Kokkiveitset

[Shadowhunter]

Omasta mielestä on melko turha katsella kuinka hyvin mikäkin veitsi leikkaa sipulia, sillä et juuri "sinä" leikkaa samalla tavalla. Jokaisella on kumminkin se oma tapa, millä sitä einestä pistää palasiksi. Enemmän pitäisin tärkeimpänä, miten veitsi sopii omaan käteen niin painon kuin kahvan myötä. Itselle noi Japanilaiset tuntuu lähinnä hedelmien kuorimiseen soveltuvilta, liian taipuisilta kokkiveitsiltä. Itse tykkään, että veitsessä on selkärankaa tarpeeksi, ettei se taivu yhtään. Toki on itselläkin esim.kalan muokkaamiseen oma työkalu, jolla fileeksi.

Itse luotan ruuanlaitossa kahteen perusveitseen. Suurin on Cathill Knives.

Sillä ei tarvitse voimaa käyttää kuin nimeksi. Antaa veitsen oman painon tehdä työ puolesta.

Toinen on ebaysta ostamani halpa käytetty, jonka sai teroituksella uuteen iskuun.

Painavia ovat tottumattomien käsiin alkuun, mutta kun olen antanut kavereiden kokeilla leikata lihaa/eineksiä niin kysyneet, mistä olen hankkinut kyseiset veitset.
Se on kiva leikata, kun ei tarvitse yhtään painaa veistä kohteeseen. Vain ohjailla terää ja veitsi tekee lopun. Ihan pieniin kätösiin en kyllä suosittelisi, niihin on sitte noi Japsit sopivia.

Teroituksen hoidan vapaalla kädellä Böker 2000/5000 kivellä.

 

[Booldie]

En koskaan mikään veitsihifistelijä ole ollut mutta oma "unelma"setti olisi tuo Wüsthofin Classic IKON Crème sarja, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi päivittää.

..No niin no. Ei siinä pitkään mennyt...

Mitä menin tekemään.. Eipähän nyt varmaan muutamaan kymmeneen vuoteen tarvitse päivittää.
Pahoittelut valaistuksesta.

 

[Vertigo]

Itselle noi Japanilaiset tuntuu lähinnä hedelmien kuorimiseen soveltuvilta, liian taipuisilta kokkiveitsiltä. Itse tykkään, että veitsessä on selkärankaa tarpeeksi, ettei se taivu yhtään.

Herää tästä vähän kysymys, että minkähänlaisia japanilaisia veitsiä sulla on ollut, ja mitä sä niillä tapaat leikata..?

Oman kokemuksen mukaan tuollainen japanilainen kovaksi karkaistu ohut veitsi on kyllä varsin jäykkä, vaikka ohut ja kevyt (jos vertaa eurooppalaiseen kokkiveitseen) onkin. Itselle noissa japanialaisissa veitsissä oli edellisiin Fiskarseihin verraten boonusta nimenomaan se keveys, ja sitä painoa ei nimenomaan tarvitse kun terä on riittävän terävä ja ohut. Ja tietenkin se että pitävät teränsä huomattavan paljon pitempään... Mutta makuja on monia...

 

[Valtsu_82]

lhan pieniin kätösiin en kyllä suosittelisi, niihin on sitte noi Japsit sopivia.

Mun mielestä japsiveitset vaativat isoja ja voimakkaita käsiä. Itse menin tilaamaan 240 mm japanilaisen hedelmäveitsen, joka painaa vain 127 g. Siinä on 3 cm enemmän pituutta kuin sinun pisimmässä, mutta painaa vain kolmasosan. Veitsi ei leikkaa samalla tavalla omalla painollaan vaan vaatii raakaa voimaa. Onneksi japsiveitsissä on suora kahva, joten se mahtuu isompaakin kämmeneen ilman helojen rajoitusta.

Konosuke GS+ Gyuto 240mm

A simple and stylish gyuto from Konosuke's new GS+ range. This gyuto from Konosuke is a semi stainless knife, a 3 layer sandwich with the core semi stainless steel clad in a softer steel and machine finished. Incredibly light, this is a very thin laseresque knife that is very sharp.

cuttingedgeknives.co.uk

Lisäys: sori, yllä oleva oli lievää sarkasmia. Cathill knives vaikuttaa hienolta suomalaiselta artesaanipajalta ja veitset yhtä työtä vaativilta ja sitä myötä hintavilta kuin mainitsemani Konosuken keittiöveitset.

Veitset ja puukot | MyGoodKnife | Helsinki ja Lappeenranta

Keittiöveitset, kääntöveitset ja puukot MyGoodknife-verkkokaupasta. Laaja valikoima. Parhaat tarjoukset. Ilmainen toimitus. Tojiro, Kasumi, Buck, Böker, Zwilling, Spyderco, Marttiini ja muut.

mygoodknife.com

Cathill knivesin veitset vaikuttaa olevan 80crv2 terästä, jonka kovuus on japanilaisten keittiöveisten kovuuden alapäässä (HRC 60) eivätkä siten mitään erikoisia. Valmistajan mukaan teräs sopii puukkoihin, puutarhatyökaluihin ja kirveisiin - veitsesi ovat mielestäni enemmän puukkoja kuin varsinaisia keittiöveitsiä. Sinun veitset sopivat varmasti lihan ja einesten paloitteluun, mutta en usko painon ja valokuvien perusteella niiden sopivan esimerkiksi kasvisten hienovaraiseen paloitteluun, esimerkiksi porkkana -julienne yms. wok -vihannekset ja juurekset. Tuon teräksen saa ihan varmasti todella teräväksi, mutta terävyys ja leikkaavuus ovat eri asioita - lihakirves voi olla yhtä terävä kuin japanilainen keittiöveitsi, mutta vaatii olennaisesti enemmän voimaa leikkaamiseen kuin mainittu yhtä terävä mutta kapeampi keittiöveitsi.

”It is commonly used to make blades subjected to difficult working conditions: hand saws, shears or pruning shears for its resilience and capacity to resist shocks….Widely preferred for making scissors blades, it is a grade that is suited for making outdoor or utility carbon blades. It is often used in northern Europe to make Puukos, a popular utility knife that is simple and robust.”

80CRV2 / 1.2235 / L2

80CrV2 or 1.2235: Low-alloy carbon steel used in the manufacture of saw blades, outdoor knives, garden tools, etc.

www.eurotechni.com

2. lisäys: jos kuvasi veitsi on Cathill Knives Runes -veitsen tyyppinen 2mm terällä ja vastaa tuota MyGoodKnife:n kuvaa niin on ihan hyvin ohennettu terä veitsellä ja sopii hyvin keittiökäyttöön. Kuva ei vaan ole paras mahdollinen.

 

[Shadowhunter]

jos kuvasi veitsi on Cathill Knives Runes -veitsen tyyppinen 2mm terällä ja vastaa tuota MyGoodKnife:n kuvaa niin on ihan hyvin ohennettu terä veitsellä ja sopii hyvin keittiökäyttöön. Kuva ei vaan ole paras mahdollinen.

Juu, kuva ei liioin oikein anna oikeutusta veitselle. Se on totta, että tylsyy hyvinkin nopeasti ja vaatii huoltoa säännöllisesti kivellä. Vertaus puukkoon sopii hyvin veitselle. Siitä saa välittömästi puukkomaisen tuntuman kun käteen ottaa. Itse tykkään tuollaisesta olemuksesta veitsessä. Se tuntuu välittömästi ns.työkalulta. Äärimmäisen karulta ja tavallaan julmalta teräaseelta. Siitä saa sellasen tuntuman, että sillä voi vaikka pilkkoa hirven/poron saman tien. Joskus käynny mielessä jos muokkaisi pään teräväksi veitsestä, mutta siinä menettäisi samalla "tavallaan" koko veitsen sielun, koska seppä on takoessaan tarkoittanut pään olevan pyöreä. Sen takia on toi toinen pikku veitsi, jolla hoituu loput.

Japanilaiset veitseni olivat noin 12-18cm terällä olevia, joista jäänny huono kuva mokomista. En todellakaan pysty sanoa uusista, kuinka hyviä nykyiset on. Annoin entiset pois kaverille, kun en tykännyt yhtään. Itse kun en harrasta mitään kikkailua juureksien kanssa niin olivat minulle turhat. Entinen kaverini oli kokki ammatikseen ja se kyllä ihmetteli, miksi annoin veitset sille. Tykkäsi kyllä paljon. Valmistajaa en ikävä kyllä pysty sanoa.
Mutta tavallaan kaikkihan meistä on kokkeja, muuten kuollaisiin nälkään itsekukin.

 

[stanssi]

No totta puhut, pitääpä tutustua vähän esim. nuihin Wusthofin tai Fiskarsinkin vaihtoehtoihin

Sikäli et kerennyt veitsiä hankkia niin itselläni ainakin hyviä kokemuksia Fiskarsin Norden sarjan veitsistä. Toki tuohon hintaan varmaan löytyy muitakin hyviä ja parempiakin vaihtoehtoja mutta itse olen ollut tyytyväinen. Fiskars myös lanseerannut uuden "premium" veitsen teroitussarjan eli hiomakiven jonka mukana tulee 26 asteen kulmaohjain jos kivellä teroittaminen arveluttaa eikä se Fiskarsin vakio kirveen teroitin nappaa. Jos Nordeniin päädyt niin verkkokauppa.comissa tuntuu olevan edullisimmillaan (esim. Norden iso kokinveitsi 79.90 vs. 119e fiskarsin omilla sivuilla)

 

[Z69]

Ei ole tainnut olla vielä puhetta Fiskarssin Titanium sarjasta? Tai menny sitten totaalisesti ohitse.

Titanium-veitset | Fiskars

Fiskars Titanium -keittiöveitset tarjoavat äärimmäistä tarkkuutta ja suorituskykyä. Titanium-veitset on suunniteltu vallankumouksellista LZR-EDGE -teknologiaa hyödyntäen. Tässä innovatiivisessa prosessissa titaanikarbidihiukkaset laseroidaan veitsen leikkuuterään sen kulutuskestävyyden ja...

www.fiskars.com

Yrittäny moisia katsella erinäisistä kaupoista kun sattunu muistamaan, mutta tuloksetta.

On meinaan semmoset myyntipuheet, että pakkohan tuommoista olisi kädessä päästävä testaamaan.

Mitäs mieltä materiaalista veitsessä? Pysyyky terävänä ja mimmosta tuollaista olisi teroitella?

 

[Vertigo]

*spekulaatiota* Titaani ei taida olla mitenkään erityisen kovaa materiaalia, ja siten ei liene paras terämateriaali muuten kuin korroosionkestävyyden kannalta(josko se nyt on ongelma muillakaan materiaaleilla). Tuota on ilmeisesti näissä nytten sitten koitettu ratkaista etsaamalla laaserilla terän pintaan kovia titaanikarbidikiteitä, jotka ovat kovia ja kestää kulutusta. Arvaisin että ovat samanlaisia kuin "keraamiset" terät, eli pysyy jotenkuten terävänä pitkään, mutta vaikea tai mahdoton teroittaa jälkeenpäin kun karbidit ovat pinnasta varisseet... */spekulaatiota*

 

[Vaateri]

Ostin tuollaisen Titanium-sarjan santoku-veitsen viime BF-tarjiuksena Iittalalta puoleen hintaan ja tykkään kovasti. Terä tosiaan pysyy terävänä ja veitsi on todella kevyt käsitellä. Kasviksien pilkkomiseen sitä käytän, joten pesemisenkin olen hoitanut lähinnä huuhtelemalla käytön jälkeen hanan alla ja kuivaamalla pyyhkeeseen.

 

[Valtsu_82]

Ei ole tainnut olla vielä puhetta Fiskarssin Titanium sarjasta? Tai menny sitten totaalisesti ohitse.

Titanium-veitset | Fiskars

Fiskars Titanium -keittiöveitset tarjoavat äärimmäistä tarkkuutta ja suorituskykyä. Titanium-veitset on suunniteltu vallankumouksellista LZR-EDGE -teknologiaa hyödyntäen. Tässä innovatiivisessa prosessissa titaanikarbidihiukkaset laseroidaan veitsen leikkuuterään sen kulutuskestävyyden ja...

www.fiskars.com

Yrittäny moisia katsella erinäisistä kaupoista kun sattunu muistamaan, mutta tuloksetta.

On meinaan semmoset myyntipuheet, että pakkohan tuommoista olisi kädessä päästävä testaamaan.

Mitäs mieltä materiaalista veitsessä? Pysyyky terävänä ja mimmosta tuollaista olisi teroitella?

Titaanin etuina on mm. korroosionkestävyys ja keveys. Teräksestäkin saa yhtä keveitä kuin nämä Fiskarsin veitset ja miksi ihmeessä Fiskars ohjeistaa käsinpesuun, jos vahvin valtti on korroosionkestävyys?

Epäilyttävää on myös se, ettei terän kovuutta ja materiaalia ilmoiteta. Mainospuheista voisi päätellä, että veitsi on pinnoitettu titaanikarbidilla, mutta terän materiaalina TC4. Jos kyseessä on vain pinnoite, kuinka monta teroitusta se kestää ennen kuin terä on pelkkää terästä?

Teroituskulma vaikuttaa myös korkealta 26 +/- 2 astetta kun se muuten veitsillä on 20-10 astetta. Tämäkin viittaa heikkoon terään.

Fiskars mainostaa erinomaista arvosanaa CATRA -testissä, mutta siihen ei ole linkkiä eikä testituloksia löydy. Jos kyseessä olisi oikeasti uuden teknologian ihmeveitsi niin testituloksia kannattaisi myös esitellä.

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta veitsikeskustelupalstoilla olevien kokemusten mukaan titaaniseos/pinnoitettuja veitsiä on vaikea teroittaa, tukkii teroituskiven eikä saa erikoisen teräväksi.

Onhan Fiskars hyvä brändi, mutta taitaa nyt olla vähän katteettomia mainospuheita. Titaani ja LZR-EDGE kuulostaa korkealta teknologialta ja jos NAVY SEAL sukeltajat käyttää titaaniveitsiä niin täytyy olla hyviä myös keittiössä.

 

[Shadowhunter]

Titaanin etuina on mm. korroosionkestävyys ja keveys. Teräksestäkin saa yhtä keveitä kuin nämä Fiskarsin veitset ja miksi ihmeessä Fiskars ohjeistaa käsinpesuun, jos vahvin valtti on korroosionkestävyys?

Eiköhän tuossa ole syynä se, että ei jätettäisi niitä veitsiä pesukoneeseen kosteaan muhimaan. Ruostuuhan se parhainkin "ruostumaton" teräs, jos sopivat olosuhteet on.
Jos ajatellan vaikka tilanne, jossa pesukone keskeyttää pesun heti pesuaineen ruiskutuksen jälkeen sähkökatkoon niin siinä todellakin tulee tilanne, jossa äärinmäinen hapan/emäksinen kostea tila toteutuu.
Kun pesee käsillä, ei tuollaista oikein pysty syntymään. Pelaavat varman päälle ohjeissa.

Teroituskulma vaikuttaa myös korkealta 26 +/- 2 astetta kun se muuten veitsillä on 20-10 astetta. Tämäkin viittaa heikkoon terään.

Minusta tämä viittaa ennemmin tapaan varmistaa, ettei terästä pääse irtoamaan hiukkasia, leikatessa kovaan luuhun. Edelleen pelaavat varman päälle.

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta veitsikeskustelupalstoilla olevien kokemusten mukaan titaaniseos/pinnoitettuja veitsiä on vaikea teroittaa, tukkii teroituskiven eikä saa erikoisen teräväksi.

Sun kannattaa kertoa veitsikeskustelupalstalle, että vesi vanhin voitehista. Oikeesti jos joku sanoo, että veitsi tukkii terotuskiven. Potki sitä perseelle...

 

[Valtsu_82]

Eiköhän tuossa ole syynä se, että ei jätettäisi niitä veitsiä pesukoneeseen kosteaan muhimaan. Ruostuuhan se parhainkin "ruostumaton" teräs, jos sopivat olosuhteet on.

Mulla oli oletuksena, että Fiskarsin mainospuhe "Korkealaatuinen TC4-titaaniterä" pitää paikkansa. TC4:ssa on 6% alumiinia, 4% vanadiinia ja loput titaania eli siinä ei ole lainkaan rautaa. Jos siitä tehdyt bioimplantit ja proteesit muhivat kropassa vuosikymmeniä ilman korroosiota niin pitäisi siitä tehtyjen veitsien kestää konepesu. Samaan aikaan kuitenkin Fiskarsin teräksiset "Hard Edge -veitset ovat konepesun kestäviä". En ymmärrä.

Minusta tämä viittaa ennemmin tapaan varmistaa, ettei terästä pääse irtoamaan hiukkasia, leikatessa kovaan luuhun. Edelleen pelaavat varman päälle.

Fiskarsin mukaan "Titanium -veitset tarjoavat äärimmäistä tarkkuutta ja suorituskykyä." Tarkkuuteen ja suorituskykyyn vaikuttaa merkittävästi teroituskulma. Fiskarsin mainostamalla CATRA -testilaitteistolla tehdyistä testeistä voidaan todeta, että 10 asteen teroituskulmalla tulee noin 5x parempi leikkaavuus ja leikkaavuus säilyy 5x pitempään kuin 26 asteen teroituskulmalla.

En ymmärrä, miksi Fiskars rehentelee, että "testien mukaan erityiset titaanikarbidihiukkaset pitävät veitset terävinä neljä kertaa pidempään kuin tavalliset veitset." kun samaan aikaan titaanin mahdollinen etu menetetään huonossa terän geometriassa (26 asteen teroituskulmalla eli 52 asteen teräkulmalla). Ihmettelen lisäksi sitä, että Hard Edge tuoteperheessä on "Terävyyttä 4x pidempään" vaikka niissä ei ole titaania. Melko ristiriitaista.

Testing the Edge Retention of 48 Knife Steels - Knife Steel Nerds

I tested the edge retention of 48 knife steels using the same knife design and sharpening. Which steels cut the longest? Which are the most balanced?

knifesteelnerds.com

Spoileri: Teräkulman vaikutus leikkaavuuteen

Sun kannattaa kertoa veitsikeskustelupalstalle, että vesi vanhin voitehista. Oikeesti jos joku sanoo, että veitsi tukkii terotuskiven. Potki sitä perseelle...

Mulla oli oletuksena titaaniveitsi ei siis tavallinen teräsveitsi. Esimerkiksi tässä ohjeessa todetaan "Titanium blades are likely to gum up stones." Ohje keskittyykin siihen, miten titaaniveitsen voi teroittaa ilman kiviä.

How to Sharpen a Titanium Knife? Sharpeners for Titanium Knives

Titanium knives represent a higher-end alternative to classic knives. They are lightweight and can resist corrosion, but they will also last for ages. Whether

www.knifeguides.com

En ole käyttänyt Titanium -veitsiä ja saattavat olla ihan hyviä hintalaatusuhteeltaan, mutta mainospuheet ovat kyllä melkoisen ristiriitaisia.

 

[Manala]

Titaanin etuina on mm. korroosionkestävyys ja keveys. Teräksestäkin saa yhtä keveitä kuin nämä Fiskarsin veitset ja miksi ihmeessä Fiskars ohjeistaa käsinpesuun, jos vahvin valtti on korroosionkestävyys?

Mulle ei nyt tule nopeasti mieleen yhtäkään veitsisarjaa, jonka kohdalla yksikään valmistaja erityisesti suosittelisi mieluummin konepesua kuin käsinpesua. Ja yleensä sama pätee myös pannuihin ja kattiloihin. Se että välineet voi heittää koneeseen ei tarkoita sitä, että niin kannattaisi tehdä. Titaniumit voi heittää koneeseen, mutta sitä ei suositella. En minäkään suosittelisi minkään veitsien pesemistä koneessa. Konepesukestävyyteen voi myös olla muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin ne yksittäiset titaanihiukkaset terässä, esimerkiksi kahvan materiaalit ja terän kiinnitykset.

 

[Valtsu_82]

Mulle ei nyt tule nopeasti mieleen yhtäkään veitsisarjaa, jonka kohdalla yksikään valmistaja erityisesti suosittelisi mieluummin konepesua kuin käsinpesua.

Ei kai kukaan ole puhunut suosittelusta. Fiskarsin ohjeistuspolitiikkana vaan näyttää olevan, se että tiettyjä veitsiä voi pestä koneessa. Tässä suoraan Fiskarsin sivuilta: "Norden-, Titanium-, Norr- ja Royal-sarjojen veitset tulee pestä käsin." ja "Muut Fiskars-veitset voi pestä tiskikoneessa." Tuosta puuttuu "mutta sitä ei suositella." Tuntuu jopa, että konepesun kestävyys on myyntivaltti tietyissä tuoteryhmissä.

Miksi siis Fiskarsilla on Titaniumin suhteen tiukempi pesupolitiikka, jos Fiskarsin mukaan Titaniumissa "Mikä parasta, terä ei pääse ruostumaan."? Oikeastaan vielä hämmentävämpää on se, että titaaniterän vuoksi veitsi on pestävä käsin: "Erityisen titaaniterän vuoksi teroittamiseen suosittelemme teroituskiven käyttöä ja puhdistukseen käsinpesua."

 

[Manala]

Ei kai kukaan ole puhunut suosittelusta. Fiskarsin ohjeistuspolitiikkana vaan näyttää olevan, se että tiettyjä veitsiä voi pestä koneessa. Tässä suoraan Fiskarsin sivuilta: "Norden-, Titanium-, Norr- ja Royal-sarjojen veitset tulee pestä käsin." ja "Muut Fiskars-veitset voi pestä tiskikoneessa." Tuosta puuttuu "mutta sitä ei suositella." Tuntuu jopa, että konepesun kestävyys on myyntivaltti tietyissä tuoteryhmissä.

Miksi siis Fiskarsilla on Titaniumin suhteen tiukempi pesupolitiikka, jos Fiskarsin mukaan Titaniumissa "Mikä parasta, terä ei pääse ruostumaan."? Oikeastaan vielä hämmentävämpää on se, että titaaniterän vuoksi veitsi on pestävä käsin: "Erityisen titaaniterän vuoksi teroittamiseen suosittelemme teroituskiven käyttöä ja puhdistukseen käsinpesua."

En tiedä miksi erillisellä pesuohjeistussivulla lukee noin. Luottaisin kuitenkin ennemmin tuohon veitsien erillisessä tuotetiedoissa olevaan tekstiin. Tuossahan lainaamassasi tekstissähän nimenomaan sanotaan, että puhdistukseen suositellaan käsinpesua eikä että se olisi pakollista.

Ja esim. Iittalan sivuilla on suoraan: "Suositellaan käsinpesua." https://www.iittala.com/fi-fi/ruoan...aittovalineet/titanium-santoku-veitsi-1027295

 

[Kautium]

Suunnilleen kaikille veitsille suositellaan käsipesua, kun harvemmalla on erikseen koneessa paikkaa veitsille ja sitten ne heitellään aterinkoriin tylsymään tai muuten vain hankautumaan korien rautoja tai astioita vasten. Lopputuloksena itketään somessa kuinka kallis design-veitsisarja meni paskaksi koneessa. Terän tylsymisen lisäksi joissakin veitsissä voi tulla ongelmia myös kahvan kanssa.

Jos hifistely ei ole tässäkään mielessä lähellä sydäntä, niin kannattaa etsiä sellainen veitsisarja, jotka luvataan olevan fyysisesti konepesun kestävä. Tuohon asetteluun se ei auta, mutta eipähän mene muilta osin ainakaan paskaksi useammankaan konepesun jälkeen. Mm. aiemmin mainittu Victorinox Fibre on sellainen sarja.

 

[Valtsu_82]

Tuossahan lainaamassasi tekstissähän nimenomaan sanotaan, että puhdistukseen suositellaan käsinpesua eikä että se olisi pakollista.

Juuri näin. Fiskarsin politiikkana ei ole kuitenkaan konepesun suosittelu kautta linjan vaan Functional Form- ja Hard Edget voi pestä tiskikoneessa ja näiden osalta puuttuu käsinpesun suosituskin. Sitä vaan ihmettelen, että raaka-aineen puolesta Titanium pitäisi kestää kaikista parhaiten konepesu kaikista Fiskarsin veitsistä, jos siitä tehdään tekoniveliäkin ja Navy Sealsit käyttävät titaaniveitsiä suolavedessä, kaivavat ja vääntelevät kivistä maaperää miinoja raivatessaan. Vaikuttaa siltä, että käsinpesun ohjeistuksella ei ole mitään muuta perustetta kuin premium -vaikutelma.

 

[Alkuelio]

Parasta titaanissa tosiaan on, että voi heti miinanraivaamise jälkeen alkaa leikkelemään sushia ja muuta ravintotaidetta.

 

[Valtsu_82]

Parasta titaanissa tosiaan on, että voi heti miinanraivaamise jälkeen alkaa leikkelemään sushia ja muuta ravintotaidetta.

Fiskars on kehittänyt mestarillisen kompromissin tässä. Titaaninen veitsi ei laukaise magneettisytyttimiä, mutta haittapuolena on sitten se, ettei pysy veitsimagneetissa. 26 teroituskulman/52 teräkulman puolesta tämä on ihan täysiverinen miinanraivausveitsi. Veitsestä ei lohkea paloja vaikka vähän vääntää ja osuu kiviin tai miinoihin. Pystyykö tällä leikkaamaan delikaatteja sashimi- ja sushiviipaleita? Fiskarsin mukaan veitset tarjoavat äärimmäistä tarkkuutta ja suorituskykyä eli senkin suhteen voi olla huoleti.

 

[Manala]

Ottaisin vähän suolalla myös nuo Fiskarsin ilmoittamat teräkulmat. Muistaakseni FF-sarjassa piti olla myös luokkaa 26 astetta tuo teräkulma, mutta ainakin oma filetti ja japanilainen kokkiveitsi oli paljon pienemmällä kulmalla ja meni tosi helposti Kai seki magoroku-teroittimella 16 asteen kulmaan. Sitten taas esimerkiksi joku vanha tupperwaren keittiöveitsi, jossa on oikeasti noin 25 astetta se kulma niin ei toivoakaan, että saisi sitä fiksuun terään tolla teroittimella.

 

[Shadowhunter]

Fiskars on kehittänyt mestarillisen kompromissin tässä. Titaaninen veitsi ei laukaise magneettisytyttimiä, mutta haittapuolena on sitten se, ettei pysy veitsimagneetissa. 26 teroituskulman/52 teräkulman puolesta tämä on ihan täysiverinen miinanraivausveitsi. Veitsestä ei lohkea paloja vaikka vähän vääntää ja osuu kiviin tai miinoihin. Pystyykö tällä leikkaamaan delikaatteja sashimi- ja sushiviipaleita? Fiskarsin mukaan veitset tarjoavat äärimmäistä tarkkuutta ja suorituskykyä eli senkin suhteen voi olla huoleti.

No johan . Aletaanko vääntämään sitte kuinka monessa jalkaväkimiinassa on oikeasti magneettisytytin. Huumoria...
Kyllähän Fiskars käyttää, melko arveluuttavaa markkinointia myydessä veitsiä, mutta niin tekee myös muutkin kilpailijat.
Lupaillaan taivaan ja maan välistä ominaisuuksia, vailla todellisuus pohjaa. Sama myös muillakin merkeillä.

Pystyykö tällä leikkaamaan delikaatteja sashimi- ja sushiviipaleita?

Jollei sitä maaperään tylsytä niin varmasti uutena ja käytettynäkin jos osaa terottaa.
Itsellä on filettinä aina kalassa mukana n.35v vanha fiskarssi. Hyvin sillä menee isokin lohi fileeksi silti. Huoltoa se toki vaatii, välillä kesken perkuun, mutta hyvä kapine.

ps. Itseä ihmetyttää tuo eri teräkulmista käytävä keskustelu ylipäänsä. Mielestäni mennään liian hiusten halkomiseksi onko 15-20astetta parempi kuin toinen. Ei kenelläkään ole noin tarkkaa kättä, että voisi sanoa terävästä veitsestä leikatessa, kumpi parempi. Kummatkin kumminkin leikkaavat yhtä hyvin ja käsi mukautuu leikatessa veitsen jatkoksi.

 

[Valtsu_82]

ps. Itseä ihmetyttää tuo eri teräkulmista käytävä keskustelu ylipäänsä. Mielestäni mennään liian hiusten halkomiseksi onko 15-20astetta parempi kuin toinen.

En halua tästä sen kummemmin vääntää, mutta on sillä huomattava vaikutus leikkauskykyyn. CATRA:n laitteella tehdyssä testissä 20 asteen teräkulmalla leikkauskyky säilyy 5-6x pitempään kuin 50 asteen teräkulmalla. 20 asteen teräkulmalla terästä hioutuu noin 23 µm leveä kaistale ennen kuin terä lopettaa leikkaamisen 50 N voimalla painettaessa. 50 asteen teräkulma lopettaa leikkaamisen paljon aiemmin ja terästä on hioutunut vähemmän eli 17 µm leveä kaistale. Tämä on ihan perusfysiikkaa, kapea teräkulma leikkaa paremmin tylsänäkin (23 µm vs. 17 µm).

Maximizing Edge Retention - What CATRA Reveals about the Optimum Edge - Knife Steel Nerds

Thanks to Ed Schempp, Matus Kalisky, and Chin Lim for becoming Knife Steel Nerds Patreon supporters! Your support allows us to fund CATRA studies. CATRA Update 1/6/2020: I have since written more articles about CATRA looking at the effect of steel type: Part 1 and Part 2 Cutlery and Allied...

knifesteelnerds.com

 

[Shadowhunter]

En halua tästä sen kummemmin vääntää, mutta on sillä huomattava vaikutus leikkauskykyyn.

Kun katsoin ton videon cantra laitteesta, jolla testi tehtiin niin sanoisin saman tien aivan turha testi. Pelkkää hiusten halkomista, jolla ei ole einesten pilkkomisen kanssa mitään tekemistä. catra
Mutta sinällä kiinnostava esimerkki, kuinka tavotellun tuloksen saa aikaan helpostikin vain koejärjestelyllä. Mitäköhän tapahtuisi jos veitsi ei olisi pultattu liikkumattomaksi, vaan se olisi samallalailla kiinni kuin kädessä. Saati sitte kun alkaa tulemaan eri kulmista leikkaavaa liikettä. Toki kohde pitäisi myös olla jokin toinen, vaikka nippu selleriä/purjoa/kaalia yms.

Nopea esimerkki tilanteesta, jossa teräväkin veitsi leikkaa huonommin kuin semi kunnossa oleva veitsi. Tuore uunista otettu leipä. Kova kuori, jossa pehmonen sisus. Terävinkään veitsi kalpenee tubbelwaren hammastelulle veitselle, vaikka se olisi tylsähkö.

 

[Valtsu_82]

Kun katsoin ton videon cantra laitteesta, jolla testi tehtiin niin sanoisin saman tien aivan turha testi.

No on se siinä mielessä turha testi, että osoittaa vain kiilavoiman kaavan pitävän paikkansa. Ohut ja pitkä kiila muuntaa kiilan päähän kohdistuvan voiman moninkertaiseksi poikkisuuntaiseksi puristusvoimaksi. Poikkisuuntainen voima on 1/2*F*kotangentti (teräkulma). Mitä pienempi teräkulma, sitä suurempi on poikkisuuntainen puristusvoima (cot (20) = 2,75 ja cot (50) = 0,84)

Lisäys: toisin sanoen pienellä teräkulmalla tarvitsee vähemmän voimaa leikkaamiseen. Samalla teräslaadulla, mutta eri teräkulmilla testi tosiaan osoittaa vain kiilan toimivuuden. Testi on kuitenkin vakioitu koejärjestelyiltään, joten sillä voidaan testata eri teräslaatujen kulumisnopeutta, kunhan teräkulmat ovat myös samat eri laaduilla.

 

[Phat-J]

ps. Itseä ihmetyttää tuo eri teräkulmista käytävä keskustelu ylipäänsä. Mielestäni mennään liian hiusten halkomiseksi onko 15-20astetta parempi kuin toinen. Ei kenelläkään ole noin tarkkaa kättä, että voisi sanoa terävästä veitsestä leikatessa, kumpi parempi. Kummatkin kumminkin leikkaavat yhtä hyvin ja käsi mukautuu leikatessa veitsen jatkoksi.

Mutta sinällä kiinnostava esimerkki, kuinka tavotellun tuloksen saa aikaan helpostikin vain koejärjestelyllä. Mitäköhän tapahtuisi jos veitsi ei olisi pultattu liikkumattomaksi, vaan se olisi samallalailla kiinni kuin kädessä. Saati sitte kun alkaa tulemaan eri kulmista leikkaavaa liikettä. Toki kohde pitäisi myös olla jokin toinen, vaikka nippu selleriä/purjoa/kaalia yms.

Et taida nyt hiffata käsitettä "teräkulma" eli teroituskulma? Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa missä kulmassa se terä on kahvaan nähden tai missä kulmassa leikkaat...

Kuukkeli avuksi

 

[Valtsu_82]

Teroittelin viime viikonloppuna Chef's Choicen Trizor XV:llä kiiltäväpintaista RST -veistä ja teroitin raapi ihan huomattavat jäljet veitsen kylkiin. Vitutuksen jälkeen tilasin vihdoin teroituskivet (Shapton Glass #1000, #3000 ja #6000). Naarmut lähti P1000 ja P2000 vesihiomapaperilla pois. Kivillä olen harjoitellut nyt motoriikkaa kolme päivää. Veitset ovat olleet valmiiksi ihan perusteräviä Trizorin jäljiltä eli ihokarva leikkautuu kun sopivasti painaa. Varsinaisesti uusilla kivillä ei olisi ollut teroittamisen tarvetta, mutta kiillottelin kuitenkin veitsiä #6000:lla. Kuvittelin, että Trizor XV riittää kaikkeen, mutta kun #6000 jälkeen testaa niin on huomattavasti terävämpi. Tämä on jo paljon lähempänä partaveistä ja sheivaus onnistuu tosi vaivattomasti. Sähköteroittimien puolestapuhujat kertovat, että sähköteroittimen tasolle pääsy edellyttää medium+ taitoja kivellä. Mielestäni tämä ei pidä paikkansa. Itse ainakin sain kivillä välittömästi lisää terävyyttä sähköteroittimeen verrattuna.

Teroituksen tarpeettomuuden vuoksi kokeilin veitsen geometrian muotoilua eli hioin yhdestä veitsestä kurouchi (sepän viimeistely) - pinnoitteen lähes peilikirkkaaksi. Samalla se opetti hyvin veitsen ohentamista. Kokeilun jälkeen veitsi pelasi kyllä ihan selkeästi paremmin kuin alkuperäinen. Alla kuva lopputuloksesta, kiillotus on nopeasti hutaistu #2000:lla eikä ole missään tapauksessa täydellinen.

Tässä kuva alkuperäisestä kaupan sivulta:

Lisäys: Itsellä japsiveitset edustaa kasvisten lisäystä ruokavaliossa noin 300%. Pilkoin tuolla veitsellä huomisen aterian porkkanat, sipulit, paprikat, kesäkurpitsat, munakoisot jne. Veitsi otti toivotun hyvän sinisen patinan kaikkiin kiillotettuihin osiin (terä on siis Aogami #2 eli ruostuvaa terästä, samoin kyljet on ruostuvaa terästä, siksi patina on toivottu juttu).

 

[Alkuelio]

Huomenna ois Fiskarsilla Veitset alessa. Mikäs on hivemindin konsensus, onko Norden kannattava ostos -30% hinnalla sillä oletuksella, että sen jyrsii täällä mainostetulla perusteroittimella loivempaan kulmaan?

 

[Valtsu_82]

Miten testaatte veitsien terävyyden teroituksen jälkeen? Omien kokemusten mukaan:
-sormilla kokeilemalla pystyy jo aika hyvin toteamaan teroituksen onnistumisen
-kynsitesti on ehkä liian helppo (veitsen terän pitää pysyä omalla painolla liukumatta 45 asteen kulmassa olevan kynnen päällä)
-ihokarvojen ajelu onnistuu, mutta karvat loppuu kesken kyynärvarsista
-paperin leikkely onnistuu helposti, mutta tylsyttää terää, ehkä vessapaperi tai sätkäpaperi toisi lisää vaativuutta
-rullatun froteepyyhkeen katkaisu olisi varmaan hyvä testi, mutta miksi pilata hyviä pyyhkeitä
-vapaana roikkuvan hiuksen katkaisu ei onnistu ainakaan omilla teroituksilla

Nykyään testaan suoraan ruoka-aineisiin. Hyvä testi on tomaatin siivutus, jossa vapaana laudalla olevasta pyöreästä tomaatista pitää kyetä leikkaamaan siivuja käsillä tomaatista kiinni pitämättä. Testi onnistuu helposti, jos tomaatista leikkaa pohjan pois, jolloin se liimautuu lautaan kuin imukuppi, mutta pyöreä tomaatti on jo vaativampi. Samalla veitsessä pitää tuntea kun terä ottaa kiinni siemeniin ja halkaisee ne. Terävä veitsi halkaisee aina puolenkymmentä siementä per siivu.

 

[bunville]

Miten testaatte veitsien terävyyden teroituksen jälkeen? Omien kokemusten mukaan:
-sormilla kokeilemalla pystyy jo aika hyvin toteamaan teroituksen onnistumisen
-kynsitesti on ehkä liian helppo (veitsen terän pitää pysyä omalla painolla liukumatta 45 asteen kulmassa olevan kynnen päällä)
-ihokarvojen ajelu onnistuu, mutta karvat loppuu kesken kyynärvarsista
-paperin leikkely onnistuu helposti, mutta tylsyttää terää, ehkä vessapaperi tai sätkäpaperi toisi lisää vaativuutta
-rullatun froteepyyhkeen katkaisu olisi varmaan hyvä testi, mutta miksi pilata hyviä pyyhkeitä
-vapaana roikkuvan hiuksen katkaisu ei onnistu ainakaan omilla teroituksilla

Nykyään testaan suoraan ruoka-aineisiin. Hyvä testi on tomaatin siivutus, jossa vapaana laudalla olevasta pyöreästä tomaatista pitää kyetä leikkaamaan siivuja käsillä tomaatista kiinni pitämättä. Testi onnistuu helposti, jos tomaatista leikkaa pohjan pois, jolloin se liimautuu lautaan kuin imukuppi, mutta pyöreä tomaatti on jo vaativampi. Samalla veitsessä pitää tuntea kun terä ottaa kiinni siemeniin ja halkaisee ne. Terävä veitsi halkaisee aina puolenkymmentä siementä per siivu.

Sormella, nuorempana kaikki maintsemasi keinot kokeiltu. Oppinut sormin tunnistamaan terävyyden. Tosin teroittelen vain 1000n asti, joskus hyvin harvoin 4000.

 

[Vertigo]

Kyllä itselle on ainakin riittänyt sanomalehden leikkaaminen sen selvittämiseen miten hyvin teroitus on onnistunut. Sillä myös saa hyvin selville että terä on tasaisesti koko matkaltaan terävä, kun terä ei töksähdä missään kohtaa ja liikkuu samalla vastuksella koko terän matkalta. En usko että käytännössä mitään tuota kummempaa tarvii, tai toki jos hifistellä haluaa, niin sittenhän voi kikkailla oman maun mukaan...

 

[Frankie]

Tossa kun talouden vähemmän käytettyä bulkkiveitseä teroittelin, heräsi kysymys Fiskarsin roll-sharp teroittimen käytöstä. Onko terä tarkoitus pitää pystysuorassa teroitushahlossa, vai laitetaanko se sitä V-aukon laitaa vasten välillä puolta vaihtaen? Järki sanoisi, että teroituskulma on vakio, kun laittaa laitoja vasten. Mutta mikään nopealla googlaamisella löydetty käyttöohje ei tätä tue. Kerran vuodessa varmaan tulee käytettyä tuota, lähinnä landella. Jostain netistä luin, että se kaukalo täytetään vedellä ennen käyttöä. Fiskarsin sivuilla tuostakaan ei puhuta mitään.

 

[Kautium]

Tossa kun talouden vähemmän käytettyä bulkkiveitseä teroittelin, heräsi kysymys Fiskarsin roll-sharp teroittimen käytöstä. Onko terä tarkoitus pitää pystysuorassa teroitushahlossa, vai laitetaanko se sitä V-aukon laitaa vasten välillä puolta vaihtaen? Järki sanoisi, että teroituskulma on vakio, kun laittaa laitoja vasten. Mutta mikään nopealla googlaamisella löydetty käyttöohje ei tätä tue. Kerran vuodessa varmaan tulee käytettyä tuota, lähinnä landella. Jostain netistä luin, että se kaukalo täytetään vedellä ennen käyttöä. Fiskarsin sivuilla tuostakaan ei puhuta mitään.

Tuo Fiskarsin (tai Ikean vastaava) on tosiaan siitä veikeä, että sellainen löytyy melkein joka taloudesta, mutta missään ei ole varsinaisia käyttöohjeita, eikä laite itsessään mitenkään intuitiivisesti ohjaa käyttöä. Veitseä voi vedellä siinä useammassakin eri asennossa, mutta ei ole koskaan selvinnyt, että mikä on oikea tapa. Teroitus sillä on silti onnistunut kohtuullisesti vaikka miten olisi viuhtonut.

Noista taitaa olla olemassa sellaisiakin versioita, joissa ei voi vetää veistä kuin pystyasennossa suorassa kulmassa itse teroittimeen nähden, eli varmaan sillä tavalla on tarkoitus käyttää noita väljemmälläkin hahlolla varustettuja versioita.

 

[Valtsu_82]

Tossa kun talouden vähemmän käytettyä bulkkiveitseä teroittelin, heräsi kysymys Fiskarsin roll-sharp teroittimen käytöstä. Onko terä tarkoitus pitää pystysuorassa teroitushahlossa, vai laitetaanko se sitä V-aukon laitaa vasten välillä puolta vaihtaen? Järki sanoisi, että teroituskulma on vakio, kun laittaa laitoja vasten. Mutta mikään nopealla googlaamisella löydetty käyttöohje ei tätä tue. Kerran vuodessa varmaan tulee käytettyä tuota, lähinnä landella. Jostain netistä luin, että se kaukalo täytetään vedellä ennen käyttöä. Fiskarsin sivuilla tuostakaan ei puhuta mitään.

Fiskarsin Fuctional Form Roll sharpissa näkyy nuo teroituskiekot, jotka on pystysuoraan nähden symmetrisesti eli pitäisin veistä pystysuorassa. Silloin kun tuo oli parasta, mitä osasin teroittamiselta vaatia niin ihan ok terä tuolla tuli mm. fileerausveitseen, jonka yleensä teroitin aina erikseen kun piti kalaa paloitella tai graavilohta viipaloida. Käytin teroittamiseen aika paljon voimaa painamalla veistä hahloa vasten ja teroitus molempiin suuntiin vetämällä ja työntämällä.

Jännää tosiaan on se, ettei tarkkoja käyttöohjeita ole, mutta toisaalta tuo on aika yksinkertainen laite ja jos tuo lovi on ehjä niin ei voi kovin pahasti vikaan mennä.

 

[Kautium]

Fiskarsin Fuctional Form Roll sharpissa näkyy nuo teroituskiekot, jotka on pystysuoraan nähden symmetrisesti eli pitäisin veistä pystysuorassa. Silloin kun tuo oli parasta, mitä osasin teroittamiselta vaatia niin ihan ok terä tuolla tuli mm. fileerausveitseen, jonka yleensä teroitin aina erikseen kun piti kalaa paloitella tai graavilohta viipaloida. Käytin teroittamiseen aika paljon voimaa painamalla veistä hahloa vasten ja teroitus molempiin suuntiin vetämällä ja työntämällä.

Jännää tosiaan on se, ettei tarkkoja käyttöohjeita ole, mutta toisaalta tuo on aika yksinkertainen laite ja jos tuo lovi on ehjä niin ei voi kovin pahasti vikaan mennä.

Tuossa on vaan juuri se, että tuo V-muotoinen aukko/lovi saattaa vihjata käyttäjälle, että veistä pitäisi pitää kallellaan molemmilta puolilta sitä vasten. Lisäksi veistä voi pitää laitteessa hieman vinottain runkoon nähden. Bonuksena harva hoksaa, että kiven tulisi olla märkä teroitettaessa.

Laite on yksinkertainen, mutta niin ovat kohderyhmän käyttäjätkin. Käytön voisi ohjeistaa pakkauksen lisäksi yhdellä kuvalla laitteen kyljessä tai pohjassa, mutta jostain syystä eivät ole kokeneet sitä tarpeelliseksi kaikkien niiden vuosien jälkeenkään, kun tuotetta on myyty muuttumattomana ja ohjeiden puuttumista on kritisoitu.

 

[poksi]

Onko kenelläkään käyttökokemuksia lidlin torstaina myyntiin tulevasta 3-vaiheisesta teroittimesta? Kuvakin niin pieni, ettei ota selvää onko tuohon merkitty esim. karkeuksia.

 

[Jursk]

Hakusessa olisi ~16cm terällä varustettu santoku-veitsi yleiskäyttöön, pääosin vihannesten ja juuresten pilkontaan. Mitäpä raati suosittelee alle 100€ hintaluokassa?
Maccia olen katsellut 75-85€ hinnoissa, mutta miten nämä hinnat alkaen ~45€ japskiveitset vertautuu tuohon hintaan?

 

[zidENIUS]

Hakusessa olisi ~16cm terällä varustettu santoku-veitsi yleiskäyttöön, pääosin vihannesten ja juuresten pilkontaan. Mitäpä raati suosittelee alle 100€ hintaluokassa?
Maccia olen katsellut 75-85€ hinnoissa, mutta miten nämä hinnat alkaen ~45€ japskiveitset vertautuu tuohon hintaan?

Itsellä ollut ~kymmenen vuotta Victorinoxin Santoku, taitaa olla 17cm terällä. Silloin muistaakseni maksoi 85€ about, nykyään näyttää saavan halvemmalla!

 

[Valtsu_82]

Hakusessa olisi ~16cm terällä varustettu santoku-veitsi yleiskäyttöön, pääosin vihannesten ja juuresten pilkontaan. Mitäpä raati suosittelee alle 100€ hintaluokassa?
Maccia olen katsellut 75-85€ hinnoissa, mutta miten nämä hinnat alkaen ~45€ japskiveitset vertautuu tuohon hintaan?

Mac on varma valinta. Varmaan nuo ~45€ japanilaiset veitset ovat ihan hyviä hintaisekseen, mutta tuskin eroaa mitenkään länsimaisista saman hintaisista santokuista. Itsellä ei ole kovin paljon kokemusta Macin veitsistä, mutta olivat uutena yllättävästi 'ei niin teräviä' vaikka mainostetaan terävinä ja laadukkaina japanilaisina veitsinä. Yksi terävimmistä suoraan pakasta vedettynä on ollut Yaxellin Mon -veitset. Yaxell Mon 165 mm santoku näyttäisi olevan verkkokaupassa 99,90€. MyGoodknifella on myös laaja valikoima ja esim. Tojiro DP Cobalt Alloy on ihan hyvä ja hinta 98,00€, postikulujahan tuossa ei tule lainkaan kun menee yli 70€.

 

[Jursk]

Mac on varma valinta. Varmaan nuo ~45€ japanilaiset veitset ovat ihan hyviä hintaisekseen, mutta tuskin eroaa mitenkään länsimaisista saman hintaisista santokuista. Itsellä ei ole kovin paljon kokemusta Macin veitsistä, mutta olivat uutena yllättävästi 'ei niin teräviä' vaikka mainostetaan terävinä ja laadukkaina japanilaisina veitsinä. Yksi terävimmistä suoraan pakasta vedettynä on ollut Yaxellin Mon -veitset. Yaxell Mon 165 mm santoku näyttäisi olevan verkkokaupassa 99,90€. MyGoodknifella on myös laaja valikoima ja esim. Tojiro DP Cobalt Alloy on ihan hyvä ja hinta 98,00€, postikulujahan tuossa ei tule lainkaan kun menee yli 70€.

Mygoodknifen kivijalka suhteellisen lähellä, taidan käydä sieltä kyselemässä ja kokeilemassa käteen sopivaa veistä!

 

[juhaa]

Onko kenelläkään käyttökokemuksia lidlin torstaina myyntiin tulevasta 3-vaiheisesta teroittimesta? Kuvakin niin pieni, ettei ota selvää onko tuohon merkitty esim. karkeuksia.

Kuvan perusteella samanlainen, kuin tämä


https://www.amazon.de/dp/B07T39V8XW/ref=cm_sw_r_awdo_navT_a_DV39H0SW8R98ECG6FXWN

Veitsiautisteille varmaan riittämätön, mutta itse olen tykännyt Victorinoxieni kanssa.
Eli siinä on suoristus, teroitus ja viimeistely omissa hahloissaan.

 

[Kautium]

Tilasin loppuvuodesta muutaman uuden Victorinoxin fibro-sarjan veitsen. Olin yllättynyt kun eivät olleet paketista avattaessa mitenkään erityisen teräviä. Kyllä niillä tomaatin sai leikattua, mutta teräväksi niitä ei voinut sanoa. Onko tämä kovinkin tyypillistä, että uutta veistä pitää alkaa heti hinkkaamaan teroituslaitteissa?

 

[Ilmarinen]

3 viestiä ylempänä on samaa tekstiä Macista, joten ilmeisesti on tavallista. Omaan Victorinoxin filettiin olen kyllä ollut tyytyväinen suoraan paketista.

 

[Esterhaus]

Mä en ymmärrä miks sillä Fiskarsin kirvesterottimella pitäisi saada teroitettua veitset kuin veitset. Perushyvä 3-lovinen maltillisella kulmalla ei maksa maltaita ja tekee niistä Fiskarsinkin veitsistä parempia kuin se Fiskarsin oma rullaraastin.

Onko tämä laite nyt sellainen, että sen kun hankkii, niin sillä myös pärjää ilman että asiaa tarvii yhtään enempää miettiä, sen kun vaan teroittelee? Arkisten muutaman kympin veitsien teroittamiseen siis olisi tarve. Saisi halvalla carlson.fi:stä Kai veitsenteroitin

Jos samaan syssyyn hankkisi vähän päivitystä veitsikalustoon Victorinoxin kohtuuhintaisten veitsien muodossa, saisi toimituskustannuksiakin vielä pois.

 

[Yeenoghu]

Tilasin loppuvuodesta muutaman uuden Victorinoxin fibro-sarjan veitsen. Olin yllättynyt kun eivät olleet paketista avattaessa mitenkään erityisen teräviä. Kyllä niillä tomaatin sai leikattua, mutta teräväksi niitä ei voinut sanoa. Onko tämä kovinkin tyypillistä, että uutta veistä pitää alkaa heti hinkkaamaan teroituslaitteissa?

Pari Victorinoxin Fibroa täällä. Kokkiveitsi oli upean terävä jo uutena, kun taas Santoku oli vain kohtuullisen terävä. Mene ja tiedä näistä.

 

[Valtsu_82]

Onko tämä laite nyt sellainen, että sen kun hankkii, niin sillä myös pärjää ilman että asiaa tarvii yhtään enempää miettiä, sen kun vaan teroittelee? Arkisten muutaman kympin veitsien teroittamiseen siis olisi tarve. Saisi halvalla carlson.fi:stä Kai veitsenteroitin

Jos samaan syssyyn hankkisi vähän päivitystä veitsikalustoon Victorinoxin kohtuuhintaisten veitsien muodossa, saisi toimituskustannuksiakin vielä pois.

Mielestäni ei tarvitse edes kolmivaiheista. Itse teroittelin pitkään omat muutaman kympin veitset Fiskarsin yksivaiheisella rollsharpilla ja ihan hyvä tulos tuli. Sitä tuli käytettyä aina jokaisella leikkauskerralla fileointiveitseen, jolla teroituksen jälkeen tuli siistit graavilohisiivut ja lohipalat erottui siististi nahkaa myöten - lohen nahkahan on erityinen haaste tylsälle veitselle. Muita veitsiä tuli teroitettua hieman harvemmin, mutta aina tarpeen mukaan. Rollsharpissa on matala käyttökynnys ja kun se on helposti saatavilla ja käyttöönotettavissa niin sitä tulee käytettyä riittävän usein.

 

[JuhaH]

Pari Victorinoxin Fibroa täällä. Kokkiveitsi oli upean terävä jo uutena, kun taas Santoku oli vain kohtuullisen terävä. Mene ja tiedä näistä.

Mulla on samat veitset, mutta Grand Maitre -sarjaa ja samat kokemukset. Santokun terottaminenkin on osoittautunut jotenkin todella vaikeaksi.

 

[Manala]

Onko tämä laite nyt sellainen, että sen kun hankkii, niin sillä myös pärjää ilman että asiaa tarvii yhtään enempää miettiä, sen kun vaan teroittelee? Arkisten muutaman kympin veitsien teroittamiseen siis olisi tarve. Saisi halvalla carlson.fi:stä Kai veitsenteroitin

Joo. Toki paljon riippuu myös veitsen terän profiilista. Jos on pitkään hiottu niitä veitsiä siihen noin 25 asteen kulmaan voi ne olla aika vaikeita saada enää fiksusti 10 astetta terävämpään kulmaan. Mutta oman kokemuksen mukaan ongelmia on tullut lähinnä yhden paksuteräisen halkaisuhommiin tarkoitetun kokkiveitsen kanssa.

Mielestäni ei tarvitse edes kolmivaiheista. Itse teroittelin pitkään omat muutaman kympin veitset Fiskarsin yksivaiheisella rollsharpilla ja ihan hyvä tulos tuli. Sitä tuli käytettyä aina jokaisella leikkauskerralla fileointiveitseen, jolla teroituksen jälkeen tuli siistit graavilohisiivut ja lohipalat erottui siististi nahkaa myöten - lohen nahkahan on erityinen haaste tylsälle veitselle. Muita veitsiä tuli teroitettua hieman harvemmin, mutta aina tarpeen mukaan. Rollsharpissa on matala käyttökynnys ja kun se on helposti saatavilla ja käyttöönotettavissa niin sitä tulee käytettyä riittävän usein.

Kyllähän niistä "ihan hyviä" tulee, mutta asiallisessa veitsessä 10 asteen kulmaeron kyllä tuollaisen jälkeen helposti huomaa.

Graavilohesta nahka lähtee yleensä todella helposti kääntämällä pala ylösalaisin, vetämällä pieni viilto kulmaan juuri nahan alle ja repimällä sitten nahka etusormen ja peukalon välissä irti, niin nahaton viipalointi on helppo tehdä vähän rollsharppia terävämmälläkin veitsellä.

 

[Valtsu_82]

Kyllähän niistä "ihan hyviä" tulee, mutta asiallisessa veitsessä 10 asteen kulmaeron kyllä tuollaisen jälkeen helposti huomaa.

Juurikin näin. Itsekin nykyään teroitan vesikivillä ja kun haluan todella terävän niin teroituskulma on noin 10-15 astetta.

Graavilohesta nahka lähtee yleensä todella helposti kääntämällä pala ylösalaisin, vetämällä pieni viilto kulmaan juuri nahan alle ja repimällä sitten nahka etusormen ja peukalon välissä irti, niin nahaton viipalointi on helppo tehdä vähän rollsharppia terävämmälläkin veitsellä.

Tarkoitin fileen katkaisua eli kokonaisen fileen pilkkominen noin 5 cm leveisiin nahallisiin paloihin savustusta varten. Veitsi on silloin terävä, jos se nahka katkeaa kerralla koko matkalta niin, ettei veistä tarvitse erityisesti painaa voimalla eikä sahata edestakaisin.

 

[Kautium]

Teroituksen osalta huomasin, että amazonissa olisi 56 euron hintaan tällainen, lieneekö mistään kotoisin? Hiomakivillä tai edes puikolla sohiminen ei kiinnosta, joten siksi haussa kone, joka hoitaa homman joka kerta samalla tavalla ilman kikkailua.

Graef Hybrid Knife Sharpener CC 80 DE : Amazon.de: Home & Kitchen

Graef Hybrid Knife Sharpener CC 80 DE : Amazon.de: Home & Kitchen

www.amazon.de

Ostin tuollaisen Graefin kun sattui olemaan tarjouksessa, mutta en minä tuolla kyllä saa terävää veitseä aikaiseksi. Kohtuullista jälkeä tulee, mutta ei oikeasti terävää. Tai sitten teen jotain väärin, joka on toisaalta aika mahdotonta, kuten tästä voi nähdä.

Joku kaksipuoleinen hiomakivi taitaa olla paras vaihtoehto, vaikka ei niiden kanssa jaksaisikaan räpeltää.

 

[Valtsu_82]

Ostin tuollaisen Graefin kun sattui olemaan tarjouksessa, mutta en minä tuolla kyllä saa terävää veitseä aikaiseksi. Kohtuullista jälkeä tulee, mutta ei oikeasti terävää. Tai sitten teen jotain väärin, joka on toisaalta aika mahdotonta, kuten tästä voi nähdä.

Joku kaksipuoleinen hiomakivi taitaa olla paras vaihtoehto, vaikka ei niiden kanssa jaksaisikaan räpeltää.

Tuleeko tuolla 1. vaiheella jäyste? Pitää teroittaa niin kauan, että tulee selkeä jäyste. 2. vaihe on tärkeä ja kun teroittelin Chef’s Choice Trizorilla niin käytin sen hoonausvaihetta paljon ja huomasin, että sillä tekee selkeän eron melko terävän ja terävän välillä. Mikä on sinun testisi terävälle? Trizorilla sai terän, jolla voi esim. tomaatista leikata vaakavedoilla viipaleita ilman, että siitä pitää kiinni, mutta pohjasta pitää leikata pala pois, että pysyy laudassa. Kivillä saa sellaisen, että pyöreästä tomaatista lähtee vaakaviilloilla siivut ilman kiinni pitämistä.