Riippuu mitä lukua seuraat
HUS 21
PSHP 2
KSSHP 3
yht. 26 varmennettua tapausta tänään
(
Suomen koronavirus-tartuntatilanne)
Suomen tartuntojen seuraaminen nykyisellä aiksarjalla alkaa olla harhaanjohtavaa, ainakin epidemian koon/kasvunopeuden arvioinnin takia.
Tai sanotaan niin, että 14.3.2020 alkaen - HUS:in testauskäytäntöjen muuttumisen jälkeen - kokonaistartuntojen lukuja ei voi enää vertailla.
Nyt testataan vain aika lailla varmoja ja sairaita tapauksia.
Eli kasvulukujen seurannan voi aloittaa nollasta alkaen 14.3.2020. Sitä aikaisempi data on niin kohinainen ja lyhyt, että sen perusteella estimointi on vaikeaa (kts. alla). Datasarja oli juuri muuttumassa hyödylliseksi, kun ensimmäisiä nopeamman kasvun päiviä saatiin, mutta sitten muutettiin testauskäytäntö.
Ja sitten HS raportoi jotain tälläistä umpityhmää:
HUS:n testaustavan muutos näkyy vähentyneinä tartuntoina pääkaupunkiseudun sairaanhoitopiirissä.
www.hs.fi
Ei sitä tartuntojen määrää/tahtia voi mitenkään arvioida, jos ei testata. Täysin pähkähullu otsikko. En tosin HS:n journalisteilta muuta odottanutkaan. Ymmärryksen taso on karmivaa.
Niin kauan kun EI raportoida:
- Oireellisia (esim. kontaktien/perusdiagnoosissa käyvien/korona-soittopuheluiden skriinattujen) määrää
- Testausten määrää (kuinka monta testiä oikeasti tehty)
- Positiivisia testitulosten määrää (ja implisiittisesti negatiivisten)
- Vakavaa hoitoa saavien määrää COVID-19 -taudissa
- Kriittistä hoitoa saavien määrää COVID-19 -taudissa
... Niin epidemian paikallisen (Suomen) luonteen, kasvunopeuden ja kasvuhuipun estimointi on todella vaikeaa. Niin paljon epidemian luonne on elänyt eri paikoissa.
Suomi tekee todella huonoa raportointia aiheesta, ja kun vertaa Etelä Koreaan, niin toiminta lähes hävettää. THL:n sivujen datasaatavuus on kaikkien vuosien OpenData-hankkeiden jälkeen luokattoman huonoa.
Mutta näillä mennään ja toivotaan, että siellä on Suomen kovimmat bayesilaiset matemaattiset mallintajat, joilla on pitkä kokemus aikasarjojen herkkyysanalyyseistä ja sovellettavista SEIR/SEIQRD/SeisaRD-malleista
Itse forkkasin valmiin logistisen ennustemallin Suomea varten, mutta se on nyt täysin hyödytön, kun aikasarja rikottiin.
Robert Nachbar Wolfram Researchillä on tehnyt esimerkillistä työtä erilaisilla epidemiologisilla tartuntamalleilla, joita toivottavasti ollaan hyödynnetty Suomessa, kun epidemiataistelun strategiaa ja sen vaikutuksia on mallinnettu....
Lähde:
[Notebook] Epidemiological Models for Influenza and COVID-19
Lähde:
Covid19-Finland-Infection-Prediction