Kokkiveitset

Vein landelle vanhan Ikea-veitsen, kun se jäi ylimääräiseksi. Terä siinä on ihan asiallinen, mutta balanssi on jotenkin pielessä. Koko aika tuntuu siltä, että pyörähtää kädessä hetkenä minä hyvänsä. Eikä se kahvakaan mikään ergonomian kukkanen ole. Kahdenkympin väärtti oli kyllä.
 
Pitää sanomani Kape Aihisen veitsistä jotka aikaa sitten olivat todella halvalla Kärkkäiselle että se 24cm tms veitsi(tai 2 niitä ostin, toista käyttänyt), toimii kyllä muuten, terävä yms mutta puu/mikälie kahvan pinnoite/lakka tms on jo muutamien käyttöjen ja käsinpesun jälkeen lähtenyt ja kahvan pinta on kuivanut ja melkein lohkeillut. Eli kahvan laadussa kyllä parantamisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Pitää sanomani Kape Aihisen veitsistä jotka aikaa sitten olivat todella halvalla Kärkkäiselle että se 24cm tms veitsi(tai 2 niitä ostin, toista käyttänyt), toimii kyllä muuten, terävä yms mutta puu/mikälie kahvan pinnoite/lakka tms on jo muutamien käyttöjen ja käsinpesun jälkeen lähtenyt ja kahvan pinta on kuivanut ja melkein lohkeillut. Eli kahvan laadussa kyllä parantamisen varaa.
Itse ostin 33cm kokkiveitsen ja 24cm veitsen ja niissä on säilynyt kahvat hyvinä.
Käytön jälkeen vaan terän pessyt ja kahvan pyyhkinyt puhtaaksi.
 
Meikäläistä melkein vähän kiinnostaisi, että minkä näkösiä ruokia veitsifetisistit saa oikein aikaiseksi näillä satasien veitsillä. Vai onko nää enemmänkin koriste-esineitä kuin työkaluja? Ei kait siinäkään mitään vikaa ole, jos on.

Ei se käytetty veitsi välttämättä siinä valmiin ruuan ulkonäössä mitenkään erityisesti tule esiin. Mutta terävällä veitsellä ruuan leikkaaminen on huomattavan paljon helpompaa ja mielekkäämpää. Yksi hyvä esimerkki on sipulin pienistäminen mahdollisimman pieneksi silpuksi; terävällä veitsellä se on helppoa kun voimaa ei tarvi käyttää leikkaamiseen juurikaan niin palat pysyy paikoillaan ja pientä silppua saa helposti aikaan. Tylsällä veitsellä joutuu painamaan ja sahaamaan enemmän, jolloin sipulin kerrokset helposti lähtevät luistamaan ja terä ei päädy sinne minne alunperin tähtää...

Halvan(tai pehmeäteräisen) veitsen saa kyllä teroitettua hyvinkin teräväksi, mutta se ei pysy terävänä kovinkaan kauaa ja sitä saa olla teroittelemassa usein. Laadukas, ja usein selvästi kovempiteräinen veitsi pysyy pitkään terävänä ja teroittaminen on usein helpompaa kun materiaalia tarvii poistaa vähemmän...

Kovassa ja ohuessa (esim japanilaiset kokkiveitset pääosin) terässä on toki myös huonot puolet, jotka saattaa olla jollekin jonkinsortin deal breaker. Kova terä on haurasta ja lohkeaa helposti jos sitä kaltoinkohtelee, ja esim jäisiä/luisia ruokia ei yleensä suositella leikattavaksi tällaisilla. Voi toki leikata eikä se terä siitä heti tuhoudu, mutta tarkkaavaisuutta on syytä käyttää. Tavan fiskarsilla voi leikata mitä tahansa suht huolettomasti vailla pelkoa että terä pysyvästi rikkoutuisi, tylsäksi se toki menee, mutta ei lohkea... Japanialaisia veitsiä on myös paljon ruostumattomasta tehdyillä terillä, jotka eivät ruostu vaikka ei heti pesisikään.


Pitää sanomani Kape Aihisen veitsistä jotka aikaa sitten olivat todella halvalla Kärkkäiselle että se 24cm tms veitsi(tai 2 niitä ostin, toista käyttänyt), toimii kyllä muuten, terävä yms mutta puu/mikälie kahvan pinnoite/lakka tms on jo muutamien käyttöjen ja käsinpesun jälkeen lähtenyt ja kahvan pinta on kuivanut ja melkein lohkeillut. Eli kahvan laadussa kyllä parantamisen varaa.

Pääseeköhän siellä vesi jostakin reunan välistä puun ja lakan väliin jolloin puu turpoaa ja lakka halkeaa..?
Ei kannattane ainakaan sitten upottaa veteen vaan vain pikaisesti hanan alla huuhdella kahvaosaa...
 
Googlailun tuloksena olen tullut siihen tulokseen, että Victorinoxin fibrox-vartiset veitset ovat passelit meidän tarpeisiin. Tuo varsi pitää hyvin ja kestää myös konepesun. Puritaanit sanovat ettei veitsiä saisi pestä koneessa, mutta ei sille taida mitään järkiperusteita löytyä, jos varsi siihen soveltuu ja laittaa veitset koneeseen niin, ettei terä osu metalliin.
Noissa menee se kahvaosa huononnäköiseksi konepesussa. Mutu tuntumalla pidemmän päälle ehkä voisi jopa alkaa lohkeilemaan/irtoamaan?
Muuten on kyllä toiminut hyvin jo toistakymmentä vuotta. Ei ole montaa kertaa joutunut teroittamaan.

Ja jos kasviksia pilkkoo, itse ainakin vain huuhtelen veitsen puhtaaksi ja kuivaan. Toki jos lihaa tms. leikkailee, tulee pestyä veitset.
 
Noissa menee se kahvaosa huononnäköiseksi konepesussa. Mutu tuntumalla pidemmän päälle ehkä voisi jopa alkaa lohkeilemaan/irtoamaan?
Muuten on kyllä toiminut hyvin jo toistakymmentä vuotta. Ei ole montaa kertaa joutunut teroittamaan.
Ok, hyvä tietää. Victorinox mainostaa noita erityisesti konepesun kestävinä, mutta voi olla että riippuu hieman myös pesuaineesta.
 
Ok, hyvä tietää. Victorinox mainostaa noita erityisesti konepesun kestävinä, mutta voi olla että riippuu hieman myös pesuaineesta.

Kiilto häviää kahvan pinnasta ja musta muuttuu hiukan haaleammaksi/harmaammaksi, ei muuta haittaa. Enkä ole tainnut koskaan nähdä fibrox kahvan irtoavan tai lohkeilevan. Sulavan kyllä :)
 
Pari Victorinoxin Fibrox-kahvaista veistä ollut täälläkin käytössä jo vuosia ja koneessa mä ne pesen - kahvat kestänyt sen ilman mitään ongelmia. Muutenkin hyvin tyytyväinen Santokuun ja kokkiveitseen.
 
Kiilto häviää kahvan pinnasta ja musta muuttuu hiukan haaleammaksi/harmaammaksi, ei muuta haittaa. Enkä ole tainnut koskaan nähdä fibrox kahvan irtoavan tai lohkeilevan. Sulavan kyllä :)
No tuo olikin mutu höpinää. ;)
Yksi tuollainen pestiin koneessa, ja kun näytti menevän haaleammaksi, on sen jälkeen pesty ne käsin. Ei nyt kauhean iso homma ole sitä siinä samalla pestä kun paistin pannun pesee.
 
Samalla vaivalla kyllä käsin pesee puukot kun leikkuulaudat huuhtelee. En tiiä kuin hazardia on mutta useammin sormin hinkkaan liat pois lämpimän/kuuman veden alla kuin tiskiharjalla.

Oli melkonen ero kun 5min näytti 3000 hiomakiveä, taas itselle muistutus että kannattaa terästä säännöllisesti huolta pitää.
 
Samalla vaivalla kyllä käsin pesee puukot kun leikkuulaudat huuhtelee.
Veitsiä en yleensä koneessa pese, mutta jos tiskiä on paljon, niin mieluummin laittaa kaiken kerralla sinne koneeseen, myös ne veitset ja leikkuulaudat (paitsi tietenkin puiset sellaiset).

En tiiä kuin hazardia on mutta useammin sormin hinkkaan liat pois lämpimän/kuuman veden alla kuin tiskiharjalla.
Sormin minäkin veitset yleensä hinkkaan puhtaaksi juoksevan veden alla. Tarvittaessa pari tippaa pesuainetta kaveriksi.

Oli melkonen ero kun 5min näytti 3000 hiomakiveä, taas itselle muistutus että kannattaa terästä säännöllisesti huolta pitää.
Minä en jaksa noista hiomakivistä innostua, mutta ajattelin ostaa jonkin tuollaisen aiemmin linkitetyn sähköisen teroituskoneen. Jos vaikka sitä tulisi käytettyä enemmän. Fiskarsin manuaaliteroitinta olen käytellyt aiemmin, mutta työjälki sen kanssa on vähän niin ja näin.
 
Veitsiä en yleensä koneessa pese, mutta jos tiskiä on paljon, niin mieluummin laittaa kaiken kerralla sinne koneeseen, myös ne veitset ja leikkuulaudat (paitsi tietenkin puiset sellaiset).


Sormin minäkin veitset yleensä hinkkaan puhtaaksi juoksevan veden alla. Tarvittaessa pari tippaa pesuainetta kaveriksi.


Minä en jaksa noista hiomakivistä innostua, mutta ajattelin ostaa jonkin tuollaisen aiemmin linkitetyn sähköisen teroituskoneen. Jos vaikka sitä tulisi käytettyä enemmän. Fiskarsin manuaaliteroitinta olen käytellyt aiemmin, mutta työjälki sen kanssa on vähän niin ja näin.
En laita ikinä veitsiä pesukoneeseen. Sipulin ja valkosipulin paloittelun jälkeen varsinkin hinkkaan ensin sormilla puhtaaksi, sitten varsinainen pesu. Tämä siksi, että metalliin hinkkaaminen poistaa ylimääräiset hajut sormista. On meillä varsinainen metallisaippuakin, mutta tuo ajaa saman asian. En tiedä, mihin perustuu, mutta toimii.

Hiomakivi rokkaa! Rock rocks. Siinä on ihan oma fiiliksensä, kun hoitaa terän sellaisella kuntoon. Teroituskoneet on uusavuttomille ;)
 
Veitsiä en yleensä koneessa pese, mutta jos tiskiä on paljon, niin mieluummin laittaa kaiken kerralla sinne koneeseen, myös ne veitset ja leikkuulaudat (paitsi tietenkin puiset sellaiset).


Sormin minäkin veitset yleensä hinkkaan puhtaaksi juoksevan veden alla. Tarvittaessa pari tippaa pesuainetta kaveriksi.


Minä en jaksa noista hiomakivistä innostua, mutta ajattelin ostaa jonkin tuollaisen aiemmin linkitetyn sähköisen teroituskoneen. Jos vaikka sitä tulisi käytettyä enemmän. Fiskarsin manuaaliteroitinta olen käytellyt aiemmin, mutta työjälki sen kanssa on vähän niin ja näin.
Tosiasiassa tollanen sähköterotin on varmasti monelle kotikeittiöön täysin loistava keksintö. Jos ei kivellä tulisi terotettua ja tolla tulee, niin tulee todennäköisemmin käyttäneeksi keskimäärin terävämpiä veitsiä, vaikka joku hifistelijä saisikin kivellä paremman lopputuloksen. Täällä veitsikeskustelussa voi helposti saada sellaisen käsityksen, että ainoostaan japanilainen hipoteräs kelpaa.

Jokainenhan sen lopulta päättää, että mihin rahansa investoi. Voin tunnustaa olevani ihan suhteellisen keskiluokkainen tulotasoltani ja olen vain päätynyt siihen, että kun vaikkapa ruuanlaitto on asia, mihin tulee käytännössä joka päivä uhrattua aikaa, niin välineistöön voi sen verran panostaa, että touhusta tulee mahdollisimman mielekästä. Jos nyt on vaikkapa tonnilla ostettu veistä, rosteripannua, hiiliteräspannua, valurautapannua, hyvät paistolastat yms, niin ei se lopulta niin järkyttävän iso investointi elämässä ole, jos miettii mihin rahaa menee eikä tuollaistakaan investointia tarvitse tehdä kuin kerran. Ajattelin nyt vaan avautua tällaisen ihan normaalin keskituloisen amatöörikokkailijan näkemyksistä, kun on jäänyt sellainen fiilis, että osa tulkitsee tollasen välineisiin panostamisen tarpeettomana pröystäilynä. Kukin ostaa mitä haluaa, itse olen ostanut pari japsiveistä ja lisäksi on perus fiskarsin veitsitukki, josta löytyy sitten vähän raffimpaan käyttöön käyttöveistä.

Kyllähän sitä vaikkapa kavereiden kanssakin on tullut asiasta keskusteltua, kun osa ihmetellyt juuri, että miksi jaksan panostaa noin paljon "joihinkin veitsiin" tms. Ei se kaikille ole niin järkeenkäypää, mutta kyllähän moni kokeiltuaan on myöntänyt, että terässään oleva veitsi hoitaa homman hyvin. Sanoisin, että tällälailla it foorumilla voisi sopiva vertauskuva olla vaikkapa siirtymä 60hz näytöistä 144hz+. Eron huomaa parhaiten, kun on tottunut hyvään ja silloin tajuaa, ettei paluuta vanhaan ole.
 
Voin tunnustaa olevani ihan suhteellisen keskiluokkainen tulotasoltani ja olen vain päätynyt siihen, että kun vaikkapa ruuanlaitto on asia, mihin tulee käytännössä joka päivä uhrattua aikaa, niin välineistöön voi sen verran panostaa, että touhusta tulee mahdollisimman mielekästä.
Ihan sama homma mulla, eikä rajoitu pelkästään ruuanlaittovälineisiin. En koe sitä mitenkään pröystäilynä. Veitsi nyt on pitkäaikainen sijoitus, joten se ei käy kovinkaan kalliiksi, vaikka hommaisi ne sähköiset tai manuaaliset teroittimet kylkeen. Jossain harrastushommissa välineitten upgreidaus voi mennä turhaksi hifistelyksi, jos ei pidä varaansa. Pelkän ostamisen ilon takia ei juurikaan tule tuhlailtua. Kaikki kalliimmat ostokset olen aina perustellut hyvin itselleni.
 
Hiomakivi rokkaa! Rock rocks. Siinä on ihan oma fiiliksensä, kun hoitaa terän sellaisella kuntoon. Teroituskoneet on uusavuttomille ;)
...ja hiomakivet hifisteille. Tämä keskustelu tuntuu joskus olevan vähän samalla tunnetasolla kuin vaikkapa LP-levyistä ja niiden kansista puhuminen.

Minä en vain saa mitään lisätyydytystä siitä, että käytän sekuntiakaan enempää aikaa/vaivaa veitsen teroittamiseen kuin on pakko. Sopivalla koneella se käy näppärästi ja joka kerta samalla tavalla. Bonuksena myös muut vielä vähemmän asiasta välittävät perheenjäsenetkin saavat homman hoidettua.

Veitsiin ja muiden keittiövälineiden laatuun voin sijoittaa hieman enemmän rahaa, mutta liika hifistely on niissäkin omalla kohdalla tarpeetonta.
 
...ja hiomakivet hifisteille. Tämä keskustelu tuntuu joskus olevan vähän samalla tunnetasolla kuin vaikkapa LP-levyistä ja niiden kansista puhuminen.

Minä en vain saa mitään lisätyydytystä siitä, että käytän sekuntiakaan enempää aikaa/vaivaa veitsen teroittamiseen kuin on pakko. Sopivalla koneella se käy näppärästi ja joka kerta samalla tavalla. Bonuksena myös muut vielä vähemmän asiasta välittävät perheenjäsenetkin saavat homman hoidettua.

Veitsiin ja muiden keittiövälineiden laatuun voin sijoittaa hieman enemmän rahaa, mutta liika hifistely on niissäkin omalla kohdalla tarpeetonta.
Just näin. Perus keittiöveitsi ei sitäpaitsi välttämättä kiveä kaipaakaan vaan se isompi tarve tulee sitten, kun käytössä on kovateräisiä veitsiä, joiden teräkulmat on jyrkemmät ja muutenkin teroittaminen on haastavampaa. Asian kääntöpuolena toki tulee se, että sitä hiomakiveä tarvitsee käyttää reippaasti harvemmin, kuin tollasia terotuskoneita, mutta on se peruskäyttäjälle parasta kuitenkin, että veitsen saa teräväksi matalalla kynnyksellä.
 
...ja hiomakivet hifisteille. Tämä keskustelu tuntuu joskus olevan vähän samalla tunnetasolla kuin vaikkapa LP-levyistä ja niiden kansista puhuminen.

Minä en vain saa mitään lisätyydytystä siitä, että käytän sekuntiakaan enempää aikaa/vaivaa veitsen teroittamiseen kuin on pakko. Sopivalla koneella se käy näppärästi ja joka kerta samalla tavalla. Bonuksena myös muut vielä vähemmän asiasta välittävät perheenjäsenetkin saavat homman hoidettua.
Myönnän, että olen tässä kohtaa hiukan snobi. Yksi pieni syy koneettomuuteen on se, että meillä on kaapit jo valmiiksi täynnä masiinoita eikä sekaan oikein mahdu enää ylimääräisiä. Ehkä jonkun voileipägrillin voisi pistää kierrätykseen, kun sitä ei tule käytettyä ollenkaan. Ei mulla oikeasti ole mitään teroituskoneita vastaan. Mä vaan tykkään hoitaa sen homman hiomakivellä.
 
Tässä veitsisettiä katellut kotiin ja tälläinen tuli vastaan Arcos Veitsitukki, 6 osaa oliskohan tää semmonen bang for buck setti?

Itsellä oli kokkikoulua aloitellessa Arcosin veitsisetti. Ihan käypäsiä, perusveitsiä.. Että kyllä niillä hommat hoituu jos ei oikeasti mitään tarkkaa leikkelyä tarvitse tehdä.
Kyllähän varmaan 95% keittiöaskareista saa tehtyä ihan jollain perus 10€ markettiveitsellä. Toki terävä, hyvin painotettu ja ergonominen veitsi on kiva jos joutuu jonkun bulkkisatsin misaamaan mutta harvemmin tuollaista kotioloissa tapahtuu.

Lankaan liittyen:
Käytän kotona MACin kokki ja vihannesveistä.. Leipäveitsenä on Wüsthofin kumikahvainen saha, jota en nyt tähän hätään löydä.
Fileointiveitsenä joku Fiskarsin säilä.
Eipä nuista juurikaan negatiivista sanottavaa ole.. Ajavat asiansa kun en mitään sashimia tai vastaavaa kotona väännä.
En koskaan mikään veitsihifistelijä ole ollut mutta oma "unelma"setti olisi tuo Wüsthofin Classic IKON Crème sarja, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi päivittää.

edit:
En tiedä mitä tuossa tapahtui mutta tajusin juuri että vastasin johonkin todella vanhaan viestiin. Jotenkin olin katsovinani että viesti olisi ollut tällä sivulla mutta ilmeisesti ei.
 
Viimeksi muokattu:
Teroituskoneet on uusavuttomille ;)

Tarkoitus on opetella kivellä teroittaminen, mutta tällä hetkellä ei ole kiirettä opetteluun koska Chef’s Choice Trizor XV riittää toistaiseksi. Uskalsin kokeilla sitä suoraan paketista otettuihin hiiliteräsveitsiin kun eivät tuntuneet riittävän teräviltä. Teroitus oli helppoa, sain terävän (Aogami #2 terästä) eikä naarmuttanut terää. Toki koneella teroittaminenkin vaatii taitoa. Haasteellista on se, että terää ei näe vaan pitää mennä tunto- ja kuuloaistilla. Kierteen tunnistaminen on samalla tavalla tärkeää kuin kivilläkin ja ylipäätään pitää olla tarkka, ettei ota liikaa.

Hämmentävin esimerkki oli Cleancutista tilattu sujihiki, johon tilasin lisäteroituksen. Terä ei tuntunut hyvältä sashimia leikatessa lohelle ja tonnikalalle eikä kypsä tomaattikaan leikkautunut kovin hyvin. Teroitin tämän myös sähköteroittimella ja sain paremman terävyyden. Ehkä en osaa vaan leikata, Cleancutilla jäänyt teroitus tekemättä tai sähköteroitin teki mikrohammastuksen (puree paremmin?).

Kivillä teroittaminen tulee kyseeseen viimeistään kun terää pitää ohentaa ja oikaista tai mahdollisia lohkeamia korjata. Luulen, että kivellä teroittamisen taidon opettelu kestää jonkin aikaa, että pääsee edes sähköteroittimella saavutettavaan terävyyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitus on opetella kivellä teroittaminen
Olen itse käyttänyt sitä tekniikkaa, minkä linkkasin joskus tähän ketjuunkin. Suomalainen youtube-video siis. Voin tarvittaessa kaivaa uudelleen, jos joku haluaa testata tai verrata omaan tekniikkaansa. Kohtuullisen pienellä vaivalla saa ihan kelvollisen terävyyden japsiveitseen.
 
Toki koneella teroittaminenkin vaatii taitoa. Haasteellista on se, että terää ei näe vaan pitää mennä tunto- ja kuuloaistilla. Kierteen tunnistaminen on samalla tavalla tärkeää kuin kivilläkin ja ylipäätään pitää olla tarkka, ettei ota liikaa.
Mitä tarkoitat tuolla kierteen tunnistamisella? Terää vedetään ensin koneessa toiselta puolelta muutaman kerran (käyttäjää kohti kannasta kärkeen) ja sitten toiselta puolelta samalla tavalla. Sitten siirrytään seuraavaan vaiheeseen, jos koneessa sellainen on ja lopulta hoonataan terä viimeisessä vaiheessa. Mikä tuossa vaatii erityisesti taitoa?
 
