Kokkiveitset

[Manala]

Äläs nyt vähättele, kyllä hyvä ja terävä veitsi on aivan ehdottomasti tärkein väline ruoanlaittoon. Alkaahan kaikki parhaat ruokareseptitkin aina samalla tavalla:
"Tee muovikalvoon reikiä terävällä veitsellä ja kuumenna mikrossa täydellä teholla..."

Nauraisin, jos en itkisi: Unohdit, että noita varten pitää aina olla 650-wattinen mikro, jollaista itsellä ei ole.

 

[Valtsu_82]

Väittelyyn kulutetulla vaivalla olisi voinut leikata jo monesta eri vihanneksesta siivuja tylsällä ja terävällä veitsellä huoneenlämpöön odottamaan ja toteamaan vaikutuksia.

En tiedä mikä oli asian tavoite, väittely vai tulokset.

Voisin tehdä viikonloppuna testin munakoisolla, mutta ei taida valokuvat riittää todisteeksi tässä kuumentuneessa ilmapiirissä

 

[Jetula]

Periaatteessa tuon laminoimisen yksi idea on saada terästä yleisesti sitkeämpi, kun sinne voidaan kerrostaa pehmeämpää terästä kovemman kanssa sekaisin. Onko tuolla käytännön hyötyä, tuskinpa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Kotikokille plussaa on vähän mielenkiintoisempi työkalu arkiaskareita varten.

Lämpimikseen kirjoitellen, on vastaan tullut kaksi väitettä "hyödyistä";

Konkreettisin hyöty damakuksessa on rosoinen reuna johon kosteat siivut (kala, kurkku ym.) eivät tartu. Perinnedamaskus myös leikkaa vähän tylsempänä kuorta rikki paremmin koska terässä on damaskin muodostama sahalaita. Mutta tosiasiassa minkä tahansa terän laskun voit huoletta naarmuttaa jos tarttuminen on riesa.

Huolto, teroitus tai vaikka uuden laskun ohentaminen ei ole mikään ongelma, aina sieltä uutta kuviota esiin tulee.

Mutta siis koristesyistähän noita tehdään, tai ihan siksi kun sellainen tekniikka kerran osataan niin mielellään seppä sellaista harrastaa. Vaativa perinnetekniikka jolla taottu jo miekkoja, jots edelleen arvostetaan todella paljon, niin kyllähän sellaisen tekeminen motivoi.

 

[Valtsu_82]

Mutta siis koristesyistähän noita tehdään, tai ihan siksi kun sellainen tekniikka kerran osataan niin mielellään seppä sellaista harrastaa. Vaativa perinnetekniikka jolla taottu jo miekkoja, jots edelleen arvostetaan todella paljon, niin kyllähän sellaisen tekeminen motivoi.

Nykyinen ahjohitsaamalla laminoitu damascus ei ole sama kuin historiallinen damascus.

Since the well-known technique of pattern welding—the forge-welding of a blade from several differing pieces—produced surface patterns similar to those found on Damascus blades, some modern blacksmiths were erroneously led to believe that the original Damascus blades were made using this technique. However today, the difference between wootz steel and pattern welding is fully documented and well understood.

Damascus steel - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

 

[Frankie]

Mua kiinnostaisi, että onko olemassa ihan oikeasti ammattipiireissä vakavasti otettuja damascus-veitsivalmistajia, jotka saavat teriinsä ihan oikeasti kovuutta, joka vetäisi vertoja tai olisi parempaa kuin moderneilla valmistustavoilla? Tai siis onko ylipäätään ammattikäyttöön suunnattuja damascus-veitsiä? Tuntunut tähän asti, että ne on enemmän tai vähemmän sellasia TV-Shop -veitsiä, joita myydään kovaan hintaan ebayssa ja jotka tylsyy viimeistään viidennen A4-arkin siivuttamisen kohdalla.

Kai Shun? Mä sain lahjaksi muuten juuri tuollaisen kymmenisen vuotta sitten.

Shun Kitchen Knives Review (Worth the High Price?) - Prudent Reviews

In this in-depth review, I break down the pros and cons of Shun kitchen knives. You’ll get the details about how they look, feel, and perform. You’ll also learn how they’re made, how much they cost, and much more. So, if you are interested in Shun kitchen knives but want an unbiased review...

prudentreviews.com

 

[GGoljatti]

Tulisko ne parhaat veitset jos ostaisi modernia suurlujuusterästä sopivan paksuisen laatan, kävisi jossain laserleikkaamossa leikkaamassa siitä juuri sen muotoisen kun profiililta haluaa ja sitten työstämään siihen terää?

Saattais tulla veitselle hintaa mutta harrastukset maksaa

Ja puuseppää pitäis varmaan kahvan tekoon käyttää.

 

[BaTTman]

Tulisko ne parhaat veitset jos ostaisi modernia suurlujuusterästä sopivan paksuisen laatan, kävisi jossain laserleikkaamossa leikkaamassa siitä juuri sen muotoisen kun profiililta haluaa ja sitten työstämään siihen terää?

Saattais tulla veitselle hintaa mutta harrastukset maksaa

Ja puuseppää pitäis varmaan kahvan tekoon käyttää.

Jos pelkkää kovuutta haluaa, niin keraamisiakin veitsiä löytyy.
Jonkin valmistajan mainoslauseita:

Keraamiset veitset ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Keraamisen veitsen etuja ovat huippuluokan terävyys, teroitusvapaus ja terän reagoimattomuus ruoka-aineiden kanssa. Esimerkiksi salaatti ei tummu, kun sitä leikataan keraamisella veitsellä. Keraamiset veitset valmistetaan erittäin puhtaasta zirkoniumoksidipuuterista, joka puristetaan korkeassa paineessa ja sintrataan erikoisuuneissa 1500 °C:ssa. Lopputuloksena on erittäin kestävä terä. Vain timantti on kovempaa.



Keraaminen veitsi on kevyt - se painaa vain puolet vastaavan kokoisesta teräsveitsestä. Keraaminen veitsi ei ruostu eivätkä happamat aineet syövytä terää. Pinnan äärimmäisen sileyden ja kovuuden ansiosta keraaminen veitsi on helppo pestä. Pesuksi riittää kevyt pesu harjalla, tiskiaineella ja vedellä, tai pyyhkiminen märällä rätillä ja kuivaus.

 

[Vertigo]

Konkreettisin hyöty damakuksessa on rosoinen reuna johon kosteat siivut (kala, kurkku ym.) eivät tartu. Perinnedamaskus myös leikkaa vähän tylsempänä kuorta rikki paremmin koska terässä on damaskin muodostama sahalaita. Mutta tosiasiassa minkä tahansa terän laskun voit huoletta naarmuttaa jos tarttuminen on riesa.

Huolto, teroitus tai vaikka uuden laskun ohentaminen ei ole mikään ongelma, aina sieltä uutta kuviota esiin tulee.

En tiedä millä damaskiterillä olet leikkinyt, mutta nykyaikaisen kokkiveitsen damaskikuvio on tehty syövyttämällä ja se on kyllä melkolailla sileä, ei siinä mitään rosoisia reunoja juuri ole. Se terän osuus mitä tuollaisessa veitsessä yleisesti teroitellaan on aika kapea, joten jos siitä vähän kivillä hinkatessa lähtee matskua pois niin se ei kyllä näy veitsen ulkonäössä mitenkään. Toki jos noita haluaa harrastuksekseen kivillä hinkata niin voi olla vähän eri juttu, mutta jos niitä käyttää ihan tavan keittiöveitsenä niin aika monta vuotta pitää leikellä ennenkö on mitään konkreettista tarvetta ohentaa terää, missä kuviota saattaa kadota vähän leveämmältä alalta. Mutta toisaalta, ei sieltä kyllä tule mitään uutta kuviota esiin, ellei terää "hapota" (etching, en ihan tarkasti tiedä miten tuo tehdään, mutta jossain hapossa sitä terää liotetaan).

Toisekseen, aika helvetin karkealla hiekkapaperilla saat kyllä terää naarmuttaa että se käytännössä vaikuttaisi mitenkään esim. kalan tai kurkun tarttumiseen. Japanialaisissa veitsissähän on joissakin tuollainen vasarakuvio (Tsuchime) jolla on tarkoitus estää tuota tarttumista. Tosin tuokaan ei käytännössä toimi kovin hyvin, kun kuvio pääosin alkaa vasta ylempänä(~1cm terästä) veitsen kyljestä...

 

[Jetula]

En tiedä millä damaskiterillä olet leikkinyt, mutta nykyaikaisen kokkiveitsen damaskikuvio on tehty syövyttämällä ja se on kyllä melkolailla sileä, ei siinä mitään rosoisia reunoja juuri ole. Se terän osuus mitä tuollaisessa veitsessä yleisesti teroitellaan on aika kapea, joten jos siitä vähän kivillä hinkatessa lähtee matskua pois niin se ei kyllä näy veitsen ulkonäössä mitenkään. Toki jos noita haluaa harrastuksekseen kivillä hinkata niin voi olla vähän eri juttu, mutta jos niitä käyttää ihan tavan keittiöveitsenä niin aika monta vuotta pitää leikellä ennenkö on mitään konkreettista tarvetta ohentaa terää, missä kuviota saattaa kadota vähän leveämmältä alalta. Mutta toisaalta, ei sieltä kyllä tule mitään uutta kuviota esiin, ellei terää "hapota" (etching, en ihan tarkasti tiedä miten tuo tehdään, mutta jossain hapossa sitä terää liotetaan).

Toisekseen, aika helvetin karkealla hiekkapaperilla saat kyllä terää naarmuttaa että se käytännössä vaikuttaisi mitenkään esim. kalan tai kurkun tarttumiseen. Japanialaisissa veitsissähän on joissakin tuollainen vasarakuvio (Tsuchime) jolla on tarkoitus estää tuota tarttumista. Tosin tuokaan ei käytännössä toimi kovin hyvin, kun kuvio pääosin alkaa vasta ylempänä(~1cm terästä) veitsen kyljestä...

120 karkealla timanttiliipalla saa laskut kertapyyhkäisyllä karkeaksi jos todella on tarvetta.


En puhuisi "nykyaikaisista" damaskusteräksistä, jos valmiiseen veitseen maalataan kuvio. Ennemmin feikistä. Kiinasta saa muutamalla eurolla noita kuvioituja "damaskus" veitsiä. Laserila tai hapolla syövytetty hauska kuvio veitsen kylkeen. Aidosta damaskuksesta sitä uutta kuviota tulee terästä esiin koko ajan, jos haluat heti sitä tummentaa voit hapottaa sitä etikka tai sitruunahapolla.

 

[GGoljatti]

Keraamiset veitset eivät ilmeisesti ole nousseet suureen suosioon koska katkeavat/murtuvat helposti. Eli kovia aineita jos joutuu käsittelemään niin tarviit kuitenkin sen teräsveitsen. Tai murskaamaan vaikka valkosipulia veitsen lappeella niin en välttämättä keraamista löisi nyrkillä.

 

[jonesky12345]

120 karkealla timanttiliipalla saa laskut kertapyyhkäisyllä karkeaksi jos todella on tarvetta.


En puhuisi "nykyaikaisista" damaskusteräksistä, jos valmiiseen veitseen maalataan kuvio. Ennemmin feikistä. Kiinasta saa muutamalla eurolla noita kuvioituja "damaskus" veitsiä. Laserila tai hapolla syövytetty hauska kuvio veitsen kylkeen. Aidosta damaskuksesta sitä uutta kuviota tulee terästä esiin koko ajan, jos haluat heti sitä tummentaa voit hapottaa sitä etikka tai sitruunahapolla.

Kun veistä tehdään damascusteräksenä, niin siinä taotaan metallikerroksia yhteen vuoronperään ja toi kerroksittainen kuvio tulee ylipäätään näkyviin vasta, kun terä hiotaan muotoonsa. Riippumatta onko kyseessä nykyaikainen vai perinteikkäämpi damascusteräs, niin se kuvio näkyy, kun terä käsitellään hapolla tms, tuon hiomisen jälkeen ja tuo terä ei ole mitenkään rosoinen, vaan aivan sileä.

Luulen että sekoitat nyt käsitteitä keskenään ja tarkoitat sellaista käsintaottua pintaa terän kyljissä. Esimerkiksi mulla on yaxellin ran kokkiveitsi, se on damascusterästä, mutta hiottu terältä kamaran reunaan asti, on kyljistään sileä ja damascusteräksen kuvio näkyy terässä. Toinen vetisti mulla on yaxellin olikohan zen santoku, missä terän kyljet on käsin taottua hiomatonta pintaa, jossa ne terän lappeet on sellaista kuoppaista pintaa sen varsinaisen hiotun teräalueen yläpuolella. Tuollainen käsintaottu viimeistely ei kuitenkaan ole damascusteräksellä mikään vaatimus.

 

[Jetula]

Kun veistä tehdään damascusteräksenä, niin siinä taotaan metallikerroksia yhteen vuoronperään ja toi kerroksittainen kuvio tulee ylipäätään näkyviin vasta, kun terä hiotaan muotoonsa. Riippumatta onko kyseessä nykyaikainen vai perinteikkäämpi damascusteräs, niin se kuvio näkyy, kun terä käsitellään hapolla tms, tuon hiomisen jälkeen ja tuo terä ei ole mitenkään rosoinen, vaan aivan sileä.

Luulen että sekoitat nyt käsitteitä keskenään ja tarkoitat sellaista käsintaottua pintaa terän kyljissä. Esimerkiksi mulla on yaxellin ran kokkiveitsi, se on damascusterästä, mutta hiottu terältä kamaran reunaan asti, on kyljistään sileä ja damascusteräksen kuvio näkyy terässä. Toinen vetisti mulla on yaxellin olikohan zen santoku, missä terän kyljet on käsin taottua hiomatonta pintaa, jossa ne terän lappeet on sellaista kuoppaista pintaa sen varsinaisen hiotun teräalueen yläpuolella. Tuollainen käsintaottu viimeistely ei kuitenkaan ole damascusteräksellä mikään vaatimus.

En sekoittanut. Damaskus on teräslaatu jossa teräksen valmistuksen aikana taotaan metallikerroksia yhteen, mikä lopulta muodostaa terän laskuun "damaskoinnin" eli kuvion.

Kysyit mitä etua damaskoinnista on, ja kerroin sulle kaksi teoreettista "hyötyä". Eli kuten sanoin, kyse on käytännössä pelkästään ulkonäöllisestä seikasta. Damaskoinnin mikroskooppinen karheus on sellainen jota ei hyvin kiilotetusta veitsestä sormiin edes tunne.

 

[Frankie]

Kysyit mitä etua damaskoinnista on, ja kerroin sulle kaksi teoreettista "hyötyä". Eli kuten sanoin, kyse on käytännössä pelkästään ulkonäöllisestä seikasta.

Niin, jos sivuuttaa sellaiset seikat, kuin kovuus, joustavuus ja terävänä pysyminen.

 

[Vertigo]

Konkreettisin hyöty damakuksessa on rosoinen reuna johon kosteat siivut (kala, kurkku ym.) eivät tartu. Perinnedamaskus myös leikkaa vähän tylsempänä kuorta rikki paremmin koska terässä on damaskin muodostama sahalaita. Mutta tosiasiassa minkä tahansa terän laskun voit huoletta naarmuttaa jos tarttuminen on riesa.

Kysyit mitä etua damaskoinnista on, ja kerroin sulle kaksi teoreettista "hyötyä". Eli kuten sanoin, kyse on käytännössä pelkästään ulkonäöllisestä seikasta. Damaskoinnin mikroskooppinen karheus on sellainen jota ei hyvin kiilotetusta veitsestä sormiin edes tunne.

Mikroskooppista karheutta jota ei sormin tunne, mutta auttaa kuitenkin estämään kosteiden siivujen tarttumisen... kuulostaa paskapuheelta.

Myöskään sillä 120 liipalla karhentaminen ei kyllä mitenkään havaittavasti estä tuota kosteiden siivujen tarttumista. Noitten "naarmujen" pitäisi olla syvyydeltään luokkaa useampia millin kymmenyksiä vähintään että sillä olisi jotakin konkreettista merkitystä.

Tähän tarkoitukseen(kosteiden palojen tarttumisen vähentämiseen) toimivin lienee tuollainen "olive cut" terä, jossa on syvät ja leveät hiotut kolot heti terän tuntumassa, alla esimerkki (ao. veitsen damaskikuviolla ei ole tähän merkitystä, oli vain ensimmäinen kuva mikä tuli vastaan).

Mitä tulee itse damaskikuvion funktioon, niin siinä olen samaa mieltä että se on käytännössä ainoastaan kosmeettinen. Tosin jos damaskiterän kerrokset on tehty ruostumattomasta teräslaadusta, niin ei se damaskikuvio taida sieltä kyllä ilman mikroskooppia tms tulla näkyviin ellei terää etsata jollakin hapolla tms. Jos toinen teräslaatu on ruostuvaa ja toinen ruostumatonta, niin silloin ruostuvaan muodostunee patina nopeammin ja kuvio tulee näkyviin.
Alibabaveitsissä tosiaan se damaskikuvio on tehty siihen yhteen ainoaan teräskerrokseen jollakin tapaa syövyttämällä tai maalaamalla ja jos sen hioo pois niin sitä ei siihen saa takaisin, ellei "maalaa" uudestaan.

 

[Valtsu_82]

Tulisko ne parhaat veitset jos ostaisi modernia suurlujuusterästä sopivan paksuisen laatan, kävisi jossain laserleikkaamossa leikkaamassa siitä juuri sen muotoisen kun profiililta haluaa ja sitten työstämään siihen terää?

Saattais tulla veitselle hintaa mutta harrastukset maksaa

Ja puuseppää pitäis varmaan kahvan tekoon käyttää.

Samaa miettinyt itsekin, mutta se terä pitää karkaista, joten kannattaa ostaa helposti karkaistavaa terästä (riittävän laaja lämpötila-alue, joka antaa anteeksi harrastajan tekemiä lämpötilavirheitä). Muistaakseni 80Crv2 on tuollainen helposti karkaistava teräs. Ei kovin kovaa, mutta on lujaa. Käytetään veitsien lisäksi esim. kirveissä ja tomahawkeissa.

 

[mcNahkahaulikko]

Tuli tilattua uusi Pegasus Chef veitsi. Vaikuttaa ihan pätevältä peliltä nopeasti testattuna. Samalla ostin 1000/3000 hiomakivi paketin. Sai vanhatkin veitset teräviksi, vaikka ensimmäistä kertaa terotin. Hyviä videoita tekee tuo hiomakiven kaveri.

GRIPHINITY Pegasus 8" Chef | Pegasus | Hiomakivi.fi

Tästä veitsestä Griphinity Pegasus tunnetaan. Pegasus Chef on iso, tukeva, sopii ja tuntuu hyvältä kädessä. Myös erittäin helppo teroittaa. Veitsen viimeistely aivan huippuluokkaa.

hiomakivi.fi

 

[Paskisti]

Ihan mielenkiinnosta kysyn että onko laminoitu, Damascus ja japanilainen vanha miekkateräs toistensa variaatioita, eri asioita vai sama asia. Tein johtopäätöksiä wikipedian pohjalta:

• Laminoitu teräs on yleisnimitys monikerroksiselle eri teräslaaduista valmistetulle teräkselle
• Damascus on se kirjavakuvioinen kerroksittain leivottu teräs jota on Lähi-Idässä ja Intiassa harrastettu. Ominaisuuksista en tiedä onko sen parempaa. Onko tämä laminoitu teräs?
• Vanha japanilainen miekkateräs tehtiin jollain omalla menetelmällä heikkolaatuisesta materiaalista ja ja savesta ja niitä kerroksista tuli eri terästlaatuja työstämisen tuloksena. Kerroksia on vissiin kymmeniä tuhansia. Onko tämä lopulta laminnoitu teräs?

Voin olla ihan hakoteillä kun metallurgia ei ole vahvuuksiani.

 

[jonesky12345]

En sekoittanut. Damaskus on teräslaatu jossa teräksen valmistuksen aikana taotaan metallikerroksia yhteen, mikä lopulta muodostaa terän laskuun "damaskoinnin" eli kuvion.

Kysyit mitä etua damaskoinnista on, ja kerroin sulle kaksi teoreettista "hyötyä". Eli kuten sanoin, kyse on käytännössä pelkästään ulkonäöllisestä seikasta. Damaskoinnin mikroskooppinen karheus on sellainen jota ei hyvin kiilotetusta veitsestä sormiin edes tunne.

No jos ei se sormin tunnu niin ei siitä kyllä tartunnan estossa ole mitään hyötyä. Tämä myös kokemusperäistä.

 

[jonesky12345]

Ihan mielenkiinnosta kysyn että onko laminoitu, Damascus ja japanilainen vanha miekkateräs toistensa variaatioita, eri asioita vai sama asia. Tein johtopäätöksiä wikipedian pohjalta:

• Laminoitu teräs on yleisnimitys monikerroksiselle eri teräslaaduista valmistetulle teräkselle
• Damascus on se kirjavakuvioinen kerroksittain leivottu teräs jota on Lähi-Idässä ja Intiassa harrastettu. Ominaisuuksista en tiedä onko sen parempaa. Onko tämä laminoitu teräs?
• Vanha japanilainen miekkateräs tehtiin jollain omalla menetelmällä heikkolaatuisesta materiaalista ja ja savesta ja niitä kerroksista tuli eri terästlaatuja työstämisen tuloksena. Kerroksia on vissiin kymmeniä tuhansia. Onko tämä lopulta laminnoitu teräs?

Voin olla ihan hakoteillä kun metallurgia ei ole vahvuuksiani.

Samaa tavaraa loppupeleissä eli eri teräslaatuja kerroksittain.

 

[Valtsu_82]

Ihan mielenkiinnosta kysyn että onko laminoitu, Damascus ja japanilainen vanha miekkateräs toistensa variaatioita, eri asioita vai sama asia. Tein johtopäätöksiä wikipedian pohjalta:

• Laminoitu teräs on yleisnimitys monikerroksiselle eri teräslaaduista valmistetulle teräkselle
• Damascus on se kirjavakuvioinen kerroksittain leivottu teräs jota on Lähi-Idässä ja Intiassa harrastettu. Ominaisuuksista en tiedä onko sen parempaa. Onko tämä laminoitu teräs?
• Vanha japanilainen miekkateräs tehtiin jollain omalla menetelmällä heikkolaatuisesta materiaalista ja ja savesta ja niitä kerroksista tuli eri terästlaatuja työstämisen tuloksena. Kerroksia on vissiin kymmeniä tuhansia. Onko tämä lopulta laminnoitu teräs?

Voin olla ihan hakoteillä kun metallurgia ei ole vahvuuksiani.

Historiallista damaskusta ei laminoitu lainkaan vaan se on valuterästä. Japanilaista tamahaganea taottiin ja taiteltiin kerroksiin, jotta epäpuhtauksia saatiin pois ja siitä tuli tasalaatuisempaa. Se ei ole damaskusta. Savea käytettiin vasta karkaisuvaiheessa. Sillä saatiin differentiaalikarkaisu eli kova terä ja sitkeä selkäpuoli. Savea laitettiin selkäpuolelle ja sen saven raja (hamon) jää pysyvästi metalliin ja sopivalla hionnalla tulee kauniisti esiin honyaki -veitsissä ja perinteisesti taotuissa miekoissa.

 

[Frankie]

Kummasti porukka tarttuu tuohon damaskikuvioon. Se on kosmeettinen seikka. Sen sijaan se menetelmä antaa hyviä ominaisuuksia terälle, mutta mitäs sellaisista pienistä yksityiskohdista.

 

[GGoljatti]

Ihan eng wikipediasta kyllä löytyy hyvinkin kattava selostus aiheeseen massiivisine lähdeviitteineen.

Eli jos Lontoo taipuu niin Damascus.

 

[Paskisti]

Kummasti porukka tarttuu tuohon damaskikuvioon. Se on kosmeettinen seikka. Sen sijaan se menetelmä antaa hyviä ominaisuuksia terälle, mutta mitäs sellaisista pienistä yksityiskohdista.

Taisin juuri sanoa etten sen ominaisuuksia tunne, mutta voisitko sinä kertoa niistä hyvistä ominaisuuksista.

