Koronavirus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama tauti COVID-19 (Yleinen keskustelu)

Voin jatkaa "vitsiä", joka tosin kyllä pitää ihan paikkansa: ongelmana on viime aikoina enemmän ollut se, että testejä ei tehdä täydellä kapasiteetilla, koska harvalla on oireita ja tarvetta testaukseen.
Vahva jep!
Tampereella ollaan kait tilanteessa, jossa testaukseen ei aina ole jonoa, joten esimerkiksi Acutasta on ohjattu vähäoireisia testaukseen.
Mutta tämä on kaverin kaverin juttua, joten lähteitä en tarjoile.
 
Mjaa, kuolleiden suuri määrä olikin yllätys Ruotsille. Että viruksen pitäminen poissa hoitokodeista olikin vaikeampaa kuin kuviteltiin. Jotenkin en yllättynyt itse, hoitoalaa läheltä seuranneena.


Johan ne oikeat asiantuntijat nauroivat yli kuukausi sitten sille, että kyseessä on vitsi jos meinaa laumasuojastategialla paukauttaa läpi pandemian ja samalla suojata riskiryhmät esimerkiksi vanhainkodeissa:



"I’m an epidemiologist. When I heard about Britain’s ‘herd immunity’ coronavirus plan, I thought it was satire
This article is more than 1 month old
William Hanage

Vulnerable people should not be exposed to Covid-19 right now in the service of a hypothetical future
Your house is on fire, and the people whom you have trusted with your care are not trying to put it out. Even though they knew it was coming, and could see what happened to the neighbours as they were overwhelmed with terrifying speed, the UK government has inexplicably chosen to encourage the flames, in the misguided notion that somehow they will be able to control them.​
When I first heard about this, I could not believe it. I research and teach the evolution and epidemiology of infectious disease at Harvard’s Chan School of Public Health. My colleagues here in the US, even as they are reeling from the stumbling response of the Donald Trump administration to the crisis, assumed that reports of the UK policy were satire – an example of the wry humour for which the country is famed. But they are all too real.​
Let me take the arguments on their merits. The stated aim has been to achieve “herd immunity” in order to manage the outbreak and prevent a catastrophic “second wave” next winter – even if Matt Hancock has tried to put that particular genie back in the bottle this weekend. A large proportion of the population is at lower risk of developing severe disease: roughly speaking anyone up to the age of 40. So the reasoning goes that even though in a perfect world we’d not want anyone to take the risk of infection, generating immunity in younger people is a way of protecting the population as a whole.​
--​
And of course you can’t restrict it to this age group. Think of all the people aged between 20 and 40 who work in healthcare, or old people’s homes. You don’t need many introductions into settings like these for what we might coyly call “severe outcomes”. In Washington State, nearly all the deaths reported so far have been associated with nursing homes. Is everyone in a high-risk group supposed to withdraw themselves from society for six months until they can emerge once the (so far entirely imaginary) second wave has been averted?​
About that second wave: let me be clear. Second waves are real things, and we have seen them in flu pandemics. This is not a flu pandemic. Flu rules do not apply. There might well be a second wave, I honestly don’t know. But vulnerable people should not be exposed to a virus right now in the service of a hypothetical future. ..."
Loput alkuperäisestä lähteestä:


Marinin hallitus meinaa THL:n kanssa pamauttaa Suomessa korona-pandemian samalla vitsi-strategialla läpi. Kuolleita taitaa tulla yli sata tuhatta jos vielä sen tekee alle vuodessa kuten Hetemäen raportissa kaavailtiin. Sairaanhoidon ja tehohoidon kapasiteetti ylittyy silloin luokkaa kymmenkertaisesti ja kuolleisuusluvut raketoivat tuollaisiksi.
 
Mä en kyllä edelleenkään oikein tiedä mitä ajatella tuosta Ruotsin tilanteesta. Sairaalat ei vaikuttaisi olevan täynnä niiden muutaman artikkelin perusteella joita löysin ja kaikki graafit näyttäisi että mitään exponentiaalista kasvua ei ole havaittavissa vaan tartuntojen ja kuolemien määrä pysyy suht vakiona.

Tähän päälle kun katseli taas tänään meininkiä Kaaren kauppakeskuksessa niin en oikein jaksa uskoa räjähtävään kasvuun kun puretaan rajoituksia. Prisma ja käytävät täynnä asiakkaita, pikkuliikkeissäkin ihmisiä asioimassa. Ravintoloiden avaaminen varmasti lisää tartuntojen määrää mutta muuten en usko että mikään erityisesti muuttuu.

Täältä kun lukee niin kuulostaisi että länsinaapurissa on vähintäänkin lopun ajat käsillä ja kohta saa täälläkin tarjoilla nisua ja kahvia ratsumiehille.
 
Kyseessä on kuitenkin täysin eri tauti kuin normaali keuhkokuume.

Siitä ei taida olla vielä minkäänlaista laadukasta tutkimusta ja kokemusta olemassa millaiset pysyvät vauriot COVID-19 tauti aiheuttaa keuhkoille vai aiheuttaako mitään.

Ehkä syksyllä olemme jo viisaampia asian suhteen.

Kyllähän tuosta useampiakin keuhkokuvia aiemmin esiteltiin, joissa keuhkot on pysyvästi arpeutunut ja vaurioutunut.
 
Tampereella ollaan kait tilanteessa, jossa testaukseen ei aina ole jonoa, joten esimerkiksi Acutasta on ohjattu vähäoireisia testaukseen.

Lenssu päällä (nuhakuume) ja kolmen päivän omailmoitus oli menossa umpeen joten otin yhteyttä työterveyteen. Kaks tuntia myöhemmin olin käyny koronatestattavana. Tämä siis just Tampereella. Jonoa ei ollu ainakaan sen 20min aikana minkä autossa testauspaikan takapihalla venailin. Helposti siis lähettävät nyt testaukseen vaikka lääkärin kanssa todettiin että perusflunssaa tää meikällä varmasti on.
 
Kyllähän tuosta useampiakin keuhkokuvia aiemmin esiteltiin, joissa keuhkot on pysyvästi arpeutunut ja vaurioutunut.
Kotihoidossa taudin sairastaneita?
Viimeisimmän tiedon mukaan kyseessä on aika uusi virus, joten miten tämä pysyvä arpeutuminen on voitu todistaa?
 
Nyt on kohtuu järkevää tekstiä hallituksen "strategiaan" liittyen:
Toivottavasti hallitus ottaa järjen käteen. Jos Norjassakin on valittu tukahduttaminen (ts. R0 pitäminen alle yhden) niin en ymmärrä miksei Suomessa voitaisi tavoitella samaa. Nyt siihen olisi erinomainen tilaisuus kun epidemia on selvästi jo hiipumassa.
 
Toivottavasti hallitus ottaa järjen käteen. Jos Norjassakin on valittu tukahduttaminen (ts. R0 pitäminen alle yhden) niin en ymmärrä miksei Suomessa voitaisi tavoitella samaa. Nyt siihen olisi erinomainen tilaisuus kun epidemia on selvästi jo hiipumassa.

Olisi mielenkiintoista nähdä näistä eri vaihtoehdoista kunnon riskianalyysit joissa olisi worst-case / best-case skenaariot niin terveydenhuollon, talouden kuin muiden yhteiskunnallisten vaikutusten osalta. Sillai hatusta vedettynä tuntuisi että tuo hybridi-strategia on sellainen keskiverto ratkaisu, eli siinä ei mitkään worst-caset ole hirveän huonot mutta myöskään mikään best-case ei ole mainio. Muissa sitten lienee paljon suurempi ero worst-casen ja best-casen välillä.
 
Olisi mielenkiintoista nähdä näistä eri vaihtoehdoista kunnon riskianalyysit joissa olisi worst-case / best-case skenaariot niin terveydenhuollon, talouden kuin muiden yhteiskunnallisten vaikutusten osalta. Sillai hatusta vedettynä tuntuisi että tuo hybridi-strategia on sellainen keskiverto ratkaisu, eli siinä ei mitkään worst-caset ole hirveän huonot mutta myöskään mikään best-case ei ole mainio. Muissa sitten lienee paljon suurempi ero worst-casen ja best-casen välillä.
Niin, kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla talouden ja terveydenhuollon kannalta tasapainoisin ja riskittömin vaihtoehto. Ainoa ongelma Suomessa varmaan tällä hetkellä on, että tuo vaatii todella paljon lisää resursseja tartuntaketjujen jäljittämiseen. Testauskapasiteetti kaiketi on jo riittävä.
 
Suomessa se hybridistrategia on siinäkin mielessä kyseenalainen, että kun se rimpsu on "testaa, jäljitä, eristä, hoida" niin tuohon ehkä muuten on edellykset olemassa, mutta kohta "eristä" kaatuu Suomessa kaikenlaiseen ihmisoikeuslässytykseen tai perustuslakilässytykseen, joten se hoituu kunnolla vain niissä tapauksissa jotka eristetään sairaalassa. Suurimmalta osin siis eristäminen on ihan vaan yksilöiden moraalin ja ymmärtämisen varassa, eli osa hoitaa asianmukaisesti ja osa ei. Onko niissä malleissa ollenkaan mallinnettu, että esim. 20% tai 30% tai mikä nyt onkaan se prosenttisosuus niistä haahuilee joka tapauksessa ympäri kyliä (esimerkkinä vaikkapa Nihtisillan VOK). Ja sitten on vielä tietty pienehkö (mutta merkittävä?) prosenttiosuus, joka tartuttaa jopa tahallaan.
 
Lenssu päällä (nuhakuume) ja kolmen päivän omailmoitus oli menossa umpeen joten otin yhteyttä työterveyteen. Kaks tuntia myöhemmin olin käyny koronatestattavana. Tämä siis just Tampereella. Jonoa ei ollu ainakaan sen 20min aikana minkä autossa testauspaikan takapihalla venailin. Helposti siis lähettävät nyt testaukseen vaikka lääkärin kanssa todettiin että perusflunssaa tää meikällä varmasti on.
Kovasti on vaihtelua tässä. Tuttava kävi juuri viikonloppuna JLK:n keskussairaalassa hengenahdistuksen vuoksi. Oli kai jotain muitakin oireita, mutta en tentannut tarkemmin. Oli joka tapauksessa ensin tehnyt arvion omaolo-palvelussa, josta ohjattu soittamaan vastaanottoon ja sieltä sitten fyysisesti paikan päälle. Eivät olleet ottaneet keuhkokuvan ja sydänfilmin lisäksi mitään muita testejä, vaan todettu että kotiin vaan ja palataan asiaan jos tilanne muuttuu. Ei ollut missään vaiheessa itse olettanut, että sairastaisi juuri tätä tautia, mutta ei alkanut kyseenalaistamaan ohjeita siltikään.
 
Kyseessä on kuitenkin täysin eri tauti kuin normaali keuhkokuume.

Siitä ei taida olla vielä minkäänlaista laadukasta tutkimusta ja kokemusta olemassa millaiset pysyvät vauriot COVID-19 tauti aiheuttaa keuhkoille vai aiheuttaako mitään.

Ehkä syksyllä olemme jo viisaampia asian suhteen.

Ei tee esitetyistä täysin poskettomista väitteistä yhtään vähemmän hevonpaskaa, joten jos nyt et sinäkään rupeaisi enää.
 

tuolta clikkaa chart ja sitte add countryllä valitse haluamat maat
Kiitos paljon tästä! Tällaista olen kaivannut jo pitkään.

Jos saisitte valita jonkin toisen maan strategian, valitsisitteko mieluummin Ruotsin vai Slovakian mallin? Slovakiassa käyttöön otetut keinot ovat pitkälti kuten Suomessa, paitsi että maskit ovat julkisessa kanssakäymisessä enemmän käytössä.

1588838063000.png
 

Ilman Turkulaisia oltaisiin taas ihan nesteessä. :tup:

Tarpeeksi luotettavaa testiä kehiin niin seuraavan tautihuipun kohdalla voisi koulut ja vastaavat pysyä auki, kun voidaan testailla opettajat ja oppilaat ja keittiötädit.
 
Kovasti on vaihtelua tässä. Tuttava kävi juuri viikonloppuna JLK:n keskussairaalassa hengenahdistuksen vuoksi. Oli kai jotain muitakin oireita, mutta en tentannut tarkemmin. Oli joka tapauksessa ensin tehnyt arvion omaolo-palvelussa, josta ohjattu soittamaan vastaanottoon ja sieltä sitten fyysisesti paikan päälle. Eivät olleet ottaneet keuhkokuvan ja sydänfilmin lisäksi mitään muita testejä, vaan todettu että kotiin vaan ja palataan asiaan jos tilanne muuttuu. Ei ollut missään vaiheessa itse olettanut, että sairastaisi juuri tätä tautia, mutta ei alkanut kyseenalaistamaan ohjeita siltikään.

Keuhkokuvien avulla tehtävä Covid-19 diagnoosin tarkkuus on jossain 97-98% luokassa. Käytännössä siis varmempi kuin labratesti.
Lähde

Joten ylläripylläri, asiansa osaava keuhkoröntgenlääkäri tekee varmemman diagnoosin kuin labratuloksia lukeva yleislääkäri.
 
"46 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt

Suomessa koronaepidemian tilanne on tällä hetkellä hyvä. Ajoissa käynnistetyt rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet terveydenhuollon ylikuormittumisen ja tuhannet kuolonuhrit.​
Olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on hallituksen linja hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta.​
Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä. Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa.​
Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.​
Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan.​
Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Jos tämän saavutettuamme seuraamme uusia tartuntatapauksia noin kahden viikon ajan ja noudatamme varovaisuutta muun muassa maarajojen karanteeneilla, virus voidaan poistaa Suomesta viidessä viikossa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Meidän kannattaa valita onnistujamaiden toimenpiteistä ne, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin parhaiten.​
Matkustusrajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden toimeliaisuutta. Kontaktien välttely jatkuu. Talouden kriisi syvenee ja laajenee. Lopulta uhkana on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto.​
Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.​
Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen virusvapaiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.​
Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisille.​
Lisäksi epidemian hidastamisstrategiaan tarvittaisiin jatkossakin mittavia rajoituksia. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia. Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.​
Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Esitämme, että Suomi siirtyisi heti linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan.​
Johtoallekirjoittajat​
Marjukka Myllärniemi, Professori (keuhkosairaudet), Helsingin yliopisto, varadekaani, Osastonylilääkäri, HUS Sydän- ja keuhkokeskus​
Antti Ripatti, Professori (empiirinen makrotaloustiede), Helsingin yliopisto & Helsinki GSE​
Petri Lehenkari, Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala​
Tuuli Lappalainen, Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia), Columbian yliopisto & New York Genome Center​
Pirta Hotulainen, Dosentti (solubiologia, neurotiede), Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva & Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja​
MUUT ALLEKIRJOITTANEET
Annamari Ranki, Professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS
Panu Jaakkola, Professori (syöpätutkimus), Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala
Martti Talja, Professori (kirurgia, urologia), Lääketieteen tohtori
Jani Luoto, Professori (taloustiede), Helsingin yliopisto
Topi Miettinen, Professori (taloustiede), Svenska Handelshögskolan
Patrik Scheinin, Professori (kasvatustiede), Helsingin yliopisto
Jari Saramäki, Professori (laskennallinen tiede), Aalto-yliopisto
Iiro Jääskeläinen, Professori (systeemineurotieteet), psykologian tohtori, Aalto-yliopisto & National Research University Higher School of Economics, Moskova
Pauli Alin Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen), Tekniikan tohtori, Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat
Juho Kannala, Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto
Jari Siironen, Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS - Neurokirurgian teho ja valvontaosaston osastonylilääkäri
Esa-Pekka Pälvimäki, Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia), HUS Neurokirurgian klinikka
Risto Kuosa, Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)
Leena Väisälä, Erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset)
Ville Häkkinen, Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito), HUS Naistenklinikka
Tytti Laiho, Erikoislääkäri (silmätaudit)
Valtteri Häyry, Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Mikko Keränen, Kliinisen hematologian erikoislääkäri, Hematologia, Syöpäkeskus, HUS
Henri Lampikoski, Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Korvakuulo Oy ja Laastari Lääkärit Oy
Heidi Kallela, Lääketieteen tohtori
Jaakko Kulhia, Lääketieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti (matematiikka)
Jukka Koskela, Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäri Suomen molekyylilääketieteen instituutti & Helsingin yliopisto
Veijo Salo, Lääkäri, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Arne Schlenzka, Lääketieteen lisensiaatti, yrittäjä
Annu Näkki, Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia & mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti
Jouni Tuomisto, Dosentti (toksikologia, erityisesti riskinarviointi), Itä-Suomen yliopisto
Tommi Kajander, Dosentti (proteiinikemia), Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto
Hanna Ollila, Filosofian tohtori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto & Stanfordin yliopisto
Fumi Suomi, Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia), Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Mika Ruonala, Doctor of Philosophy (solu- ja molekyylibiologia), icit.bio
Severi Luoto, Doctor of Philosophy (psykologia & englanti), Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti
Samuli Kangaslampi, Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkija, Tampereen yliopisto
Blanca Fernández López, Neurotieteiden tohtori
Muriel Lobier, Neurotieteiden tohtori
Juhana Siljander, Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkija, Chicagon yliopisto
Juhani Bonsdorff, Doctor of Philosophy (matematiikka)
Juho Salminen, Tekniikan tohtori (tuotantotalous)
Olavi Vaittinen, Dosentti (fysikaalinen kemia) Helsingin yliopisto
Antti Vasara, Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka), VTT Oy
Pete Sivonen, Tekniikan tohtori
Petri Lindh, Koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto "​
 
Keuhkokuvien avulla tehtävä Covid-19 diagnoosin tarkkuus on jossain 97-98% luokassa. Käytännössä siis varmempi kuin labratesti.
Lähde

Joten ylläripylläri, asiansa osaava keuhkoröntgenlääkäri tekee varmemman diagnoosin kuin labratuloksia lukeva yleislääkäri.
Toi koskee vain TT-tutkimuksia, tavallinen keuhkokuva ei ole lähellekään yhtä luotettava.

Suomesta alkaa muuten kohta saamaan Abbottin vasta-ainetestiä, jossa herkkyys olisi 100% ja tarkkuus >99,6%. Alkaa olla jo ihan kohdillaan.
 
Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen virusvapaiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.​

Tämä on erittäin hyvä pointti tuolta avoimesta kirjeestä. Suomi teki itsestään vapaaehtoisesti spitaalisen :tup:
 
"46 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt
Suomessa koronaepidemian tilanne on tällä hetkellä hyvä. Ajoissa käynnistetyt rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet terveydenhuollon ylikuormittumisen ja tuhannet kuolonuhrit.​
Olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on hallituksen linja hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta.​
Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä. Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa.​
Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.​
Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan.​
Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Jos tämän saavutettuamme seuraamme uusia tartuntatapauksia noin kahden viikon ajan ja noudatamme varovaisuutta muun muassa maarajojen karanteeneilla, virus voidaan poistaa Suomesta viidessä viikossa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Meidän kannattaa valita onnistujamaiden toimenpiteistä ne, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin parhaiten.​
Matkustusrajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden toimeliaisuutta. Kontaktien välttely jatkuu. Talouden kriisi syvenee ja laajenee. Lopulta uhkana on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto.​
Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.​
Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen virusvapaiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.​
Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisille.​
Lisäksi epidemian hidastamisstrategiaan tarvittaisiin jatkossakin mittavia rajoituksia. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia. Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.​
Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Esitämme, että Suomi siirtyisi heti linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan.​
Johtoallekirjoittajat​
Marjukka Myllärniemi, Professori (keuhkosairaudet), Helsingin yliopisto, varadekaani, Osastonylilääkäri, HUS Sydän- ja keuhkokeskus​
Antti Ripatti, Professori (empiirinen makrotaloustiede), Helsingin yliopisto & Helsinki GSE​
Petri Lehenkari, Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala​
Tuuli Lappalainen, Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia), Columbian yliopisto & New York Genome Center​
Pirta Hotulainen, Dosentti (solubiologia, neurotiede), Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva & Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja​
MUUT ALLEKIRJOITTANEET​
Annamari Ranki, Professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS​
Panu Jaakkola, Professori (syöpätutkimus), Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala​
Martti Talja, Professori (kirurgia, urologia), Lääketieteen tohtori​
Jani Luoto, Professori (taloustiede), Helsingin yliopisto​
Topi Miettinen, Professori (taloustiede), Svenska Handelshögskolan​
Patrik Scheinin, Professori (kasvatustiede), Helsingin yliopisto​
Jari Saramäki, Professori (laskennallinen tiede), Aalto-yliopisto​
Iiro Jääskeläinen, Professori (systeemineurotieteet), psykologian tohtori, Aalto-yliopisto & National Research University Higher School of Economics, Moskova​
Pauli Alin Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen), Tekniikan tohtori, Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat​
Juho Kannala, Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto​
Jari Siironen, Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS - Neurokirurgian teho ja valvontaosaston osastonylilääkäri​
Esa-Pekka Pälvimäki, Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia), HUS Neurokirurgian klinikka​
Risto Kuosa, Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)​
Leena Väisälä, Erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset)​
Ville Häkkinen, Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito), HUS Naistenklinikka​
Tytti Laiho, Erikoislääkäri (silmätaudit)​
Valtteri Häyry, Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri​
Mikko Keränen, Kliinisen hematologian erikoislääkäri, Hematologia, Syöpäkeskus, HUS​
Henri Lampikoski, Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Korvakuulo Oy ja Laastari Lääkärit Oy​
Heidi Kallela, Lääketieteen tohtori​
Jaakko Kulhia, Lääketieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti (matematiikka)​
Jukka Koskela, Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäri Suomen molekyylilääketieteen instituutti & Helsingin yliopisto​
Veijo Salo, Lääkäri, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto​
Arne Schlenzka, Lääketieteen lisensiaatti, yrittäjä​
Annu Näkki, Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia & mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti​
Jouni Tuomisto, Dosentti (toksikologia, erityisesti riskinarviointi), Itä-Suomen yliopisto​
Tommi Kajander, Dosentti (proteiinikemia), Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto​
Hanna Ollila, Filosofian tohtori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto & Stanfordin yliopisto​
Fumi Suomi, Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia), Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto​
Mika Ruonala, Doctor of Philosophy (solu- ja molekyylibiologia), icit.bio​
Severi Luoto, Doctor of Philosophy (psykologia & englanti), Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti​
Samuli Kangaslampi, Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkija, Tampereen yliopisto​
Blanca Fernández López, Neurotieteiden tohtori​
Muriel Lobier, Neurotieteiden tohtori​
Juhana Siljander, Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkija, Chicagon yliopisto​
Juhani Bonsdorff, Doctor of Philosophy (matematiikka)​
Juho Salminen, Tekniikan tohtori (tuotantotalous)​
Olavi Vaittinen, Dosentti (fysikaalinen kemia) Helsingin yliopisto​
Antti Vasara, Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka), VTT Oy​
Pete Sivonen, Tekniikan tohtori​
Petri Lindh, Koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto "​
"Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. "

Huomasin, ettei tuossa allekirjoittaneiden listassa ollut ensimmäistäkään talouden ja yhteikunnan asiantuntijaa.
 
Itsekään en tiedä olenko hengissä enää huomenna, mutta on minulla silti tilillä vähän säästöjä pahan päivän varalle.

Kaikki on tietenkin ihan turhaa, jos sellaisen asenteen elämässään haluaa ottaa. Kovin kestävä ajatusmaailma se tosin ei ole.
Strategiaa jonka epäonnistumisesta seuraa toinen miljardiluokan koronapommi taloudelle onkin kiva pohjustaa toivon ja uskon varaan.
 
Strategiaa jonka epäonnistumisesta seuraa toinen miljardiluokan koronapommi taloudelle onkin kiva pohjustaa toivon ja uskon varaan.
Miljardipommi seuraa joka tapauksessa, jos ei peloissaan uskalleta tehdä mitään.

Onneksi näihin asioihin on muitakin lähestymistapoja kuin toivo ja pelko, ja niistä keskusteleminen on hedelmällisempää kuin nämä primitiivireaktiot.
 
En tiedä olenko kovin harhainen, mutta mielestäni tässä on tiukan jälkipyykin paikka pandemian hellitettyä.

Ainakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysministeriö johtoportaineen sekä vastuuministerit joutavat todella tarkan selvityksen alaiseksi. STM:n toimintaa sotki hienosti sisäinen kinastelu. THL jakelee juupas-eipäs-ehkäsittenkin -ohjeita, joihin valitettavasti koko valtionjohto uskoo sokeasti. HVK hankki kasan käyttökelvotonta tavaraa. STM ei sitten hankkinutkaan, vaikka oli EU-porukalla mahdollisuus.

Puhumattakaan nyt tästä "hybridistrategiasta", mikä käytännössä kuulostaa vain siltä, että yritetään pestä se tuhansien (talouden kustannuksella mahdollisesti jopa ehkäistävien) uhrien veri omista ja puolueiden käsistä. Kannatusluvut ainakin nousussa.

Mutta paskaahan tässä itsekin puhun, en tiedä olisiko se tukahduttamis-strategia sen toimivampi. Ainakin omaan elämänkatsomukseen ja ihmisoikeuksiin sopivampi.
 
Oho, jäi huomaamatta. Mutta silti, yksi nimi koko listassa.

Allekirjoittaneiden näkemys on todellakin tärkeä, mutta ei ainoa tärkeä näkemys. Odottaisin vastineeksi juurikin kansantalouden asiantuntijoilta heidän näkemystään.

Jani Luoto, Professori (taloustiede), Helsingin yliopisto
Topi Miettinen, Professori (taloustiede), Svenska Handelshögskolan
 
Oho, jäi huomaamatta. Mutta silti, yksi nimi koko listassa.

Allekirjoittaneiden näkemys on todellakin tärkeä, mutta ei ainoa tärkeä näkemys. Odottaisin vastineeksi juurikin kansantalouden asiantuntijoilta heidän näkemystään.

Et jaksanut edes lukea listaa, saati sitten käyttää hakusanaa ja korostusta? heti toisella johtoallekirjoittaneista on sopiva titteli ja yhteensä vähintään viidellä henkilöllä talousasiantuntemusta talous-hakusanaa käyttämällä.
 
Oho, jäi huomaamatta. Mutta silti, yksi nimi koko listassa.

Allekirjoittaneiden näkemys on todellakin tärkeä, mutta ei ainoa tärkeä näkemys. Odottaisin vastineeksi juurikin kansantalouden asiantuntijoilta heidän näkemystään.
Nyt se silmä käteen:
Jani Luoto, Professori (taloustiede), Helsingin yliopisto
Topi Miettinen, Professori (taloustiede), Svenska Handelshögskolan
Jari Saramäki, Professori (laskennallinen tiede), Aalto-yliopisto
Pauli Alin Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen), Tekniikan tohtori, Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat
Juho Kannala, Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto
Juhana Siljander, Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkija, Chicagon yliopisto
Juhani Bonsdorff, Doctor of Philosophy (matematiikka)
Juho Salminen, Tekniikan tohtori (tuotantotalous)
Antti Vasara, Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka), VTT Oy
Pete Sivonen, Tekniikan tohtori
 
Ja ylipäätänsä on aivan järjetöntä kysyä vaikkapa auton moottorin suuttimien jatkokehityksestä ajatuksia tiesuunnitteluasiantuntijoilta. Kyllä - autolla ajetaan tiellä, mutta jos ongelma on suuttimissa, ei tieto ratkaisuun ole infran asiantuntijalla. Miksi aina kysytään talous"viisailta" pandemian hoidosta? En voi yksinkertaisesti ymmärtää tätä ajatusmallia.
 
Mä en kyllä edelleenkään oikein tiedä mitä ajatella tuosta Ruotsin tilanteesta. Sairaalat ei vaikuttaisi olevan täynnä niiden muutaman artikkelin perusteella joita löysin ja kaikki graafit näyttäisi että mitään exponentiaalista kasvua ei ole havaittavissa vaan tartuntojen ja kuolemien määrä pysyy suht vakiona.

Tähän päälle kun katseli taas tänään meininkiä Kaaren kauppakeskuksessa niin en oikein jaksa uskoa räjähtävään kasvuun kun puretaan rajoituksia. Prisma ja käytävät täynnä asiakkaita, pikkuliikkeissäkin ihmisiä asioimassa. Ravintoloiden avaaminen varmasti lisää tartuntojen määrää mutta muuten en usko että mikään erityisesti muuttuu.

Täältä kun lukee niin kuulostaisi että länsinaapurissa on vähintäänkin lopun ajat käsillä ja kohta saa täälläkin tarjoilla nisua ja kahvia ratsumiehille.

Sweden Refusing Oxygen to Older Patients

- Youtube kanava Angry Foreignerin haastattelu: 2000 potilaasta vastuussa oleva ruotsalainen yksityispuolen lekuri kimmastui saadessaan ohjeistuksen lisähapen käytön kieltämisestä vanhoille koronapotilaille, tilalle morfiinia johtaen tukehtumiskuolemiin - käytännössä tavoitellusti.

En tiedä sinusta, mutta aika sairaalta kuulostaa tuon söpönassunaapurimme toiminta, jos saa kasattua keissilleen todisteet, todistajia sekä osoitettua ihmisoikeusrikokset toteen. Virnuile sä vaan ratsumiehistä :)
 
Jokohan Suomi on saanut happigeneraattoreiden käyttöluvat kuntoon,, Meillähän olisi tässä ollut aikaa hoitaa asia.
 
Viimeisimmän tiedon mukaan kyseessä on aika uusi virus, joten miten tämä pysyvä arpeutuminen on voitu todistaa?

Keuhkot ei kai kovin hyin uusiudu, joten kyllä sen pystyy aika helpostikin päättelemään, milloin on pysyvää vauriota tullut.
 
Et jaksanut edes lukea listaa, saati sitten käyttää hakusanaa ja korostusta? heti toisella johtoallekirjoittaneista on sopiva titteli ja yhteensä vähintään viidellä henkilöllä talousasiantuntemusta talous-hakusanaa käyttämällä.
Ja kuinka monella on kansantalustietämystä? "Tuotantotalous" ei liene tässä mitenkään tärkeää.
 
Ja ylipäätänsä on aivan järjetöntä kysyä vaikkapa auton moottorin suuttimien jatkokehityksestä ajatuksia tiesuunnitteluasiantuntijoilta. Kyllä - autolla ajetaan tiellä, mutta jos ongelma on suuttimissa, ei tieto ratkaisuun ole infran asiantuntijalla. Miksi aina kysytään talous"viisailta" pandemian hoidosta? En voi yksinkertaisesti ymmärtää tätä ajatusmallia.
Koska pandemia on kansantaloudellinen ongelma myös.
 
Homman pitäisi olla hanskassa, ennen kuin voidaan avata mitään, ellei sitten haeta laumasuojaa Ruotsin malliin.
Kai sä ymmärrät että yhteiskunta on pakko avata riippumatta siitä haluaako jokainen netissä kirjoittava sitä? Ei kaikki voi istua paikallaan ja odottaa rokotetta. Jos näin tehtäisiin niin saattaisi tulla entistä enemmän kuolleita ihan oman käden kautta kuten 90-lama näytti.
 
Kai sä ymmärrät että yhteiskunta on pakko avata riippumatta siitä haluaako jokainen netissä kirjoittava sitä? Ei kaikki voi istua paikallaan ja odottaa rokotetta. Jos näin tehtäisiin niin saattaisi tulla entistä enemmän kuolleita ihan oman käden kautta kuten 90-lama näytti.

Koulujen avaamisesta 10 päiväksi ei ole mitään järkeä. Ne oppilaat eivät siellä koulussa tuossa ajassa käytännössä mitään opi enemmän verrattuna siihen, että olisivat kotona oppimassa etäyhteyden välityksellä.

Kirjastojen avaaminen on typerää tässä vaiheessa. Ei siihen kukaan kuole, jos ei pääse kirjastoon.

Talous on jo kokonaan toinen juttu, myönnettäköön. Tähän mennessä Business Finland on jakanut rahaa konsulteille yleiseen pöhinään. Fiksumpia vetoja olisi voinut olla (ruuan) kotiinkuljetuksen verovapaus yms. Ei yhteiskunta menen 100 %:sti kiinni, vaikka ihmiset tilaavat ruuat kotiin, ja tekevät töitä kotona.

Että ei se ihan noinkaan mene, että kaikki pitää avata viruksesta välittämättä.
 
Ja kuinka monella on kansantalustietämystä? "Tuotantotalous" ei liene tässä mitenkään tärkeää.

Palataan asiaan, kun olet ottanut selvää allekirjoittaneiden taustoista ja osaamisesta. Edelliset kommentit taloushenkilöiden puutteesta ja sitten korjausliikkeenä tehdystä tittelien osaamistaitojen mutuilusta ei saa minua oikein uskomaan, että menit lukemaan edes koko avointa kirjettä.
 
Palataan asiaan, kun olet ottanut selvää allekirjoittaneiden taustoista ja osaamisesta. Edelliset kommentit taloushenkilöiden puutteesta ja sitten korjausliikkeenä tehdystä tittelien osaamistaitojen mutuilusta ei saa minua oikein uskomaan, että menit lukemaan edes koko avointa kirjettä.

Hyvin vahvasti tämä. Nuo pari viestiä lukemalla tuntuu, että siellä on päätetty oma mielipide etukäteen eikä anneta pienten tosiseikkojen sitä turhaan muuttaa. (Jos yksi viidestä tuon kirjoittajasta, ts. nuo ensimmäiset nimet, on tasan pyydetyn kaltainen taloustieteilijä, niin ...)

Puhumattakaan noista muista, tuntuu myös tuon termin tuotantotalous takana oleva oppimäärä olevan tuntematon. Ja, noiden muiden teknisten alojen asiantuntijoiden sivuuttaminen toki sopii tähän oletukseen ”muodostetaan oma mielipide ensin, sitten valitaan sitä tukevat havainnot”.
 
No ihan ensimmäiseksi pitäisi sitten määrittää, mitä se "hanskassa" tarkoittaa.

Aika vakaalta tämä näyttää, eli on "hanskassa" tällä hetkellä.

Jos nyt ei lähde mihinkään semanttiseen neppailuun, niin käytännössähän tilanne on seisahtunut, joka päivä tulee se keskimäärin sata uutta havaintoa, ja riippuen siitä mitä hähmäkerrointa haluaa käyttää, todennäköisesti >130 todellista tartuntaa. Kun rajoituksia löysätään, pitäisi mallinnusten mukaan R -luvun kasvaa ja tilanteen lähteä hitaampaan tai nopeampaan eksponentiaaliseen kasvuun. THL ennustaa R0 = 1,8.

Jos vaikka tilanne olisi sellainen että uusia tartuntoja olisi vain muutamia ja tuntemattomia tartuntaketjuja ei olisi, voitaisiin heittää maan sisäiset rajoitukset roskiin, on ihan sama millä R -kertoimella kerrotaan, 0 on silti 0. Aina kun joku muu maa saa oman epidemiansa kuosiin, voidaan vapauttaa matkailua, muualta tulleille tikku nokkaan heti rajalla. Ja sitten pelataan whack-a-molea tartuntaketjujen kanssa katkeraan loppuun asti.

Mä ihmettelen kovasti tätä ajatusta että rajoitusten purkaminen tässä vaiheessa on automaattisesti hyvä juttu taloudelle. Tiukalla runttauksella edelläkuvattuun tilanteeseen voisi päästä ehkä kesäkuun loppuun mennessä, ja sen jälkeen voisi elää kuin pellossa, ainoana juttuna se että jos kurkkua kutittaa (ja kalja ei auta) tai nenä vuotaa niin äkkiä terkkariin ja tikku nokkaan. Mutta nyt avataan ja sitten katotaan että miten jengi uskaltaa leikkiä pelkuria pöpön kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa on ihan sallittua istua ravintolassa, ja niitä menee silti nurin, kun jengi välttelee kontakteja ihan oma-aloitteisesti. Ainoa hyvä puoli olisi että jos R oikeasti nousee ja THL:n fantasia oireettomista pitää paikkaansa, homma on syksyllä paketissa. Jos ei pidä ja R nousee, maa on taas elokuussa kiinni. Ja jos R ei nouse, niin sitten THL:n negatiivinen skenaario epidemian jumittumisesta toteutuu.
 
Kai sä ymmärrät että yhteiskunta on pakko avata riippumatta siitä haluaako jokainen netissä kirjoittava sitä? Ei kaikki voi istua paikallaan ja odottaa rokotetta. Jos näin tehtäisiin niin saattaisi tulla entistä enemmän kuolleita ihan oman käden kautta kuten 90-lama näytti.
Itsemurha-asiasta pitää kyllä viitata Suomen itsemurhatilastoihin, joiden mukaan itsemurhien määrä lähti laskuun 1990-luvulla ja käyrä oikaistuna laskee melko tasaisella kulmakertoimella aina 2003 asti. Siinä mielessä uskomukselle laman johdosta tehtyjen itsemurhien suurelle määrälle on vaikea löytää totuuspohjaa. Ellei 90-luvulla tehty erityisen paljon laman seurausten vuoksi tulleiden mielenterveysongelmien takia, jolloin ilman lamaa itsareita olisi tehty paljon vähemmän. Mutta epätodennäköiselltä se tuntuu. Varmasti sellaisiakin traagisia tapauksia on ollut monia, jotka ovat päätyneet laman tuloksena ottamaan hengen itseltään.

Asia on tietenkin vaikea selvittää. 1990 aikoihin oli tullut käyttöön SSRI-masennuslääkkeet joiden arvellaan olevan ainakin osaksi syynä itsemurhien vähenemiseen, vaikka sekään ei ole aivan yksiselitteinen asia. Moni asia vaikuttaa.
 
Niin, jos se R-luku ei nouse, niin kyseiset rajoitukset olivat sitten merkityksettömiä epidemian kannalta (mutta tuskin merkityksettömiä rajoituksista kärsineiden kannalta). Ja empiirinen tieto karttuu ja mallinnukset toivottavasti tarkentuvat. Samoin siinä toisen suunnan skenaariossa, jossa R-luku kasvaa yllättäen liikaa ja joudutaan palaamaan takaisin sulkutoimiin. Siinä vaiheessa sitten katsotaan miten on mennyt meillä ja maailmalla, mitkä maat ovat onnistuneet ja mitkä epäonnistuneet, ja suunnitellaan uusiksi.

Tänä keväänä ja kesänä olisi itse asiassa tältä kantilta hyödyllistä, jos eri maiden strategiat poikkeavat hieman toisistaan. Pikainen muiden maiden onnistuneiden toimien kopiointi pitäisi vain pystyä ottamaan globaalin onnistumisen ja edistymisen, ei paikallisen epäonnistumisen merkkinä.

Onko tämä liian kylmäkiskoinen suhtautumistapa? En tiedä, mutta jotenkin itseäni kiinnostaa edelleen lähinnä vain se ratkaisumallien löytäminen, ei syyllisten joukkoteloitukset.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
286 607
Viestejä
4 922 281
Jäsenet
79 223
Uusin jäsen
Eerika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom