Kodin rempat(DIY)

Muutama lasikuitutapetti seinä pitäis levyttää yli saneerausgyprocilla, mutta seinillä on pistorasioita ja valokatkaisijoita. Ilmeisesti nuo tarvitsevat korokerenkaat, kun seinän pinta nousee? Vai onko noita jotenkin muuten kätevämpi saada sen 6 millin verran ylöspäin? Äkkiseltään en löytänyt edes rautakaupan valikoimasta 6 millistä korokerengasta.
Ootko kokeillut repiä sitä tapettia irti? Mulla nuo on lähtenyt aina johtuu helpostikin - vaatii toki voimaa mutta lasikuitutapetti ei repeile. Jäljelle jää yleensä hyvinkin röpelöinen pinta, mutta tuo on helppo ylitasoittaa.
 
Sitten kysymys part 2, vanhat seinät on gyproccia myös, mutta kun tuo saneerauslevy on ohuempaa ja kevyempää, niin voiko sen ruuvata suoraan vanhaan gyprociin mihin kohtaan tahansa, vai täytyykö osua samoihin koolauksiin kuin missä aiemmat levyt on? Ilmeisesti saneerausgyprocin voi myös liimata etenkin kiviseinälle asennettaessa, mutta mielummin tapetin päälle vetäisin ruuveilla.

Miksi laittaa saneerausgyproccia kun sen joutuu kuitenkin tasoittamaan joka vähintään pelkiltäänkin yhtä kova työ kuin ylitasoitus ylimääräisestä levytyksestä ym seinän korotuksesta johtuvista lisähommista puhumattakaan.
 
Jos lasikuitutapettia lähtee ylitasoittamaan, niin pitää olla varma että se on täysin kiinni alustassa joka kohdasta tai muuten lopputulos jää todella tökeröille kupruille. Saneerauslevyt on sikäli varmempi.
 
Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti 5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?
 
Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti 5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?

Ontelolaatoista oli tosi hyvää infoa tuossa vähän aiemmin: Kodin rempat(DIY)

äkkiseltään sanoisin että olis kyllä syytä varmistaa suunnittelijalta, ettei lähde lattia alta
 
Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti 5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?

Kyllähän tuohon pitää hakea muutosilmoitus taloyhtiöltä, varmaan jo siinä käydään kyllä läpi mitä tuohon vaaditaan. Aika riskaapelia ontelolaattoja on roilotella varsinkaan jos joudut ajamaan muuten kuin laatan suuntaista roiloa.
 
Kylppärin kohdalla on todennäköisesti jo valmiiksi aukotuksia jotka on pakko huomioida ennen kuin tekee uusia, 5cm roilous rikkoo jo pintapunokset jos niitä osuu kohdalle. Mä ei ainakaan uskaltaisi tehdä laatoille muuta kuin pistemäisiä reikiä ontelon kohdalle ilman alkuperäisiä rakennepiirustuksia ja aika herkästi tulisi kysyttyä rakennesuunnittelijan konsultaatiota jos kyseessä olisi yhtään isompi asia. Roiloaminen on vielä suhteellisen raju toimenpide, koska se heikentää laattaa koko roilon matkalta.
 
Tuohon aiempaan ontelolaattaan kiinnittämis episoodiin, josko täällä joku joskus painii samanlaisen haasteen kanssa.

Katon ontelolaatat oli 265mm paksua Partekin(?) 5 onteloista laattaa suunnilleen ao. kuvan mukaisilla mitoilla. Erinäisissä alan liikkeissä tuli vähän ristiriitaisia ehdotuksia millä kiinnittää noita. Laitoin kannakkeet kiinni Sormatin betoniruuveilla(S-CSA P 6x45). Asennus oli ihan suht kivuton, kunhan sai selviteltyä ensin mihin kohtaan voi porata. Kiitoksia täällä jeesanneille.

1731063831769.png
 
Osaisiko joku suositella roskasihtiä tällaiseen vanhan malliseen keittiön lavuaariin, jossa nuo aukot ovat samalla tasolla altaan pohjan kanssa? Kaikki mitä pikaisella etsinnällä löysin sopii ainoastaan noihin uudempiin malleihin jossa on syvennys.

145636430.jpg
 
Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti 5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?
Noita ei saa roilota ilman taloyhtiön ja rakennesuunnittelijan lupaa (kantava rakenne, luvanvaraista). Tosta aiheuttuu pysyvää äänihaittaa alakertaan sekä teräksiä ei saa katkaista.
Lähtisin asemassasi miettimään uudessa sijainnissa olevan keittiön viemärin tuontia keittiö kalusteiden sokkelissa (tarvittaessa kaapin sisällä) ja tarvittavilta osin keittiön viemärin kotelointi kph lattian päällä, jos mahdollista. Hetken päästä sitä koteloa ei enää edes huomaa (silmä tottuu) ja äänihaitat alakertaan olevat lähes olemattomat ja kantavuusongelmia ei ole. Seinän sisällä voi olla putkia/johtoja.
 
Noissa pesuhuoneiden lattiaratkaisuissahan on isoja eroja eri vuosikymmenten tuotoksissa.
-70 luvulla ontelolaatan päälle valettiin oma pintakerros, jossa nuo sivuhaaraputket/lattiakaivot ja samalla myös kaadot on tehty. Tämän ratkaisunhan tunnistaa siitä, että kylpyhuoneen lattia on muuta asuntoa korkeammalla.
Myöhemmin ontelolaatasta puuttuu ns yläosa, kun haluttiin että kylppäriin ei tule kynnystä. Tässäkään ratkaisussa roilotus ei varsinaisesti ns kantavaan rakenteeseen ulotu kunhan ei satuta varsinaiseen onteloon sitä tehdessä.

Joka tapauksessa noissa muutoksissa on aina oltava taloyhtiön lupa ja sen kautta selviää onko moinen roilotus edes ns vaihtoehto kyseisessä rakenteessa.
 
En nyt parempaakaan threadia keksinyt niin kysytään vaikka täällä. Pitäisi saada vessan kapealle pöytätasolle hieman lisätilaa, n. 10-20cm syvyyssuunnassa ja leveytenä jotain 60-90cm. Ajattelin jotain tällaista joka olisi "bolt on" tai sitten pelkkiä kiinnitysosia ja hommaisi levymateriaalin jostain.

Ennen kuin tilaan edellämainituista jomman kumman niin millähän hakusanalla tollasta "desk extender" levyä kiinnityksineen tai noita kiinnityspaloja löytäisi Suomesta?

Mietin kanssa että jos löytyisi joku vanha kaluste/hyllylevy niin siitä sirkkelöimällä ja kiinnittämällä vaikka naulauslevyllä nykyisen pöytälevyn pohjaan saisi varmaan ihan käypäsen pelin ja halvalla. Taitto-ominaisuus (kuten noissa Amazonin tuotteissa) ei ole niin välttämätön jos levy on tarpeeksi kapea.
 
Betonilattiasta olisi muutama kysymys.

Kellarin teknisessä on reilut 10 v sitten saneerattu betonilattia. Lattiaan on tullut pieni kolhu, ja alta pilkottaa jonkinlaista pu-vaahdon kaltaista tavaraa. Mitähän se mahtaa olla? Sijainti on melko keskellä tilaa, joten ei tuon pitäisi mitään irrotuskaistaakaan olla. Mitenkähän tuo kannattaisi lähteä paikkaamaan, irtoava aines pois ja jollakin betoninkorjausmassalla täyttö?

Tuo lattia myös jonkun verran pölyää, mitään erityisempää pintakäsittelyä tuossa ei taida olla. Jos tuon maalaisi, niin riittäisiköhän pelkkä pesu ja imurointi, vai täytyykö ryhtyä hiontahommiin? Solmasterin UR300-maalia olen pohtinut, sen luvataan olevan jonkun verran hengittävä. Tuossa kun on maanvarainen laatta alla joten teoriassa sieltä saattaa kosteutta nousta.

IMG_3588.jpeg
 
En nyt parempaakaan threadia keksinyt niin kysytään vaikka täällä. Pitäisi saada vessan kapealle pöytätasolle hieman lisätilaa, n. 10-20cm syvyyssuunnassa ja leveytenä jotain 60-90cm. Ajattelin jotain tällaista joka olisi "bolt on" tai sitten pelkkiä kiinnitysosia ja hommaisi levymateriaalin jostain.

Ennen kuin tilaan edellämainituista jomman kumman niin millähän hakusanalla tollasta "desk extender" levyä kiinnityksineen tai noita kiinnityspaloja löytäisi Suomesta?

Mietin kanssa että jos löytyisi joku vanha kaluste/hyllylevy niin siitä sirkkelöimällä ja kiinnittämällä vaikka naulauslevyllä nykyisen pöytälevyn pohjaan saisi varmaan ihan käypäsen pelin ja halvalla. Taitto-ominaisuus (kuten noissa Amazonin tuotteissa) ei ole niin välttämätön jos levy on tarpeeksi kapea.
Millainen se nykyinen on? Miksi et vaihtaisi koko levyä halutun kokoiseen? Laminaattilevy maksaa muutaman kympin ja tarvittaessa leikkaavat liikkeessä määrämittaan.
 
Tuo lattia myös jonkun verran pölyää, mitään erityisempää pintakäsittelyä tuossa ei taida olla. Jos tuon maalaisi, niin riittäisiköhän pelkkä pesu ja imurointi, vai täytyykö ryhtyä hiontahommiin? Solmasterin UR300-maalia olen pohtinut, sen luvataan olevan jonkun verran hengittävä. Tuossa kun on maanvarainen laatta alla joten teoriassa sieltä saattaa kosteutta nousta.
Peittaus noille betonilattioille on tapana tehdä ennen maalausta.

 
Betonilattiasta olisi muutama kysymys.

Kellarin teknisessä on reilut 10 v sitten saneerattu betonilattia. Lattiaan on tullut pieni kolhu, ja alta pilkottaa jonkinlaista pu-vaahdon kaltaista tavaraa. Mitähän se mahtaa olla? Sijainti on melko keskellä tilaa, joten ei tuon pitäisi mitään irrotuskaistaakaan olla. Mitenkähän tuo kannattaisi lähteä paikkaamaan, irtoava aines pois ja jollakin betoninkorjausmassalla täyttö?

Tuo lattia myös jonkun verran pölyää, mitään erityisempää pintakäsittelyä tuossa ei taida olla. Jos tuon maalaisi, niin riittäisiköhän pelkkä pesu ja imurointi, vai täytyykö ryhtyä hiontahommiin? Solmasterin UR300-maalia olen pohtinut, sen luvataan olevan jonkun verran hengittävä. Tuossa kun on maanvarainen laatta alla joten teoriassa sieltä saattaa kosteutta nousta.

IMG_3588.jpeg

Näyttää tuo pu siltä, että siihen on vaan osunut joku roska valun yhteydessä. Teoriassa siinä voisi olla reikäkin, mutta hankala nähdä syytä moiseen. Joka tapauksessa putsaus ja täyttö sopivalla tavaralla. Noin pieni kuoppa menee melkein millä tahansa. S30 ehkä itse pistäisin, näyttänee aika samalta kuin tuo nykyinen.
 
Peittaus noille betonilattioille on tapana tehdä ennen maalausta.

Tuossa näyttää olevan jo runkokiviaines näkyvissä, joten sementtiliimaa ei ole --> peittaus tarpeeton. Jos tuon maalaa niin huolellinen imurointi riittää. Toki ensin tuo urkkuvaahtopallon poiskaivaminen ja paikkaus. Raekoko pitää olla pieni, S30 on turhan isoa. S10 maksimissaan. Huolellinen kastelu ennen ja jälkeen paikkauksen.
 
Tuossa näyttää olevan jo runkokiviaines näkyvissä, joten sementtiliimaa ei ole --> peittaus tarpeeton. Jos tuon maalaa niin huolellinen imurointi riittää. Toki ensin tuo urkkuvaahtopallon poiskaivaminen ja paikkaus. Raekoko pitää olla pieni, S30 on turhan isoa. S10 maksimissaan. Huolellinen kastelu ennen ja jälkeen paikkauksen.
S06:sta fescon ei ainakaan suositellut kuin kattoon ja seiniin. S30 toimii kyllä helposti, kuopasta kannataa tietysti tehdä riittävän syvä, että paikka pysyy paremmin.
 
Weberit tuppaa vaan olemaan poskettomissa hinnoissa. Voi olla myös henk. koht. asennevamma, mutta yleensä yritän tehdä paikkaukset muistuttamaan alkuperäistä laatua. Tuollainen hienojakoinen lätkä erottuu ikävästi maaalatusta lattiasta (jos ei hio koko lattiaa).
 
Weberit tuppaa vaan olemaan poskettomissa hinnoissa. Voi olla myös henk. koht. asennevamma, mutta yleensä yritän tehdä paikkaukset muistuttamaan alkuperäistä laatua. Tuollainen hienojakoinen lätkä erottuu ikävästi maaalatusta lattiasta (jos ei hio koko lattiaa).

Toki on hyvä jos ois lähellä alkuperäisen ulkonäköä. Itsellä menee kuitenkin rakenteen kestävyys tälläisessä tapauksessa ulkonäön edelle, koska jos paikka pettää niin on enään vaikea saada korjattua huomaamattomaksi.

Toi paikka on niin pieni että epäilen että se ei kyllä erotu maalin alta minnekkään. Kukaan ei tosin oo tainut mainita mitä maalia tuohon tulee, mut lattiamaalit on usein aika paksua kampetta.

Meneehän tuo aika hifistelyn puolelle. Melko samahan se on loppujenlopuksi mitä kampetta tuohon käyttää. Olennaisinta että hyvä tartunta varmistetaan.
 
Pitäisi akustiikkalevyjä kiinnittää kattoon, enkä haluaisi liimailla niitä. Koko kattoa ei ole tarkoitus levyttää. Onko kokemuksia mitenkä onnistuisi magneeteilla kiinnitys? Eli esimerkiksi 4 magneettia kattoon ruuveilla (esim näitä) ja liimaisi metalliset vastakappaleet levyihin? Magneettien tarttumisvoima 0.8kg/kpl, levyn paino noin 1.5kg. Riittäisikö 4 magneettia yhteensä, 3.6kg? Tehokkaamman magneetin tartuntavoima 8kg, mikä kuullostaa liian suurelta. Heikkeneekö magneettien pito ajan kanssa, alkaako levyt tippuilla parin vuoden päästä?


Toinen vaihtoehto mitä harkitsen olisi tehdä kehikko levyn taakse, jossa ruuvikolot. Tyyliin miten seinälle usein ripustellaan esineitä. Mutta siinä olisi askaroimista enemmän, enkä ole löytänyt myöskään valmista ratkaisua.
 
Pitäisi akustiikkalevyjä kiinnittää kattoon, enkä haluaisi liimailla niitä. Koko kattoa ei ole tarkoitus levyttää. Onko kokemuksia mitenkä onnistuisi magneeteilla kiinnitys? Eli esimerkiksi 4 magneettia kattoon ruuveilla (esim näitä) ja liimaisi metalliset vastakappaleet levyihin? Magneettien tarttumisvoima 0.8kg/kpl, levyn paino noin 1.5kg. Riittäisikö 4 magneettia yhteensä, 3.6kg? Tehokkaamman magneetin tartuntavoima 8kg, mikä kuullostaa liian suurelta. Heikkeneekö magneettien pito ajan kanssa, alkaako levyt tippuilla parin vuoden päästä?


Toinen vaihtoehto mitä harkitsen olisi tehdä kehikko levyn taakse, jossa ruuvikolot. Tyyliin miten seinälle usein ripustellaan esineitä. Mutta siinä olisi askaroimista enemmän, enkä ole löytänyt myöskään valmista ratkaisua.
Mikset ruuvaa suoraan kattoon kiinni?
 
Käsittääksen näissä ei ole piilokiinnikkeitä enkä haluaisi ruuvinkantoja näkyvin pintaan.
Mitäs jos laitat pienet koukut kattoon ja vastinkappaleet levyjen taakse. Nosto paikalleen ja koukkujen kääntö pihdeillä kiinni toisiinsa? Noita koukkuja löytyy vaikka mimmosia, ja levyt jäis noiden kanssa ns. kellumaan? Magneetteihin en luottais, tippuu jo herkästi jos läväyttää hermostuksissaan oven kiinni painokkaammin.
 
Magneetit kestää kyllä eikä "vanhene". Käteviä jos on esim. sulku tms. johon pitää päästä käsiksi helposti, itsellänikin on magneetilla jokin kalustelevy paikoillaan. Kannattaa vaan testata vastakappaleiden materiaali (jos irto-osista kasaat, mutta perus tokmannit/puuilot saa valmiita settejä), esim. rosteriin ei tartu ja epämääräiset chinesiumit ottaa kiinni miten ottaa. Samoin voimaan vaikuttaa paljon kontakti, hyvänkin magneetin teho tippuu murto-osaan kun magneetti jää kantamaan ruuvia vasten eikä ota kunnolla vastakappaleeseen. Siksi nuo perinteiset kalusteovien "lukot" on monesti toteutettu niin että magneetti on irrallaan siellä muovirungossa jolloin osien ei tarvitse olla täysin suorassa toisiinsa nähden.

Kunnollinen kaksipuoleinen teippi omien kokemuksien perusteella pitää vaikka kaapit seinillä, mutta poistossa omat hankaluudet.

Mutta erilaisia tapoja on paljon, esim. muutama valkoinen L-koukku sivuille ei välttämättä ole superruma vaikka ruuvinkantoja ei haluaisikaan. Toki koukuilla rakentaa helposti kokonaan piiloonkin kuten jo mainittiinkin.
 
Käsittääksen näissä ei ole piilokiinnikkeitä enkä haluaisi ruuvinkantoja näkyvin pintaan.
Itse laitoin yhden seinän juuri mustilla kipsilevyruuveilla. Ei jää näkyvviin juuri mitään, kun tuohon "villan" alueelle ruuvaa. Fibrotech myi oikein omia ruuvejaan tuohon tarkoitukseen, oli törkeän kalliita, 30€/laatikko. Ostin Tokmannilta vain normi mustia kipsilevyruuveja, tuliko 1.5e hintaa..
 
WC:stä menee kaikki uusiksi. Alkuperäisessä kunnossa vuodelta -91. Lattian virkaa toimitti 22mm lastulevy, joka oli joko laitettu epätasaisesti tai oli aikaa myöden elänyt, mutta laatat olivat notkollaan. Nyt pitäisi sitten laittaa uusi lattialevy tilalle. Alla on betonivalu, jonka päällä koolauskehikko, joka tuo noin 10cm betonivalun ja lattialevyn väliin.

Nykymääräysten mukaisesti lattia pitää vesieristää, joten kysymys kuuluukin, että mikä levy kannattaa laittaa? Jostain luin, että lastulevyn päälle ei pitäisi laatoittaa, koska se elää. Mietin, jos laittaisi alle ohuen vanerilevyn ja päälle lattialle tarkoitettua kipsilevyä. Tai sitten pelkkä kipsilevy, jonka päälle vesieriste.

Vinkkejä/mielipiteitä?
 
Nykyäänhän on noita märkätilalevyjä suoraankin. Hieman epäselväksi jäi onko tuo betoni kylmä eli tarvitseeko siihen eristettä väliin? Äkkiseltään tuntuisi houkuttelevalta laittaa siihen sopivan paksuinen eristelevy ”valmiilla” pinnalla.
 
WC:stä menee kaikki uusiksi. Alkuperäisessä kunnossa vuodelta -91. Lattian virkaa toimitti 22mm lastulevy, joka oli joko laitettu epätasaisesti tai oli aikaa myöden elänyt, mutta laatat olivat notkollaan. Nyt pitäisi sitten laittaa uusi lattialevy tilalle. Alla on betonivalu, jonka päällä koolauskehikko, joka tuo noin 10cm betonivalun ja lattialevyn väliin.

Nykymääräysten mukaisesti lattia pitää vesieristää, joten kysymys kuuluukin, että mikä levy kannattaa laittaa? Jostain luin, että lastulevyn päälle ei pitäisi laatoittaa, koska se elää. Mietin, jos laittaisi alle ohuen vanerilevyn ja päälle lattialle tarkoitettua kipsilevyä. Tai sitten pelkkä kipsilevy, jonka päälle vesieriste.

Vinkkejä/mielipiteitä?
Millos WC-lattian vesieristämien on pakolliseksi tullut? Vai onko sulla siinä lattiakaivo. Olikos sulla siinä lattiassa jotain kosteusongelmia?
Mäkin suosittelen lattialämmitystä, jos jalalle kylmän tuntuisen lattialaatoituksen sinne aiot laittaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 773
Viestejä
4 546 688
Jäsenet
74 845
Uusin jäsen
Datapappa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom