Koronavirus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama tauti COVID-19 (Yleinen keskustelu)

1500 m2 -kokoisella salilla jossa itse treenaan sai aika pitkän ajan olla vain 10 asiakasta kerrallaan. Vähän vain rajoitettiin saavutettavuutta joo.
 
Tuli Youtubessa vastaan hieno animaatio koronan leviämisestä globaalisti.

Silmään pisti miten kesäkuussa 2021 delta-variantti levisi Suomeen Putinstanin potkupallikisoista (minuutin kohdalla), Suomi oli tässä ensimmäisten joukossa Euroopassa. Tuolloin ihan perusterveitä keski-ikäisiäkin kuoli tähän tautiin, keskellä kesää. Onneksi oli kesä ja onneksi oli juuri rokotukset käynnissä, delta olisi voinut hieman aiemmin aiheuttaa tosi pahaa tuhoa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Koronarokotteiden valmistusprosessia optimoitiin kenttäkokeiden jälkeen sillä seurauksella, että rokotteisiin rupesi jäämään DNA-jätteitä. Kanadalaistutkijat selvittelivät asiaa ja löysivät DNA-jäänteitä jopa monisatakertaisesti FDA:n raja-arvoihin nähden. Jäänteiden määrä vaihteli erästä toiseen, mikä osoittaa valmistusprosessin epävakautta.

"Quantification of residual plasmid DNA and SV40 promoter-enhancer sequences in Pfizer/BioNTech and Moderna modRNA COVID-19 vaccines from Ontario, Canada"

Maallikon silmissä tällainen näyttää tietenkin pahalta mutta miten isosta ongelmasta tässä oikeasti on kyse?
 
"Quantification of residual plasmid DNA and SV40 promoter-enhancer sequences in Pfizer/BioNTech and Moderna modRNA COVID-19 vaccines from Ontario, Canada"

Maallikon silmissä tällainen näyttää tietenkin pahalta mutta miten isosta ongelmasta tässä oikeasti on kyse?

Kuka näissä kaikissa pysyy mukana, mutta ykköskirjoittaja David J. Speicher vaikuttaa viime vuosina kunnostautuneen heikkolaatuisen tutkimuksen teossa. Ainakin Speicherin aiempia DNA-kontaminaatiotutkimuksia on kritsoitu fluorometrian käytöstä (yliarvioi DNA:n määrää) ja mm. vanhentuneiden / epämääräisten näytteiden käytöstä. Näitä ilmeisesti heppoisia tuloksia on sitten yritetty korreloida rokotehaittoihin tietokannoista ja vedetty raflaavia johtopäätöksiä. Tässä näkyy olevan sitä samaa kritisoitavaa.

Tässä esimerkki Speicherin aiempien tutkimusten kritiikistä:


Speicher on vissii nykyään "itsenäinen tutkija" ja tutkimus on jostain syystä julkaistu Autoimmunity-lehdessä rokotetutkimukseen keskittyneiden lehtien sijaan. Nopealla haulla hän esiintyy erilaissa "vaccine truth"-tyyppisissä julkaisussa kertomassa kokemuksistaan

Yllä olevat ei tarkoita etteikö jutuissa voisi olla perääkin ja Speicher vaikuttaa olleen aiemmin ansioitunut tutkija. Toisaalta aiemmin hyväkin tutkija voi ajautua harhapoluille erilaisista syistä ja lähivuosien touhujen perusteella odottelisin tulosten arviointia.
 
Kuka näissä kaikissa pysyy mukana, mutta ykköskirjoittaja David J. Speicher vaikuttaa viime vuosina kunnostautuneen heikkolaatuisen tutkimuksen teossa. Ainakin Speicherin aiempia DNA-kontaminaatiotutkimuksia on kritsoitu fluorometrian käytöstä (yliarvioi DNA:n määrää) ja mm. vanhentuneiden / epämääräisten näytteiden käytöstä. Näitä ilmeisesti heppoisia tuloksia on sitten yritetty korreloida rokotehaittoihin tietokannoista ja vedetty raflaavia johtopäätöksiä. Tässä näkyy olevan sitä samaa kritisoitavaa.
Fluorometria on ollut käytössä mutta mittauksia on tehty myös PCR:lla: "Total DNA and specific DNA targets were quantified by Qubit fluorometry and quantitative polymerase chain reaction (qPCR)"

Onko niin, että fluorometrialla saa jonkinlaisen epäspesifin kuvan DNA:n ja sitä muistuttavan aineksen kokonaismäärästä mutta PCR:lla etsitään tiettyjä DNA-pätkiä?
Speicher on vissii nykyään "itsenäinen tutkija" ja tutkimus on jostain syystä julkaistu Autoimmunity-lehdessä rokotetutkimukseen keskittyneiden lehtien sijaan. Nopealla haulla hän esiintyy erilaissa "vaccine truth"-tyyppisissä julkaisussa kertomassa kokemuksistaan
Tutkimus on kuitenkin julkaistu alan tieteellisessä lehdessä, joten on se jonkintasoisen referee-seulan läpäissyt. On se uskottavampi kuin videoblogi tai edes referoimaton preprint-julkaisu. Toki on niin, että kaikennäköistä pääsee välillä seulasta läpi.

Kiinnostava kysymys on, että onko itse aihe merkittävä ja jos on, niin miksi? Voiko rokotteiden DNA-kontaminaatiosta olla olennaistakin haittaa?

Mikä on tämä "SV40 promoter-enhancer-ori", jonka pitoisuudesta kirjoittajat on huolestuneita?
 
Fluorometria on ollut käytössä mutta mittauksia on tehty myös PCR:lla: "Total DNA and specific DNA targets were quantified by Qubit fluorometry and quantitative polymerase chain reaction (qPCR)"

Onko niin, että fluorometrialla saa jonkinlaisen epäspesifin kuvan DNA:n ja sitä muistuttavan aineksen kokonaismäärästä mutta PCR:lla etsitään tiettyjä DNA-pätkiä?


Itseäni mietityttäisi tässä, että miksi on käytetty tiedetysti epätarkkaa menetelmää. Miksi ollenkaan käyttää sellaista eikä mainita siihen liittyvää epävarmuutta? Varsinkin, kun aiemmista julkaisuista on tullut kritiikkiä? Eikö se ole epärehellistä? Itselleni sellainen ihminen on joka on epärehellinen yhdessä asiassa on todennäköisemmin epärehellinen myös muussa. Nyt koko homma vähän haisee tämän vuoksi.

Jos nyt oikeni ymmärrän mitä tuossa PCR:llä yritetään tehdä, niin tuossakin on vahva yliarvioinnin riski. Tuossa siis yritetään havaita epämääräisestä DNA-silpusta lyhyitä pätkiä ja siitä ekstrapoloida kuinka paljon alkuperäistä DNA:ta on. Analogiana ymmärrän tuon niin, että satunnaisen silputun kirjan jäänteistä etsitään tiettyjä sanoja ("kissa", "talo" jne.) ja sitten yritetään siitä päätellä kuinka monta kappaletta kirjassa on ilman muuta tietoa kirjan sisällöstä. Ei kuulosta järkevältä.

Jos on tiedossa, että kirjassa on jokaisessa kappaleessa vain sellaisia sanoja, jotka eivät esiinny toisissa kappaleissa ja sanoja on vain tietty määrä per kappale, niin tässä voisi olla enemmän järkeä. Tällainen tilanne voisi olla rokotevalmistajan laadunvarmistuksessa, jossa on tiedossa mitä DNA-epäpuhtauksia siellä ylipäänsä voi olla valmistusprosessin perusteella.

Aihe on kyllä varsin monimutkainen ("rokotteiden laadunvalvontamenetelmien epävarmuus DNA-epäpuhtauksien osalta"). Luottaisin tässä muiden asiantuntijoiden vertaisarviointiin. Speicherin aiemmista tutkimuksista on julkaistu kritiikkiä ja niin varmaan tästäkin aikanaan, jos se on aiheellista.

Tutkimus on kuitenkin julkaistu alan tieteellisessä lehdessä, joten on se jonkintasoisen referee-seulan läpäissyt. On se uskottavampi kuin videoblogi tai edes referoimaton preprint-julkaisu. Toki on niin, että kaikennäköistä pääsee välillä seulasta läpi.

Itseäni tässä juuri mietityttää, että koska aihe tosiaan koskee olennaisesti rokotealmistuksen laadunvalvontaan liittyviä asioita, niin onkohan Autoimmunity-lehdessä paras asiantuntemus näiden asioiden vertaisarviontiin. Kirjoittajat ovat _oletettavasti_ tarjonneet tätä tutkimusta rokotetutkimusalan lehtiin. Miksiköhän se niihin ole kelvannut?

Kiinnostava kysymys on, että onko itse aihe merkittävä ja jos on, niin miksi? Voiko rokotteiden DNA-kontaminaatiosta olla olennaistakin haittaa?

Mikä on tämä "SV40 promoter-enhancer-ori", jonka pitoisuudesta kirjoittajat on huolestuneita?

Jos oikein ymmärrän, niin kirjoittajat epäilevät tämän (mahdollisen) DNA-kontaminaation olevan jonkinlainen indikaattori sille, että rokotteen valmistusprosessi olisi puutteellinen ja tämä DNA-epäpuhtaus voisi johtaa haittavaikutuksiin. Moni asia on mahdollista, mutta mahdollisuus ei tee siitä totta. DNA-kontaminaatio kuulostaa huolestuttavalta. Kuitenkin ilmeisesti rokotteissa tätä DNA-kontaminaatiota on jonkin verran yleisesti, kun sille on on ollut raja-arvoja vuosikymmeniä. Nähdäkseni ajatukset ovat (monimutkaista aihetta yksinkertaistaen) ovat, että potentiaali haittaan on olemassa, mutta spesifistä toteutunutta haittaa ei ole tiedossa. Turvallisuusperiaatteen mukaisesti on sitten kuitenkin asetettu näitä raja-arvoja. Europea medicines agency kommentoit ettei EU:ssa käytetyissä rokote-erissä ole ollut näitä raja-arvoja ylittäviä määriä.

Edit: Muokattu ja korjattu typoja
 
Viimeksi muokattu:
Itseäni mietityttäisi tässä, että miksi on käytetty tiedetysti epätarkkaa menetelmää. Miksi ollenkaan käyttää sellaista eikä mainita siihen liittyvää epävarmuutta? Varsinkin, kun aiemmista julkaisuista on tullut kritiikkiä? Eikö se ole epärehellistä? Itselleni sellainen ihminen on joka on epärehellinen yhdessä asiassa on todennäköisemmin epärehellinen myös muussa. Nyt koko homma vähän haisee tämän vuoksi.

Jos nyt oikeni ymmärrän mitä tuossa PCR:llä yritetään tehdä, niin tuossakin on vahva yliarvioinnin riski. Tuossa siis yritetään havaita epämääräisestä DNA-silpusta lyhyitä pätkiä ja siitä ekstrapoloida kuinka paljon alkuperäistä DNA:ta on. Analogiana ymmärrän tuon niin, että satunnaisen silputun kirjan jäänteistä etsitään tiettyjä sanoja ("kissa", "talo" jne.) ja sitten yritetään siitä päätellä kuinka monta kappaletta kirjassa on ilman muuta tietoa kirjan sisällöstä. Ei kuulosta järkevältä.

Jos on tiedossa, että kirjassa on jokaisessa kappaleessa vain sellaisia sanoja, jotka eivät esiinny toisissa kappaleissa ja sanoja on vain tietty määrä per kappale, niin tässä voisi olla enemmän järkeä. Tällainen tilanne voisi olla rokotevalmistajan laadunvarmistuksessa, jossa on tiedossa mitä DNA-epäpuhtauksia siellä ylipäänsä voi olla valmistusprosessin perusteella.

Aihe on kyllä varsin monimutkainen ("rokotteiden laadunvalvontamenetelmien epävarmuus DNA-epäpuhtauksien osalta"). Luottaisin tässä muiden asiantuntijoiden vertaisarviointiin. Speicherin aiemmista tutkimuksista on julkaistu kritiikkiä ja niin varmaan tästäkin aikanaan, jos se on aiheellista.



Itseäni tässä juuri mietityttää, että koska aihe tosiaan koskee olennaisesti rokotealmistuksen laadunvalvontaan liittyviä asioita, niin onkohan Autoimmunity-lehdessä paras asiantuntemus näiden asioiden vertaisarviontiin. Kirjoittajat ovat _oletettavasti_ tarjonneet tätä tutkimusta rokotetutkimusalan lehtiin. Miksiköhän se niihin ole kelvannut?



Jos oikein ymmärrän, niin kirjoittajat epäilevät tämän (mahdollisen) DNA-kontaminaation olevan jonkinlainen indikaattori sille, että rokotteen valmistusprosessi olisi puutteellinen ja tämä DNA-epäpuhtaus voisi johtaa haittavaikutuksiin. Moni asia on mahdollista, mutta mahdollisuus ei tee siitä totta. DNA-kontaminaatio kuulostaa huolestuttavalta. Kuitenkin ilmeisesti rokotteissa tätä DNA-kontaminaatiota on jonkin verran yleisesti, kun sille on on ollut raja-arvoja vuosikymmeniä. Nähdäkseni ajatukset ovat (monimutkaista aihetta yksinkertaistaen) ovat, että potentiaali haittaan on olemassa, mutta spesifistä toteutunutta haittaa ei ole tiedossa. Turvallisuusperiaatteen mukaisesti on sitten kuitenkin asetettu näitä raja-arvoja. Europea medicines agency kommentoit ettei EU:ssa käytetyissä rokote-erissä ole ollut näitä raja-arvoja ylittäviä määriä.

