Kodin rempat(DIY)

[kajakkivajakki]

Sisäseinissä (väliseinissä) ei ole höyrynsulkumuoveja

 

[jm82]

Sisäseinissä ei ole höyrynsulkumuoveja

Totta.

Kirjoitin siis toki epäselvästi

 

[Rollerix]

Siinä sisäseinien takana heti.

Täällä tosin on talon sisältäpäin katsottuna villaa, höyrynsulkumuovi, paksummin villaa, tiilivuoraus.

Siis meinaat, että sisäseinissä on aina myös muovi? Ja seinän molemmin puolin?

Edit: huomasin että peruit puheesi

 

[Rollerix]

Sisäseinissä (väliseinissä) ei ole höyrynsulkumuoveja

Tämä on hyvä tieto, kiitos!

 

[kajakkivajakki]

Rakennusteknisesti ulkovaippa tehdään ensin. Runkotolpat levy/villajaolla. Sisäseinä sitten vain törmää siihen. Joskus on voitu tekovaiheessa lisätä väliseinän kohtaan runkotolppa, mutta aika harva moista vaivaa näkee, kun väliseinän paikkoja voi muokata vielä myöhemmässä rakennusvaiheessa jne. Se väliseinätolppa pysyy kyllä kiinni ulkoseinää vasten vaikka ruuvaisi vain ulkoseinän ylä ja alajuoksuun.

 

[dot1q]

Ja onko väliä sillä päättyykö sisäseinä ulkoseinään vai ei? Ajattelen, että ulkoseinään päättyvän sisäseinän kautta vesihöyryä voisi helpommin päästä seinien kylmälle alueelle tiivistymään. Ja jos sisäseinissä on höyrynsulku, onko se kummallakin puolella? Maalaisjärki sanoo että pitäisi olla molemmin puolin, jotta siitä olisi jotain hyötyä.

Yleensä kantavien kattotuolien paino on ulkoseinillä kannateltavana.
Näin ollen ulkoseinät tehdään täysin höyrynsulkumuoveineen päivineen omaksi kerroksekseen.
Sitten vasta mallaillaan sisäseinät paikalleen. Sisäseinän koolauksen kohdalla ulkoseinässä on siis tällä tapaa tehtynä hs-muovi paikallaan. Sisäseinien välissä ei tartte tätä höytysylkua.

 

[Rollerix]

Yleensä kantavien kattotuolien paino on ulkoseinillä kannateltavana.
Näin ollen ulkoseinät tehdään täysin höyrynsulkumuoveineen päivineen omaksi kerroksekseen.
Sitten vasta mallaillaan sisäseinät paikalleen. Sisäseinän koolauksen kohdalla ulkoseinässä on siis tällä tapaa tehtynä hs-muovi paikallaan. Sisäseinien välissä ei tartte tätä höytysylkua.

Joo nyt ymmärrän. Mietin juuri tuossa aiemmin, että miten se höyryn kulku väliseinien kautta estetään. Mutta tuo on loogista. Onhan muuten näin tehty jo pidempään? Oma talo ysärin alkupuolelta.

 

[kajakkivajakki]

Kyllä rakennustapa on ollut jo hyvin pitkään vastaavanlainen. Tosin -90 luvulla höyrynsulun tiiveyteen ei kiinnitetty nykyisenkaltaista erityistarkkuuta. Saumoja ei teipattu ja vaikka olisi teipattukin niin sen ajan teipit sieltä olisi aikoja sitten irronneet. Myöskään limitysvaatimukset eivät olleet nykyisenkaltaisia jne. Pistorasioiden ja muidenkin läpivientien aukkojen teko hyvinkin suurpiirteistä jne.

 

[Misi]

Ulkosaunan lattiaa pitäisi päivittää ja tuoda viemäri, nyt menee kivipesään.
Mikähän olisi järkevin tapa rakentaa lattia:

*Nyt maapohjainen laatta, oletettavasti märkä hiekka alla.

*Puolilämmin, ehkä tulee samalla myös wc tai ainakin varaus, mutta pitää kestää myös pakkanen.

*Käytössä ympäri vuoden, eli olisi kiva kun talvellakin lattia olisi mukava (oko mahdollista ilman puuralleja?)

Tällä hetkellä mielessä piikata vanha pois, finnfoam pohjalle ja lattiamassa päälle, mutta pinnoitus ym. Kaikki muu täysin auki.

Ideoita?

 

[Zacksa]

Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.

Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.

Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.

 

[Reivn]

Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.

Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.

Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.

Joskus selviää koputtelemalla, mutta kantavat on 90% tapauksista harjalinjan suuntaisia. Kattotuolien mukaisesti tehty seinä ei kannattelis kuin yhtä tuolia, ellei siellä seinän päällä ole tasapainoilemassa palkkeja harjan suuntaan. Yläpohjasta eristeet pois kauhaisemalla pääset tarkastelemaan mikä on tilanne, riippuen tietysti mimmonen höyrynsulku sinne on laitettu, että onko ees mahdollista tulkita jotain sen lävitte...

 

[kajakkivajakki]

Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.

Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.

Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.

Kannattaa nyt tarkistaa ellet ole tarkistanut asia lupaviranomaisilta. Kyllä rakennuspiirrustuksia sieltä voi tilata, joko oman tai vaikka naapurin talosta jos se kiinnostaa. Sinänsä ovat julkisia. Isommissa kaupungeissa kuvat uudemmista on sähköisesti tilattavissa, mutta vanhat joutunee arkistoista kaivattamaan.

 

[Zacksa]

Kannattaa nyt tarkistaa ellet ole tarkistanut asia lupaviranomaisilta. Kyllä rakennuspiirrustuksia sieltä voi tilata, joko oman tai vaikka naapurin talosta jos se kiinnostaa. Sinänsä ovat julkisia. Isommissa kaupungeissa kuvat uudemmista on sähköisesti tilattavissa, mutta vanhat joutunee arkistoista kaivattamaan.

Alkuperäinen piirustus on yksi sivu, jossa näkyy sokkelin muoto ylhäältä, ja suuntaa antavasti huoneet sekä savupiipun paikka

 

[Riihis]

Meillä kans luultiin paria seinää kantavaksi, mutta pintapurun jälkeen, nopeasti kyllä selvisi, että ei kanna. Tai no kahden naulan verran, eli sen 60kg.... Ei ollut harjan suuntaisia. Ja taas sitten purkuvaiheessa kyllä kävi ilmi, että harjan suuntaan kantaa. Ja nyt kantaa vielä enemmän, lisättiin puuta ja nauloja. Ja ruuveja ja metallikulmia.

 

[kajakkivajakki]

Alkuperäinen piirustus on yksi sivu, jossa näkyy sokkelin muoto ylhäältä, ja suuntaa antavasti huoneet sekä savupiipun paikka

Kyseessä ilmeisesti sitten rakennus, jota jo oikeasti voi kutsua vanhaksi eli sieltä ullakolta on turha etsiä nr-ristikoita

Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus niin sen varmemmin väliseinistäkin ainakin osa on kantavia. Ison jännevälin rakenteita ei osattu/haluttu rakentaa. Jos väliseinistä osa on paksumpia niin se jo antaa viitteitä. Samoin välikatolta kattorakenteita tutkimalla asiaan voi saada valaistusta. Vanhan ajan rakennuspiirrustukset olivat mallia hyvin suurelta osaltaan vain tosiaan ohjeellisia, rakentaja itse päätti toteutuksen.

 

[ZZRX]

Ulkosaunan lattiaa pitäisi päivittää ja tuoda viemäri, nyt menee kivipesään.
Mikähän olisi järkevin tapa rakentaa lattia:

*Nyt maapohjainen laatta, oletettavasti märkä hiekka alla.

*Puolilämmin, ehkä tulee samalla myös wc tai ainakin varaus, mutta pitää kestää myös pakkanen.

*Käytössä ympäri vuoden, eli olisi kiva kun talvellakin lattia olisi mukava (oko mahdollista ilman puuralleja?)

Tällä hetkellä mielessä piikata vanha pois, finnfoam pohjalle ja lattiamassa päälle, mutta pinnoitus ym. Kaikki muu täysin auki.

Ideoita?

Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta. Kannattaa mahdollisesti myös maata vaihtaa finnfoamin alta samalla noin 200mm sepeliksi. Pinnoituksen voi tehdä pakkasen kestävällä vesieristeellä jonka päälle sitten laatoitus. Myös pakkasen kestäviä erikoismaaleja on olemassa jolla pinnoitus onnistuu jos ei halua käyttää laattoja. Vesivessaahan tuonne ei voi laittaa koska pääsisi jäätymään joten pitää käyttää polttavaa tai kompostoivaa.

 

[Zacksa]

Kyseessä ilmeisesti sitten rakennus, jota jo oikeasti voi kutsua vanhaksi eli sieltä ullakolta on turha etsiä nr-ristikoita

Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus niin sen varmemmin väliseinistäkin ainakin osa on kantavia. Ison jännevälin rakenteita ei osattu/haluttu rakentaa. Jos väliseinistä osa on paksumpia niin se jo antaa viitteitä. Samoin välikatolta kattorakenteita tutkimalla asiaan voi saada valaistusta. Vanhan ajan rakennuspiirrustukset olivat mallia hyvin suurelta osaltaan vain tosiaan ohjeellisia, rakentaja itse päätti toteutuksen.

1964 rakennettu kaupunkialueelle. Hauska yksityiskohta, että kyseisestä piirustuksestalöytyy piipun reikien käyttötarkoitukset ja ne on jopa oikein, mutta tosiaan huoneiden seinät on vähän sinnepäin. Toki seinät on voineet vaihtaa paikkaa edellisten asukkaiden toimesta, kun me ollaan jo kolmas perhe 60 vuoden aikana tässä.

Rakentamisvuoden sanomalehtiä löytyi siististi paalinarulla paketoituna paksu nippu, ja kylpyhuoneremontin aikana lattian alta kossupullo

Mikä olisi normaali kattotuolien tsi jonkun muun selkeyttävän rakenteen väli? Voin käydä mittaamassa. Vai onko parasta kutsu joku raksapena potkimaan puruja välikatolle.

 

[kajakkivajakki]

Mikä olisi normaali kattotuolien tsi jonkun muun selkeyttävän rakenteen väli? Voin käydä mittaamassa. Vai onko parasta kutsu joku raksapena potkimaan puruja välikatolle.

Eipä tuohon voi mitään idioottivarmaa patenttiratkaisua antaa. 12 metriä on iso jänneväli nykyajankin perus suorakaiteen muotoiselle töllille, perusmitat noissa yleensä jotain ~9m syvyyttä ja ~15m leveyttä.

Kantavaksi tarkoitetussa seinässä katon kuormat johdetaan maahan asti, joko omalle kivijalalleen tai betonilaattarakenteessa paksunnetulle lattivalulle. Kaksoislaattarakenteessa kantava seinä ei lähde pintalaatan päältä vaan sieltä alemmalta ns kantavalta laatalta. Mutta kun tuonkaan toteaminen ilman mitään piirrustuksia ei ole aukotonta kun vielä -80 luvun alkuun saakka jotkut upottivat väliseinätkin sinne ja valoivat pintalaatat ns huone kerrallaan. Ja jos tehty ns roskavalun päälle puulattia niin niissäkin yleensä väliseinät aloitettiin sieltä ja lankkulattia pukitettu huone kerrallaan.

Mutta ei tuo 12 metrin jänneväli mikään mahdoton 60 luvullakaan ole ollut, varmasti ovat silloin osanneet niinkin pitkän ristikon naputella kasaan ja pelkästään ulkoseinät kantaa. Mutta väitän kyllä että melkoinen harvinaisuus on ollut tuollainen 12 metrinen kattotuoli aikoinaan, silloisella rakentamistavalla tuolista itessään olisi tullut jo todella painava.

 

[Misi]

Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta. Kannattaa mahdollisesti myös maata vaihtaa finnfoamin alta samalla noin 200mm sepeliksi. Pinnoituksen voi tehdä pakkasen kestävällä vesieristeellä jonka päälle sitten laatoitus. Myös pakkasen kestäviä erikoismaaleja on olemassa jolla pinnoitus onnistuu jos ei halua käyttää laattoja. Vesivessaahan tuonne ei voi laittaa koska pääsisi jäätymään joten pitää käyttää polttavaa tai kompostoivaa.

Kiitos kommentista.
Laatta voisi olla hyvä, jos saisi sen verran eristettyä että tarkenee talvellakin.
Vessa jos tulee, niin tottakai se pysyy lämpösenä talvet, tai jos ei niin ilman vesiä

 

[Riihis]

Laatan alla voi myös käyttää "riisisuklaata", eli fuktisol/isodräniä, jolloin ei tarvita sepeliä kapilaarikatkoksi. Asentaisin myös lämmityskaapelit verkkoihin ihan vaan varoiksi, pieni kieppi ei paljoa maksa, ja ei sitä ole pakko käyttää. Helpompi vaan etukäteen kuin jälkikäteen.