Kyllä Fiskarssinkin ihan suht teräväksi saa, ja se hetkenaikaa sellaisena pysyykin, vaikkakaan ei yhtä pitkään kuin kovempiteräinen japanialainen(tai muu). Sellaisella on myös hyvä opetella teroittamista, vaikka "tuntuma kiveen" on kyllä hiukan erilainen pehmeäteräisessä miekassa versus kovaksi karkaistut terät, mutta liikeradat ja itse proseduuri on muuten samat.
Perusideana on se että karkeimmalla kivellä tehdään se suurin työ, eli korjataan skraidut ja mahdollisesti pyöristynyt terä jne. Sitten kun siirrtyään hienompaan kiveen, niin sillä tavallaan vain hiotaan karkeammasta kivestä jääneet epätasaisuudet ja koska mitään suurempaa kulman muutosta tms. ei tehdä niin työmääräkin pitäisi olla vähäisempi. Tonnisella kivellä pitäisi sen fiskarssinkin saada jo suht teräväksi, mutta kyllä siihen saa lisää vielä kun vetää esim 3k kivellä perään.
Harjoittelussa kannattaa ehdottomasti koittaa ainakin "
sharpie trickiä", eli värität terän kummaltakin puolen permanenttitussilla ~5-10mm korkeudelta, jolloin näet helposti ja selvästi teroitatko terää oikeasta kohdasta ja jos teroituskulma on liian suuri tai pieni tai vaeltelee näitten välillä. Todennäköisesti hankalin osa on pitää kulma suunnilleen samana läpi teroituksen ja jos teroituskulma kovin wobblettaa niin lopputulos saattaa jäädä ei-niin-teräväksi, vaikka kuinka hinkkaisi 20k kiveen asti...
Teroitusta voi tehdä ainakin kahdella tapaa, siten että pitää veitsen kahvasta aina samalla kädellä kiinni, tai siten että vaihtaa kättä. Itse tykkään vaihtaa kättä kun teroittaa toista puolta, ja olen huomannut että tuolla tapaa saan pidettyä liikkeen ja teroituskulman parhaiten kohdillaan. Helpoin on pitää siten että painan "kahvakäden" peukalolla terää ihan juuresta ja toisella kädellä sitten kolmella sormella varsinaisesta teroituskohdasta painetta terälle. Mitä lähemmäs paineen saa terää niin sen parempi. Veistä tykkään pitää 45 asteen kulmassa kiveen nähden. Miinuspuolena että veitsen pitäminen vasurilla tuntuu aluksi oudolta ja kömplelöltä.
Kun teroittaa kummatkin puolet samalla kädellä kahvasta kiinni, niin liikerata on helpompi hallita, mutta toista puolta teroittaessa juuri tuo kahva osuu helposti kiveen. Toinen on se että veistä työntäessä terä haukkasi usein helposti kiinni kiveen kun painetta ja kulmaa ei säädellyt oikein.
Edit: "Burr" taitaa suomenkielen kansansanastossa kääntyä muotoon "kierre", en tiedä onko sille jotakin kuvaavampaa olemassa...