Tälle väitteellesi lähde?
Riippumattomat tutkimukset vahvistavat, että Suomen varautuminen on huipputasolla.
www.iltalehti.fi
Itse olen kritisoinut THL:ää kovasti heidän tiedotuksestaan, mutta ottaen huomioon myös suomalaisen viranomaiskulttuurin, olen jopa yllättynyt miten joustavasti ovat muokanneet kantaansa tiedon lisääntyessä. Se on kovin poikkeuksellista ja itse kunnioitan kovasti. Suomessa käyttöönotetut keinot ovat mielestäni erittäin asiallisia ja esimerkiksi Viikin karanteenit jopa yllättivät positiivisesti. Kun luette THL:n
pandemiasuunnitelmaa, niin siitä ei ole merkittävästi poikettu, mutta jos, niin mielestäni hyvin perustellusti. Suunnitelmassa ollaan varattu vaikeaan pandemiaan, joka olettaa 35 690 tautitapausta. Hubein, Korean ja Japanin esimerkit antavat (minun) olettaa, ettei taudin kuluvassa aallossa päästä lähellekään tuota lukumäärää Suomessa. COVID-19 taudinkuvan vaatimaa hengityslaite- ja tehohoitokapasiteettia meillä sen sijaan tuskin on riittävästi. Kantani on edelleen, että jos nyt reagoidaan hyvin, voidaan päästä jopa vuodenaikaan nähden keskimääräistä pienemmällä kokonaiskuolleisuudella, sillä estotoimilla vältämme samalla muiden tartuntatautien (kuten influenssa) mukanaan tuomia kuolemia. Sikäli mikäli riittäviä estotoimia implementoidaan.
Paljon olen lukenut kritiikkiä myös hallituksen toimesta. He saavatkin olla pihalla kuin lumiukot, sillä päätäntävaltainen viranomainen päättää toimista, ja hallitus (yleensä) valmistelee muita yhteiskunnan sektoreita sopeutumaan niihin. Mielestäni täysin oikea malli. Jos hallitus olisi ensimmäisenä päättämässä toimista, mitä siitäkin tulisi?
Koska suurin osa työstä ei näy kansalle, suosittelisin myös Suomessakin otettavan käyttöön lämpötilamittaukset liikenteen solmukohdissa, jo siitä syystä, että se on näkyvä toimenpide joka vähimmilläänkin ylläpitää luottoa viranomaistoimintaan. Näitä sekundäärisiä tunnepuolen asioita ei suomalaisessa johtamiskulttuurissa oikein osata käsitellä, ja se on mielestäni pahin puute valmistautumisessa. Kriisin kynnyksellä kansa käyttäytyy ensisijaisesti tunnepohjaisesti ja järkipohjaisesti vasta jälkikäteen. Siksi empatiakyky ja tunnejohtaminen on kriisin hetkellä tärkeää. Vähättely ja selektiivinen faktojen kertominen lisää epäluuloja, joiden kanssa huolestunut kansalainen on jo sietokykynsä äärirajoilla. Siitä syystä meilläkin myydään nyt säilykkeitä.