Mitä tarkoitat tuolla kierteen tunnistamisella? Terää vedetään ensin koneessa toiselta puolelta muutaman kerran (käyttäjää kohti kannasta kärkeen) ja sitten toiselta puolelta samalla tavalla. Sitten siirrytään seuraavaan vaiheeseen, jos koneessa sellainen on ja lopulta hoonataan terä viimeisessä vaiheessa. Mikä tuossa vaatii erityisesti taitoa?
Teroitin hiiliteräsveitset vain keskimmäisellä karkeudella (koska terän kulma on valmiiksi oikea, noin 10-15 astetta ja perusterävä). Keskimmäisellä karkeudella riitti yleensä yksi veto per puoli, jotta saat kierteen ja siirtyä hienompaan teroitukseen. Useammat vedot ”syövät” tarpeettomasti metallia. En tiedä teenkö väärin, mutta vedän nopealla vedolla sitä kierrettä jo pois karkeammalla. Hienommalla laikalla kierteen pois hiominen ottaa turhan useita vetoja.
 
Teroitin hiiliteräsveitset vain keskimmäisellä karkeudella (koska terän kulma on valmiiksi oikea, noin 10-15 astetta ja perusterävä). Keskimmäisellä karkeudella riitti yleensä yksi veto per puoli, jotta saat kierteen ja siirtyä hienompaan teroitukseen. Useammat vedot ”syövät” tarpeettomasti metallia. En tiedä teenkö väärin, mutta vedän nopealla vedolla sitä kierrettä jo pois karkeammalla. Hienommalla laikalla kierteen pois hiominen ottaa turhan useita vetoja.
Eikös se kierre lähde pois ihan sillä viimeisimmällä "hoonausvaiheella" ja se kai on osaltaan juuri sen tarkoituskin? Tuossa laitteessa se on ilmeisesti nimeltään juuri "stage 3".

Tuossa aiemmin linkkaamassani halvemmassa mallissa se on "stage 2", kun ei siinä ole sitä välivaihetta. Tuossa halvemmassa versiossa kakkosvaiheen laikat eivät myöskään toimi moottorilla.

 
Eikös se kierre lähde pois ihan sillä viimeisimmällä "hoonausvaiheella" ja se kai on osaltaan juuri sen tarkoituskin? Tuossa laitteessa se on ilmeisesti nimeltään juuri "stage 3".

Tuossa aiemmin linkkaamassani halvemmassa mallissa se on "stage 2", kun ei siinä ole sitä välivaihetta. Tuossa halvemmassa versiossa kakkosvaiheen laikat eivät myöskään toimi moottorilla.


Kyllä se lähtee 3. stagella, mutta oman kokemuksen mukaan vaatii paljon vetoja. Siksi teen 2. stagella parittoman määrän vetoja. Viimeinen on todella nopea ja ”kevennetty”, jotta kierre hioutuu jo osittain pois 2. stagessa.
 
Kivillä teroittaminen tulee kyseeseen viimeistään kun terää pitää ohentaa ja oikaista tai mahdollisia lohkeamia korjata. Luulen, että kivellä teroittamisen taidon opettelu kestää jonkin aikaa, että pääsee edes sähköteroittimella saavutettavaan terävyyteen.
Tämän kanssa touhun voi opetella tunnissa: Edge Pro Apex 3 veitsenteroitin | Lamnia :-) oikeasti hyvä laite. Ollut mulla pari vuotta käytössä ja kesällä tuli hankittua saksienteroitussettikin. Kolmospaketilla jaa "järkevää laatua" mutta hifistelijöiden kannattaa hankkia nelonen jossa tulee mukana noi 2000 ja 3000grit nauhat.
 
Meikäläistä melkein vähän kiinnostaisi, että minkä näkösiä ruokia veitsifetisistit saa oikein aikaiseksi näillä satasien veitsillä. Vai onko nää enemmänkin koriste-esineitä kuin työkaluja? Ei kait siinäkään mitään vikaa ole, jos on.

Jos nyt ei verrata oikeasti tylsiin ja huonoihin veitsiin, niin ruuan laadussa tuskin valtavia eroja on. Mutta on se vaan mukava laittaa ruokaa kun on työkalut kunnossa ja ehkä vähän aikaakin säästyy. Laadukkaassa veitsessä kuitenkin on riittävästi painoa, hyvä ergonomia, hyvä tasapaino ja se pysyy pitkään terävänä. Ja vaikka se hinta olisikin satasen tai kaksi, niin kun käyttöä tulee joka päivä, on päiväkohtainen kustannus käyttöajalta aika olematon. Plus sen käyttö tekee mielestäni joka päivästä hitusen paremman, varsinkin verrattuna siihen ääriesimerkkiin, jossa kiroillen yrität jollain veistä muistuttavalla pellinpätkällä nirhata sipulia halki (minä laittamassa kaverin luona nachoja taannoin).
 
