”Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova.”
www.is.fi
"46 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt
Suomessa koronaepidemian tilanne on tällä hetkellä hyvä. Ajoissa käynnistetyt rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet terveydenhuollon ylikuormittumisen ja tuhannet kuolonuhrit.
Olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on hallituksen linja hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta.
Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä. Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa.
Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.
Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan.
Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Jos tämän saavutettuamme seuraamme uusia tartuntatapauksia noin kahden viikon ajan ja noudatamme varovaisuutta muun muassa maarajojen karanteeneilla, virus voidaan poistaa Suomesta viidessä viikossa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Meidän kannattaa valita onnistujamaiden toimenpiteistä ne, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin parhaiten.
Matkustusrajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden toimeliaisuutta. Kontaktien välttely jatkuu. Talouden kriisi syvenee ja laajenee. Lopulta uhkana on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto.
Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.
Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen virusvapaiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.
Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisille.
Lisäksi epidemian hidastamisstrategiaan tarvittaisiin jatkossakin mittavia rajoituksia. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia. Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.
Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Esitämme, että Suomi siirtyisi heti linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan.
Johtoallekirjoittajat
Marjukka Myllärniemi, Professori (keuhkosairaudet), Helsingin yliopisto, varadekaani, Osastonylilääkäri, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
Antti Ripatti, Professori (empiirinen makrotaloustiede), Helsingin yliopisto & Helsinki GSE
Petri Lehenkari, Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Tuuli Lappalainen, Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia), Columbian yliopisto & New York Genome Center
Pirta Hotulainen, Dosentti (solubiologia, neurotiede), Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva & Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja
MUUT ALLEKIRJOITTANEET
Annamari Ranki, Professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS
Panu Jaakkola, Professori (syöpätutkimus), Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala
Martti Talja, Professori (kirurgia, urologia), Lääketieteen tohtori
Jani Luoto, Professori (taloustiede), Helsingin yliopisto
Topi Miettinen, Professori (taloustiede), Svenska Handelshögskolan
Patrik Scheinin, Professori (kasvatustiede), Helsingin yliopisto
Jari Saramäki, Professori (laskennallinen tiede), Aalto-yliopisto
Iiro Jääskeläinen, Professori (systeemineurotieteet), psykologian tohtori, Aalto-yliopisto & National Research University Higher School of Economics, Moskova
Pauli Alin Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen), Tekniikan tohtori, Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat
Juho Kannala, Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto
Jari Siironen, Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS - Neurokirurgian teho ja valvontaosaston osastonylilääkäri
Esa-Pekka Pälvimäki, Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia), HUS Neurokirurgian klinikka
Risto Kuosa, Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)
Leena Väisälä, Erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset)
Ville Häkkinen, Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito), HUS Naistenklinikka
Tytti Laiho, Erikoislääkäri (silmätaudit)
Valtteri Häyry, Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Mikko Keränen, Kliinisen hematologian erikoislääkäri, Hematologia, Syöpäkeskus, HUS
Henri Lampikoski, Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Korvakuulo Oy ja Laastari Lääkärit Oy
Heidi Kallela, Lääketieteen tohtori
Jaakko Kulhia, Lääketieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti (matematiikka)
Jukka Koskela, Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäri Suomen molekyylilääketieteen instituutti & Helsingin yliopisto
Veijo Salo, Lääkäri, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Arne Schlenzka, Lääketieteen lisensiaatti, yrittäjä
Annu Näkki, Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia & mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti
Jouni Tuomisto, Dosentti (toksikologia, erityisesti riskinarviointi), Itä-Suomen yliopisto
Tommi Kajander, Dosentti (proteiinikemia), Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto
Hanna Ollila, Filosofian tohtori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto & Stanfordin yliopisto
Fumi Suomi, Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia), Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Mika Ruonala, Doctor of Philosophy (solu- ja molekyylibiologia), icit.bio
Severi Luoto, Doctor of Philosophy (psykologia & englanti), Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti
Samuli Kangaslampi, Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkija, Tampereen yliopisto
Blanca Fernández López, Neurotieteiden tohtori
Muriel Lobier, Neurotieteiden tohtori
Juhana Siljander, Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkija, Chicagon yliopisto
Juhani Bonsdorff, Doctor of Philosophy (matematiikka)
Juho Salminen, Tekniikan tohtori (tuotantotalous)
Olavi Vaittinen, Dosentti (fysikaalinen kemia) Helsingin yliopisto
Antti Vasara, Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka), VTT Oy
Pete Sivonen, Tekniikan tohtori
Petri Lindh, Koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto "