljon paneeli tuottaa sillä hetkellä. Toki voikai shellynkin siihen hommaan valjastaa.
Itselläni Shelly mittaa koko asunnon kulutusta ja rele ohjaa LVV:tä. Invertteristä saa tuottotiedon, joten näillä pystyisin helposti luomaan ko. automaation. Tällähetkellä ohjaan LVV:tä Shellyn releellä pörssisähkön mukaan.

 

[hyperstaattinen]

Kyllähän invertteristä saa irti tiedon, että paljon paneeli tuottaa sillä hetkellä. Toki voikai shellynkin siihen hommaan valjastaa.
Itselläni Shelly mittaa koko asunnon kulutusta ja rele ohjaa LVV:tä. Invertteristä saa tuottotiedon, joten näillä pystyisin helposti luomaan ko. automaation. Tällähetkellä ohjaan LVV:tä Shellyn releellä pörssisähkön mukaan.

Itsekin kyllä äkkäsin eilen illalla, että invertteristä varmaan olisi saatavana ulos tieto hetkellisestä tehosta. Tämä vaatisi sitten sellaisen kojeen/kojeiden yhdistelmän, että sen tiedon saisi purettua ja muutettua LVV:n kytkentäohjaukseksi. Minulla ei riitä tällaisissa asioissa osaaminen kovinkaan pitkälle ja kovin suuria viritelmiä en viitsi käydä tekemään, joten melkoisen valmista ratkaisua haetaan.

Jos vesilämmitysautomatiikkaa toteuttaisi suoraan invertterivalmistajan (Fronius) tuotteilla, niin ymmärsin silloin tarvittavan kaksi eri lisälaitetta nykyiseen järjestelmään. Uuden älysähkömittarin ja LVV-kytkentäsäätimen hinta olisi pitkälti toista tuhatta euroa. Tämä ei ole sitä, mitä olen hakemassa.

Mikäli aikaisemmin kuvaamaani yksinkertaisempaa ohjausta suunnittelisi toteutettavaksi Shellyn kanssa, niin onko sen sovelluksessa mahdollista tehdä kuvaamiani tehoon perustuvia ohjauskytkentäsääntöjä?

 

[Pei12345]

Huippuimuria ohjaa 4 nopeudensäädön nappipainiketta ja on/off kytkimen sisältävä MUH X-LINE ohjauskeskus (linkissä toinen kuva - valmistus lopetettu).

Ohjauskeskus Vallox 1992 A - Suodatinkeskus

Alkuperäinen Vallox 1992 A ohjauskeskus. Tilaa suoraan verkkokaupasta tai soita. Palvelemme mielellämme !

www.suodatinkeskus.com

Pystyykö tuohon virittelemään ohjausta jollain tuotteella (zigbee/wifi), jonka saisi sitten liitettyä Homeassistantiin?
Vai pitääkö korvata koko keskus jollain älykkäämmällä, jos haluaa ohjata muuten, kuin nappeja painamalla?
Takan poltto ja poissa/kotona automaatioita kaipaisi.

 

[Markok]

Huippuimuria ohjaa 4 nopeudensäädön nappipainiketta ja on/off kytkimen sisältävä MUH X-LINE ohjauskeskus (linkissä toinen kuva - valmistus lopetettu).

Ohjauskeskus Vallox 1992 A - Suodatinkeskus

Alkuperäinen Vallox 1992 A ohjauskeskus. Tilaa suoraan verkkokaupasta tai soita. Palvelemme mielellämme !

www.suodatinkeskus.com

Pystyykö tuohon virittelemään ohjausta jollain tuotteella (zigbee/wifi), jonka saisi sitten liitettyä Homeassistantiin?
Vai pitääkö korvata koko keskus jollain älykkäämmällä, jos haluaa ohjata muuten, kuin nappeja painamalla?
Takan poltto ja poissa/kotona automaatioita kaipaisi.

Itselle virittelen releillä irtikytkettävän säätimen. Normitilanteessa huuva ohjaa huipparia. HA:lla sitten rele katkaisee huuvan ja ohjataan releillä ulkoista muuntajaa (jolla säätyy nopeus)

 

[arru]

Itselle virittelen releillä irtikytkettävän säätimen. Normitilanteessa huuva ohjaa huipparia. HA:lla sitten rele katkaisee huuvan ja ohjataan releillä ulkoista muuntajaa (jolla säätyy nopeus)

Millainen muuntaja?

 

[heebo1974]

Itsekin kyllä äkkäsin eilen illalla, että invertteristä varmaan olisi saatavana ulos tieto hetkellisestä tehosta. Tämä vaatisi sitten sellaisen kojeen/kojeiden yhdistelmän, että sen tiedon saisi purettua ja muutettua LVV:n kytkentäohjaukseksi. Minulla ei riitä tällaisissa asioissa osaaminen kovinkaan pitkälle ja kovin suuria viritelmiä en viitsi käydä tekemään, joten melkoisen valmista ratkaisua haetaan.

No en itsekään kovin perehtynyt kysymykseesi, vaan oletin vain että Home Assistanttia ollaan vähintäänkin pystyttämässä.
HA tukee froniusta suoraan... Fronius

 

[pAy]

Näyttää muuten toimivan etänä:

Shelly Control

Onko mitä muita etäohjattavia pistorasioita, joita saa ohjattua etänä, niin että ei ole samassa wifi verkossa ja mielellään ilmaisella android sovelluksella?

 

[hyperstaattinen]

No en itsekään kovin perehtynyt kysymykseesi, vaan oletin vain että Home Assistanttia ollaan vähintäänkin pystyttämässä.
HA tukee froniusta suoraan... Fronius

Ajatus tosiaan on ainakin näin alkuvaiheessa mennä täysin Shellyn omalla softalla, mikäli sen ominaisuudet vain riittävät.

On kuitenkin hyvä tietää, että sekä Fronius että Shelly ovat Home Assistant yhteensopivia. Sikäli, jos haluan joskus kehittää automaatiota, saan kytkettyä nykyiset laitteet siihen.