Historiallista damaskusta ei laminoitu lainkaan vaan se on valuterästä.

Tuosta artikkelista saa kuvan että takovat kerroksittain. Ilmeisesti ei ole laminointia koska siinä ei ole eri metalleja vaan samaa kamaa.

Ihan eng wikipediasta kyllä löytyy hyvinkin kattava selostus aiheeseen massiivisine lähdeviitteineen.

Eli jos Lontoo taipuu niin Damascus.

Aika hidaslukuinen artikkeli, enkä silmäilyllä saanut kaikkia yksityiskohtia selvitettyä. Jos joku tuon tuntee kuin omat taskunsa niin voisi asiaa valaista.

Nyt meiltä jäi käsittelemättä se neljäs eli kirjokarkaisu, eikös tämä ole vain se ulkonäköjuttu ilman metallin parempia ominaisuuksia.

 

[Valtsu_82]

Tuosta artikkelista saa kuvan että takovat kerroksittain. Ilmeisesti ei ole laminointia koska siinä ei ole eri metalleja vaan samaa kamaa.

Damaskus tehtiin Intiasta tuoduista Wootz -harkoista.

Damascus steel was the forged steel of the blades of swords smithed in the Near East from ingots of Wootz steel.

Linkistä pääsee artikkeliin Wootz -teräksestä, joka on upokasterästä (crucible steel).

Damascus -artikkelissa todetaan, että nykyaikana jotkut sepät erehtyvät pitämään laminoitua terästä samana kuin historiallinen damascus ja wootz vaikka niiden erot on nykyään hyvin tunnettu ja dokumentoitu.

Since the well-known technique of pattern welding—the forge-welding of a blade from several differing pieces—produced surface patterns similar to those found on Damascus blades, some modern blacksmiths were erroneously led to believe that the original Damascus blades were made using this technique. However today, the difference between wootz steel and pattern welding is fully documented and well understood.

 

[Frankie]

Taisin juuri sanoa etten sen ominaisuuksia tunne, mutta voisitko sinä kertoa niistä hyvistä ominaisuuksista.

Et juuri lue viestejä tästä ketjusta. Voin kyllä kerrata, jos et löydä.

 

[Paskisti]

Damaskus tehtiin Intiasta tuoduista Wootz -harkoista.

Damascus steel was the forged steel of the blades of swords smithed in the Near East from ingots of Wootz steel.

Linkistä pääsee artikkeliin Wootz -teräksestä, joka on upokasterästä (crucible steel).

Damascus -artikkelissa todetaan, että nykyaikana jotkut sepät erehtyvät pitämään laminoitua terästä samana kuin historiallinen damascus ja wootz vaikka niiden erot on nykyään hyvin tunnettu ja dokumentoitu.

Since the well-known technique of pattern welding—the forge-welding of a blade from several differing pieces—produced surface patterns similar to those found on Damascus blades, some modern blacksmiths were erroneously led to believe that the original Damascus blades were made using this technique. However today, the difference between wootz steel and pattern welding is fully documented and well understood.

Kiitos tästä, ei ole metallurgiaa ymmärtämättömälle ihan helppo päästä kaikista nyansseista perille. Lisäksi pitää aina hypätä välissä eri sivulle Wikipediassa tutkimaan jotain termiä ja käyttää sanakirjaa. Eikä nuo suomenkielisetkään sanat ole tuttuja tässä yhteydessä .

 

[Paskisti]

Et juuri lue viestejä tästä ketjusta. Voin kyllä kerrata, jos et löydä.

Kiitos mielellään, mutta lyhyesti

Olen välillä seurannut ketjua mutta lähinnä tasolla hyvä kokkiveitsi - huono kokkiveitsi.

 

[Gespard]

Eikös tuo ole aika riskialtista ostaa kiinassa valmistettu veitsi, kun ei voi tietää varmaksi käyttävätkö edes sitä teräslaatua mitä ilmoitetaan.

 

[Frankie]

Kiitos mielellään, mutta lyhyesti

Olen välillä seurannut ketjua mutta lähinnä tasolla hyvä kokkiveitsi - huono kokkiveitsi.

No otetaan kerta vielä. Lujaa kamaa, mutta joustavaa. Mun maalaisjärkeni sanoo, että terä pysyy hyvin terävänä, eikä katkea kovinkaan helposti. Kirveenä tai ruuvarina ei ole hyvä, mutta veitsenä kyllä.

 

[Jetula]

No otetaan kerta vielä. Lujaa kamaa, mutta joustavaa. Mun maalaisjärkeni sanoo, että terä pysyy hyvin terävänä, eikä katkea kovinkaan helposti. Kirveenä tai ruuvarina ei ole hyvä, mutta veitsenä kyllä.

Toisaalta on olemassa myös pehmeäteräisiä damaskusteriä ja erittäin kovaa kiintoterästä. Nykyään on olemassa niin monia eri teräslaatuja, jotta damaskuksen ero hukkuu käytännössä eri teräslaatujen eroihin.

 

[Jetula]

Mikroskooppista karheutta jota ei sormin tunne, mutta auttaa kuitenkin estämään kosteiden siivujen tarttumisen... kuulostaa paskapuheelta.

Myöskään sillä 120 liipalla karhentaminen ei kyllä mitenkään havaittavasti estä tuota kosteiden siivujen tarttumista. Noitten "naarmujen" pitäisi olla syvyydeltään luokkaa useampia millin kymmenyksiä vähintään että sillä olisi jotakin konkreettista merkitystä.

Tähän tarkoitukseen(kosteiden palojen tarttumisen vähentämiseen) toimivin lienee tuollainen "olive cut" terä, jossa on syvät ja leveät hiotut kolot heti terän tuntumassa, alla esimerkki (ao. veitsen damaskikuviolla ei ole tähän merkitystä, oli vain ensimmäinen kuva mikä tuli vastaan).




Mitä tulee itse damaskikuvion funktioon, niin siinä olen samaa mieltä että se on käytännössä ainoastaan kosmeettinen. Tosin jos damaskiterän kerrokset on tehty ruostumattomasta teräslaadusta, niin ei se damaskikuvio taida sieltä kyllä ilman mikroskooppia tms tulla näkyviin ellei terää etsata jollakin hapolla tms. Jos toinen teräslaatu on ruostuvaa ja toinen ruostumatonta, niin silloin ruostuvaan muodostunee patina nopeammin ja kuvio tulee näkyviin.
Alibabaveitsissä tosiaan se damaskikuvio on tehty siihen yhteen ainoaan teräskerrokseen jollakin tapaa syövyttämällä tai maalaamalla ja jos sen hioo pois niin sitä ei siihen saa takaisin, ellei "maalaa" uudestaan.

Varmasti on paksapuhetta. Japanilaiset nyt vaan tykkää kehitellä vaikka mitä teorioita Damaskuksen hyödyistä.

120 timanttia käytän itse kun teen puukkoon tai kirveeseen uuden laskun. Kyllä se sellaista jopa puoli milliä syvää soiroa pehmeästä terästä irrottaa, puhutaan aivan eri karkeusluokasta kuin joku 120 hiomapaperi.

 

[Vertigo]

Varmasti on paksapuhetta. Japanilaiset nyt vaan tykkää kehitellä vaikka mitä teorioita Damaskuksen hyödyistä.

Niin, itsehän noita tuossa just aiemmin mainostit damaskiterän etuina, ei tuollaista väitettä ole kyllä japanilaisten damaskiterien kanssa tullut vastaan...

120 timanttia käytän itse kun teen puukkoon tai kirveeseen uuden laskun. Kyllä se sellaista jopa puoli milliä syvää soiroa pehmeästä terästä irrottaa, puhutaan aivan eri karkeusluokasta kuin joku 120 hiomapaperi.

Se kirveen terä taitaa olla vähän eri matskua kun joku kunnollinen keittiöveitsi, varmaan tuollaisella johonkin fiskarssiin saa vähän isompaakin skraidua, mutta laita toki esimerkkikuva millaista jälkeä sillä saa...

 

[Jetula]

Se kirveen terä taitaa olla vähän eri matskua kun joku kunnollinen keittiöveitsi, varmaan tuollaisella johonkin fiskarssiin saa vähän isompaakin skraidua, mutta laita toki esimerkkikuva millaista jälkeä sillä saa...

En tiedä mihin sä kuvaa tarvitset, hiiliteräspuukosta ottaa hyvin lastua irti - voin toki ottaa siitä kuvaa työstövaiheesta kun puukkoon lastua teen. Menee varmaan lumien tuloon kun ehtii taas harrastamaan.

Minkälainen ongelma sulla ylipäätään on takertelemisen kanssa ja eikö se korjaannu veitsen käsittelytekniikan korjaamisella? Kuulostaa melko karskilta jos todella haluat terän kylkiin karskia sahalaitaa. Ei ole enää hirvittävän hygieninenkään, eikä pysty esim. sienellä tai paperilla veistä pyyhkimään.

 

[Valtsu_82]

En tiedä mihin sä kuvaa tarvitset, hiiliteräspuukosta ottaa hyvin lastua irti - voin toki ottaa siitä kuvaa työstövaiheesta kun puukkoon lastua teen. Menee varmaan lumien tuloon kun ehtii taas harrastamaan.

Minkälainen ongelma sulla ylipäätään on takertelemisen kanssa ja eikö se korjaannu veitsen käsittelytekniikan korjaamisella? Kuulostaa melko karskilta jos todella haluat terän kylkiin karskia sahalaitaa. Ei ole enää hirvittävän hygieninenkään, eikä pysty esim. sienellä tai paperilla veistä pyyhkimään.

Nyt kyllä kuulostaa vähän ristiriitaiselta. Aiemmin sanoit ottavasi puoli milliä syvää soiroa, mutta nyt se onkin epähygieenistä. Vähän aiemmin sanoit, että sienellä pyyhkiminen tylsyttää veitsen, mutta nyt olet pyyhkimässä sitä sienellä

 

[Vertigo]

Minkälainen ongelma sulla ylipäätään on takertelemisen kanssa ja eikö se korjaannu veitsen käsittelytekniikan korjaamisella?

Niin, ei mulla ole mitään varsinaista ongelmaa ole terien ja takertelemisen kanssa, mutta koitan tässä hämmästellä ja oikoa noita sun väittämiä, mitä ilmeisesti lämpimiksesi tänne latelet. Itsehän sä sitä 120 liippaaskin ehdottelit...

Ne kurkkusiivut tarkertuu siihen terään ja siihen ei damaskikuvio tai "naarmut" vaikuta, ainoa mikä jossakin määrin auttaa on tuo aiemmin mainitsemani "olive cut", josko tuollaista takertelua haluaa vähentää.

 

[Jetula]

Nyt kyllä kuulostaa vähän ristiriitaiselta. Aiemmin sanoit ottavasi puoli milliä syvää soiroa, mutta nyt se onkin epähygieenistä. Vähän aiemmin sanoit, että sienellä pyyhkiminen tylsyttää veitsen, mutta nyt olet pyyhkimässä sitä sienellä

Kyllä puukko tai paksumpaa keittiveitseä valmistaessa joutuu ryöstämään veitsestä useita millejä tavaraa. Silloin on kätevä kun on tehokas työkalu.

Ihan disclaimerina varoitin, että ei tuollaista työstöjälkeä kannata veitseen oikeasti jättää tai tehdä. Et edes sinä oikeesti ole niin tyhmä, että ihan tosissasi kuvittelet veitsiä rosoille jätettävän?

Ps. Entä jos lopettaisit jo kiukuttelun vanhasta. Olit väärässä ja life goes on. Jos tuonkin ajan käyttäisit sen prujun lukemiseen mistä pelkän tiivistelmän olet ymmärtänyt hiukan väärin niin ei menisi tuokaan energia hukkaan.

 

[Valtsu_82]

Et edes sinä oikeesti ole niin tyhmä, että ihan tosissasi kuvittelet veitsiä rosoille jätettävän?

Tuo sinun ad hominemin sävyttämä paskanjauhaminen on todella ristiriitaista. Päivällä kehuit damaskuksen rosoisuutta ja sahalaitaisuutta, mutta nyt illalla se onkin no go.

