Olisi muuten mielenkiintoista tietää mikä ja millainen rokote on nykypäivänä sellainen ei vauhdilla tehty?
Niin eli siis influenssarokotteet tehdään vuosien testauksilla jne vaikokö? En siis tiedä, kyselen kun tuota samaa ajatusta pyörii omassa lähipiirissä.
Maissa, joissa hyväksytään tartunnat, riittää, ettei niitä tule liikaa. Uskoisin, että esim. UK:ssa tilanteen voidaan katsoa olevan ohi, kun sairaalat eivät enää täyty ja siihen päästään, jos saavat keväällä rokotettua vaikkapa 50% kansasta? Se milloin tilanne on ohi, on varmaan mielipidekysymys: UK:ssa luultavasti eri kriteerit kuin Uudessa-Seelannissa.
Joo, tätä vähän mietinkin, että puolen vuoden betatestaus Saksassa ei taida näissä hommissa juuri vaikuttaa siihen, tarjotaanko Suomessa piikkiä vai ei. Tuonee toki yksilöille henkistä helpotusta, että ei olla ensimmäisiä.
Jokaisen pitää saada vapaasti päättää ottaako vai ei, jos olisin yli 70-vuotias, niin kirkuen ottaisin melkein minkä hyvänsä Putinin piikin, mutta 18-vuotiaana miettisin tarkkaan. Alle 18-vuotiaat tai heidän vanhempansa eivät tällä kertaa joudu valinnan eteen niin kuin sikapiikin kanssa, koska ainakaan aluksi kukaan rokotevalmistaja ei edes hae myyntilupaa alaikäisille.
Itse pidän rokotuksen sivuvaikutusriskiä sata kertaa pienempänä kuin paha covid-riskiä - vaikka en riskiryhmässä olekaan. Jos vaihtoehto on tällaisessa pandemiassa lähinnä sairastaa kyseinen tauti ennemmin tai myöhemmin, tai saada rokotuksilla se laantumaan, otan rokotuksen - uskallanhan lähteä autolla liikenteeseenkin joka arkipäivä vaikka kuolonkolareita sattuukin.
Juuri tähän aiemmassa viestissä viittasin, näin tänään sitten:
Ministeri Kiuru antoi ohjeita koronan leviämisalueille: uimahallit ja ryhmäliikunta seis, lasten harrastusten lopettamista harkittava tarkkaan: "Yleinen tahtotila on, että tehdään se, mikä on tehtävissä"
Uudet suositukset ovat voimassa joulukuun puoleen väliin saakka.yle.fi
Mitenkäs sitten nuo monet alueet, joissa ollaan siinä välimaastossa (perustilanne - kiihtymisvaihe), eli lukujen perusteella täyttyisi kriteerit kiihtymisvaiheeseen, mutta syystä x edelleen ollaan perustasolla. Nyt jos jätetään tämä pois näiltä alueilta, vaarana on että mahdollisesti kasvaa tapausmäärät ja sitten ollaankin jo reilusti kiihtymisvaiheen puolella.
Mielenkiinnosta kuulisin lisää niistä keinoista, joilla arvioit riskejä. Vertaatko riskiä rokoituksiin yleensä, verrattain vähän testattuihin rokotteisiin vai juuri näihin nimenomaisiin koronarokotteisiin, joiden riskeistä on tällä hetkellä tiedossa vain valmistajan ilmoittamat riskit?
Yleisesti rokotuksista tuleviin sivuvaikutuksiin ja niiden ilmaantumisaikoihin, ja siihen että useita eri rokotteita on jo testattu kymmeniin tuhansiin per rokote. Testauksen keskeytysuutiset joita on välillä tullut lisää luottamustani siihen, että testaus on tehty tässä mielessä asiallisesti.
Tästä tulikin mieleen, että minulla Koronavilkku päätti kaatua eilen omia aikojaan, eikä se ole sen jälkeen suostunut käynnistymään lainkaan ("Koronavilkku keeps stopping"). Puhelimen uudelleenkäynnistyskään ei muuttanut tilannetta. Jos poistaa koko sovelluksen ja asentaa uudestaan, niin käsittääkseni lähtee myös historia. Tosin puhelimen "exposure check" -sivun mukaan viimeinen tarkistus on tehty onnistuneesti 12.11, eli eipä taida paljon olla historialla väliä enää tässä vaiheessa.
Laittelin näistä avainluvuista huvikseni käppyrän viimeisen 16pv ajalta. Kukin tehkööt tulkinnat miten haluaa. Viikko sitten tuli eka "osuma" itelle, varmaankin jostain ohiajavasta autosta.
Älkää hosuko. THL:llä selvitellään vilkun vikaa
Selvittävät syytä kaatuilemiseen, vaan siihen että tiedot eivät päivity? Minä veikkaan että nämä ovat kaksi eri asiaa.
Tuohon en tosiaan osaa tarkemmin sanoa, että mitä tämän hetkinen ongelma aiheuttaa. Tiedän vain sen, että jotain ongelmaa siellä on. Lähde on lääkäri, kun vaimo kyseli avaimen perään.
Niitä koodeja hallitsevia henkilöitä on tietosuojan vuoksi rajallinen määrä, eli ei tule samalta henkilöltä joka soittaa tartunnasta, jos ei sitten kyse ole sattumasta.
Noin minäkin olin käsittänyt koronavilkun koodien marssijärjestyksen - ehkäpä viikonlopun suuret lukemat näkyivät applikaatiossa vasta ma-ti, semminkin jos osa avaimensyöttäjistä oli viikonloppuvapaalla tai muissa hommissa?
Nuo lukemat eivät tosin ole kuin suuntaa antavia - Ouluun liitettiin pinta-alaltaan isoja ympäryskuntia, joissa ei kovin paljon ihmisiä asu. Esimerkiksi kun Ylikiiminki liittyi Ouluun, niin kaupungin pinta-ala melkein nelinkertaistui, mutta asukasluku nousi vain pari prosenttia. Käytännön koronailmaantuvuuden kannalta tällainen muutos taas ei olisi millään muotoa merkittävä. En tiedä löytyykö mistään vertailua siitä, mikä on keskimääräinen väestötiheys vaikkapa alueilla, joilla asuu esim. 90% kaupungin asukkaista.
Mielenkiintoista tutkimusdataa Brasilian ylikuolleisuudesta ensimmäisten viikkojen osalta verrattuna viime vuoteen. Kuten tutkimuksissa yleensäkin itse data on aika vanhaa ja näyttäisi varmaan huonommalta pidemmällä aikajänteellä.
Ylikuolleisuus on paras ja vertailukelpoisin mittari taudin vaikutukselle kunhan kuolleisuuden tilastointi on kunnossa ja ympäristövaikutukset huomioidaan. Tässä tapauksessahan tehdyt rajoitustoimenpiteet vähentävät muiden sairauksien vaikutusta ja ylikuolleisuus liittyen COVIDiin on reaalivaikutukseltaan suurempi kuin tulokset.
Mutta hyvin osoittaa sen miten virus vaikuttaa yhteiskunnassa, jonka kyvykkyys vastatoimenpiteisiin on heikko. Itselläni on muutamia kavereita Brasiliassa ja siellä on ongelmia johdossa, ihmisissä ja terveydenhoidossa,
Mielenkiintoista on että ylikuolleisuus ei osu pelkästään yli 60 vuotiaisiin vaan myös 20-59 vuotiailla vaikutus on merkittävä.
Mun johtopäätelmä on että flunssaan vertaaminen on vastuutonta ja että keski-ikäisten on syytä olla oikeasti huolissaan mutta mä oon vaan ATK kerholainen.
Kaupunkien tiiviitä asumiskeskittymiä kutsutaan "taajamiksi". Niitä voi kyllä verrata keskenään ja verrataankin.
Tiesin tuon, mutta epäilen Oulun lukemaa virheelliseksi: vuoden 2017 lopussa Oulun keskustaajamassa asui Wikipedian mukaan 183 701 henkilöä ja kaupunkiin kuuluvalla Kiimingin kirkonkylällä 5654. Tuo 205 137 on kovin lähellä Oulun kaupungin koko asukaslukua. Eihän tämä tosin oleellisesti tuota keskustaajaman asukastiheyttä muuta, ne lienevät tosiaan käytännössä samat.
En minäkään ihan tiedä, mutta vastaan silti.
Oulun keskustaajamaan lasketaan myös esimerkiksi Kempelettä mukaan. Taajamien rajat ei välttämättä kunnioita kuntien rajoja, vaan ne on eri asia... Taajamat määrittyy siis tosiasiallisen kaupunkirakenteen mukaan eikä kuntarajojen mukaan.
| Population (2020-07-31)[3] | |
|---|---|
| • City | 206,001 |
| • Rank | 5th largest in Finland |
| • Density | 146.08/km2 (378.3/sq mi) |
| • Urban | 208 939[2] |
| • Urban density | 915.8/km2 (2,372/sq mi) |
| Population (2020-07-31)[3] | |
|---|---|
| • City | 142,321 |
| • Rank | 7th largest in Finland |
| • Density | 121.54/km2 (314.8/sq mi) |
| • Urban | 117,974 |
| • Urban density | 1,188.7/km2 (3,079/sq mi) |
www.hs.fi
www.ess.fi
Tuo taitaa selittää sen, hassusti sattui vain niin lähelle Oulun kaupungin asukaslukua, että alkoi epäilyttämään
Kuten tuossa aiemminkin mainittiin, niin kyllä sitä uusitaan aina tarvittaessa eli ei tehdä vuosikymmenten testauksella. Sinnehän tuli aikoinaan uutena esim. sikainfluenssa eikä siihen mitään vuosikymmeniä mennyt, että se sinne lisättiin.
| 00900, Puotinharju | 594,0 |
www.is.fi
No siteeraa nyt yksikin tällainen tältä foorumilta jos täällä on kerta "paljon porukkaa" jotka moisia uskoo
Märkätorin läheisessä labrassa tutkittiin lepakoita ja viruksia. On varteenotettava mahdollisuus että virus karkasi sieltä, eikä se ole mikään salaliittoteoria vaan teoria. Lisäksi ainakin yksi labran työntekijöistä ilmeisesti katosi mystisesti.