Viimeksi muokattu:
Joo, toi on vähän sama kuin kauppamatkan osalta, että sinne pääsee kyllä linja-autolla, kävellen tai vaikka fillarilla, mutta paljon mukavampaa se on nykyaikaisella ja laadukkaalla autolla. Joku saattaa haluta käydä siellä jopa Ferrarilla tms.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, milliasia ruokia autofetissit ostavat, tai milaisia tuoleja työkalufetissit värkkäävät. Tai millaista musaaa stereofetissit kuuntelevat. Tai missä on kameraharrastajien valokuvaäyttelyt viimeksi olleet? Tai mihin postimerkkeilijät viimeksi kortin lähettivät ja oliko kortissa kuva kissasta?
-tai ehkä saitilla paremminkin, millaisen kirjan pc-harrastajat hianoilla koneillaan sitten kirjoittivat? ;-)
 
Jos nyt ei verrata oikeasti tylsiin ja huonoihin veitsiin, niin ruuan laadussa tuskin valtavia eroja on. Mutta on se vaan mukava laittaa ruokaa kun on työkalut kunnossa ja ehkä vähän aikaakin säästyy.
Toki. Itsehän arvostan sekä hyviä työkaluja keittiössä että keräilen puukkoja pitäen niitä koriste-esineinä. Näyttelytelineen rakentelu työkaluiksi ajattelemilleni keittiöveitsille vain vaikutti vähän hassulta minusta ja siksi kysyin, että ovatko nämä toisille enemmänkin niitä koriste-esineitä kuin keittiötyökaluja. Kuten sanottua, ei siinäkään mitään väärää ole, jos on.

No, tulipahan ainakin porinaa ehkä provosoivammalta kuulostaneella viestillä kuin millaiseksi se oli alunperin tarkoitus muodostaa.
 
Näyttelytelineen rakentelu työkaluiksi ajattelemilleni keittiöveitsille vain vaikutti vähän hassulta minusta ja siksi kysyin, että ovatko nämä toisille enemmänkin niitä koriste-esineitä kuin keittiötyökaluja.

Jos tarkoitit meikäläisen kyhäämää telinettä näyttelytelineenä niin tein sen ihan jokapäiväistä käyttöä varten :) . Tilaahan tuo ei vie juuri enempää kuin 8 veitsen perinteisempi tukki tai teline. Käytännöllisyyttä voisi tietysti lisätä vielä jälkiasennetuilla pienillä magneeteilla, jotta muut veitset pysyvät telineessä kun yhden ottaa kiireessä käyttöön.

Lisäys: Idea lähti tästä telineesta ja kun omasta sain siedettävän niin kyllä tuli fiilis, että tuntipalkka on ansaittu :D

 
Viimeksi muokattu:
Joo, milliasia ruokia autofetissit ostavat, tai milaisia tuoleja työkalufetissit värkkäävät. Tai millaista musaaa stereofetissit kuuntelevat. Tai missä on kameraharrastajien valokuvaäyttelyt viimeksi olleet? Tai mihin postimerkkeilijät viimeksi kortin lähettivät ja oliko kortissa kuva kissasta?
-tai ehkä saitilla paremminkin, millaisen kirjan pc-harrastajat hianoilla koneillaan sitten kirjoittivat? ;-)
En osaa vastata kaikkiin. Stereofetissit kuuntelevat referenssilevyjä, se on varma. Kameraharrastajat eivät kuvaa muuta kuin tiiliseinää. Se harrastus kohdistuu kameroihin, ei valokuvaamiseen. Ehkä työkalufetissit mieluummin järjestelevät vehkeitään räkkeihin, ei niitä ole tarkoitus käyttää. Postimerkkeilijät eivät voi lähettää mitään, kun ne merkit pitää nimenomaan säilyttää. Paitsi ehkä silloin, kun saa jonkun ensipäivän leiman. En ole keräilijä, kaverit ovat kertoneet. PC-harrastajat nyt toki keskittyvät vain ylikellottamaan prossujaan. TV-friikit kalibroivat OLEDejaan ja katsovat testikuvia. Oho, eksyin aiheesta.

Tuollainen näyttelyteline talouden veitsille olisi kyllä kiva projekti. Suvussa on puuseppiä. Pitää tarkistaa, onko geeneissä.
 
En osaa vastata kaikkiin. Stereofetissit kuuntelevat referenssilevyjä, se on varma. Kameraharrastajat eivät kuvaa muuta kuin tiiliseinää. Se harrastus kohdistuu kameroihin, ei valokuvaamiseen. Ehkä työkalufetissit mieluummin järjestelevät vehkeitään räkkeihin, ei niitä ole tarkoitus käyttää. Postimerkkeilijät eivät voi lähettää mitään, kun ne merkit pitää nimenomaan säilyttää. Paitsi ehkä silloin, kun saa jonkun ensipäivän leiman. En ole keräilijä, kaverit ovat kertoneet. PC-harrastajat nyt toki keskittyvät vain ylikellottamaan prossujaan. TV-friikit kalibroivat OLEDejaan ja katsovat testikuvia. Oho, eksyin aiheesta.

Tuollainen näyttelyteline talouden veitsille olisi kyllä kiva projekti. Suvussa on puuseppiä. Pitää tarkistaa, onko geeneissä.
Veitsifetissit tietysti teroittavat veitsiään ja leikkaavat paperia. Jos oikein gurmeeta niin sitten sipulien ja tomaattien viipalointia.
 
Tämän kanssa touhun voi opetella tunnissa: Edge Pro Apex 3 veitsenteroitin | Lamnia :) oikeasti hyvä laite. Ollut mulla pari vuotta käytössä ja kesällä tuli hankittua saksienteroitussettikin. Kolmospaketilla jaa "järkevää laatua" mutta hifistelijöiden kannattaa hankkia nelonen jossa tulee mukana noi 2000 ja 3000grit nauhat.
Tähän piti vastata jo aiemmin koska tässä on hyvää ideaa. Lamnian sivujen arvosteluvideot eivät vakuuttaneet kun tuossa teroitettiin jotain larppaussapelia, joka pystyi vaan repimään paperia testissä - ei leikkaamaan. Kuitenkin esim. Bladeforumilla tämä saa hyväksyntää. Vesikivillä teroittajillekin tämä tuo säännöllisyyttä. Oppimiskäyrä ei kuitenkaan ole tunti vaan vaatii paljon kokemusta, ainakin tämän perusteella.


Jotenkin tuntuu, etten tällä pääse seuraavalle tasolle, vaan pitää opetella (halvoilla veitsillä) teroitus vapaalla kädellä. Sähköteroitin riittää kaikkeen siihen, mitä tarvitsen harrastelijakeittiössä, mutta jos haluaisin hifistellä jollain teroitusnäytösveitsillä niin sitten pitäisi käyttää vesikiviä. Miksi käyttäisin avusteista teroitusta käden taidon esittelyyn, kun pointti on vapaalla kädellä saavutettu mahdollisimman hyvä tulos?

Lisäys: Omasta mielestäni teroituksen laatua parantaisi eniten luupin hankinta. Miten muilla veitsien terottajilla, käytättekö luuppia? Mielestäni esim. 10x luuppi kertoo paljon kaikille teroittajille: Vedettävät manuaaliset, sähköteroittimet, kulmaa ohjaavat ja vapaalla kädellä teroittavat.
 
Viimeksi muokattu:
Apeksilla saa 0,5h videoiden katselulla ja 0,5h harjoittelulla ihan asiallista jälkeä. Tuo pitää kulman vakiona, ja jos käyttää riittävän hienoja kiviä, niin mitään suurta vahinkoa on vaikea saada aikaan. Hifistelytason saavuttaminen on sitten toinen asia. Isoin ”ongelma” Apeksissa on kivien karkeus, eli 600:lla ei saa leikkaavaa pintaa ja nuo karkeimmat < 400 grit kivet on ihan tarpeettomia. Tonninen kivi on siis pakollinen ja teroituksessa auttaa paljon jos kummatkin kädet on motorisesti suht vahvoja. Itse olen niin voimakkaasti oikeakätinen, että toisen puolen teroituksessa on omat haasteensa. Sähköteroittimiin verrattuna tuossa on paljon säätömahdollisuuksia, kulma, paine, vedon suunta, monta karkeutta eri vaiheisiin, näiden fiksu yhdistäminen yms. eli kyllä tuokin halutessa tarjoaa haastetta. Mutta iso rispect, jos jaksat puhtaan käsinteroituksen opiskella.
 
Eipä se montaa tuntia ota, kun opettelee ihan vesikivillä.

Kyllä se vaan ottaa. Vesikivistä ja sähköteroittimista kokemusta omaavat kaverit toteavat, että hyvän sähköteroittimen tasolle pääseminen edellyttää vesikivillä medium + taitoa, eikä sitä taitoa hankita muutamassa tunnissa. Tässä hyvä esimerkki, Ryky Tran esittelee Chef's Choicen Wusthof -brändättyä teroitinta ja saa ihan hyvää tulosta aikaan. Huvittavaa on, että videon alussa kaveri toteaa ettei sähköteroittimella ole oppimiskäyrää lainkaan, mutta myöhemmin korostaa mm. kierteen tunnistamisen tärkeyttä. Itse olen sitä mieltä, että mikä tahansa teroitin vaatii perustietoa. Omien havaintojen perusteella Youtubessa kaikki Chef's Choicen sähköteroittimien arvostelijat ja esittelijät ovat tietämättömiä idiootteja (Ryky Trania lukuunottamatta), joten käyttö vaatii osaamista. Itse saan kyllä ihan samaa tulosta kuin tässä videolla.



Sama kaveri kertoo muilla videoillaan miksi ei käytä sähköteroittimia. Kyse lienee periaatteesta, jos keräilet japanilaisia hiiliteräsartesaaniveitsiä niin on pyhäinhäväistys käyttää sähköteroittimia ja suurin osa toistaa tätä mantraa ilman perehtymistä sähköteroittimiin.
 
Viimeksi muokattu:
Sama kaveri kertoo muilla videoillaan miksi ei käytä sähköteroittimia. Kyse lienee periaatteesta, jos keräilet japanilaisia hiiliteräsartisaaniveitsiä niin on pyhäinhäväistys käyttää sähköteroittimia ja suurin osa toistaa tätä mantraa ilman perehtymistä sähköteroittimiin.
Mulla ei ole ensimmäistäkään japanialaista artesaaniveistä enkä pidä veitsiä minään muuna kuin työkaluina keittiössä, mutta kahden sähköteroittimen perusteella en suosittelisi niitä kellekään. Tuntuu vetävän terät urille etenkin juuresta ja kärjestä, vaikka miten yrittää tasanopeutta vetää terää kivien läpi. Manuaaliset loviterottimet antavat paljon enemmän anteeksi liikenopeuden puolesta.
 
Tuntuu vetävän terät urille etenkin juuresta ja kärjestä, vaikka miten yrittää tasanopeutta vetää terää kivien läpi. Manuaaliset loviterottimet antavat paljon enemmän anteeksi liikenopeuden puolesta.

Mielestäni tärkeä pointti, vedon aloitus ja lopetus on tärkeä. Ja olet aivan oikeassa siinä, ettei sähköteroittimella voi ylläpitää veistä elinkaaren loppuun asti. Hankala sillä on oikaista ja ohentaa terää.

Manuaaliset loviterottimet antavat paljon enemmän anteeksi liikenopeuden puolesta.

Ihan samaa mieltä. Tietämätön saa varmasti nopeammin vahinkoa aikaan sähköteroittimilla. Aikaisemmin Fiskarsin manuaalisella loviteroittimella sain myös hyvää tulosta aikaan.

Lisäys:
Mulla ei ole ensimmäistäkään japanialaista artesaaniveistä enkä pidä veitsiä minään muuna kuin työkaluina keittiössä, mutta kahden sähköteroittimen perusteella en suosittelisi niitä kellekään.
Eikö ole parempi käyttää sähköteroitinta ja pitää työkalut terävinä kuin pitää kaapissa vesikiviä, joilla ei osaa muuta kuin tylsyttää lisää työkaluja taidon puutteessa? Ja ei kai japanilainen hiiliteräsartesaaniveitsi eroa mitenkään suomalaisesta käsin tehdystä hiiliteräspuukosta, jota pidetään ihan normaalina vuolutyökaluna?
 
Viimeksi muokattu:
Ei siis vaikea opetella.
Ainakaan itse en vierasta kiviä sen vuoksi ettenkö osaisi/oppisi. Ei vaan kiinnosta käyttää aikaa sekuntiakaan niiden kanssa säätämiseen, jos kuitenkin saman, tai ainakin riittävän hyvän lopputuloksen saa aikaiseksi nopeammin ja helpomminkin.

Teroittamisen harrastelu ei ole mun juttu ja veitset ovat minulle tunteita herättämättömiä työkaluja, eivät mitään näyttelyesineitä.
 
Itse onnistun vaihtelevasti kivillä joten en koe että se olisi erityisen helppoa. Omaan yhden kiinalaisen yhdistelmäkiven 1000 ja 3000 karkeuksilla. Se on niin pienestä kiinni kun lähes terävän veitsen pilaa uudelleen kun kulman pitäminen samana on vaan itelle vaikeaa. Manuaalisella kahden loven teroittimella olen päässyt hyvään/parempaan tulokseen ja noin minuutissa. Tarvitsisin vielä version 15 asteen kulmalle yhtä santokua varten. Perheen muut veitset menevät hyvin nykyiselläkin 20 asteen kulmalla.
 
Olen tässä miettinyt päivittämistä Fiskarsista johonkin n. 100€ japanilaisveitseen. Meneekö tuollainen pilalle Fiskarsin teroittimella :beye:
Kivien hommaaminen kiinnostaisi mutta kun kuitenkin tuo teroittaminen tuntuu olevan oma taiteenlajinsa niin en tiedä riittääkö kärsivällisyyttä opetella. Ja toisaalta taas ei raaskisi maksaa ~200 euroa nuista paremmista teroittimista
 
Olen tässä miettinyt päivittämistä Fiskarsista johonkin n. 100€ japanilaisveitseen. Meneekö tuollainen pilalle Fiskarsin teroittimella :beye:

Onko tää nyt sellainen puhelinpuolelta tuttu ratkaisu, että kun se satasen Android tuntuu paskalta, niin ratkaisu on ostaa Apple? Siksi vaan, että satasella saa vaikka kuinka hyviä eurooppalaisia veitsiä, myös Fiskarsilta, joille se Fiskarsin teroitin käy. Jos taas japanilaiseen haluaa siirtyä, niin kyllä silloin sen teroittaminenkin kannattaa opetella oikeilla välineillä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tää nyt sellainen puhelinpuolelta tuttu ratkaisu, että kun se satasen Android tuntuu paikalta, niin ratkaisu on ostaa Apple? Siksi vaan, että satasella saa vaikka kuinka hyviä eurooppalaisia veitsiä, myös Fiskarsilta, joille se Fiskarsin teroitin käy. Jos taas japanilaiseen haluaa siirtyä, niin kyllä silloin sen teroittaminenkin kannattaa opetella oikeilla välineillä.
No totta puhut, pitääpä tutustua vähän esim. nuihin Wusthofin tai Fiskarsinkin vaihtoehtoihin
 
Mä en ymmärrä miks sillä Fiskarsin kirvesterottimella pitäisi saada teroitettua veitset kuin veitset. Perushyvä 3-lovinen maltillisella kulmalla ei maksa maltaita ja tekee niistä Fiskarsinkin veitsistä parempia kuin se Fiskarsin oma rullaraastin.
 
No totta puhut, pitääpä tutustua vähän esim. nuihin Wusthofin tai Fiskarsinkin vaihtoehtoihin
Omasta mielestä länsimaiset veitset saa ihan yhtä teräviksi kuin japanilaisetkin. Vertaan omia kokemuksia länsimaiseen vs japanilaiseen noin 100€ hintaluokassa. Fiskarsin kallein kokkiveitsi näyttäisi olevan Norden 119€.


Sain samaan hintaan japanilaisen käsityönä tehdyn ja siihen nähden halvan, mutta hyvän veitsen.


Fiskars ei ilmoita terän kovuutta (paitsi verkkokauppa HRC 56) eikä paksuutta, mutta olen melko varma, että tuo japanilainen on selvästi kovempi (HRC 64-65), kevyempi (167g vs noin 300g) ja ohuempi veitsi. Todennäköisesti se teroittuu helpommin, pitää terän terävänä pitempään ja geometrian puolesta leikkaa paremmin kuin Fiskars. Seuraavassa näyte nopeasta pilkkomisesta. Ostamani veitsi pääsee lähes samaan, erot ovat vain taidon puutteessa. Tuossa merkittävintä lienee alussa vedetyt horisontaaliset viillot, paksulla terällä (vaikka onkin terävä) ne eivät onnistu vaan noin vaivattomasti.

 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 645
Viestejä
4 511 621
Jäsenet
74 445
Uusin jäsen
hupsistarallaa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom