Kodin rempat(DIY)

Eikös siellä ole säätöjalat tai sokkeli kaapin alla? Eihän noita runkoja ikinä suoraan lattiaa vasten laiteta
Varmaan suurin osa on jaloilla, mut kai niitä lattiaan tulevia kylkiäkin voi vastaan vielä tulla. Sellasen rivin kiilaaminen suoraksi onkin sitten ihan hauskaa puuhaa...
Oli mitätahansa, hiukan saarekkeen koosta riippuuen pysyy painollaan paikoillaan tai ei pysy. Toisaalta, kun seuraavan kerran tekee remonttia nii todennäkösesti menee silloin myös lattia uusiksi - ihan sama vaikka valais kii lattiaan:-)
 
En ite oo ikinä nähnyt yhtäkään joka tulis suoraan lattiaan. Tietty ne päätyjen peitelevyt tökätään usein lattiaan kiinni, mutta itse kaapit on aina ollut irti lattiasta. Kellä valmistajalla on tullut suoraan lattiaan?
 
En ite oo ikinä nähnyt yhtäkään joka tulis suoraan lattiaan. Tietty ne päätyjen peitelevyt tökätään usein lattiaan kiinni, mutta itse kaapit on aina ollut irti lattiasta. Kellä valmistajalla on tullut suoraan lattiaan?
tälläinen tuli kahden sekunnin googlaamisella vastaan. kai niitä muitakin on. "kivisiä" on tullut vastaan.

 
Biltemasta saa kaksipuolista teippiä ja etrasta saa vaikka mitä kumimattoa ja soiroja ynnä muuta metrihinnalla. Ja eiköhän se saareke jo itsessään paina sen verran että ei nyt ihan heti liu nurkkaan.
Kiinnitä kaapin sisältä 2-3 kohtaa suoraan lattiaan, jos mahdollista (varoen tarvittaessa johtoja ja lattialämmpitysjohtoja/-putkia). Kaapit yleensä laitetaan vielä kiinni toisiinsa, joten toi pitäisi riittää.
-Kaapin pohja irti, jolloin toi onnistuu tai sitten sokkelin paksuinen puu (sisältä kiinni sokkeliin pohjan alla) ja sopivan pitkä ruuvilla puun läpi tai kaapin sisään kulmarauta ja siitä sitten lattiaan. Tapoja on monia.
@ZZRV Vielä 80-90 luvuilla oli hyvin yleistä käyttää kaappeja joissa kantavana osana oli sokkelit, ei siis jalkoja.
 
Täällä ainakin pieni paikallinen kalustevalmistaja tekee vieläkin "vanhalla lailla" ainakin pyynnöstä.
Hieman halvempihan tuo vanha tapa on ja nopeampi kasatakin jos lattia on suora. Varsinkin jos joku yksittäisen vaatekomeron tms asentaa kuin niiden irtojalkojen kanssa suhmuroida.
 
Omaan remppakohteeseen huoneeseen tulee vedettyä suurimmaksio osaksi pintasähköt. Mieletäni onnistuin melko hyvin vetää johdot. Keittiöön sama homma tulossa. IMG_20250222_194925.jpgIMG_20250222_194919.jpg
 
Pitäisi aloittaa ensi viikolla saunan ja kylppärin purkuhommia. Onko jotain niksejä tai vinkkejä mitä ottaa huomioon? Kaivojen ja ilmanvaihdon suojausta ja purkuun vaan ylhäältä alaspäin? 😀
 
Pitäisi aloittaa ensi viikolla saunan ja kylppärin purkuhommia. Onko jotain niksejä tai vinkkejä mitä ottaa huomioon? Kaivojen ja ilmanvaihdon suojausta ja purkuun vaan ylhäältä alaspäin? 😀

- asbestikartoitus ennen purun aloitusta jos kylpyhuone tehty ennen 1994
- Osastointi tottakai ja alipaineistusta nuo suosittelee ettei pölyy nouse niin paljon.
- Ilmanvaihtokanavat joo kannattaa tukkia myös.
- Riittävästi lihalaatikoita joihin saa purkujätteet ja joku lapio jolla kerätä jätteet.
- Tehokas imuri jossa suodattimen puhdistus
- hyvä hengityssuojain
- lattiakaivo kannattaa uusia remontin yhteydessä ja samalla roilota pyykinpesukoneen poistoputki jos sellainen on tulossa kylpyhuoneeseen

Tuossa varmaan olennaisimmat.
 
Onko kokemuksia kivikomposiitti vinyylin asennuksesta muovimaton päälle? 70-luvun kerrostalo asunto kyseessä. Mitä tulisi ottaa huomioon?
 
Jos alusta on muuten siisti ja tasainen niin onko se välttämätön purkaa? Jos asbestia löytyy niin onko taloyhtiöllä mitään vastuuta vai joutuuko rempan kustantamaan itse?

Itse joutuu maksamaan. Hyvien rakennustapojen mukaan alle ei kannata jättää mitään vanhoja muovimattoja koska ne saattaa alkaa reakoimaan uuden lattiamateriaalin kanssa jolloin saattaa tulla hengitysoireita. Taloyhtiössä joudut tekemään muutosilmoituksen joka tapauksessa tuosta lattiaremontista jolloin ne kertoo oman mielipiteensä mitä siihen pitää tehdä. Aina ne ei vaadi tosin poistamaan vanhaa mattoa alta, mutta parempi poistaa tuossa vaiheessa kuin ihmetellä myöhemmin miksi on kurkku kipeä tai lattia notkuu epätasaisella alustalla.
 
Jos alusta on muuten siisti ja tasainen niin onko se välttämätön purkaa? Jos asbestia löytyy niin onko taloyhtiöllä mitään vastuuta vai joutuuko rempan kustantamaan itse?
Toi on niin vanha talo, että on oletettavaa mattojen olevan kaikissa asunnoissa samaa laatua alunperin.
=> Kysele vaikka isännöitsijältä/naapureilta, miten ovat toimineet ja onko ollut ongelmia. Muuten maton jätöllä parannetaan askeläänieristystä.
=> Jättäisin sen jos ei ole ongelmia aiemmin esiintynyt.
 
Johan täälläki on muutama ihminen valitellut kun ruvennut kärisemään muovit yhteen kun jättänyt vanhaa tavaraa uuden alle. Eli kaikki pois niin ei tule komplikaatoita eikä tarvitse työtä tehdä kahteen kertaan.
 
Mikä on ensimmäinen asia, joka kannattaa huomioida KPH laattoja vaihtaessa, jotta ei tuhoa vahingossa vesieristystä?
 
Mikä on ensimmäinen asia, joka kannattaa huomioida KPH laattoja vaihtaessa, jotta ei tuhoa vahingossa vesieristystä?
Että, et leikkaa/piikkkaa laattaa liian syvältä rikkoen sen vesieristeen. Varovasti esim. "drememillä" hajotat yhden laatan, jotta näet sen paksuuden.
Eka mieluusti mahdollisimman kaukaa suihkusta.
Sitten taltalla poistat sen kiinnityslaastin tarvittavilta osin.
Johan täälläki on muutama ihminen valitellut kun ruvennut kärisemään muovit yhteen kun jättänyt vanhaa tavaraa uuden alle. Eli kaikki pois niin ei tule komplikaatoita eikä tarvitse työtä tehdä kahteen kertaan.
Se, että osalla on ongelmia. Ei tarkoita että kaikilla on, mattoja ja liimoja on monnenlaisia. => Kannattaa tosiaa kysellä talon muiden remontoijien kokemuksia, ennen päätöstään poistaa askeääntä vaimentava matto, kuten suosittelin.
 
Että, et leikkaa/piikkkaa laattaa liian syvältä rikkoen sen vesieristeen. Varovasti esim. "drememillä" hajotat yhden laatan, jotta näet sen paksuuden.
Eka mieluusti mahdollisimman kaukaa suihkusta.
Sitten taltalla poistat sen kiinnityslaastin tarvittavilta osin.
Mihin ihmeeseen sitä dremeliä tarvitaan. Senkus tylpällä lattataltalla kilauttaa viistosti saumasta laatan sivuun. Saattais ihan vasaralla keskelle laattaakin toimia. Olettaen, että kopoja ollaan korjaamassa ja on varalaattoja. Koko lattian uusiminenhan tuossa jo tulikin, ei pienintäkään tolkkua varoa vesieristystä vaan pistää se uusiksi.
 
Että, et leikkaa/piikkkaa laattaa liian syvältä rikkoen sen vesieristeen. Varovasti esim. "drememillä" hajotat yhden laatan, jotta näet sen paksuuden.
Eka mieluusti mahdollisimman kaukaa suihkusta.
Sitten taltalla poistat sen kiinnityslaastin tarvittavilta osin.

Se, että osalla on ongelmia. Ei tarkoita että kaikilla on, mattoja ja liimoja on monnenlaisia. => Kannattaa tosiaa kysellä talon muiden remontoijien kokemuksia, ennen päätöstään poistaa askeääntä vaimentava matto, kuten suosittelin.

Voin sanoa, että jos se laatta on ollut siinä seinässä pidempään kiinni, kuin viikon, niin se laatta on siinä seinässä kiinni, kuin tauti ja saa olla aikamoinen kirugi, että sen yksittäisen laatan saat siitä nätisti pois. Sen jälkeen vielä hiot laastit pois, niin että on puhdas vesieriste. Ei mitään talttoja tai puhkot samalla sen vesieristeen, kun hakkaat laastijäämiä pois. Vielä jos se laatta on kiinni jossain gyproc-seinässä, niin ehjänä et tule saamaan laattaa pois siten, että se vesieriste jäisi alle, samalla lähtee laatan palasten mukana vesieristeet ja sen mukana palasia cyprocista, jolloin helpompaa on koko seinä uusia ja laatoittaa uusiksi. Eli kun kylppäriremontti tehdään, niin vanhat laatat ja matot pois betonipinnalle. Hiotaan ja tasoitetaan, tehdään uudet vesieristeet ja laatoitetaan. Älkää koittako lähteä oikomaan kylppäriremonteissa, vaan tehkää ne kunnolla, niin ei kaduta jälkikäteen.
 
Voin sanoa, että jos se laatta on ollut siinä seinässä pidempään kiinni, kuin viikon, niin se laatta on siinä seinässä kiinni, kuin tauti ja saa olla aikamoinen kirugi, että sen yksittäisen laatan saat siitä nätisti pois. Sen jälkeen vielä hiot laastit pois, niin että on puhdas vesieriste. Ei mitään talttoja tai puhkot samalla sen vesieristeen, kun hakkaat laastijäämiä pois. Vielä jos se laatta on kiinni jossain gyproc-seinässä, niin ehjänä et tule saamaan laattaa pois siten, että se vesieriste jäisi alle, samalla lähtee laatan palasten mukana vesieristeet ja sen mukana palasia cyprocista, jolloin helpompaa on koko seinä uusia ja laatoittaa uusiksi. Eli kun kylppäriremontti tehdään, niin vanhat laatat ja matot pois betonipinnalle. Hiotaan ja tasoitetaan, tehdään uudet vesieristeet ja laatoitetaan. Älkää koittako lähteä oikomaan kylppäriremonteissa, vaan tehkää ne kunnolla, niin ei kaduta jälkikäteen.

Kyllä yksittäisen laatan voi saada pois rikkomatta vesieristettä. ja teoriassa voi koko kylppärin saada raavittua puhtaaksi mutta jos olisi varovainen niin siinä menisi niin kauan että ei siinä mitään järkeä olisi. ja jos ei ole varovainen niin vesieriste on rikki sieltä täältä. Kaikki vaan pois ja uusi vesieriste.
Screenshot_2025-02-25-06-08-40-80_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpgScreenshot_2025-02-25-06-08-55-14_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Kyllä yksittäisen laatan voi saada pois rikkomatta vesieristettä. ja teoriassa voi koko kylppärin saada raavittua puhtaaksi mutta jos olisi varovainen niin siinä menisi niin kauan että ei siinä mitään järkeä olisi. ja jos ei ole varovainen niin vesieriste on rikki sieltä täältä. Kaikki vaan pois ja uusi vesieriste.
Screenshot_2025-02-25-06-08-40-80_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpgScreenshot_2025-02-25-06-08-55-14_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg

Juu ei sitä kuin korkeintaan yksittäisiä laattoja koiteta irroitella, niin että verieriste säilyy. Ja näin lähinnä tehdään vain, jos laatta halki tms. Teoriassa mahdollista uusia koko kylppäri kyllä mutta käytännössä ukaltaisin väittää että homma kusee 99,99% varmuudella jossain vaiheessa, jos kylppäriä alkaisi noin uusimaan. Ja paljonko tuohon sitten aikaa menisi ja miksei sitten samalla vanhaa vesieristettä uusisi, jos kaikki laatatkin pois ottaisi? Niin ei hommassa ole mitään järkeä ajallisesti ja rahallisesti. Juuri yhdessä omassa kohteessani piti vain pari laattaa uusia, niin meni puolet kylppärin laatoista uusiksi. Ei lähtenyt edes betoniseinästä laatat nätisti. Pari eri työmiestä hommaa kokeili ja vaikka kuinka pieniksi palasiksi laattaa porattiin, naputeltiin ja alta koitettiin varovasti irrotella niin lähti aina laatan palasten mukana laastia, vesieristettä ja tasoitetta. Ilmeisesti pohjat oli huonot ja primeria ei oltu käytetty alunperin lisäämään tartuntaa.

Sekä se, että jos yksittäisen laatan uusii ja sitä vesieristettä lähtee, niin se uusi vesieriste pitää saada limitettyä vanhan vesieristeen päälle 30mm.
 
Viimeksi muokattu:
Juu ei sitä kuin korkeintaan yksittäisiä laattoja koiteta irroitella, niin että verieriste säilyy. Ja näin lähinnä tehdään vain, jos laatta halki tms. Teoriassa mahdollista uusia koko kylppäri kyllä mutta käytännössä ukaltaisin väittää että homma kusee 99,99% varmuudella jossain vaiheessa, jos kylppäriä alkaisi noin uusimaan. Ja paljonko tuohon sitten aikaa menisi ja miksei sitten samalla vanhaa vesieristettä uusisi, jos kaikki laatatkin pois ottaisi? Niin ei hommassa ole mitään järkeä ajallisesti ja rahallisesti. Juuri yhdessä omassa kohteessani piti vain pari laattaa uusia, niin meni puolet kylppärin laatoista uusiksi. Ei lähtenyt edes betoniseinästä laatat nätisti. Pari eri työmiestä hommaa kokeili ja vaikka kuinka pieniksi palasiksi laattaa porattiin, naputeltiin ja alta koitettiin varovasti irrotella niin lähti aina laatan palasten mukana laastia, vesieristettä ja tasoitetta. Ilmeisesti pohjat oli huonot ja primeria ei oltu käytetty alunperin lisäämään tartuntaa.

Sekä se, että jos yksittäisen laatan uusii ja sitä vesieristettä lähtee, niin se uusi vesieriste pitää saada limitettyä vanhan vesieristeen päälle 30mm.

Tuokin vähän riippuu missä se laatta on. Jos se on kaukaisimmalla seinässä metrin korkeudessa betoniseinässä niin ei siihen kyllä maailma kaadu vaikkei saisikaan täysin ehjäksi vesieristettä siitä laatan kohdalta. En ainakaan itse alkaisi puolta seinää uusimaan tuommoisen takia. Eri asia sitten jos on siinä vesipisteiden läheisyydessä.
 
Tuokin vähän riippuu missä se laatta on. Jos se on kaukaisimmalla seinässä metrin korkeudessa betoniseinässä niin ei siihen kyllä maailma kaadu vaikkei saisikaan täysin ehjäksi vesieristettä siitä laatan kohdalta. En ainakaan itse alkaisi puolta seinää uusimaan tuommoisen takia. Eri asia sitten jos on siinä vesipisteiden läheisyydessä.

Oikeaoppisesti pitäisi tuo limitys saada aina tehtyä... tai ainakin päästä pois vesialueelta. Tuossa tapauksessa hanakulmarasian ympäriltä jouduttiin alkaa vaihtamaan laattoja.
 
Voin sanoa, että jos se laatta on ollut siinä seinässä pidempään kiinni, kuin viikon, niin se laatta on siinä seinässä kiinni, kuin tauti ja saa olla aikamoinen kirugi, että sen yksittäisen laatan saat siitä nätisti pois. Sen jälkeen vielä hiot laastit pois, niin että on puhdas vesieriste. Ei mitään talttoja tai puhkot samalla sen vesieristeen, kun hakkaat laastijäämiä pois. Vielä jos se laatta on kiinni jossain gyproc-seinässä, niin ehjänä et tule saamaan laattaa pois siten, että se vesieriste jäisi alle, samalla lähtee laatan palasten mukana vesieristeet ja sen mukana palasia cyprocista, jolloin helpompaa on koko seinä uusia ja laatoittaa uusiksi. Eli kun kylppäriremontti tehdään, niin vanhat laatat ja matot pois betonipinnalle. Hiotaan ja tasoitetaan, tehdään uudet vesieristeet ja laatoitetaan. Älkää koittako lähteä oikomaan kylppäriremonteissa, vaan tehkää ne kunnolla, niin ei kaduta jälkikäteen.
Oletin, että yksittäisiä laattoja tässä oltiin vaihtamassa, peukuttamani @Dwerty jo kertoi mitä pitäisi tehdä, jos isompaa alaa uusii.
Ja kyllä jopa Gyprocista saa laatan irti vedeneristettä rikkomatta. Olen noita korjauksia joskus nähnytkin. Hidasta ja varovasti tehtävää hommaa, mutta silti yksittäisen laatan/ laattojen uusiminen on järkevämpää kuin suoraan koko kylppärin laatoituksen ja vedeneristeen uusiminen. Siinä pitää myös vesikalusteita irrotella.
Kiviseiniä ei edes ennen vedeneristetty. Niistä en itse olisi niin huolissani, suihkujen kohdalla tarkempi. Gyproc on sitten ikävämpi, koska ei kestä juurikaan kosteutta, eikä kovaa käsittelyä.
Mihin ihmeeseen sitä dremeliä tarvitaan. Senkus tylpällä lattataltalla kilauttaa viistosti saumasta laatan sivuun. Saattais ihan vasaralla keskelle laattaakin toimia. Olettaen, että kopoja ollaan korjaamassa ja on varalaattoja. Koko lattian uusiminenhan tuossa jo tulikin, ei pienintäkään tolkkua varoa vesieristystä vaan pistää se uusiksi.
Dremel tuli mieleen, koska sillä saa helposti laatan saumat auki ja ,laittamalla akselille tuen, millin tarkkuudella syvyyden sekä laatan paloihin. Terävällä taltalla/Dremelillä sitten hioo laastin pois n. vedeneristeeseen asti. Useinhan noita vain taltalla irrotetaan, mutta siinä helposti menee se viereinenkin laatta rikki.
"Harjoitella"kannattaa sitten kaukana suihkusta, jos on tarvetta.
 
Oletin, että yksittäisiä laattoja tässä oltiin vaihtamassa, peukuttamani @Dwerty jo kertoi mitä pitäisi tehdä, jos isompaa alaa uusii.
Ja kyllä jopa Gyprocista saa laatan irti vedeneristettä rikkomatta. Olen noita korjauksia joskus nähnytkin. Hidasta ja varovasti tehtävää hommaa, mutta silti yksittäisen laatan/ laattojen uusiminen on järkevämpää kuin suoraan koko kylppärin laatoituksen ja vedeneristeen uusiminen. Siinä pitää myös vesikalusteita irrotella.
Kiviseiniä ei edes ennen vedeneristetty. Niistä en itse olisi niin huolissani, suihkujen kohdalla tarkempi. Gyproc on sitten ikävämpi, koska ei kestä juurikaan kosteutta, eikä kovaa käsittelyä.

Dremel tuli mieleen, koska sillä saa helposti laatan saumat auki ja ,laittamalla akselille tuen, millin tarkkuudella syvyyden sekä laatan paloihin. Terävällä taltalla/Dremelillä sitten hioo laastin pois n. vedeneristeeseen asti. Useinhan noita vain taltalla irrotetaan, mutta siinä helposti menee se viereinenkin laatta rikki.
"Harjoitella"kannattaa sitten kaukana suihkusta, jos on tarvetta.
Itse käytin talttaa ja vasaraa sekä timanttikuppilaikkaa. kaikkia sillein sopivan varovaisesti.
 
Kylppäriin pitäisi taso uusia, päälle tulossa stereotyyppinen malja-allas. Kivi/kvartsi/jne olisi tietysti kiva, mutta budjetilla ollaan liikkeellä. Laminaatti, viilu, massiivipuu nyt ainakin. Massiivipuuta on sitten useita laatuja. Tuotteilla on toki hintaeroa, mutta ei merkittävästi. Ulkonäkö on tietysti katsojan silmässä, mutta mikähän noista kestää parhaiten tasolle väkisin jäävää vettä ainakin lasten jäljiltä? Mainospuheissa tietysti kaikki ovat tosi hyviä ja kosteutta kestäviä...
 
Kylppäriin pitäisi taso uusia, päälle tulossa stereotyyppinen malja-allas. Kivi/kvartsi/jne olisi tietysti kiva, mutta budjetilla ollaan liikkeellä. Laminaatti, viilu, massiivipuu nyt ainakin. Massiivipuuta on sitten useita laatuja. Tuotteilla on toki hintaeroa, mutta ei merkittävästi. Ulkonäkö on tietysti katsojan silmässä, mutta mikähän noista kestää parhaiten tasolle väkisin jäävää vettä ainakin lasten jäljiltä? Mainospuheissa tietysti kaikki ovat tosi hyviä ja kosteutta kestäviä...

laminaatti kestää yleensä jos pinnan alle ei pääse kosteutta. kaikki leikkauspinnat suojattava hyvin. lastulevy imee vettä kuin sieni. Massiivipuuta pitää hoitaa ja öljytä. On myös komposiitti tasoja joita voi työstää ns. normaaleilla työkaluilla.
 
Oikeaoppisesti pitäisi tuo limitys saada aina tehtyä... tai ainakin päästä pois vesialueelta. Tuossa tapauksessa hanakulmarasian ympäriltä jouduttiin alkaa vaihtamaan laattoja.

Niinhän se pitää. Oikeaoppisesti sinne seinään ei edes laiteta rikkinäistä laattaa. Jos laatta on mennyt rikki niin silloin on jo kustu homma ja se koitetaan korjata miten parhaaksi nähdään. Tuo pykälä on itseasiassa melko uusi jossa sallitaan ylipäätään laatan vaihto. Aikaisemmin piti koko vesieriste uusia suoraan.
 
Niinhän se pitää. Oikeaoppisesti sinne seinään ei edes laiteta rikkinäistä laattaa. Jos laatta on mennyt rikki niin silloin on jo kustu homma ja se koitetaan korjata miten parhaaksi nähdään. Tuo pykälä on itseasiassa melko uusi jossa sallitaan ylipäätään laatan vaihto. Aikaisemmin piti koko vesieriste uusia suoraan.
Ei ihme, että meillä rakentaminen maksaa. Ovat saaneet lobattua paljon muitakin valtaosin käytännössä turhia määräyksiä. Hyvä, että sentään joku saanut järkeä palauttaa toi paikkaustapa. Esim. Gybroc vesieristetään ensin kosteussululla ja sitten vielä päälle vedeneristysmassa, vaikka pelkästään
kosteussulku riittäisi, kunhan sitä ei raavita laattalaastia asentaessa. (+ Liitokset jotka sallivat pienen elämisen)

Jos joku epäilee, tee testi: Laitat pienelle Gybroc hukkapalalle kosteussulun niin kuin se pitää laittaa => annat kuivua ja sitten laitat pöydälle ja teet silikonilla kaukalon ja täytät sen silikonin kuivuttua vedellä vaikka viikon ajaksi.
=> Eikös sen Gybroc:in pitäisi olla viikon jälkeen läpimärkä, jos vedeneristys (kosteussulku) ei pidä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ihme, että meillä rakentaminen maksaa. Ovat saaneet lobattua paljon muitakin valtaosin käytännössä turhia määräyksiä. Hyvä, että sentään joku saanut järkeä palauttaa toi paikkaustapa. Esim. Gybroc vesieristetään ensin kosteussululla ja sitten vielä päälle vedeneristysmassa, vaikka pelkästään
kosteussulku riittäisi, kunhan sitä ei raavita laattalaastia asentaessa. (+ Liitokset jotka sallivat pienen elämisen)

Jos joku epäilee, tee testi: Laitat pienelle Gybroc hukkapalalle kosteussulun niin kuin se pitää laittaa => annat kuivua ja sitten laitat pöydälle ja teet silikonilla kaukalon ja täytät sen silikonin kuivuttua vedellä vaikka viikon ajaksi.
=> Eikös sen Gybroc:in pitäisi olla viikon jälkeen läpimärkä, jos vedeneristys (kosteussulku) ei pidä.

Kosteussulut korkeintaa keittiöihin jos edes sinnekään. Mieluiten primeri + vesieriste. Gyprocin tulee olla märkätilassa GRI13 märkätilalevy.
 
Ei ihme, että meillä rakentaminen maksaa. Ovat saaneet lobattua paljon muitakin valtaosin käytännössä turhia määräyksiä. Hyvä, että sentään joku saanut järkeä palauttaa toi paikkaustapa. Esim. Gybroc vesieristetään ensin kosteussululla ja sitten vielä päälle vedeneristysmassa, vaikka pelkästään
kosteussulku riittäisi, kunhan sitä ei raavita laattalaastia asentaessa. (+ Liitokset jotka sallivat pienen elämisen)

Jos joku epäilee, tee testi: Laitat pienelle Gybroc hukkapalalle kosteussulun niin kuin se pitää laittaa => annat kuivua ja sitten laitat pöydälle ja teet silikonilla kaukalon ja täytät sen silikonin kuivuttua vedellä vaikka viikon ajaksi.
=> Eikös sen Gybroc:in pitäisi olla viikon jälkeen läpimärkä, jos vedeneristys (kosteussulku) ei pidä.

Ongelmahan ei ole etteikö se kosteussulku pitäisi vettä vaan se että siihen ei saada riittävän paksua kerrosta jotta se kestäisi varmasti kylpyhuoneen käyttöiän ja rakenteiden mahdolliset liikkeet. Kosteussulkuahan ei edes laiteta yleensä vedeneristeen alle vaan se on ihan primeri jonka tehtävä on parantaa vedeneristeen tartuntaa (sitoo pölyn ja muodostaa pinnan johon tarttuu varmasti.) Vedeneristeeseen laitetaan muutenkin kulmiin vahvikenauhat joita ei primeriin voisi laittaa. Myös lopullisen vedeneristeen kerrospaksuudet on määritetty jotta riittävä kestävyys saavutetaan. Kaivonkohtakin olisi melko hankala tehdä pelkällä kosteussululla.

Kosteussulut korkeintaa keittiöihin jos edes sinnekään. Mieluiten primeri + vesieriste. Gyprocin tulee olla märkätilassa GRI13 märkätilalevy.

Ei se GRI13 märkätilalevy mikään pakollinen ole. Yhtälailla EK-kipsilevy kelpaa kunhan on riittävän tiheä runkotolpitus. Jossain tapauksessa voidaan käyttää myös kaksinkertaista EK-levyä.
 
Tuo pykälä on itseasiassa melko uusi jossa sallitaan ylipäätään laatan vaihto. Aikaisemmin piti koko vesieriste uusia suoraan.
Oliko tietoa mikä pykälä on kyseessä?
Gyprocin tulee olla märkätilassa GRI13 märkätilalevy.
Mut jos ei käytä Saint-Gobainin tuotteita? Valmistajat (sekä vesieriste, että kipsilevy) ohjeistavat käyttämään tiettyjä levyjä, mutta rakennesuunnittelija voi "suunnitella" toisenkin levyn, jos tilaaja niin haluaa.
 
Ei se GRI13 märkätilalevy mikään pakollinen ole. Yhtälailla EK-kipsilevy kelpaa kunhan on riittävän tiheä runkotolpitus. Jossain tapauksessa voidaan käyttää myös kaksinkertaista EK-levyä.

Ja kyllä tulppa/tyroc levyä käytetään usein märkätiloissa kipsin sijaan. Tai kuitusementtilevyä.
 
Oliko tietoa mikä pykälä on kyseessä?

Mut jos ei käytä Saint-Gobainin tuotteita? Valmistajat (sekä vesieriste, että kipsilevy) ohjeistavat käyttämään tiettyjä levyjä, mutta rakennesuunnittelija voi "suunnitella" toisenkin levyn, jos tilaaja niin haluaa.
RT 84-11093 Asuntojen märkätilojen korjaus korttiin viitataan. Screenshot_2025-02-25-19-19-36-92_f541918c7893c52dbd1ee5d319333948.jpg
edit lisätty kohta kortista
Screenshot_2025-02-25-19-24-33-01_f541918c7893c52dbd1ee5d319333948.jpg
 
Oliko tietoa mikä pykälä on kyseessä?

Mut jos ei käytä Saint-Gobainin tuotteita? Valmistajat (sekä vesieriste, että kipsilevy) ohjeistavat käyttämään tiettyjä levyjä, mutta rakennesuunnittelija voi "suunnitella" toisenkin levyn, jos tilaaja niin haluaa.

En ikävä kyllä muista tarkkaa pykälää. Jollain kurssilla joskus käytiin noita läpi ja oli tuosta laatan vaihtamisesta puhetta silloin.
 
Jees, tuossahan tuota jo olikin valmistajan ohjetta ja viittausta RT-korttiin. Kumpikaan ei ihan pykälä, siis lakimielessä, mutta noudatettavia ohjeita kuitenkin.

Onhan noita laattoja vaihdettu jo vuosikausia, itsekin olen nähnyt näitä ainakin 15v ajan. Voi olla ettei silloin ole ollut valmistajan siunausta asialle, mutta vaihdettu on.
 
Ongelmahan ei ole etteikö se kosteussulku pitäisi vettä vaan se että siihen ei saada riittävän paksua kerrosta jotta se kestäisi varmasti kylpyhuoneen käyttöiän ja rakenteiden mahdolliset liikkeet. Kosteussulkuahan ei edes laiteta yleensä vedeneristeen alle vaan se on ihan primeri jonka tehtävä on parantaa vedeneristeen tartuntaa (sitoo pölyn ja muodostaa pinnan johon tarttuu varmasti.) Vedeneristeeseen laitetaan muutenkin kulmiin vahvikenauhat joita ei primeriin voisi laittaa. Myös lopullisen vedeneristeen kerrospaksuudet on määritetty jotta riittävä kestävyys saavutetaan. Kaivonkohtakin olisi melko hankala tehdä pelkällä kosteussululla.
Mikäs sen kosteussulun sieltä laatan alta kuluttaisi? (Ei ainakaan niistä, joita olen avannut). Kaivojahan ei gybroc seinissä ole (joissain lattioissa kylläkin). Voihan sitä nurkkaakin testata:
Laittaa kahden levyn palan väliin vaikka 6mm lev. silikoni, sen kuivuttua päälle nauhan kanssa kosteussulun, sitten toi vesikaukolo jne. Viikon kuluttua taivuttaa levyjä vähän, yleensä se liike jää alle 1mm vaikka sattuis liikkumaankin ja kiviseineinissä ei juurikaan. Lähinnä liikettä syntyy levyn ja kiviaineksen liitoksissa.

Yleensä noissa on ongelmana lattian ja seinän rajakohta, jossa vesi voi seistä. Tai "uida" ei täyteen kitatuissa lattiasaumoissa.

En ole tota tapaa testannut, mutta epäilen että on teknisesti riittävä huollisesti tehtynä.
Ennen vanhaan kaikissa maanvaraisissa bet. lattioissa ja kiviseinissä ei edes ollut vesieristeitä.
 
Jees, tuossahan tuota jo olikin valmistajan ohjetta ja viittausta RT-korttiin. Kumpikaan ei ihan pykälä, siis lakimielessä, mutta noudatettavia ohjeita kuitenkin.

Onhan noita laattoja vaihdettu jo vuosikausia, itsekin olen nähnyt näitä ainakin 15v ajan. Voi olla ettei silloin ole ollut valmistajan siunausta asialle, mutta vaihdettu on.

Joo varmaan se oli kanssa joo toi RT-kortti johon siellä viitattiin. Oot oikeessa, ei oo siis virallinen pykälä vaan ohjeistus. Tottakai niitä on vaihdettu, ei se ohjeistuksen puuttuminen sitä meinaa ettei niin vois tehdä. Varmaan on vaan ollut joku vakuutusjuttu että ei oo aikasemmin vedeneristeen valmistajat tai muut tahot ottaneet mitään vastuuta tuollaisesta hommasta vaan mennyt aina "omaan piikkiin"

Mikäs sen kosteussulun sieltä laatan alta kuluttaisi? (Ei ainakaan niistä, joita olen avannut). Kaivojahan ei gybroc seinissä ole (joissain lattioissa kylläkin). Voihan sitä nurkkaakin testata:
Laittaa kahden levyn palan väliin vaikka 6mm lev. silikoni, sen kuivuttua päälle nauhan kanssa kosteussulun, sitten toi vesikaukolo jne. Viikon kuluttua taivuttaa levyjä vähän, yleensä se liike jää alle 1mm vaikka sattuis liikkumaankin ja kiviseineinissä ei juurikaan. Lähinnä liikettä syntyy levyn ja kiviaineksen liitoksissa.

Yleensä noissa on ongelmana lattian ja seinän rajakohta, jossa vesi voi seistä. Tai "uida" ei täyteen kitatuissa lattiasaumoissa.

En ole tota tapaa testannut, mutta epäilen että on teknisesti riittävä huollisesti tehtynä.
Ennen vanhaan kaikissa maanvaraisissa bet. lattioissa ja kiviseinissä ei edes ollut vesieristeitä.

No esimerkiksi vaikkapa siellä laatan alla virtaava vesi... Kyllähän noita vanhoja homehtuneita kylpyhuoneita korjataankin jatkuvasti joista puuttunut juurikin vedeneristys.
 
Joo varmaan se oli kanssa joo toi RT-kortti johon siellä viitattiin. Oot oikeessa, ei oo siis virallinen pykälä vaan ohjeistus. Tottakai niitä on vaihdettu, ei se ohjeistuksen puuttuminen sitä meinaa ettei niin vois tehdä. Varmaan on vaan ollut joku vakuutusjuttu että ei oo aikasemmin vedeneristeen valmistajat tai muut tahot ottaneet mitään vastuuta tuollaisesta hommasta vaan mennyt aina "omaan piikkiin"
Voi olla aika pitkä keskustelu että valmistaja tai muu taho ottaisi vastuuta vaikka miten olisi ohjeiden mukaan tehty. Artisti sen aina maksaa.
 
Ei se GRI13 märkätilalevy mikään pakollinen ole. Yhtälailla EK-kipsilevy kelpaa kunhan on riittävän tiheä runkotolpitus. Jossain tapauksessa voidaan käyttää myös kaksinkertaista EK-levyä.

Väärin. RT 84-11166 "Märkätilojen rakenteet ja kohta 3.0 "Levytykset tehdään märkätilaan soveltuvista rakennuslevyistä levyvalmistajan ohjeiden mukaan. " Tavallinen Gyprocin valmistama GNE13 kipsilevy tai GEK ei ole märkätilaan näin ollen sopiva. Valmistaja ei ole tarkoittanut noita märkätiloihin.

Ps. En viittaa nyt kehenkään suoranaisesti, mutta jättäkää hommat ammattilaisille / suunnittelijoille ja älkää ottako tältä foorumilta kaikkia oppeja... T. Rakennusmestari
 
Väärin. RT 84-11166 "Märkätilojen rakenteet ja kohta 3.0 "Levytykset tehdään märkätilaan soveltuvista rakennuslevyistä levyvalmistajan ohjeiden mukaan. " Tavallinen Gyprocin valmistama GNE13 kipsilevy tai GEK ei ole märkätilaan näin ollen sopiva. Valmistaja ei ole tarkoittanut noita märkätiloihin.
RMK kokoelmassa ollee? vieläkin "tai muuten toimivaksi osoitettu" lause. Meillä on vuosikymmeniä käytetty tavallista Gybroc-levyä OK-talojen kylpyhuoneissa kosteus/vedeneristettynä ilman ongelmia (ellei ole työvirheitä tehty). => näyttöä toimivuudesta on.
 
Väärin. RT 84-11166 "Märkätilojen rakenteet ja kohta 3.0 "Levytykset tehdään märkätilaan soveltuvista rakennuslevyistä levyvalmistajan ohjeiden mukaan. " Tavallinen Gyprocin valmistama GNE13 kipsilevy tai GEK ei ole märkätilaan näin ollen sopiva. Valmistaja ei ole tarkoittanut noita märkätiloihin.

Ps. En viittaa nyt kehenkään suoranaisesti, mutta jättäkää hommat ammattilaisille / suunnittelijoille ja älkää ottako tältä foorumilta kaikkia oppeja... T. Rakennusmestari

pitäisi olla GRI13 märkätilalevyä.

 
RMK kokoelmassa ollee? vieläkin "tai muuten toimivaksi osoitettu" lause. Meillä on vuosikymmeniä käytetty tavallista Gybroc-levyä OK-talojen kylpyhuoneissa kosteus/vedeneristettynä ilman ongelmia (ellei ole työvirheitä tehty). => näyttöä toimivuudesta on.

Ja kannattaa muistaa että osa rakentamismääräyskokoelmista on kumottu ja korvattu ympäristöministeriön määräyksillä.
 
RMK kokoelmassa ollee? vieläkin "tai muuten toimivaksi osoitettu" lause. Meillä on vuosikymmeniä käytetty tavallista Gybroc-levyä OK-talojen kylpyhuoneissa kosteus/vedeneristettynä ilman ongelmia (ellei ole työvirheitä tehty). => näyttöä toimivuudesta on.

Jos tarkoitat rakennusmääräyskokoelmaa niin se on kumottu 2017 ja tilalle tuli ympäristöministeriön rakentamismääräykset. Lähtökohtaisesti kuitenkin rt-kortit ohjaavat työn tekoa meillä suomessa ja ne ohjaavat näin ollen myös hyvää rakentamistapaa. Mikäli itse rakennuttaisin omakotitaloa tms. ja urakoitsija pistäisi tavallista kipsilevyä seinään märkätilassa ja saisin tämän tietää, niin pistäisin urakoitsijan tekemään työn uudelleen.
 
Jos tarkoitat rakennusmääräyskokoelmaa niin se on kumottu 2017 ja tilalle tuli ympäristöministeriön rakentamismääräykset. Lähtökohtaisesti kuitenkin rt-kortit ohjaavat työn tekoa meillä suomessa ja ne ohjaavat näin ollen myös hyvää rakentamistapaa. Mikäli itse rakennuttaisin omakotitaloa tms. ja urakoitsija pistäisi tavallista kipsilevyä seinään märkätilassa ja saisin tämän tietää, niin pistäisin urakoitsijan tekemään työn uudelleen.
Urakoitsija laittaa sen mitä työselityksessä, rakenneleikkauksessa määrätään. Meillä on ollut useita RT-korttien vääriä ohjeita, siksi mainitsemani lause jätettiin. Tota uutta ympäristöministeriön rakentamismääräykse en ole lukenut, mutta kannatan terveen järjen käyttöä. Ohje ei ole määräys.

Edit: Huomasin ton "Ps. T. Rakennusmestari" Voihan täällä olla paremmin koulutettujakin vastailemassa. Mestaritkin oppivat halutessaan näkemään miten rakenteet vuosien kulutusta kestää ja sen, että asioita voi tehdä usealla tavalla. :)
 
Viimeksi muokattu:
Urakoitsija laittaa sen mitä työselityksessä, rakenneleikkauksessa määrätään. Meillä on ollut useita RT-korttien vääriä ohjeita, siksi mainitsemani lause jätettiin. Tota uutta ympäristöministeriön rakentamismääräykse en ole lukenut, mutta kannatan terveen järjen käyttöä. Ohje ei ole määräys.

Näinhän se on, mutta mikä sitten on sitä hyvää rakentamistapaa, jos tiedetään että väärin tehdään. Voi sitä myös suunnittelijoita kyseenalaistaa ja varmistaa asioita. Näin joudun itse työnjohtajana välillä tekemään tai jos muutoksia halutaan tehdä. Lähtökohtaisesti rt-kortit on tehty alan ammattilaisten kesken ohjaamaan työtä. Joka tapauksessa ei ole hyvän rakentamistavan mukaista tehdä asioita miten sattuu. Meillä sopimuksissa viitataan aina eri rylleihin ja yseen ja rylleissä viitataan rt-kortteihin.
 
Väärin. RT 84-11166 "Märkätilojen rakenteet ja kohta 3.0 "Levytykset tehdään märkätilaan soveltuvista rakennuslevyistä levyvalmistajan ohjeiden mukaan. " Tavallinen Gyprocin valmistama GNE13 kipsilevy tai GEK ei ole märkätilaan näin ollen sopiva. Valmistaja ei ole tarkoittanut noita märkätiloihin.

Ps. En viittaa nyt kehenkään suoranaisesti, mutta jättäkää hommat ammattilaisille / suunnittelijoille ja älkää ottako tältä foorumilta kaikkia oppeja... T. Rakennusmestari

Alkoi mietityttämään asia voiko tosiaan olla näin niin tutkin gyprocin ohjeista mitä siellä sanotaan ja tälläinen taulukko löytyi sieltä

1740511797031.png


Ei jää tässä paljoakaan tulkinnanvaraa. Huomattavasti yksiselitteisempi kuin toi sun viittaama RT-kortti.
Nyt tiedät sinäkin ensi kerralla että GEK-13 kelpaa kyllä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
269 226
Viestejä
4 656 297
Jäsenet
76 387
Uusin jäsen
TJ8

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom