Tästä ei ole tieteellistä konsensusta. Moni virologi on sitä mieltä, että rokotteet, jotka eivät estä tartuntoja, vauhdittavat viruksen mutatoitumista. Mekanismi on erittäin looginen, mutta onko se hyvä vai paha asia - se varmaan riippunee pikemminkin sattumasta. Jos esimerkiksi omikronin tapauksessa onkin käynyt niin, että rokote on vauhdittanut mutatoitumista koronaviruksille tyypilliseeen suuntaan (eli tarttuvampaan, mutta lievempään suuntaan), niin tätä voidaan pitää hyvänä uutisena. Huono uutinen olisi se, että genomi ajautuu liian kauaksi muista varianteista, siten, että kiertoon jää kaksi tai useampia päähaaroja, joiden sairastaminen ei tuota immuniteettia toiseen. Influenssalle on aikojen saatossa käynyt juuri näin. Influenssarokotteissa otetaan nykyään huomioon neljä päähaaraa (A-influenssassa H1N1 ja H3N2, ja B-influenssassa victoria ja yamagata -linjat). Muitakin influenssaviruksia on kierrossa, mutta ne eivät aiheuta epidemioita. Sars-Cov-2 on ajautunut yhä enemmän kohti tilaa, jossa se vertautuu influenssan sijaan pikemminkin aiemmin kierrossa olleisiin koronaviruksiin - toivottavasti se trendi jatkuu. Todella mielenkiintoista seurattavaa nyt lähiviikot minkälaista dataa alkaa omikronista tulla. Ja ennen kaikkea jännää on nähdä, kuinka terveysviranomaiset siihen tulevat reagoimaan.