Jos regen vetelee liukkaalla, ei ole pitoa regeneroida enempää. Vaikea nähdä miten se vaikuttaa rangeen, kun pito joka tapauksessa määrittää maksimit.
Siinä olet oikeassa, että liukkaalla pito määrittää regenin maksimit. Dynaamisen painonsiirron ansiosta 50/50 -painonjakaumallisessakin autossa etupyörillä on enemmän pitoa jarrutuksessa kuin takapyörillä. Tämän takia regen voi saada etupyöriltä enemmän energiaa talteen, mikä parantaa toimintamatkaa.
Esim. auton massa 2000 kg, 50 %/50 %, eli levossa edessä 10 kN ja takana 10 kN, hidastuvuus lumella 0,2 G (4 kN), painopisteen korkeus 0,7 m, akseliväli 2,8 m:
Painoa etupyörillä jarrutuksen aikana:
10 kN + 4 kN * (0,7 m / 2,8 m) = 11 kN
Takapyörillä:
20 kN - 11 kN = 9 kN
Dynaaminen painonjakauma onkin 55 %/45 % (e/t). Ero on vielä suurempi, jos kitkakerroin on suurempi kuin esimerkin 0,2.
Jos etuvetoisen regenteho on tietyssä nopeudessa 55 kW, niin yhtä raskaan ja levossa samalla painonjakaumalla olevan takavetoisen regenteho on vain 45 kW, eli 18 % vähemmän.
Edit. Liikkeellelähdössä (eteenpäin) homma toimii toiseen suuntaan, eli etuvetoisen pyöriltä lähtee painoa pois ja toisaalta takavetoinen saa lisää painoa vetäville.
Polttomoottoriaikoina etuvetoinen oli kevyillä kuormilla takavetoista parempi lähtemään liikkeelle, koska moottori ja vaihteisto toivat painonjakaumaetua enemmän kuin mitä etuveto menetti dynaamisen painonsiirron takia. Täyskuormalla takavetoinen saattoi voittaa etuvedon, ja erityisesti ylämäessä.
Sähköautoissa moottori on kevyempi, vaihteiston tilalla on vain alennusvaihde. Eniten sähköauton painonjakaumaa määrittää akku, joka sijaitsee akselien välissä. Siksi painonjakaumat ovat hyvin lähellä 50/50.
Painonjakaumia näppituntumalla (e/t):
Polttikset:
Pieni etuveto, 61-65 %/39-35 % (peto etenemään, tosin näissä renkaat yleensä liian vanhat ja liukkaat)
Isommat etuvedot, 57-61 %/43-39 % (melko hyvä)
Pieni takaveto, 51-57 %/49-43 % (Näiden haarukan heikompaa päätä sanottiin kevytperäisiksi ja jäivät helposti sutimaan. Parempaan päähän päästään laittamalla etuakseli edemmäs ja 12 V -akku taakse. Nykyään on parempia renkaita ja luistonesto helpottamassa.)
Isommat takavedot, 54-50 %/46-50 % (Näillä pärjää nykyään melko hyvin, mutta etuvetoinen on kevyellä kuormalla parempi liukkaalla. Isä käyttää C220 T CDI:ssä 2 * 20 kg soralaatikoita välipohjan alla läpi talven. Ilman noita takana on vain noin 47 %, ja noiden kanssa liikkeellelähtö on juuri ratkaisevan verran parempaa, jottei ala harmittaa. Etuvetoisilla Volvo/Pösö/Opel ei ole ollut ongelmia mökkitiellä, mutta mese vaatii 40 kg soraa taka-akselille.)
Sähköautot:
Pienet etuvedot, 54-56 %/46-44 % (Melko ok tyhjänä, mutta kuormalla vetopito alkaa olla kevytperäisten takavetojen tasolla, eli heikko.)
Isommat etuvedot, ?
Takavedot, noin 50 %/50 % (vastaavia kuin parhaat polttistakavedot, eli melko ok tyhjänä ja vielä parempi kuormalla)
Seat Mii Electric on pieni etuveto. Sillä huomaa hyvin, ettei vetopito ole polttisten veroinen muuttuneen painonjakauman takia. Onneksi voiman annostelu sentään on tarkempaa ja luistonesto toimii etevämmin, kun ei tarvitse niin paljon jarruilla pätkiä. Täyskuormalla (370 kg) vetopito oli normaalia heikompi.
TLDR: polttomoottorin puute ja raskas akku akselien välissä ovat muuttaneet etu- ja takavedon voimasuhteita liukkaalla.
Polttiksissa etuveto oli takavetoa selkeästi parempi lähtemään liikkeelle tyhjällä kuormalla. Vasta kunnon kuormalla ja erityisesti ylämäessä takaveto pääsi rinnalle ja jopa ohi. Keskimääräiselle autoilijalle etuveto oli parempi etenemään.
Sähkiksillä tyhjällä autolla tulee suunnilleen tasapeli (tai takaveto vähän parempi) ja kuormalla takaveto on selvästi parempi. Kokonaisuutena takaveto on kaikille autoilijoille parempi etenemään.
. Toista tuntia taisi mennä koko sekoiluun... Erikoista oli, että AC lataus toimi (onneksi, varausta oli muutama prosentti) ja vikakoodi oli joku "low level communication error", jonka luulisi viittaavan samoihin pinneihin joita AC-latauskin käyttää...
evasema.fi
. Ja lataukset ovat toimineet kuin junan vessa.
