Tämähän on ehtaa maskinkieltäjien logiikkaa: kun ei ole varmaa, nimenomaista tietoa, että maskeista on hyötyä koronaa vastaan Suomen oloissa, niin sitten ei suositella maskinkäyttöä ja annetaan ymmärtää, että maskit on turhia.
Onkohan sinulla vähän harhainen käsitys siitä, kuinka nopeasti tutkimus pystyy tuottamaan täsmällistä tietoa? Kun tarkkaa tietoa ei vielä ole, täytyy toimia vaillinaisen tiedon ja asiantuntemuksen varassa.
Veritulppa ilmenee käsittääkseni muutaman päivän sisällä piikistä, joten dataa kertyy nopeasti, kun piikitetään miljoonia. Rokotteiden haittavaikutusten seurantaan on lisäksi olemassa vakiintuneet menettelyt, joilla tietoa saadaan kentältä tehokkaasti.
Vertailun vuoksi, suhtautuminen pitkään Covid:iin oli alkuun tasoa "joo, luulosairautta on monta lajia...". Ongelmaan on herätty vähitellen ilman systemaattista seurantaa.
Tuon amerikkalaistutkimuksen seuranta-aika oli 6 kk. En tiedä seurataanko asiaa yhtä tarkasti Suomessa mutta vaikka seurattaisiin, niin nyt olisi vasta raaka-data loppuvuoden epidemiasta valmis ja kevään tapaukset on vielä kypsymässä. Tällaisten asioiden tutkiminen ottaa aikaa.
Aika umpiluinen pää pitää olla, jos ei näe mitään syytä huoleen vaikka jenkit tekee suurelle määrälle koronapotilaita neurologisia diagnooseja, britit mittaavat ennen-jälkeen tutkimuksissa aivokudoksen pienentyneen ja suomalainen neurologian professorikin varoittelee koronan neurologisista jälkiseurauksista. Korona ei ole vieläkään mikään harmiton flunssa vaan vaarallinen tartuntatauti.
On ihan mahdollista, että koulutyötä joudutaan organisoimaan uudelleen, jotta lapset saadaan suojattua paremmin koronaepidemialta. Luokattoman opiskelun ja jättikoulujen ainakin voi otaksua pahentavan koronalinkoilua ja sen vaikutuksia.
-------
Suunnilleen samaa mieltä tästä: hankalien jälkiseurausten kokonaistodennäköisyys ei saisi olla ainakaan tuota suurempi. Ei missään nimessä edes 1% puhumattakaan jostain yli 10%:sta.
.
