- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 018
Tänä keväänä ja kesänä olisi itse asiassa tältä kantilta hyödyllistä, jos eri maiden strategiat poikkeavat hieman toisistaan. Pikainen muiden maiden onnistuneiden toimien kopiointi pitäisi vain pystyä ottamaan globaalin onnistumisen ja edistymisen, ei paikallisen epäonnistumisen merkkinä.
Onko tämä liian kylmäkiskoinen suhtautumistapa? En tiedä, mutta jotenkin itseäni kiinnostaa edelleen lähinnä vain se ratkaisumallien löytäminen, ei syyllisten joukkoteloitukset.
Noin akateemisessa mielessä oon ihan samaa mieltä, tavallaan harmillista että noista antaa-mennä-täysin -maista ei oikein saa mitään vertailukelpoista dataa ulos. Ruotsia pidetään ihan väärin perustein sellaisena, sielläkin on rajoituksia ja lisäksi ihmisiä on ohjeistettu aika voimakkaasti.
Oppimiskokemuksena harmillista että siinä vaiheessa kun voidaan alkaa vertailemaan pelimerkkikasoja peli on jo pelattu, eli virus on tavalla tai toisella voitettu. Pahimmassa tapauksessa tähän voi mennä todella pitkä aika, jos rokotteita tai lääkkeitä ei saada kehitettyä ja osa valtioista on liikkeellä nujerrustaktiikalla; esm. joku kummallinen tilanne jossa Uudessa Seelannissa olisi vaikkapa 3 vuotta ilman mitään merkittävää outbreakia, mutta edelleen vastustuskyvytön väestö ja myyttinen "toinen aalto" voi iskeä teoriassa ihan koska vaan.
Toinen hankalasti verrattava kuvio on talous, koska siinä kaikki lähtee peliin niin erinäköisellä stackillä. Arkijärjellä Ruotsilla löysine rajoituksineen pitäisi mennä paremmin kuin muilla pohjoismailla, mutta ei mene. Niilläkin viennin kyykkäys syö eväät vaikka palvelusektori on osittain paremmassa kuosissa.