Edit: Muokattu ja korjattu typoja
Kannattaa muistaa, että näissä on mukana kontrollit, eli näytteet joidenka dna tai geenimäärä tiedetään ja tähän vertaillaan sitä tutkitun näytteen monistumisen signaalia. Ei tämä ole mitään mutulla tehtyä lottoa vaan tiedettä.
 
Itseäni mietityttäisi tässä, että miksi on käytetty tiedetysti epätarkkaa menetelmää. Miksi ollenkaan käyttää sellaista eikä mainita siihen liittyvää epävarmuutta?
Onko fluorimetria osoitettu kelvottomaksi? Viittaamassasi artikkelissa todetaan, että RNA aiheuttaa merkittävää taustasignaalia, joten RNA pitää ensin tuhota. Näin on käsittääkseni toimittu tuoreessa artikkelissa (ks. Fig. 3).
Jos nyt oikeni ymmärrän mitä tuossa PCR:llä yritetään tehdä, niin tuossakin on vahva yliarvioinnin riski. Tuossa siis yritetään havaita epämääräisestä DNA-silpusta lyhyitä pätkiä ja siitä ekstrapoloida kuinka paljon alkuperäistä DNA:ta on. Analogiana ymmärrän tuon niin, että satunnaisen silputun kirjan jäänteistä etsitään tiettyjä sanoja ("kissa", "talo" jne.) ja sitten yritetään siitä päätellä kuinka monta kappaletta kirjassa on ilman muuta tietoa kirjan sisällöstä. Ei kuulosta järkevältä.
Minusta PCR:llä etsitään vain tiettyjä DNA-pätkiä kuten juuri tuota SV40:a. Kokonaismäärää arvioidaan fluorimetrialla.
Kuitenkin ilmeisesti rokotteissa tätä DNA-kontaminaatiota on jonkin verran yleisesti, kun sille on on ollut raja-arvoja vuosikymmeniä. Nähdäkseni ajatukset ovat (monimutkaista aihetta yksinkertaistaen) ovat, että potentiaali haittaan on olemassa, mutta spesifistä toteutunutta haittaa ei ole tiedossa. Turvallisuusperiaatteen mukaisesti on sitten kuitenkin asetettu näitä raja-arvoja. Europea medicines agency kommentoit ettei EU:ssa käytetyissä rokote-erissä ole ollut näitä raja-arvoja ylittäviä määriä.
EMA toteaa "EMA is aware that some online reports have claimed that COVID-19 mRNA vaccines contain excessive levels of DNA."
Ei tämäkään ihan rehellistä ole, jos tieteelliset julkaisut dissataan "some online reports":ksi. Jos artikkeli on ylittänyt tieteellisen julkaisukynnyksen, niin sen sivuuttaminen vaatii kyllä jonkinmoista näyttöä tueksi.
 
Kannattaa muistaa, että näissä on mukana kontrollit, eli näytteet joidenka dna tai geenimäärä tiedetään ja tähän vertaillaan sitä tutkitun näytteen monistumisen signaalia. Ei tämä ole mitään mutulla tehtyä lottoa vaan tiedettä.

Nuohan lisäksi tutkivat tuossa aiheena olevassa tukimuksessa sekalaisia haltuunsa saamiaan rokotenäytteitä (osa vanhentuneita, säilytysketjut epämääräiset). Siellä sitä pilkottua ja pilkkoutunutta RNA-, DNA- ja lipidisoppaa sitten on ainakin valmistuksen jäljiltä. DNA on oletettavasti pilkkoutunut jakaumaltaan tuntemattoman pituisiksi pätkiksi.

Kai se olennainnen kysymys tosiaan on, että onko menetelmä validoitu tähän tarkotukseen. Että voidaanko näin tehdä luotettavia mittauksia. Rokotetuotannossa menetelmä pitäisi olla validoitu. Voivatko tässä tutkijat tietää, että tämä epäsuora mittaustulos tosiaan vastaa näytteessä olevan DNA:n määrää? Mikä on mitattavien fragmenttien (amplicon) suhde näytteessä olevaan framentoituneeseen DNA-soppaan? Speicher ei nähdäkseni tiedä näytteessä olevan DNA-kontaminaation ominaisuuksia ja siten tällä mittaustavalla ei saada käyttökelpoista tietoa.
 
Onko fluorimetria osoitettu kelvottomaksi? Viittaamassasi artikkelissa todetaan, että RNA aiheuttaa merkittävää taustasignaalia, joten RNA pitää ensin tuhota. Näin on käsittääkseni toimittu tuoreessa artikkelissa (ks. Fig. 3).

Kyllä, askelia on artikkelissa tehty näiden rokotteiden nanpartikkelien ja RNA:n tuottaman virheen poistamiseksi. Kysymys kuitenkin on, että mikä on tämän menetelmän hyöty? Onko tulos näiden askelien jälkeenkään luotettava? Onko menetelmää verratu tunnettuista näytteistä saatuihin tuloksiin tai suoraan mittaukseen massaspektrometrialla?

Ei fluorimetria ole kelvoton, vaan kysymys on, että onko sitä tässä sovellettu sellaiseen mittaukseen, johon se ei sovellu.

Minusta PCR:llä etsitään vain tiettyjä DNA-pätkiä kuten juuri tuota SV40:a. Kokonaismäärää arvioidaan fluorimetrialla.

Lainaukset

"Amplicon mass, as determined with the New England BioLabs DNA calculator [Citation17] and length (105 bp for ori, 114 bp for spike, and 152 bp for the SV40 promoter-enhancer-ori), were used to estimate the total nanograms (ng) of DNA present by adjusting for the length of the plasmids (7,824bp for Pfizer and 6,777bp for Moderna)."

"Amount of specific residual DNA fragments determined by qPCR"

"After calculations, the amount of residual DNA varied substantially between the Pfizer lots analyzed [0.22–2.43 ng/dose for spike, 0.28–7.28 ng/dose for ori, and 0.25 to 23.72 ng/dose for SV40 promoter-enhancer-ori] but was more consistent in the Moderna lots [0.25–0.78 ng/dose for spike and 0.01–0.34 ng/dose].

En ymmärrä miten muuten tuon voi ymmärtää kuin siten, että tuossa on tällä qPCR-menetelmällä yritetty arvioida määrää nanogrammoina .

EMA toteaa "EMA is aware that some online reports have claimed that COVID-19 mRNA vaccines contain excessive levels of DNA."
Ei tämäkään ihan rehellistä ole, jos tieteelliset julkaisut dissataan "some online reports":ksi. Jos artikkeli on ylittänyt tieteellisen julkaisukynnyksen, niin sen sivuuttaminen vaatii kyllä jonkinmoista näyttöä tueksi.

En pidä tuota merkityksellisenä osana, vaan sitä ettei EU:ssa rokotteissa ole havaittu raja-arvoja ylittävää kontaminaatiota.
 
Kyllä, askelia on artikkelissa tehty näiden rokotteiden nanpartikkelien ja RNA:n tuottaman virheen poistamiseksi. Kysymys kuitenkin on, että mikä on tämän menetelmän hyöty? Onko tulos näiden askelien jälkeenkään luotettava? Onko menetelmää verratu tunnettuista näytteistä saatuihin tuloksiin tai suoraan mittaukseen massaspektrometrialla?
Käsittääkseni fluorimetria ei ole uusi menetelmä, joten olettaisin menetelmän ominaisuuksien olevan alalla tiedossa ilman että joka paperissa on tarpeen käydä kaikkia perusasioita läpi.

Fluorimetrian etu on käsittääkseni se, että se reagoi kaikkeen DNA:han, joten sillä saadaan tietoa DNA:n kokonaismäärästä.
"Amplicon mass, as determined with the New England BioLabs DNA calculator [Citation17] and length (105 bp for ori, 114 bp for spike, and 152 bp for the SV40 promoter-enhancer-ori), were used to estimate the total nanograms (ng) of DNA present by adjusting for the length of the plasmids (7,824bp for Pfizer and 6,777bp for Moderna)."

"Amount of specific residual DNA fragments determined by qPCR"
Niin, PCR:llä on selvitetty paljonko tiettyjä DNA-tyyppejä näytteissä oli ja fluorimetrialla sitten DNA:n kokonaismäärää.
En pidä tuota merkityksellisenä osana, vaan sitä ettei EU:ssa rokotteissa ole havaittu raja-arvoja ylittävää kontaminaatiota.
Tässä on ilmeisesti (ainakin) kaksi eri linjaa ajaa metsään:
- jos mittaa fluorimetrialla huolimattomasti, niin tulee yliarvioineeksi DNA-kontaminaation määrän
- jos mittaa vain PCR:llä, niin määrittää vain tietyn DNA-materiaalin määrän ja tulee aliarvioneeksi DNA-kokonaiskontaminaation. Lisäksi DNA voi olla sitoutuneena lipideihin.

Ilmeisesti EMA:a on kritisoitu siitä, että se on määrittänyt DNA:ta vain PCR:llä.
 
Käsittääkseni fluorimetria ei ole uusi menetelmä, joten olettaisin menetelmän ominaisuuksien olevan alalla tiedossa ilman että joka paperissa on tarpeen käydä kaikkia perusasioita läpi.

Kyse on siis tästä nanopartikkeleita sisältävän RNA-rokotteen mittauksesta fluorimetrialla ja siitä voidaanko noita häiriölähteitä luotettavasti poistaa artikkelissa tehdyillä toimilla. Se on mainitsemisen arvoinen asia onko menetelmä validoitu. Speicher itsekään ilmeisesti ei ole tullut ajatelleeksi asiaa, koska artikkelin preprint-versiossa ei mainintaa keittelystä ole. Erikoinen unohdus.


Fluorimetrian etu on käsittääkseni se, että se reagoi kaikkeen DNA:han, joten sillä saadaan tietoa DNA:n kokonaismäärästä.

Ja siinä on virheilähteitä, jotka voivat johtaa DNA:n määrän yliarvioimiseen. Miksi Speicher, sanojensa mukaan vainottuna totuudenpuhuja, käyttää tätä menetelmää vaikka voisi käyttää tarkempaakin menetelmää?

Niin, PCR:llä on selvitetty paljonko tiettyjä DNA-tyyppejä näytteissä oli ja fluorimetrialla sitten DNA:n kokonaismäärää.

Tämä artikkelin graafi:

1757263848640.png


Jos tässä ei ole mitattu DNA:n määrää nanogrammoina luotettavalla menetelmällä, niin mikä koko graafin merkitys on?


Tässä on ilmeisesti (ainakin) kaksi eri linjaa ajaa metsään:
- jos mittaa fluorimetrialla huolimattomasti, niin tulee yliarvioineeksi DNA-kontaminaation määrän
- jos mittaa vain PCR:llä, niin määrittää vain tietyn DNA-materiaalin määrän ja tulee aliarvioneeksi DNA-kokonaiskontaminaation. Lisäksi DNA voi olla sitoutuneena lipideihin.

Ilmeisesti EMA:a on kritisoitu siitä, että se on määrittänyt DNA:ta vain PCR:llä.

PCR tuntemattomasta näytteestä on tosiaan eri asia kuin esimerkiksi suoraa menetelmää vastaan validoitu näyte tunnetusta näytteestä. Onko sinulla tarkempaa tietoa siitä miten näissä lääkeyhtiöissä ja EU:n lääketurvallisuudesta vastaavissa organisaatioissa huolehditaan ette raja-arvot ylity?

Epäilisin, että on aika monimutkainen kysymys, jota harva täysin tuntee. Vastahypoteesi olisi, että kaikissa näissä yrityksissä ja organisaatioissa ollaan niin ahnteita, epäpäteviä jne., että valvonta on toteutettu väärin. Tämä siis koskee varsin laajaa joukkoa alan ihmisiä useiden vuosien ajalta.

Edit:korjattu typoja ja siirretty graafi oikeaan kohtaan
 
Viimeksi muokattu:
Tiede toimii niin että yhdellä tutkimuksella ei ole mitään merkitystä käytännön asioihin. Muuta kuin että antaa mahdollisesti syyn tehdä uusia tutkimuksia aiheesta.

Ja jos toteutus on tehty huonosti, niin luultavasti kukaan ei vaivaudu edes jatkoa tekemään.
 
Tämä artikkelin graafi:

1757263848640.png


Jos tässä ei ole mitattu DNA:n määrää nanogrammoina luotettavalla menetelmällä, niin mikä koko graafin merkitys on?
Jos luet kuvatekstin, voit todeta, että siinä esitetään näiden tiettyjen DNA-pätkien kokonaismäärä. Tuon ei väitetä olevan kokonais-DNA-tulos. y-akselin teksti voisi kyllä olla selkeämpikin.
PCR tuntemattomasta näytteestä on tosiaan eri asia kuin esimerkiksi suoraa menetelmää vastaan validoitu näyte tunnetusta näytteestä. Onko sinulla tarkempaa tietoa siitä miten näissä lääkeyhtiöissä ja EU:n lääketurvallisuudesta vastaavissa organisaatioissa huolehditaan ette raja-arvot ylity?
Ei, ei ole tarkempaa tietoa. On kai kuitenkin selvää, että pelkkä PCR ei kerro kokonais-DNA:ta, jos näytteessä on muutakin kuin PCR:n havaitsemaa sekvenssiä?

Epäilisin, että on aika monimutkainen kysymys, jota harva täysin tuntee. Vastahypoteesi olisi, että kaikissa näissä yrityksissä ja organisaatioissa ollaan niin ahnteita, epäpäteviä jne., että valvonta on toteutettu väärin. Tämä siis koskee varsin laajaa joukkoa alan ihmisiä useiden vuosien ajalta.
Eikö tässä kehitetty kaikessa kiireessä uudenlaista rokoteteknologiaa? Ei ole mitenkään mahdotonta, että paineessa jotain on jäänyt ottamatta rittävästi huomioon.
 
Jos luet kuvatekstin, voit todeta, että siinä esitetään näiden tiettyjen DNA-pätkien kokonaismäärä. Tuon ei väitetä olevan kokonais-DNA-tulos. y-akselin teksti voisi kyllä olla selkeämpikin.

Ei, ei ole tarkempaa tietoa. On kai kuitenkin selvää, että pelkkä PCR ei kerro kokonais-DNA:ta, jos näytteessä on muutakin kuin PCR:n havaitsemaa sekvenssiä?


Eikö tässä kehitetty kaikessa kiireessä uudenlaista rokoteteknologiaa? Ei ole mitenkään mahdotonta, että paineessa jotain on jäänyt ottamatta rittävästi huomioon.
Koronavirus on RNA-virus. En aio perehtyä tähän yhtään sen enempää tuon DNA-sekoilun vuoksi.
 
Koronavirus on RNA-virus. En aio perehtyä tähän yhtään sen enempää tuon DNA-sekoilun vuoksi.
RNA-rokotteen valmistuksessa on käytännöllistä käyttää DNA:ta apuna.

Jutun introsta:
"Chemical synthesis of large RNA (>200 bp) is expensive and error prone. Therefore, a T7 polymerase is used to generate long modified RNAs (modRNA) from DNA templates. DNA templates are easier to synthesize but need to be removed from the final drug product. Due to the limitations of chemical synthesis of DNA, fragments or oligos of DNA are first chemically synthesized, stitched together with enzymatic ligation and polymerization, and finally cloned into replication competent plasmids as their full-length products. Purifying plasmid DNA..."

Lopputuotteesta DNA pitäisi kuitenkin saada pois.
 
Käsittääkseni fluorimetria ei ole uusi menetelmä, joten olettaisin menetelmän ominaisuuksien olevan alalla tiedossa ilman että joka paperissa on tarpeen käydä kaikkia perusasioita läpi.

Fluorimetrian etu on käsittääkseni se, että se reagoi kaikkeen DNA:han, joten sillä saadaan tietoa DNA:n kokonaismäärästä.

Niin, PCR:llä on selvitetty paljonko tiettyjä DNA-tyyppejä näytteissä oli ja fluorimetrialla sitten DNA:n kokonaismäärää.

Tässä on ilmeisesti (ainakin) kaksi eri linjaa ajaa metsään:
- jos mittaa fluorimetrialla huolimattomasti, niin tulee yliarvioineeksi DNA-kontaminaation määrän
- jos mittaa vain PCR:llä, niin määrittää vain tietyn DNA-materiaalin määrän ja tulee aliarvioneeksi DNA-kokonaiskontaminaation. Lisäksi DNA voi olla sitoutuneena lipideihin.

Ilmeisesti EMA:a on kritisoitu siitä, että se on määrittänyt DNA:ta vain PCR:llä.
Fluorometrilla mitataan fluoresenssia. Tämä fluoresoiva leima kiinnittyy monistuvaan dna:han. Se siis mittaa nimenomaan sitä monistuvan dna:n määrää, ei kaikkea dna:ta.
 
Lisää tutkittua tietoa koronarokotteiden suojasta Suomessa. Rokote suojasi todella hyvin vakavalta muodolta ja Omikroniin asti hyvin myös tartunnoilta. Omikronin jälkeen suoja vahvaa muotoa vastaan säilyi, mutta muu suojateho heikentyi merkittävästi. Mitään erityisen uutta tässä ei ole, mutta väitöstutkimuksen laajuudella varmistettu tulokset.


Eero Poukan väitöstutkimus tuo valoa koronarokotteiden tehokkuuteen Suomessa vuosina 2021–2023. Tutkimuksessa selvitettiin koronarokotusten tehokkuutta hyödyntämällä kansallisia rekisteriaineistoja. Analyysit kattoivat eri ikäryhmät ja virusmuunnokset sekä suojan keston.

Koronarokotuksilla pystyttiin estämään merkittävästi vaikeita tautitapauksia ja koronakuolemia Suomessa. Koronarokotusten suoja koronatartuntoja vastaan oli aluksi hyvä, mutta heikkeni selvästi Omikron-muunnoksen ilmaannuttua joulukuussa 2021. Omikronin ilmaantumisen jälkeen suojateho koronatartuntaa vastaan oli vähäinen, mutta suoja vaikeaa tautia vastaan säilyi.

Ennen Omikronin ilmaantumista kaksi ensimmäistä rokotusannosta tuotti 70–80 %:n suojan koronatartuntaa vastaan aikuisilla ja rokotukset vähensivät merkittävästi koronatartuntojen määrää. Lisäksi rokotukset suojasivat 90–99 prosenttisesti sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan. Kuitenkin iäkkäillä suojateho sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan heikkeni 3–6 kuukaudessa, ja tästä syystä ryhmälle suositeltiin tehosteita vähentämään vaikean koronataudin riskiä.

Itse tutkimus:

 
Lisää tutkittua tietoa koronarokotteiden suojasta Suomessa. Rokote suojasi todella hyvin vakavalta muodolta ja Omikroniin asti hyvin myös tartunnoilta. Omikronin jälkeen suoja vahvaa muotoa vastaan säilyi, mutta muu suojateho heikentyi merkittävästi. Mitään erityisen uutta tässä ei ole, mutta väitöstutkimuksen laajuudella varmistettu tulokset.




Itse tutkimus:

Omikron toki itsessäänkin aiheutti ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän vakavaa tautimuotoa kuin aiemmat variantit, joten vähän jäi epäselväksi rokotteen lisähyöty tässä kontekstissa.

Kaikesta huolimatta omikron kyllä tappoi Suomessa enemmän kuin muut variantit (yhteensä), koska oli niin helposti leviävä. Eikös vuosi 2022 ollut kaikista pahin Suomessa.
 
Omikron toki itsessäänkin aiheutti ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän vakavaa tautimuotoa kuin aiemmat variantit, joten vähän jäi epäselväksi rokotteen lisähyöty tässä kontekstissa.

Kaikesta huolimatta omikron kyllä tappoi Suomessa enemmän kuin muut variantit (yhteensä), koska oli niin helposti leviävä. Eikös vuosi 2022 ollut kaikista pahin Suomessa.

Mitä saat tulokseksi, kun suhteutat nuo kaksi lausetta siihen, että teho oli vakavaa sairastumista vastaan hyvä?
 
Mitä saat tulokseksi, kun suhteutat nuo kaksi lausetta siihen, että teho oli vakavaa sairastumista vastaan hyvä?
En nyt ihan ymmärrä mitä tarkoitat, joten ostan vokaalin?

Omikron aiheutti SUHTEESSA aiempaa vähemmän vakavaa sairastumista. Määrällisesti silti enemmän. Ei tässä ole mitään ristiriitaa.

Mutta se jäi vähän epäselväksi, että missä määrin rokote auttoi asiaa. Omikron kun itsessäänkin oli lievempi, mutta tehokkaammin leviävä, variantti kuin aiemmat.
 
Rokote suojasi todella hyvin vakavalta muodolta ja Omikroniin asti hyvin myös tartunnoilta. Omikronin jälkeen suoja vahvaa muotoa vastaan säilyi, mutta muu suojateho heikentyi merkittävästi.
Silloin kun näitä koronapasseja ja muita vyörytettiin läpi ja rokottamattomia syyllistettiin ties mistä, niin tarina ei tainnut olla "suojaa todella hyvin vakavalta muodolta", vaan pikkuisen vahvempi.

Arvatenkaan ketään ei kiinnosta saattaa vastuuseen niitä, jotka ovat esim. perustuslakivaliokunnalle esittäneet faktoina yliampuvia arvioita rokotteiden tehosta?
 
Silloin kun näitä koronapasseja ja muita vyörytettiin läpi ja rokottamattomia syyllistettiin ties mistä, niin tarina ei tainnut olla "suojaa todella hyvin vakavalta muodolta", vaan pikkuisen vahvempi.

Arvatenkaan ketään ei kiinnosta saattaa vastuuseen niitä, jotka ovat esim. perustuslakivaliokunnalle esittäneet faktoina yliampuvia arvioita rokotteiden tehosta?
Koronapassi otettiin käytäntöön syksyllä 2021 (olisi pitänyt ottaa jo keväällä 2021), eikä tuolloin omikronista vielä tiedetty mitään. Se tuli yleiseen tietoisuuteen vasta joulukuussa 2021 tms.

Rokote tehosi aika hyvin vielä delta-varianttiin, ja lisäksi delta oli erityisen paha variantti koska aiheutti aiempaa todennäköisemmin vakavaa tautimuotoa. Perusterveitä sairastui vakavasti ja kuoli tähän esim. potkupallin EM-kisojen jälkimainingeissa kesällä 2021. Jengi tartutti itseään oikein porukalla Pietarin kisoissa ja niihin liittyvissä "koronabusseissa" ja toivat virusta maahan tartuttamaan muita.

Tuohon aikaan siis tällainen passisysteemi oli ihan perusteltu, jotta saatiin yhteiskunnan toimintoja avattua. Mutta aika myöhään otettiin Suomessa käyttöön siis ja pian koko passi oli irrelevantti, koska omikron levisi niin helposti.

Joku pitäisi laittaa vastuuseen siitä, että passi otettiin niin myöhään käyttöön! Olisi pitänyt ottaa jo vaikka keväällä tai kesällä 2021 kun rokotteita alettiin väestölle antaa.
 
Rokote tehosi aika hyvin vielä delta-varianttiin, ja lisäksi delta oli erityisen paha variantti koska aiheutti aiempaa todennäköisemmin vakavaa tautimuotoa.
Tehosi estämällä vakavaa sairastumista mutta EI estänyt levittämistä. Rokotetut saivat infektion ja levittivät siinä missä muutkin mutta eivät itse sairastuneet.
Tuohon aikaan siis tällainen passisysteemi oli ihan perusteltu, jotta saatiin yhteiskunnan toimintoja avattua.
Passia olisi ehkä voinut perustella, jos rokotetut olisivat olleet immuuneja mutta kun eivät olleet vaan infektoituivat ja levittivät. Olivat itse kyllä oireettomia, eikä sekään monta kuukautta piikistä kestänyt.
Mutta aika myöhään otettiin Suomessa käyttöön siis ja pian koko passi oli irrelevantti, koska omikron levisi niin helposti.
Tästä huolimatta ammatillista rokotepakkoa jatkettiin pilkkuun asti. Vaikka pakon perusteet sulivat, pakosta pidettiin kiinni viimeiseen asti.

Ammatillinen rokotuspakko on oikeudellisia toimia odottava vääryys, jolla on oikeasti aiheutettu monelle todellista talousharmia.
 
Tehosi estämällä vakavaa sairastumista mutta EI estänyt levittämistä. Rokotetut saivat infektion ja levittivät siinä missä muutkin mutta eivät itse sairastuneet.
Väärin, rokote oli tehokas myös delta-infektion estämisessä, puhutaan ihan prosenttiluokasta 66%-94%, mikä on paljon paremmin kuin oikeastaan minkään vuoden influenssarokotteella esimerkiksi... (Tämän vuoden influenssarokotteesta ei tällaista tietoa ole ainakaan vielä olemassa, mutta kaikesta päätellen teho infektion estämisessä on hyvin heikko. Sairaalakäyntien estämisessäkin teho on vain jotain 40% tms.)

Ja aika hyvinhän se delta kurissa pysyikin. Rokotteet tuli juuri parahiksi hätiin silloin. Pienestä kiinni...

Ja sellainen asia kuin "oireeton korona-infektio", erityisesti deltan kohdalla, oli paljon harvinaisempi kuin on haluttu uskoa. Gemini viittaa meta-tutkimukseen, jossa puhutaan sellaisesta prosenttiluvusta kuin 8,4%... Omikronin kohdalla olivat sitten jonkin verran yleisempiä.
 
Viimeksi muokattu:
Väärin, rokote oli tehokas myös delta-infektion estämisessä, puhutaan ihan prosenttiluokasta 66%-94%, mikä on paljon paremmin kuin oikeastaan minkään vuoden influenssarokotteella esimerkiksi... (Tämän vuoden influenssarokotteesta ei tällaista tietoa ole ainakaan vielä olemassa, mutta kaikesta päätellen teho infektion estämisessä on hyvin heikko. Sairaalakäyntien estämisessäkin teho on vain jotain 40% tms.)

Ja aika hyvinhän se delta kurissa pysyikin. Rokotteet tuli juuri parahiksi hätiin silloin. Pienestä kiinni...

Ja sellainen asia kuin "oireeton korona-infektio", erityisesti deltan kohdalla, oli paljon harvinaisempi kuin on haluttu uskoa. Gemini viittaa meta-tutkimukseen, jossa puhutaan sellaisesta prosenttiluvusta kuin 8,4%... Omikronin kohdalla olivat sitten jonkin verran yleisempiä.
Missä puhutaan 66%-94% tehosta?
 
Tutkimuksesta riippuen. Toi 66% oli ilmeisesti joku terveydenhoidon ammattilaisilla tehty.

Teho kyllä heikkeni ajan funktiona.

Tarkalla prosenttiluvulla ei ole niin väliä vaan sillä, että rokote kyllä esti Deltan tarttumista melko hyvin.
Jos niitä tarkkoja prosenttilukuja esittää väitteensä tueksi niin kyllä sillä on väliä mistä ne ovat peräisin. Koko epidemiassa tiedonkulku oli muutenkin kokonaan Stetson-Harrisonin menetelmällä tehty ja "no ei sil nii välii" on ehkä huonoin puolustus kun jää kiinni housut kintuissa.
 
Jos niitä tarkkoja prosenttilukuja esittää väitteensä tueksi niin kyllä sillä on väliä mistä ne ovat peräisin. Koko epidemiassa tiedonkulku oli muutenkin kokonaan Stetson-Harrisonin menetelmällä tehty ja "no ei sil nii välii" on ehkä huonoin puolustus kun jää kiinni housut kintuissa.

41591_2021_1548_Fig1_HTML.jpg


PS. Tuossa tutkimuksessa oli mukana näköjään Pfizerin ja AstraZenecan rokotteet. Moderna oli tiettävästi vielä tehokkaampi, ainakin muiden tutkimusten perusteella. Siinähän oli enemmän vaikuttavaa ainettakin per annos.
 
Viimeksi muokattu:

41591_2021_1548_Fig1_HTML.jpg


PS. Tuossa tutkimuksessa oli mukana näköjään Pfizerin ja AstraZenecan rokotteet. Moderna oli tiettävästi vielä tehokkaampi, ainakin muiden tutkimusten perusteella. Siinähän oli enemmän vaikuttavaa ainettakin per annos.
Ihan tosissako linkkaat nyt 2021 julkaistua tutkimusta, jolloin pitkäaikaista tietoa ei ollut edes saatavilla? Yksikään kuvaaja ei millään mittarilla lupaa tuossa 94 % tehoa. Oliko tuo prosenttiosuus oma lisäyksesi vai löytyykö edes cherrypickaamalla sille lähdettä? Ne "100 % effective" on jo useimmat ymmärtänyt pelkäksi propagandaksi.

Minua ihmetyttää, mikä on tämä motiivisi jatkaa tätä narratiivia vielä vuosia pandemian päättymisen jälkeen? Onko taustalla pelko vai jokin muu epämiellyttävä tunne? Tästä kannattaa avoimesti keskustella, sillä itse tautia pahemmat arvet jäi niille, jotka sortuivat pelon alla. Heitä on paljon.
 
Ihan tosissako linkkaat nyt 2021 julkaistua tutkimusta, jolloin pitkäaikaista tietoa ei ollut edes saatavilla? Yksikään kuvaaja ei millään mittarilla lupaa tuossa 94 % tehoa. Oliko tuo prosenttiosuus oma lisäyksesi vai löytyykö edes cherrypickaamalla sille lähdettä? Ne "100 % effective" on jo useimmat ymmärtänyt pelkäksi propagandaksi.

Minua ihmetyttää, mikä on tämä motiivisi jatkaa tätä narratiivia vielä vuosia pandemian päättymisen jälkeen? Onko taustalla pelko vai jokin muu epämiellyttävä tunne? Tästä kannattaa avoimesti keskustella, sillä itse tautia pahemmat arvet jäi niille, jotka sortuivat pelon alla. Heitä on paljon.
Delta-pandemia kesti vain hetken aikaa ennen kuin omikron valtasi alan, joten luonnollisestikaan kovin pitkän aikavälin tutkimuksia ei voi olla olemassakaan deltaan liittyen.

Turha tästä nyt on tämän enempää vängätä. Point stands että rokotteet tehosi deltaan aika hyvin tai tosi hyvin, ja koronapassi oli ihan perusteltu systeemi tuohon aikaan.
 
Delta-pandemia kesti vain hetken aikaa ennen kuin omikron valtasi alan, joten luonnollisestikaan kovin pitkän aikavälin tutkimuksia ei voi olla olemassakaan deltaan liittyen.
Kannattaa aina valita just se oman argumentin tueksi sopiva ajanjakso jos se hyvältä tuntuu. Samalla sopii pohtia myös moraalisuusnäkökulmaa. Onko valehtelu oikein, jos sen tekee perustellen?

Turha tästä nyt on tämän enempää vängätä.
Niin, koska jäit kiinni housut kintuissa.

Point stands että rokotteet tehosi deltaan aika hyvin tai tosi hyvin, ja koronapassi oli ihan perusteltu systeemi tuohon aikaan.
No, linkittämäsi kuvaajan perusteella rokottamattomuuskin näytti tehoavan deltaan aika hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
No, linkittämäsi kuvaajan perusteella rokottamattomuuskin näytti tehoavan deltaan aika hyvin.
Aiempi infektio suojasi suunnilleen yhtä hyvin kuin rokote. Mikä lähinnä alleviivaa sitä että kyllä ne rokotteet tehokkaita oli tuolloin. Jos ei ollut rokotetta eikä aiempaa infektiota, niin silloin "suoja" oli 0%, mihin noita muita vaihtoehtoja tuossa verrataan.

Kovin tuntuu aihepiiri triggeröivän sinua ja harhaanjohdat tahallasi.

Hyvä että tuli koronapassit syksyllä 2021 niin pääsin karaokeen.

Mutta en mä aio sun kanssa enempää vängätä, on parempaakin tekemistä.
 
Tehosi estämällä vakavaa sairastumista mutta EI estänyt levittämistä. Rokotetut saivat infektion ja levittivät siinä missä muutkin mutta eivät itse sairastuneet.

Passia olisi ehkä voinut perustella, jos rokotetut olisivat olleet immuuneja mutta kun eivät olleet vaan infektoituivat ja levittivät. Olivat itse kyllä oireettomia, eikä sekään monta kuukautta piikistä kestänyt.

Tästä huolimatta ammatillista rokotepakkoa jatkettiin pilkkuun asti. Vaikka pakon perusteet sulivat, pakosta pidettiin kiinni viimeiseen asti.

Ammatillinen rokotuspakko on oikeudellisia toimia odottava vääryys, jolla on oikeasti aiheutettu monelle todellista talousharmia.
On täysin selvää, jotta ne oireettomat levittivät tautia selkeästi lyhyemmän aikaa eivätkä myöskään pärskineet ympäriinsä, eli täysin väkisin levittivät tautia vähemmän, eivätkä samalla tavalla.

LISÄKSI

Ne rokotetut eivät tukkineet sairaaloita, niinkuin rokottamattomat olisivat tukkineet, jos ne olisi päästetty vapaasti liikenteeseen..

Suomessa oltiin ihan liian löperöitä rajoitusten suhteen. Katastrofin alku oli meillä hyvissä ajoin tiedossa ja tehokas tarttuvuus selvisi hyvinkin nopeasti. Lisäksi oli täysin selvää, että tautia tuli ulkomailta loma- ym matkoilta todella runsaasti. (se tiedettiin jo ihan alussa, jotta levisi esim lentokoneessa tai laivassa tehokkaasti). Ensin ei vain haluttu uskoa, että on pisaratartuntaa vaan viimeiseen asti yritettiin väittää, että käsidesi estäisi yleensä leviämisen.. (Käsidesi toki pienentää riskiä, mutta ei estä ilmatartuntoja, joka oli se ongelmat aiheuttava leviämistapa).

Jos koronaa vilisevissä paikoissa käyneet olisi pistetty tehokkaasti ensin karanteeniin ja kun olisi ollut 3 ja 5 päivän jälkeen puhdas tulos, niin vasta sitten päästetty pois, niin esim koulujen sulkemista olisi voitu viivästyttää selvästi. Samoin muissa rajoituksissa olisi voitu olla paljon löysempiä. Suomessa kuitenkin valittiin tie, jossa testattiin matkustaneita jonkinverran (Melko turhaa, jos tarttui esim koneessa, ei se tartunta silloin vielä näkynyt) ja sitten näinollen annettin levitä. Sitten kun sairaaloissa alkoi olla hankaluuksia ja tartuntamäärät uhkasivat raketoida, jouduttiin pistämään raskaat rajoitukset useasti kehiin, totaalisen katastrofin estämiseksi.

Kun on tässä seurannut nyt terveydenhuoltomme surullista "kehitystä", niin vastaava tilaanne aiheuttaisi nyt selkeästi pahempia ongelmia, joten jos joku koronan tapainen tauti alkaa maailmalla levitä, niin rajoituksia ja karanteenejä olisi syytä pistää päälle paljon herkemmin ja enemmän.. Toki järkevää olisi tehdä ensin karanteenein kaikki mahdollinen taudin pysäyttämiseksi rajoille (Se voidaan tehdä ja on kaikille helpompi, kun se halutaan tehdä), eikä vätystellä peukalo perseessä, kuten koronan kanssa tehtiin...
 
On täysin selvää, jotta ne oireettomat levittivät tautia selkeästi lyhyemmän aikaa eivätkä myöskään pärskineet ympäriinsä, eli täysin väkisin levittivät tautia vähemmän, eivätkä samalla tavalla.

LISÄKSI

Ne rokotetut eivät tukkineet sairaaloita, niinkuin rokottamattomat olisivat tukkineet, jos ne olisi päästetty vapaasti liikenteeseen..

Suomessa oltiin ihan liian löperöitä rajoitusten suhteen. Katastrofin alku oli meillä hyvissä ajoin tiedossa ja tehokas tarttuvuus selvisi hyvinkin nopeasti. Lisäksi oli täysin selvää, että tautia tuli ulkomailta loma- ym matkoilta todella runsaasti. (se tiedettiin jo ihan alussa, jotta levisi esim lentokoneessa tai laivassa tehokkaasti). Ensin ei vain haluttu uskoa, että on pisaratartuntaa vaan viimeiseen asti yritettiin väittää, että käsidesi estäisi yleensä leviämisen.. (Käsidesi toki pienentää riskiä, mutta ei estä ilmatartuntoja, joka oli se ongelmat aiheuttava leviämistapa).

Jos koronaa vilisevissä paikoissa käyneet olisi pistetty tehokkaasti ensin karanteeniin ja kun olisi ollut 3 ja 5 päivän jälkeen puhdas tulos, niin vasta sitten päästetty pois, niin esim koulujen sulkemista olisi voitu viivästyttää selvästi. Samoin muissa rajoituksissa olisi voitu olla paljon löysempiä. Suomessa kuitenkin valittiin tie, jossa testattiin matkustaneita jonkinverran (Melko turhaa, jos tarttui esim koneessa, ei se tartunta silloin vielä näkynyt) ja sitten näinollen annettin levitä. Sitten kun sairaaloissa alkoi olla hankaluuksia ja tartuntamäärät uhkasivat raketoida, jouduttiin pistämään raskaat rajoitukset useasti kehiin, totaalisen katastrofin estämiseksi.

Kun on tässä seurannut nyt terveydenhuoltomme surullista "kehitystä", niin vastaava tilaanne aiheuttaisi nyt selkeästi pahempia ongelmia, joten jos joku koronan tapainen tauti alkaa maailmalla levitä, niin rajoituksia ja karanteenejä olisi syytä pistää päälle paljon herkemmin ja enemmän.. Toki järkevää olisi tehdä ensin karanteenein kaikki mahdollinen taudin pysäyttämiseksi rajoille (Se voidaan tehdä ja on kaikille helpompi, kun se halutaan tehdä), eikä vätystellä peukalo perseessä, kuten koronan kanssa tehtiin...
Joo mä muistan kun olin karaokebaarissa 1. helmikuuta 2020 ja tuolloin jo tiesin mitä tuleman pitää ja hieman haikeanakin katsoin sitä "autuaan tietämättömien" ihmisten illanviettoa siellä.

Seuraavan kerran kävin baarissa loka- vai marraskuussa 2021. Sittenkin maskin kanssa.

Mutta siis valtiovallalla kesti johonkin maaliskuun puoliväliin asti heräillä tilanteen vakavuuteen, eikä oikein sittenkään herätty oikealla tavalla vaan kesä tuli ja pelasti. Kesällä 2020 korona lähes katosi Suomessa ja muualla Euroopassa.
 
Suomessa tehty väitöskirja koronarokotteen tehosta Suomessa 2021-2023

"Koronarokotuksilla pystyttiin estämään merkittävästi vaikeita tautitapauksia ja koronakuolemia Suomessa. Koronarokotusten suoja koronatartuntoja vastaan oli aluksi hyvä, mutta heikkeni selvästi Omikron-muunnoksen ilmaannuttua joulukuussa 2021. Omikronin ilmaantumisen jälkeen suojateho koronatartuntaa vastaan oli vähäinen, mutta suoja vaikeaa tautia vastaan säilyi.

Ennen Omikronin ilmaantumista kaksi ensimmäistä rokotusannosta tuotti 70–80 %:n suojan koronatartuntaa vastaan aikuisilla ja rokotukset vähensivät merkittävästi koronatartuntojen määrää. Lisäksi rokotukset suojasivat 90–99 prosenttisesti sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan. Kuitenkin iäkkäillä suojateho sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan heikkeni 3–6 kuukaudessa, ja tästä syystä ryhmälle suositeltiin tehosteita vähentämään vaikean koronataudin riskiä.
"

 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 498
Viestejä
5 058 594
Jäsenet
81 157
Uusin jäsen
krykvy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom