Kodin rempat(DIY)

[Kuka_kusi_muroihini]

Onko siellä (massa) tiiviste kunnossa?

Kyllä vain. Siis tuo pesukonehana on ihan uusi tiivisteineen. Todella mystinen. Siksi täältä kyselin, että voiko tässä olla jotain mitä en itse ymmärrä. Tosin putkiteippi nyt on sellaista mitä korjatakseni tilanteen laitoin, mutta ei kuuluisi sinne.

 

[jetblack]

Hei kertokaapa mulle viisaammat, että onko tässä pesukonevenassa jotain sellaista spesiaalia mitä asennuksesta en ymmärrä?

Kun hana ei ole asennettuna isoin runko-osa ja kuvassa oikeanpuoleisin osa ovat löysiä, eli pyörivät löysästi ympäri. Kun hanan asentaa ja kiristää oikeanpuoleisesta osasta kiinni, senkö tulee myös kiristää rungon ja kierteillä menevän osan väli?

Hana siis vuotaa vaikka teippiä kierteessä ja vuoto tulee nimenomaan runko-osan oikealta puolelta sen ja kierreosan välistä. Ei siis kierreosan oikealta puolelta mikä kiinnittyy kierteillä vesituloon. Muistelin, että 94 vuoden venttiilissä oli säätöosan (vasen reuna) alla ruuvit millä koko hana kiristettiin paketiksi asennettaessa. Tässä ei sellaista ole.

Olen teipin lisäksi kiristänyt venttiiliä todella paljon ja pitäisi pienemmälläkin yleensä pysyä vuotamatta. Eli lisäkiristys ei auta.

Teippi tosiaan pois ja 3/4 tasotiiviste sinne joka tulee hanan mukana, mutteria kiristetään niin että hana ei enään pääse pyörimään. Jos silti vuotaa niin tarkistaisin vastepinnat. Sisällä on myös o-rengas (paikassa johon ei ole tarvetta itse päästä käsiksi).

 

[Dunlop]

Mitäs porukat on mieltä tällaisesta ajatuksesta.

Ajatuksena poistaa vasemmalla oleva syöksy ja sen sijaan johtaa kaikki sadevedet tuohon terassin syöksyputkeen. Sen alla on jo putki johdettu sepelin toisella puolella olevan koivun juureen (n. 3m päässä terassista). Olisi helppo tapa johtaa sadevedet pois talosta kauemmaksi. Rännit täytyy jokatapauksessa uusia.

Tuo vasen syöksy johtaa tällä hetkellä noin metrin syvään kuoppaan joka täytetty kivillä. Oikein reilusti kun sataa, niin tuo ei imeydy tarpeeksi nopeasti jolloin tuo syvennys tulvii hetken.

Mitään salaojaremppaa tähän ei enää aleta tekemään, kun pääomistaja on jo sen verran vanha eikä muut asukkaat tähän aio jäädä.

Vai onko parempi vaan antaa olla ja jättää kunnollinen salaojitus tuleville asukkaille?

Näettekö tuossa virityksessä jotain haittaa? Toki rännit täytyy pitää puhtaana, että vesi valuu.

Itse en poistaisi mitään, korkeintaan lisäisin tuon puuttuvan pätkän ja hieman muuttaisin kaatoa niin, että suurin osa vedestä menisi tuonne terassin syöksyputkeen.

 

[Rollerix]

Mites on yleensä puurunkoisessa tiiliverhoillussa talossa laitettu höyrynsuojamuovit? Ulkoseinästä ne toki löytyvät (lukuun ottamatta ymmärtääkseni kosteita tiloja, joihin tulee vesieriste), mutta onko muovit yleensä myös sisäseinissä?

Ja onko väliä sillä päättyykö sisäseinä ulkoseinään vai ei? Ajattelen, että ulkoseinään päättyvän sisäseinän kautta vesihöyryä voisi helpommin päästä seinien kylmälle alueelle tiivistymään. Ja jos sisäseinissä on höyrynsulku, onko se kummallakin puolella? Maalaisjärki sanoo että pitäisi olla molemmin puolin, jotta siitä olisi jotain hyötyä.

Kysyn siksi, että aina välillä pitää jotain seiniin kiinnittää (tauluja tai huonekaluja), ja haluaisin välttää muovin turhaa puhkomista. Toisaalta jos sisäseinissä ei muoveja ole, niihinhän voi vapaasti tehdä reikiä.

 

[jm82]

Mites on yleensä puurunkoisessa tiiliverhoillussa talossa laitettu höyrynsuojamuovit? Ulkoseinästä ne toki löytyvät (lukuun ottamatta ymmärtääkseni kosteita tiloja, joihin tulee vesieriste), mutta onko muovit yleensä myös sisäseinissä?

Ja onko väliä sillä päättyykö sisäseinä ulkoseinään vai ei? Ajattelen, että ulkoseinään päättyvän sisäseinän kautta vesihöyryä voisi helpommin päästä seinien kylmälle alueelle tiivistymään. Ja jos sisäseinissä on höyrynsulku, onko se kummallakin puolella? Maalaisjärki sanoo että pitäisi olla molemmin puolin, jotta siitä olisi jotain hyötyä.

Kysyn siksi, että aina välillä pitää jotain seiniin kiinnittää (tauluja tai huonekaluja), ja haluaisin välttää muovin turhaa puhkomista. Toisaalta jos sisäseinissä ei muoveja ole, niihinhän voi vapaasti tehdä reikiä.

Siinä sisäseinien takana heti.

Täällä tosin on talon sisältäpäin katsottuna villaa, höyrynsulkumuovi, paksummin villaa, tiilivuoraus.

 

[kajakkivajakki]

Sisäseinissä (väliseinissä) ei ole höyrynsulkumuoveja

 

[jm82]

Sisäseinissä ei ole höyrynsulkumuoveja

Totta.

Kirjoitin siis toki epäselvästi

 

[Rollerix]

Siinä sisäseinien takana heti.

Täällä tosin on talon sisältäpäin katsottuna villaa, höyrynsulkumuovi, paksummin villaa, tiilivuoraus.

Siis meinaat, että sisäseinissä on aina myös muovi? Ja seinän molemmin puolin?

Edit: huomasin että peruit puheesi

 

[Rollerix]

Sisäseinissä (väliseinissä) ei ole höyrynsulkumuoveja

Tämä on hyvä tieto, kiitos!

 

[kajakkivajakki]

Rakennusteknisesti ulkovaippa tehdään ensin. Runkotolpat levy/villajaolla. Sisäseinä sitten vain törmää siihen. Joskus on voitu tekovaiheessa lisätä väliseinän kohtaan runkotolppa, mutta aika harva moista vaivaa näkee, kun väliseinän paikkoja voi muokata vielä myöhemmässä rakennusvaiheessa jne. Se väliseinätolppa pysyy kyllä kiinni ulkoseinää vasten vaikka ruuvaisi vain ulkoseinän ylä ja alajuoksuun.

 

[dot1q]

Ja onko väliä sillä päättyykö sisäseinä ulkoseinään vai ei? Ajattelen, että ulkoseinään päättyvän sisäseinän kautta vesihöyryä voisi helpommin päästä seinien kylmälle alueelle tiivistymään. Ja jos sisäseinissä on höyrynsulku, onko se kummallakin puolella? Maalaisjärki sanoo että pitäisi olla molemmin puolin, jotta siitä olisi jotain hyötyä.

Yleensä kantavien kattotuolien paino on ulkoseinillä kannateltavana.
Näin ollen ulkoseinät tehdään täysin höyrynsulkumuoveineen päivineen omaksi kerroksekseen.
Sitten vasta mallaillaan sisäseinät paikalleen. Sisäseinän koolauksen kohdalla ulkoseinässä on siis tällä tapaa tehtynä hs-muovi paikallaan. Sisäseinien välissä ei tartte tätä höytysylkua.

 

[Rollerix]

Yleensä kantavien kattotuolien paino on ulkoseinillä kannateltavana.
Näin ollen ulkoseinät tehdään täysin höyrynsulkumuoveineen päivineen omaksi kerroksekseen.
Sitten vasta mallaillaan sisäseinät paikalleen. Sisäseinän koolauksen kohdalla ulkoseinässä on siis tällä tapaa tehtynä hs-muovi paikallaan. Sisäseinien välissä ei tartte tätä höytysylkua.

Joo nyt ymmärrän. Mietin juuri tuossa aiemmin, että miten se höyryn kulku väliseinien kautta estetään. Mutta tuo on loogista. Onhan muuten näin tehty jo pidempään? Oma talo ysärin alkupuolelta.

 

[kajakkivajakki]

Kyllä rakennustapa on ollut jo hyvin pitkään vastaavanlainen. Tosin -90 luvulla höyrynsulun tiiveyteen ei kiinnitetty nykyisenkaltaista erityistarkkuuta. Saumoja ei teipattu ja vaikka olisi teipattukin niin sen ajan teipit sieltä olisi aikoja sitten irronneet. Myöskään limitysvaatimukset eivät olleet nykyisenkaltaisia jne. Pistorasioiden ja muidenkin läpivientien aukkojen teko hyvinkin suurpiirteistä jne.

 

[Misi]

Ulkosaunan lattiaa pitäisi päivittää ja tuoda viemäri, nyt menee kivipesään.
Mikähän olisi järkevin tapa rakentaa lattia:

*Nyt maapohjainen laatta, oletettavasti märkä hiekka alla.

*Puolilämmin, ehkä tulee samalla myös wc tai ainakin varaus, mutta pitää kestää myös pakkanen.

*Käytössä ympäri vuoden, eli olisi kiva kun talvellakin lattia olisi mukava (oko mahdollista ilman puuralleja?)

Tällä hetkellä mielessä piikata vanha pois, finnfoam pohjalle ja lattiamassa päälle, mutta pinnoitus ym. Kaikki muu täysin auki.

Ideoita?

 

[Zacksa]

Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.

Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.

Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.

 

[Reivn]

Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.

Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.

Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.

Joskus selviää koputtelemalla, mutta kantavat on 90% tapauksista harjalinjan suuntaisia. Kattotuolien mukaisesti tehty seinä ei kannattelis kuin yhtä tuolia, ellei siellä seinän päällä ole tasapainoilemassa palkkeja harjan suuntaan. Yläpohjasta eristeet pois kauhaisemalla pääset tarkastelemaan mikä on tilanne, riippuen tietysti mimmonen höyrynsulku sinne on laitettu, että onko ees mahdollista tulkita jotain sen lävitte...

 

[kajakkivajakki]

Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.

Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.

Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.

Kannattaa nyt tarkistaa ellet ole tarkistanut asia lupaviranomaisilta. Kyllä rakennuspiirrustuksia sieltä voi tilata, joko oman tai vaikka naapurin talosta jos se kiinnostaa. Sinänsä ovat julkisia. Isommissa kaupungeissa kuvat uudemmista on sähköisesti tilattavissa, mutta vanhat joutunee arkistoista kaivattamaan.

 

[Zacksa]

Kannattaa nyt tarkistaa ellet ole tarkistanut asia lupaviranomaisilta. Kyllä rakennuspiirrustuksia sieltä voi tilata, joko oman tai vaikka naapurin talosta jos se kiinnostaa. Sinänsä ovat julkisia. Isommissa kaupungeissa kuvat uudemmista on sähköisesti tilattavissa, mutta vanhat joutunee arkistoista kaivattamaan.

Alkuperäinen piirustus on yksi sivu, jossa näkyy sokkelin muoto ylhäältä, ja suuntaa antavasti huoneet sekä savupiipun paikka

 

[Riihis]

Meillä kans luultiin paria seinää kantavaksi, mutta pintapurun jälkeen, nopeasti kyllä selvisi, että ei kanna. Tai no kahden naulan verran, eli sen 60kg.... Ei ollut harjan suuntaisia. Ja taas sitten purkuvaiheessa kyllä kävi ilmi, että harjan suuntaan kantaa. Ja nyt kantaa vielä enemmän, lisättiin puuta ja nauloja. Ja ruuveja ja metallikulmia.

 

[kajakkivajakki]

Alkuperäinen piirustus on yksi sivu, jossa näkyy sokkelin muoto ylhäältä, ja suuntaa antavasti huoneet sekä savupiipun paikka

Kyseessä ilmeisesti sitten rakennus, jota jo oikeasti voi kutsua vanhaksi eli sieltä ullakolta on turha etsiä nr-ristikoita

Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus niin sen varmemmin väliseinistäkin ainakin osa on kantavia. Ison jännevälin rakenteita ei osattu/haluttu rakentaa. Jos väliseinistä osa on paksumpia niin se jo antaa viitteitä. Samoin välikatolta kattorakenteita tutkimalla asiaan voi saada valaistusta. Vanhan ajan rakennuspiirrustukset olivat mallia hyvin suurelta osaltaan vain tosiaan ohjeellisia, rakentaja itse päätti toteutuksen.

 

[ZZRX]

Ulkosaunan lattiaa pitäisi päivittää ja tuoda viemäri, nyt menee kivipesään.
Mikähän olisi järkevin tapa rakentaa lattia:

*Nyt maapohjainen laatta, oletettavasti märkä hiekka alla.

*Puolilämmin, ehkä tulee samalla myös wc tai ainakin varaus, mutta pitää kestää myös pakkanen.

*Käytössä ympäri vuoden, eli olisi kiva kun talvellakin lattia olisi mukava (oko mahdollista ilman puuralleja?)

Tällä hetkellä mielessä piikata vanha pois, finnfoam pohjalle ja lattiamassa päälle, mutta pinnoitus ym. Kaikki muu täysin auki.

Ideoita?

Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta. Kannattaa mahdollisesti myös maata vaihtaa finnfoamin alta samalla noin 200mm sepeliksi. Pinnoituksen voi tehdä pakkasen kestävällä vesieristeellä jonka päälle sitten laatoitus. Myös pakkasen kestäviä erikoismaaleja on olemassa jolla pinnoitus onnistuu jos ei halua käyttää laattoja. Vesivessaahan tuonne ei voi laittaa koska pääsisi jäätymään joten pitää käyttää polttavaa tai kompostoivaa.

 

[Zacksa]

Kyseessä ilmeisesti sitten rakennus, jota jo oikeasti voi kutsua vanhaksi eli sieltä ullakolta on turha etsiä nr-ristikoita

Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus niin sen varmemmin väliseinistäkin ainakin osa on kantavia. Ison jännevälin rakenteita ei osattu/haluttu rakentaa. Jos väliseinistä osa on paksumpia niin se jo antaa viitteitä. Samoin välikatolta kattorakenteita tutkimalla asiaan voi saada valaistusta. Vanhan ajan rakennuspiirrustukset olivat mallia hyvin suurelta osaltaan vain tosiaan ohjeellisia, rakentaja itse päätti toteutuksen.

1964 rakennettu kaupunkialueelle. Hauska yksityiskohta, että kyseisestä piirustuksestalöytyy piipun reikien käyttötarkoitukset ja ne on jopa oikein, mutta tosiaan huoneiden seinät on vähän sinnepäin. Toki seinät on voineet vaihtaa paikkaa edellisten asukkaiden toimesta, kun me ollaan jo kolmas perhe 60 vuoden aikana tässä.

Rakentamisvuoden sanomalehtiä löytyi siististi paalinarulla paketoituna paksu nippu, ja kylpyhuoneremontin aikana lattian alta kossupullo

Mikä olisi normaali kattotuolien tsi jonkun muun selkeyttävän rakenteen väli? Voin käydä mittaamassa. Vai onko parasta kutsu joku raksapena potkimaan puruja välikatolle.

 

[kajakkivajakki]

Mikä olisi normaali kattotuolien tsi jonkun muun selkeyttävän rakenteen väli? Voin käydä mittaamassa. Vai onko parasta kutsu joku raksapena potkimaan puruja välikatolle.

Eipä tuohon voi mitään idioottivarmaa patenttiratkaisua antaa. 12 metriä on iso jänneväli nykyajankin perus suorakaiteen muotoiselle töllille, perusmitat noissa yleensä jotain ~9m syvyyttä ja ~15m leveyttä.

Kantavaksi tarkoitetussa seinässä katon kuormat johdetaan maahan asti, joko omalle kivijalalleen tai betonilaattarakenteessa paksunnetulle lattivalulle. Kaksoislaattarakenteessa kantava seinä ei lähde pintalaatan päältä vaan sieltä alemmalta ns kantavalta laatalta. Mutta kun tuonkaan toteaminen ilman mitään piirrustuksia ei ole aukotonta kun vielä -80 luvun alkuun saakka jotkut upottivat väliseinätkin sinne ja valoivat pintalaatat ns huone kerrallaan. Ja jos tehty ns roskavalun päälle puulattia niin niissäkin yleensä väliseinät aloitettiin sieltä ja lankkulattia pukitettu huone kerrallaan.

Mutta ei tuo 12 metrin jänneväli mikään mahdoton 60 luvullakaan ole ollut, varmasti ovat silloin osanneet niinkin pitkän ristikon naputella kasaan ja pelkästään ulkoseinät kantaa. Mutta väitän kyllä että melkoinen harvinaisuus on ollut tuollainen 12 metrinen kattotuoli aikoinaan, silloisella rakentamistavalla tuolista itessään olisi tullut jo todella painava.

 

[Misi]

Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta. Kannattaa mahdollisesti myös maata vaihtaa finnfoamin alta samalla noin 200mm sepeliksi. Pinnoituksen voi tehdä pakkasen kestävällä vesieristeellä jonka päälle sitten laatoitus. Myös pakkasen kestäviä erikoismaaleja on olemassa jolla pinnoitus onnistuu jos ei halua käyttää laattoja. Vesivessaahan tuonne ei voi laittaa koska pääsisi jäätymään joten pitää käyttää polttavaa tai kompostoivaa.

Kiitos kommentista.
Laatta voisi olla hyvä, jos saisi sen verran eristettyä että tarkenee talvellakin.
Vessa jos tulee, niin tottakai se pysyy lämpösenä talvet, tai jos ei niin ilman vesiä

 

[Riihis]

Laatan alla voi myös käyttää "riisisuklaata", eli fuktisol/isodräniä, jolloin ei tarvita sepeliä kapilaarikatkoksi. Asentaisin myös lämmityskaapelit verkkoihin ihan vaan varoiksi, pieni kieppi ei paljoa maksa, ja ei sitä ole pakko käyttää. Helpompi vaan etukäteen kuin jälkikäteen.

 

[Misi]

Laatan alla voi myös käyttää "riisisuklaata", eli fuktisol/isodräniä, jolloin ei tarvita sepeliä kapilaarikatkoksi. Asentaisin myös lämmityskaapelit verkkoihin ihan vaan varoiksi, pieni kieppi ei paljoa maksa, ja ei sitä ole pakko käyttää. Helpompi vaan etukäteen kuin jälkikäteen.

Kiitos, tuo eriste voisi kyllä toimia, olin ihan unohtanut noiden olemassaolon.

Täytyy selvittää saako kuluttaja noita jostakin järkevästi pieniä eriä, valmistajat ainakin ovat tehneet kulujen vertailusta hankalaa, en olisi uskonut että vieläkin joku ei uskalla hintoja kertoa verkkokaupassa.
Mikään rautakauppa näitä ei taida suomessa myydä?

 

[Riihis]

Kiitos, tuo eriste voisi kyllä toimia, olin ihan unohtanut noiden olemassaolon.

Täytyy selvittää saako kuluttaja noita jostakin järkevästi pieniä eriä, valmistajat ainakin ovat tehneet kulujen vertailusta hankalaa, en olisi uskonut että vieläkin joku ei uskalla hintoja kertoa verkkokaupassa.
Mikään rautakauppa näitä ei taida suomessa myydä?

Soittele Malanderille suoraan, se kyllä kertoo hinnan ja kuljetuksen. Lattiaan kannattaa valita se napsun tiheämpi versio, kestää kävellä ihan eri lailla.

 

[PornReindeer]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...

 

[Zigh]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...

Lastulevy varmaan helpoin kun ei tarvitse pintatöitä (kiinnitys kaapin sisältä eikä levyn pinnasta). Itse menisin varmaan lähimpään rautakauppaan kyselemään löytyykö mitään jämäpaloja esim. sitä kipsilevyä. Jos ei löydy, niin voihan sen myös kokonaisesta leikata siellä myymälässä itse niin ei tarvitse pakua kuljettamiseen.

 

[Kvarkki]

Soittele Malanderille suoraan, se kyllä kertoo hinnan ja kuljetuksen. Lattiaan kannattaa valita se napsun tiheämpi versio, kestää kävellä ihan eri lailla.

Juu, ja isodränin osalta Muottikolmio kyllä osaa myynnin. Hinnoissa ei näiden kahden välillä kovin kummoisia eroja ollut, enemmän itselle merkkasi etäisyys myyntipisteestä. Toki jos "rekallisen" olisin ostanut, sitten olisi ollut jo m2 hinnoissakin varmaan enemmän keskusteltavaa.

Hieman tähän liittyen. Milläs tittelillä löytyy kaveri, joka suunnittelee raudoitukset/toteutuksen lattiaan, joka tulee kellarin entisen roskavalulattian tilalle? Muuten siihen ei ihmistä enempää kuormaa tule, mutta entisen öljypolttimon hormin kohdalle vois joskus ehkä takan laittaa. Eli ko. kohta olisi syytä olla kantavampi. Lattioita tekevät firmat eivät taida moisia raudoituslaskelmia/piirustuksia tehdä? Vanhat jermut tietty osaa tuollaisen toteuttaa ilman mitään suurempaa pohtimista.

 

[PornReindeer]

Lastulevy varmaan helpoin kun ei tarvitse pintatöitä (kiinnitys kaapin sisältä eikä levyn pinnasta). Itse menisin varmaan lähimpään rautakauppaan kyselemään löytyykö mitään jämäpaloja esim. sitä kipsilevyä. Jos ei löydy, niin voihan sen myös kokonaisesta leikata siellä myymälässä itse niin ei tarvitse pakua kuljettamiseen.

Täyspitkä 13cm leveä kipsilevypala on varmaan viidessä osassa ennen kuin se on saatu kuljetettua ja asennettua paikalleen

Kaapit on irti niin kiinnitys ei tosiaan ole ongelma.

 

[pelle]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...

Tein jollain tämmöisellä listalla aikoinaan kun sattui löytymään valmiiksi sopivat mitat. Jos tuo 130mm on pultattu, niin sitten ei toki tuo käy. Jos kaapit irti vielä niin vielähän niitä voi mallailla eri kohtaan

Smyygilista Maler MDF E0 Mel Valkoinen

Smyygilistalla teet viimeistellyn asennuksen kohteissa, joissa ikkunat tai ovet ovat seinäpintaa syvemmällä. MDF:stä valmistettujen smyygilistojen paksuus on 12 mm ja leveyksiä on saatavilla 50 mm aina 250 mm asti. Listojen sävynä on ikkuna- ja oviteollisuudessa yleisesti käytetty valkoinen...

www.bauhaus.fi

 

[PornReindeer]

Tein jollain tämmöisellä listalla aikoinaan kun sattui löytymään valmiiksi sopivat mitat. Jos tuo 130mm on pultattu, niin sitten ei toki tuo käy. Jos kaapit irti vielä niin vielähän niitä voi mallailla eri kohtaan

Smyygilista Maler MDF E0 Mel Valkoinen

Smyygilistalla teet viimeistellyn asennuksen kohteissa, joissa ikkunat tai ovet ovat seinäpintaa syvemmällä. MDF:stä valmistettujen smyygilistojen paksuus on 12 mm ja leveyksiä on saatavilla 50 mm aina 250 mm asti. Listojen sävynä on ikkuna- ja oviteollisuudessa yleisesti käytetty valkoinen...

www.bauhaus.fi

Upotetut kaapit niin rakoa ei voi muuttaa. Tai no, harkitsin kyllä jos laittaisi molemmille puolille täytöt (esim. 40+90), mutta tuosta tulee sitten muuta lisähommaa niin on vähemmän vaivaa kuitenkin laittaa vain "kustomi" toiseen laitaan.

70-luvulla tehty ratkaisu, jossa ei ole alunperin varsinaisia kaappirunkoja. Lastulevyllä levytetyssä huoneessa on syvennys johon on vain periaattessa laitettu hyllytasot ja ovet kiinni reunoihin. Tai no, onhan siinä sokkeli jonka päällä alin taso on, eli ihan "normaali kaappi" sinänsä, mutta paikan päällä tehty ja mitoitus ei oikein mätsää mihinkään. Täällä on vastaavat kaapit ja ovet joka makkarissa, kaikki ei ole kyllä upotettuina. Olen parit noista purkanut ja meinasin vaihdella ovia ristiin kun osa on aika kieroja, mutta tuntuu kaikki olevan sentin tai pari aina eri kokoisia
Harkitsin kyllä jos olisi maalannut vain sisustan valkoiseksi (nyt ihana keltainen) ja laittanut geneerisiä ritiläkoreja tms. sinne niin olisi kaapista saanut käyttökelpoisen, mutta noille oville vähän hankala tehdä mitään järkevää. Tuosta nyt tulee lapselle huone ja nyt se myös tapetoidaan ja kalustetaan uusiksi niin ei siihen varmaan 15 vuoteen kosketa niin laittaa kerralla kuntoon...

 

[_Tee]

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Näin minä tekisin. Kunhan ensin tarkistaa leveyden ylhäältä ja alhaalta, seinät harvemmin ihan suoria.

 

[devaaja]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Jos läheltä löytyy K-rauta tai muu sopiva liike niin tuon ratkaiseminen onnistuu helposti. Kun kaappi on suorassa mittaat välin leveyden yläreunasta ja alareunasta sekä pituuden. Näillä mitoilla sitten esimerkiksi lähimpään K-rautaan tai muuhun liikkeeseen jossa melamiinilevyä ja sahauspalvelu.

Itse sahautin juuri tälläisestä levystä tarvittavan kokoisen palan paikallisessa K-raudassa, pienen tinkimisen jälkeen 17e: levy + sahaus (pituus ja leveys). Muistaa vaan porata esireiät kun kiinittää ruuveilla.

https://www.k-rauta.fi/tuote/hyllylevy-koskikant-16x285x2750-valkoinen/6405422850747

 

[Misi]

Soittele Malanderille suoraan, se kyllä kertoo hinnan ja kuljetuksen. Lattiaan kannattaa valita se napsun tiheämpi versio, kestää kävellä ihan eri lailla.

Tämä näissä pikkuhommissa onkin se ongelma, jos tarve saada 5m2, niin kuljetus+ muu säätö triplaa hinnan.

 

[Riihis]

Sitten vaan hakuvahtia Toriin. Tai pikku roadtrip kesäloman kunniaksi. Rakentaminen on parhaimmillaankin säätöä parhaimmillaan

 

[Reivn]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...

Ilmeisesti siulla on siis käsisirkkeli? 250cm on hieman hankala mitta, mutta jos autoon mahtuu 2.4m levy, niin ite hakisin vaikka Biltemasta tommosen 2400mm pitkän liimapuulevyn, josta sahaisin viivaa pitkin 13cm soiron ja sitten sokkelin kohdalle vielä 10cm jatkon. Jos epäilee, että ei onnistu sahaamaan suoraa linjaa käsisirkkelillä edes viivaa pitkin, niin siihen voi laittaa sahausohjurin puristimilla kiinni. Tulee halvemmaksi kuin sahauttaminen liikkeessä, ja noilla tarvikkeilla on varmasti käyttöä myöhemminkin.

Lopusta levystä tekisin puolisolle, tai itselle, pari aamupalatarjotinta, tjsp. "Ajatus on tärkein" mentaliteetilla

 

[Perkeles]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...

Aika moni firma joka puutavaraa myy myös sahaa mittaan.
Ainakin täällä hml suunnilla on aina saanut sen verran kun on pyytänyt.

 

[weebee]

Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen

Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin

Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...

Kalustelevystähän nuo tehdään... Eli valkoista melamiinipinnoitettua lastulevyä. Rautakaupat kyllä sahaa haluamaasi kokoon.

 

[MJay]

Kokemuksia (hyviä tai huonoja) pääkaupunkiseudulla toimivista ns täyden palvelun kylpyhuoneremontteja omakotitaloille tarjoavista yrityksistä? Ostettiin talo ja ennen muuttoa täytyy korjata kylpyhuone, sauna ja pukuhuone. Tarkoitus olisi käydä tekijöiden kanssa kesä- ja heinäkuun vaihteessa kun saamme talon hallintaan tutustumassa kohteeseen tarjouksia varten ja työt käyntiin syksyllä lomien jälkeen. Jonkin verran olen jo tarjouspyyntöjä laittanut liikkeelle ja saanutkin kuittauksia, että tämä kiinnostaa. Ehkä jopa sen verran, että osan tarjonneista voisi karsia jo melkein tässä kohtaa pois jos mahdollista.

 

[Galann]

Talossa tuollainen puurossipohja, jossa joka nurkalla tuuletussäleiköt. Ilmakiertää suht hyvin ja salaojat kunnossa. Ongelma on se, että tuo rakenne tuulettuu sen verran hyvin, että talvisin ryömintätila menee pakkasen puolelle eikä sokkelia ole eristetty, kun siinä on vain lekaharkot jostain 90 luvulta.

Voisiko tuota sokkelia eristää ulkopuolelta rouhepintaisella finnfoamilla ja samalla laittaisi säleikköjen tilalle rossipaalut.

Ajatuksena, että tuo sokkelin eristäminen ulkopuolelta pitäisi ryömintätilan lämpöisempänä. Miltä kuulostaa?

 

[ZZRX]

Talossa tuollainen puurossipohja, jossa joka nurkalla tuuletussäleiköt. Ilmakiertää suht hyvin ja salaojat kunnossa. Ongelma on se, että tuo rakenne tuulettuu sen verran hyvin, että talvisin ryömintätila menee pakkasen puolelle eikä sokkelia ole eristetty, kun siinä on vain lekaharkot jostain 90 luvulta.

Voisiko tuota sokkelia eristää ulkopuolelta rouhepintaisella finnfoamilla ja samalla laittaisi säleikköjen tilalle rossipaalut.

Ajatuksena, että tuo sokkelin eristäminen ulkopuolelta pitäisi ryömintätilan lämpöisempänä. Miltä kuulostaa?

Yleensä ne eristeet laitetaan sinne sisäpuolelle. Saattaa tulla ongelmia jos eristeet on väärässä paikassa.

 

[Galann]

Yleensä ne eristeet laitetaan sinne sisäpuolelle. Saattaa tulla ongelmia jos eristeet on väärässä paikassa.

Olen saanut sen käsityksen, että sokkelin ulkopuolinen eristys on huomattavasti vähemmän riskinen?

 

[ZZRX]

Olen saanut sen käsityksen, että sokkelin ulkopuolinen eristys on huomattavasti vähemmän riskinen?

En tiedä asiasta tarpeeksi jotta voisin vahvistaa tuota. Yleensä kaikissa rakennepiirustuksissa johon olen törmännyt se eriste on ollut sisäpuolella.

Ainakin se estää sokkelin kuivumisen ulospäin jos eriste on ulkopuolella ja ei varmaan lämmöneristävyyskään ole yhtä hyvä.

 

[Riihis]

On olemassa eristeitä, jotka mahdollistavat sokkelin kuivumisen ulospäin. Silloin vaan sisäpuolella pitää olla lämpöisempää kuin ulkopuolella.

Uusissa taloissa, missä kapilaarinen kosteudennousu on estetty esim. soralla ja finnfoamilla, on sokkelin ulkopinnassa pikihuopa ja patolevy, sisäpuolella sitten styroksia. Näin olen nähnyt työmailla.

Vanhoissa sokkeleissa, missä kosteuden nousua ei ole estetty, joutuu sitten erinäisiin kikkoihin. Sisäpuoliseen kuivumiseen, riisisuklaaeristeisiin, ruiskutettaviin kapilaarikatkoihin jne. Nämä siis kellarillisiin taloihin, rossipohjan sielunelämä ei ole niin tuttua. Harmillisesti enää ei takkojen alapohjassa olevat kivilatomot pidä rossitilaa lämpöisempänä. Ja vissiin jossain tapauksissa alapohjaan on sijoitettu ihan kosteudenpoistaja pitämään ilmaa kuivempana.

Tämäkin on jälleen semmoinen asia, että jos kysyy kolmelta neuvoa, saa viisi vastausta. Näistä voi sitten itse arpoa sen "oikean".

 

[Baldrick]

Talossa tuollainen puurossipohja, jossa joka nurkalla tuuletussäleiköt. Ilmakiertää suht hyvin ja salaojat kunnossa. Ongelma on se, että tuo rakenne tuulettuu sen verran hyvin, että talvisin ryömintätila menee pakkasen puolelle eikä sokkelia ole eristetty, kun siinä on vain lekaharkot jostain 90 luvulta.

Voisiko tuota sokkelia eristää ulkopuolelta rouhepintaisella finnfoamilla ja samalla laittaisi säleikköjen tilalle rossipaalut.

Ajatuksena, että tuo sokkelin eristäminen ulkopuolelta pitäisi ryömintätilan lämpöisempänä. Miltä kuulostaa?

Vanhoissa taloissa on ollut tapana laittaa luukkuja kiinni talvella ja myös lapioida lunta eristeeksi sokkelia vasten. Molemmissa toki varmaan mahdollista ryssiä homma niin, että tulee kosteuden kanssa ongelmia.

 

[Riihis]

Eikös siihen ollut joku vanhan kansan ohje, että luukut kiinni kun järvi jäätyy ja auki kun järvi on sula. Vai toisinpäin?

 

[Tuomi0]

Tämäkin on jälleen semmoinen asia, että jos kysyy kolmelta neuvoa, saa viisi vastausta. Näistä voi sitten itse arpoa sen "oikean".

Perinteisessä anturan päälle tehdyssä sokkelissa huovalla "kengitetään" antura ulko-osa ja juuri, johon patolevy voi tiputella kondenssiveden. Vesi poistuu sokkelimuurista ulospäin haihtumalla, sillähän ei ole mitään muuta menetelmää poistuakaan. Patolevyhän on periaatteessa ylhäältä ummessa eli siellä ei ilma juuri vaihdu. Sisäpuolelle tulee eristeet.

Saneerauksessa on tähän jotain keksintöjä eristyksen parantamiseksi yhdellä tuotteella ulkopinnassa. Vanhojen talojen perisynti on sokkeli joka kapillaarisesti johtaa vettä siihen kiinnitettyihin rakenteisiin, jotka eivät omalta osaltaan pääse enää kuivumaan vaikkapa ympäröivän eristeen takia. Pistä vaikka rintsikan kellariin sauna mihin tulee koolaukset betonia vastaan, mineraalivillaa ja foliopaperi pintaan.

 

[Riihis]

Pistä vaikka rintsikan kellariin sauna mihin tulee koolaukset betonia vastaan, mineraalivillaa ja foliopaperi pintaan.

Meillä oli folio ja paneelit kiinni foliossa ilman ilmarakoa. Kaikki kuivaa ja tervettä. Taikasana on rivinteeraus. Sentin raolla ilman kivivillaa.

Purin toki kaikki pois, taikaeristeet ulkopuolelle, sisäpuolella sitten saunasatu, ristiinkoolaus ja paneeli. Toivottavasti pysyy yhtä terveenä kuin vanhat seinät. Puukiuas ennen ja taas.