Konkreettisin hyöty damakuksessa on rosoinen reuna johon kosteat siivut (kala, kurkku ym.) eivät tartu. Perinnedamaskus myös leikkaa vähän tylsempänä kuorta rikki paremmin koska terässä on damaskin muodostama sahalaita. Mutta tosiasiassa minkä tahansa terän laskun voit huoletta naarmuttaa jos tarttuminen on riesa.

 

[Jetula]

Niin, ei mulla ole mitään varsinaista ongelmaa ole terien ja takertelemisen kanssa, mutta koitan tässä hämmästellä ja oikoa noita sun väittämiä, mitä ilmeisesti lämpimiksesi tänne latelet. Itsehän sä sitä 120 liippaaskin ehdottelit...

Ne kurkkusiivut tarkertuu siihen terään ja siihen ei damaskikuvio tai "naarmut" vaikuta, ainoa mikä jossakin määrin auttaa on tuo aiemmin mainitsemani "olive cut", josko tuollaista takertelua haluaa vähentää.

Jep, niinkuin kirjoitin jo ekassa viestissä, Damaskusta suositaan koristesyistä. Noi teoreettiset hyödyt on aika nopeasti ammuttu käytännön tasolla alas.

Ja sähän multa vinkkejä kysyit parempaa työkalua naarmuttaa veitsi piloille. Annoin harrastajasepän vinkin työkalusta jolla onnistuu


Tuo takertuvuudessa iso vaikutus on myös veitsen leveydellä sekä teräkulmalla. Omassa keittiössä ylivoimaisesti pahiten takertelee muuten juuri kaksi uutta ylikiilloitettua olive cut veistä. Vähän käytetyissä takertuvuus on kadonnut sitä mukaa kun veitsi on käytetty. Pinnan kuluminen ei liene sattumaa.

 

[Valtsu_82]

Ps. Entä jos lopettaisitnjo kiukuttelun vanhasta. Olit väärässä ja life goes on.

En kiukuttele vaan oikaisen väärinkäsityksiä. Väitit virheellisesti, että sienellä pyyhkiminen tylsyttäisi terän. Nyt kuitenkin olet itse pyyhkimässä sitä sienellä, joten olin ihan oikeassa alun alkaen.

Tai myytti siitä, että veitset tylsyvät tiskikoneessa leivänmurujen vaikutuksesta. Sitten tyhmemmät hinkkaavat terän tylsäksi tiskiharjalla tai sienellä "pelastaakseen" terän.

Ei ole enää hirvittävän hygieninenkään, eikä pysty esim. sienellä tai paperilla veistä pyyhkimään.

 

[Vertigo]

Jep, niinkuin kirjoitin jo ekassa viestissä, Damaskusta suositaan koristesyistä. Noi teoreettiset hyödyt on aika nopeasti ammuttu käytännön tasolla alas.

Mutta kuitenkin kijoitit siinä ensimmäisessä viestissäsi, mihin näemmä ahdisti eilen käydä vielä vähän heittomerkkejä lisäilemässä

Konkreettisin hyöty damakuksessa on rosoinen reuna johon kosteat siivut (kala, kurkku ym.) eivät tartu. Perinnedamaskus myös leikkaa vähän tylsempänä kuorta rikki paremmin koska terässä on damaskin muodostama sahalaita.

Ja mitä tähän tulee, niin itsehän sä tuota naarmuttamista ja työkalujas ehdotit tarttumisen estämiseen.

Ja sähän multa vinkkejä kysyit parempaa työkalua naarmuttaa veitsi piloille. Annoin harrastajasepän vinkin työkalusta jolla onnistuu

Aiemmin kuitenkin totesit:

Mutta tosiasiassa minkä tahansa terän laskun voit huoletta naarmuttaa jos tarttuminen on riesa.

120 karkealla timanttiliipalla saa laskut kertapyyhkäisyllä karkeaksi jos todella on tarvetta.

Koittaisit lukee ajatuksella ne viestis ennenkö niitä tänne latelet, ja lue vaikka aiemmat viestis kans. Mutta tää rupee meneen jo turhan kauas aiheesta, voidaan mun puolesta lopettaa vääntäminen...

 

[mehari]

Vääntämisen voisi tosiaan nyt lopettaa tähän ja muistakaahan pitää keskustelu asiallisena.

Kiitos.

 

[ktva]

Tuli tilattua uusi Pegasus Chef veitsi. Vaikuttaa ihan pätevältä peliltä nopeasti testattuna. Samalla ostin 1000/3000 hiomakivi paketin. Sai vanhatkin veitset teräviksi, vaikka ensimmäistä kertaa terotin. Hyviä videoita tekee tuo hiomakiven kaveri.

GRIPHINITY Pegasus 8" Chef | Pegasus | Hiomakivi.fi

Tästä veitsestä Griphinity Pegasus tunnetaan. Pegasus Chef on iso, tukeva, sopii ja tuntuu hyvältä kädessä. Myös erittäin helppo teroittaa. Veitsen viimeistely aivan huippuluokkaa.

hiomakivi.fi

Varmasti ihan hyvä veitsi ja iso parannus jos vertaa vaikka perinteisiin Fiskarsin tai Hackmanin veitsiin mitä suurimmalla osalla löytyy kotoa. Tuntuu vain hieman ylihintaiselta Kiinalaisesta veitsestä kun samaan hintaan alkaa saada jo Japanissakin tehtyjä veitsiä.

 

[Squirrel]

Varmasti ihan hyvä veitsi ja iso parannus jos vertaa vaikka perinteisiin Fiskarsin tai Hackmanin veitsiin mitä suurimmalla osalla löytyy kotoa. Tuntuu vain hieman ylihintaiselta Kiinalaisesta veitsestä kun samaan hintaan alkaa saada jo Japanissakin tehtyjä veitsiä.

Pelkkä valmistusmaa ei vielä kerro laadusta. Japanissakin tehdään sekundoja veitsiä.

 

[ktva]

Pelkkä valmistusmaa ei vielä kerro laadusta. Japanissakin tehdään sekundoja veitsiä.

Enemmän sieltä kiinasta tulee kuraa ja tuolla hinnalla alkaa saamaan hyväksi todettujen valmistajien veitsiä joissa laatu on ihan kohdallaan. Vielä kun laittaa muutaman kympin lisää niin valikoima kasvaa aika paljon. 110-140€ välillä löytyy hyviä veitsiä mm. Tojiron ja Takamuran tai Sakai Takayukin valmistamina.

 

[mcNahkahaulikko]

Varmasti ihan hyvä veitsi ja iso parannus jos vertaa vaikka perinteisiin Fiskarsin tai Hackmanin veitsiin mitä suurimmalla osalla löytyy kotoa. Tuntuu vain hieman ylihintaiselta Kiinalaisesta veitsestä kun samaan hintaan alkaa saada jo Japanissakin tehtyjä veitsiä.

Tuli tilattua ihan vaan koska hiomakiven kaveri kehui hyväksi hinta/laatu veitseksi ja ulkonäkö miellytti silmää. Lisäksi luin pikaisesti arvosteluja muualta ja ihan hyvältä näytti. Suunniteltu kuitenkin ruotsissa ja japanilaista terästä.

Voitko linkata jonkun paremman veitsen hinta/laatusuhteelta jos tulee toiselle veitselle tarvetta? Ja mitä sillä käytännössä saa enemmän jos teräs on samaa laatua samassa hintaluokassa? Tuossa on ainakin hyvä muotoilu ja tasapaino.

Ja aikasempi veitsi oli pienempi Kaiser series eli saksalaista terästä. Ei ihan lelu fiskars, mutta ei mikään kummoinen. Eli ihan kelpo upgrade.

 

[Squirrel]

Enemmän sieltä kiinasta tulee kuraa ja tuolla hinnalla alkaa saamaan hyväksi todettujen valmistajien veitsiä joissa laatu on ihan kohdallaan. Vielä kun laittaa muutaman kympin lisää niin valikoima kasvaa aika paljon. 110-140€ välillä löytyy hyviä veitsiä mm. Tojiron ja Takamuran tai Sakai Takayukin valmistamina.

Tuo kyseinen veitsi on todella hyvä hinta/laatusuhteeltaan. Varmasti yksi hintaluokkansa parhaita veitsiä.

 

[ktva]

Tuo kyseinen veitsi on todella hyvä hinta/laatusuhteeltaan. Varmasti yksi hintaluokkansa parhaita veitsiä.

Ehkä on ehkä ei. Aika vähän tuosta löytyy mitään tietoa tai kunnollisia revikoita. Hieman paksulle vaikuttaa mutta paha sanoa yhden kuvan perusteella minkä löysin. Markkinointimateriaali vastaa samaa huttua kuin kaikissa Kiinasta tulevissa veitsissä. Pitäisi kokeilla itse niin sitten tietäisi millainen veitsi kyseessä.

 

[ktva]

Tuli tilattua ihan vaan koska hiomakiven kaveri kehui hyväksi hinta/laatu veitseksi ja ulkonäkö miellytti silmää. Lisäksi luin pikaisesti arvosteluja muualta ja ihan hyvältä näytti. Suunniteltu kuitenkin ruotsissa ja japanilaista terästä.

Voitko linkata jonkun paremman veitsen hinta/laatusuhteelta jos tulee toiselle veitselle tarvetta? Ja mitä sillä käytännössä saa enemmän jos teräs on samaa laatua samassa hintaluokassa? Tuossa on ainakin hyvä muotoilu ja tasapaino.

Ja aikasempi veitsi oli pienempi Kaiser series eli saksalaista terästä. Ei ihan lelu fiskars, mutta ei mikään kummoinen. Eli ihan kelpo upgrade.

En tiedä onko nämä todella parempia hinta-laatusuhteeltaan mutta tässä muutama vaihtoehto:

Tojiro DP3 koksmes 21cm - Gratis Gegraveerd

Het populairste mes uit de Tojiro DP3 serie. Vlijmscherp en scherp geprijsd. Maak hem uniek door het te graveren met je naam, datum of persoonlijke tekst.

www.meesterslijpers.nl

Suisin High Carbon Gyutou Koksmes 21 cm

Suisin Gyutou van hoog carbon staal. Vlijmscherp koksmes in een strak design. Wij graveren met mes gratis met naam of een persoonlijke tekst.

www.meesterslijpers.nl

Mcusta Zanmai Forest Gyuto 21 cm · Gratis Gegraveerd

Dit vlijmscherpe Japanse koksmes is te gebruiken voor diverse snij klusjes in de keuken. Het mes glijdt door vlees en groenten heen. Gratis graveren

www.meesterslijpers.nl

Jos 18cm gyuto riittää niin:

Takamura VG-10 Tsuchime Koksmes 18 cm

Handgemaakt Japans koksmes van Takamura - Dun en Vlijmscherp - Gratis Gegraveerd met Naam. Extra scherp geprijsd

www.meesterslijpers.nl

Takamura Migaki R2 Gyuto 18 cm • Mooi Handgemaakt Japans Koksmes

Handgemaakt Japanse koksmes van Takamura ✔Dun en Vlijmscherp ✔Gratis Gegraveerd met Naam ✔Gratis thuis bezorgd

www.meesterslijpers.nl

Takamuran veitsiä saa myös 21cm koossa mutta saatavuus on hieman heikkoa. R2 gyutoa olen meinannut ostaa useamminkin kun sitä on kehuttu paljon mutta toistaiseksi vaan jäänyt ostamatta.

cleancut.eu kaupan edullisemman pään veitset on ilmeisesti hyvää laatua esim:

Gyuto

Gyuto Gyuto knives (chef knives) Blade length: 210 mm

www.cleancut.eu

Shiro Kamon veitsien profiili ja hionta on todella hyvä mutta linkkaamani veitsi ei ole ruostumatonta joten vaatii vähän enemmän huolenpitoa.

Gyuto

Gyuto Shiro Kamo | Black Dragon Blade length: 220 mm | AO#2

www.cleancut.eu

 

[Roskakuski]

Kellään kokemuksia Yu Kurosakin veitsistä?

 

[ktva]

Kellään kokemuksia Yu Kurosakin veitsistä?

Ei omaa kokemusta mutta ainakin KKF:lla arvostavat. Hintaa noilla on aika paljon ja en ole halunnut ostaa yli 300€ veitsiä vaikka Fujin sg2 kiinnostaisikin.