Liittyen vielä
karanteeni- ja
liikkuvuusrajoituksiin ja niiden
toimivuuteen. Tuoreessa ennakkojulkaisupaperissa on
verrattu kahden eri
kontrollitavan vaiku
tuksia epidemian kasvulukuihin. Catorina et al, käyttivät epidemian tartuntojen kasvun (
epidemian leviämisnopeuden) malleinana kahta tunnettua kasvumallia:
Gompertzin laki (GL) ja
logistinen malli (LL).
He
vertasivat kahta eri ryhmää maita toisiinsa ja näiden epidemioiden kasvulukuja suhteessa kasvumalleihin:
1)
Kiina ja Singapore (
äärimmäisen tiukkoja kontrolli-, liikkuvuus-, esto- ja seuranta
menetelmiä)
2)
Italia ja Etelä-Korea (ei mitään tai hyvin
vähän liikkuvuusestoja, etenkin
taudin kytemisen vaiheessa ja vielä osittain paikallisen endeemisen epidemian leviämisen jälkeen)
Mallintajat huomasivat, että
tiukat kontrollit johtivat nopeammin LL-mallin mukaiseen kasvun taittumiseen (lue: epidemian hidastumiseen ja merkittävään tartuntojen estämiseen), kun taas jahkailu,
odottelu ja
pidättäytyminen tiukoista
kontrolli-/karanteenimalleista johti epidemian kasvuun GL-mallin mukaisesti (lue: se jatkoi kasvuaan paljon pidempään ja nopeammin).
Kuva 1 : Singaporen toimintamalli ja epidemian leviäminen LL-mallin mukaisesti
Kuva 2 : Italian toimintamalli ja epidemian leviäminen GL-mallin mukaisesti (kuvaan lisätty 10:n seurantapäivän luku, eli 2036 tartuntaa, eli näyttää hyvin seuraavan GL-mallia)
Laskennallisena esimerkkinä, eikä ennusteena, esim. ~280 (n. 1400*20%) vakavaa hoitoa tarvitsevan vs. ~800 (~4000*20%) vakavaa hoitoa tarvitsevan välillä on iso terveydenhuoltojärjestelmässä, etenkin kuin COVID-19 tapauksissa vakavien tapausten hoidon tarve jatkuu yleensä viikkoja, eikä vain päiviä. Tämän voi itse päässään skaalata Suomen tilanteeseen/populaatioon.
Mitä tästä opimme?
Niin kauan kuin Suomi seuraa Italian ja Etelä-Korean mallia, tulee tartunta mitä todennäköisimmin leviämään nopeudella kuten Italiassa tai Etelä-Koreassa (GL-mallin mukaisesti), eikä pysähdy/hidastu, kuten Kiinassa tai Singaporessa (LL-mallin mukaisesti).
Päätös on Suomen, mutta päätin jo kaksi viikkoa sitten, etten sitä jää odottelemaan.
Eli varaudun siihen, että en todennäköisesti saisi itse hoitoa, vaikka voisi tulla tilanne, että voisin sitä tarvita. Hyväksyn tämän ja mielestäni hoito tulisikin ohjata sitä enemmän tarvitseville (ja muuten kansantaloudellisesti järkevämmin). Jokainen tekee omat päätöksensä, tämä on vain oma henkilökohtainen riskianalyysini. Ja kuten aina, voin olla pahasti väärässä, mutta painotan epävarmuudessa varovaisuusperiaateen mukaisesti riskiskaalan huonompaa päätä.
Data analysis on Coronavirus spreading by macroscopic growth laws
Lähde:
https://arxiv.org/pdf/2003.00507.pdf