Kodin rempat(DIY)

[GvsE]

Ötökkä alumiiniverkko 100x150cm

Kestävä ja monikäyttöinen verkko.

www.puuilo.fi

Tämmöstä kun käyttää niin ei kyllä mahdu

 

[taski]

Joo, mutta melkoinen fakiiri saat olla jos joka ikisen reiän tuolla täytät. Meilläkin esimerkiksi terassi täytyisi purkaa jotta pääsisi jokaiseen rakoon tuota tunkemaan.

 

[Perkeles]

Mä oon ihan vaan lykännyt rotanmyrkkyä rossipohjaan ja sivuvintteihin, hyvin on pysynyt hiiret pois.
Silloin kun tähän muutin kuului rapinaa, laitoin kilon myrkkyä alapohjaan ja molempiin sivuvintteihin. Viikon päästä loppui rapina, ja parin viikon päästä oli kaikki myrkyt syöty ja sai laittaa lisää.
Nykyään pärjää sillä, että nakkelee myrkkyä pari kertaa vuodessa alapohjaan...

Toki kissakin hoitaa oman osuutensa, monesti tuo kolme hiirtä päivässä näytille.

 

[puik]

Milläköhän kylppärin ja saunan puuosat on käsitelty? Jotain puuvahaa tai saunasuojaa vain? Jonkin ohjeen mukaan saunan puupintaiset paneelit pitäisi käsitellä saunasuojalla 5 vudoen välein. Omat on yli 10v olleet, olisko syytä käsitellä? Saunassa sen verran hämärää, ettei normivalaistksessa huomaa vikaa .


Olisko vinkkejä missä vika kun pensselin ja harjasten jäljet jää näkyviin? Pitäiskö ohentaa lisää, tai liian paksu/ohut kerros, tai vaan maali mennyt huonoksi? Kostena tilan maalia vetelin kphn ovenkarmeihin. Vuoden vanhaa maalia ja jo aika paljon omasta mielestä ohentelin.

 

[juhaa]

Pistät siihen ruuvin/ruuveja mistä saat sitten vedettyä kohdilleen tai jos joku imukuppi löytyy.

 

[GvsE]

katso liitettä 1310062
Ideoita irronneen taustalevyn takaisinkiinnitykseen kaapissa, joka on syvennyksessä? Kaapin pois vetäminen on kaappia vahingoittamatta hyvin hankalaa, sillä kaappi on ollut paikallaan ja sen ympärille on laatoitettu eteiseen lattia. Kaappi on käytännössä katossa kiinni, joten sitä on periaatteessa mahdotonta nostaa sitä 1-1,5 senttiä mitä sen pois vetäminen vaatisi. Koska kaappi on syvennyksessä, ei sen taakse oikeen pääse mitään kautta painamaan taustalevyä esim. kulmaraudoilla ruuvaamista varten.

Kulmarauta kaappiin kiinni ja vedättää ruuvilla jos ei imukuppia löydy

 

[GvsE]

Milläköhän kylppärin ja saunan puuosat on käsitelty? Jotain puuvahaa tai saunasuojaa vain? Jonkin ohjeen mukaan saunan puupintaiset paneelit pitäisi käsitellä saunasuojalla 5 vudoen välein. Omat on yli 10v olleet, olisko syytä käsitellä? Saunassa sen verran hämärää, ettei normivalaistksessa huomaa vikaa .


Olisko vinkkejä missä vika kun pensselin ja harjasten jäljet jää näkyviin? Pitäiskö ohentaa lisää, tai liian paksu/ohut kerros, tai vaan maali mennyt huonoksi? Kostena tilan maalia vetelin kphn ovenkarmeihin. Vuoden vanhaa maalia ja jo aika paljon omasta mielestä ohentelin.

Ei niitä tarvii ellei ihan välttämättä halua, ehkä uusii sit seuraava kerra ellei nyt ihan näytä siltä että on lähtenyt kuivumaan ihan

Mitä maalia? Oliko paska suti vaan?

 

[ZZRX]

Harvaa maalia saa niin levitettyy ettei mitään pensselin jälkiä jäis jotka valossa näkyy. Ruiskumaalata joutuu jos täysin sileetä tahtoo. Jotkut öljypohjaiset maalit voi myös olla sen verran hyvii siloamaan ettei mitään näy. Tätä maalia suositteli kerran yks korjauksiin erikoistunut asennusmies, mutta ei ole itse tullut testattua pitääkö siloavuus paikkaansa.

Empire | Tikkurila

Tiksotrooppinen (hyytelömäinen) alkydimaali.

tikkurila.fi

 

[Lumimies]

katso liitettä 1310062
Ideoita irronneen taustalevyn takaisinkiinnitykseen kaapissa, joka on syvennyksessä? Kaapin pois vetäminen on kaappia vahingoittamatta hyvin hankalaa, sillä kaappi on ollut paikallaan ja sen ympärille on laatoitettu eteiseen lattia. Kaappi on käytännössä katossa kiinni, joten sitä on periaatteessa mahdotonta nostaa sitä 1-1,5 senttiä mitä sen pois vetäminen vaatisi. Koska kaappi on syvennyksessä, ei sen taakse oikeen pääse mitään kautta painamaan taustalevyä esim. kulmaraudoilla ruuvaamista varten.

Jostain syystähän tuo ei ole seinässä kiinni joten vaikka saisikin painettua tuon takalevyn paikalleen niin irtoaisi uudestaan kun laittaa tuon telineen takaisin.
Hakee muovisen L-listan ja laittaa sen peittämään reijät. Toinen vaihtoehto on leikata tuo takalevy kaapin sisämitan mukaan ja koolaukset kaapin reunoille ja siihen takalevy kiinni (ja telineen kohdalle myös koolaus)

 

[puik]

Ei niitä tarvii ellei ihan välttämättä halua, ehkä uusii sit seuraava kerra ellei nyt ihan näytä siltä että on lähtenyt kuivumaan ihan

Mitä maalia? Oliko paska suti vaan?

Tikkurila Premium kosteiden tilojen maalia. Tais olla vieläkin paksua, mutta silti jää harjajälkeä. Uusi suti oli, muttei mikään premium malli.

 

[LovelyWhore]

Aika kovaa markkinointia ja/tai hypetystä muuten noitten sauna-suojien ja kemikaalien kanssa. Ainakin osaksi. Helvetinmoisen urakan vuosi sitten parafiiniöljyn kanssa lätränneenä, voin todeta että ei kannattanut. Skeptikkona jätin palan lauteita käsittelemättä ja empiirisesti on tullut testattua että likaantuu ihan yhtä helposti ja kuivuu ihan yhtä hitaasti/nopeesti mitä käsittelemätön. Ei myöskään suojaa homeelta tms. perkeleeltä

 

[Fact0ry]

Aika kovaa markkinointia ja/tai hypetystä muuten noitten sauna-suojien ja kemikaalien kanssa. Ainakin osaksi. Helvetinmoisen urakan vuosi sitten parafiiniöljyn kanssa lätränneenä, voin todeta että ei kannattanut. Skeptikkona jätin palan lauteita käsittelemättä ja empiirisesti on tullut testattua että likaantuu ihan yhtä helposti ja kuivuu ihan yhtä hitaasti/nopeesti mitä käsittelemätön. Ei myöskään suojaa homeelta tms. perkeleeltä

Homeelta, saunassa? On kyllä puutteita ilmanvaihdossa tai jossain jos onnistuu saunaa homehduttamaan.

Kerran vuoteen tullut käsiteltyä lauteet parafiiniöljyllä ja ei se nyt tavallisen kokoisessa mikään iso urakka kyllä ole. Sieni toimii levityksessä oman kokemukseni mukaan parhaiten.

 

[LovelyWhore]

Homeelta, saunassa? On kyllä puutteita ilmanvaihdossa tai jossain jos onnistuu saunaa homehduttamaan.

Jep. Puisen saunajakkaran/portaan pohjassa. Johtunee ihan siitä, että viimeinen saunoja ei nosta mokomaa lopuksi lattialta alalauteelle, eikä laita ns. "kuivatusklapeja" pitämään lämpöä yllä saunomisen loputtua. Saunassa on lähes 300kg kiviä ja se kuivaa oikeastaan vaan pistämällä vielä kunnon lämmöt kun lopettaa saunomisen. Joku ikkunan tai oven aukijättäminen on melkein pahinta mitä voi lopuksi tehdä. Iso toistasataa vuotta vanha sauna.

...mutta viesti on tätä nykyä toivottavasti mennyt muillekin saunan käyttäjille perille

 

[CoreFusion]

Jep. Puisen saunajakkaran/portaan pohjassa. Johtunee ihan siitä, että viimeinen saunoja ei nosta mokomaa lopuksi lattialta alalauteelle, eikä laita ns. "kuivatusklapeja" pitämään lämpöä yllä saunomisen loputtua. Saunassa on lähes 300kg kiviä ja se kuivaa oikeastaan vaan pistämällä vielä kunnon lämmöt kun lopettaa saunomisen. Joku ikkunan tai oven aukijättäminen on melkein pahinta mitä voi lopuksi tehdä. Iso toistasataa vuotta vanha sauna.

...mutta viesti on tätä nykyä toivottavasti mennyt muillekin saunan käyttäjille perille

Jotku tällaiset sinne saunajakkaran jalkojen pohjiin Liukunasta naulalla, muovi

 

[weebee]

katso liitettä 1310062
Ideoita irronneen taustalevyn takaisinkiinnitykseen kaapissa, joka on syvennyksessä? Kaapin pois vetäminen on kaappia vahingoittamatta hyvin hankalaa, sillä kaappi on ollut paikallaan ja sen ympärille on laatoitettu eteiseen lattia. Kaappi on käytännössä katossa kiinni, joten sitä on periaatteessa mahdotonta nostaa sitä 1-1,5 senttiä mitä sen pois vetäminen vaatisi. Koska kaappi on syvennyksessä, ei sen taakse oikeen pääse mitään kautta painamaan taustalevyä esim. kulmaraudoilla ruuvaamista varten.

Varmastikin on säätöjalat sokkelin takana, joita ruuvaamalla kaapin saa pudotettua riittävän alas ulosvetämistä varten.
Puuliiman avulla takalevyn uudelleen kiinnitys, niin pysyy taas kasassa.

 

[Pretor]

Varmastikin on säätöjalat sokkelin takana, joita ruuvaamalla kaapin saa pudotettua riittävän alas ulosvetämistä varten.
Puuliiman avulla takalevyn uudelleen kiinnitys, niin pysyy taas kasassa.

Ei nyt liity ihan suoranaisesti tähän, mutta kaikenlaisia suunnittelukukkasia aina välillä löytyy. Täällä on jääkaappi nurkassa seinässä kiinni ja samalla seinällä suoraan jääkaapin edessä on vesikiertopatteri, sekä jääkaapin yläpuolella kiinteät kaapit.
Odotan kauhulla sitä päivää, kun jääkaappi antautuu, sillä joutuu aikamoisiin purkuhommiin, että sen saa sieltä kolostaan pois, koska sitä ei pysty vetämään ulos, vaan pakko yrittää jotenkin paikallaan nostaa kattoon kiinni ja yrittää taittaa patterin yli.
Samasta syystä jääkaapin taustaa ei ole varmaan koskaan putsattu/imuroitu, koska se on mahdotonta. Aivan käsittämättömän typerästi suunniteltu keittiö tuolta osin.

 

[taski]

Mä oon ihan vaan lykännyt rotanmyrkkyä rossipohjaan ja sivuvintteihin, hyvin on pysynyt hiiret pois.
Silloin kun tähän muutin kuului rapinaa, laitoin kilon myrkkyä alapohjaan ja molempiin sivuvintteihin. Viikon päästä loppui rapina, ja parin viikon päästä oli kaikki myrkyt syöty ja sai laittaa lisää.
Nykyään pärjää sillä, että nakkelee myrkkyä pari kertaa vuodessa alapohjaan...

Toki kissakin hoitaa oman osuutensa, monesti tuo kolme hiirtä päivässä näytille.

Eikö se kissa syö niitä myrkkyä syöneitä hiirulaisia? Voi olla vähän vatta kuralla sen jälkeen.

 

[Perkeles]

Eikö se kissa syö niitä myrkkyä syöneitä hiirulaisia? Voi olla vähän vatta kuralla sen jälkeen.

Jos noi kissat söisi niitä myrkkyä syöneitä hiiriä, niin täällä maalla ei juuri kissoja olisi. Maanviljelijät tuota myrkkyä käyttää melko paljon, ja niidenkin kissat pysyy hengissä...

 

[KukkeliQ]

Eikö se kissa syö niitä myrkkyä syöneitä hiirulaisia? Voi olla vähän vatta kuralla sen jälkeen.

Jos noi kissat söisi niitä myrkkyä syöneitä hiiriä, niin täällä maalla ei juuri kissoja olisi. Maanviljelijät tuota myrkkyä käyttää melko paljon, ja niidenkin kissat pysyy hengissä...

Rotanmyrkky itsessään ei taida kissaa juurikaan kiinnostaa ja voivat myös syödä myrkkyä popsineita pitkähäntiä, ilman suurempia oireita. Liika on kuitenkin liikaa. Koiria sen sijaan myrkky tuoksuineen houkuttelee enemmän ja ne ovat myös monta kertaluokkaa herkempiä myrkyn vaikutuksille. Muttamutta, ei tuota myrkkyä nyt kannata kilokaupalla ympäriinsä heitellä sillä kohde-eläimetkin tulee niille ajansaatossa immuuneiksi.

 

[GoDi]

Onkos kellään suositella hyvää ja edullista ulkomaalia?
Tarttisi terassi maalata (talvella asennettu, käsittelemätöntä puuta), valkoiseksi.

Ja tosiaan ei ole ollenkaan lattiaa, eli vain toi katto-osa minkä päällä on valokate, sekä sitten tukitolppa, johon toki jonkin verran sadetta kohdistuu.

Eikös nyt ihan ok sää ole maalaamisen puolesta? Täällä lämmöt nyt tossa 6-10 muutaman päivän, yöllä vetää yhden asteen pakkaselle.

 

[S0mpa]

Autokatoksen sokkelia olisi tarkoitus tulevana kesänä kunnostaa. Kysytäänpä vinkkejä.

Kyseessä on siis teräsbetonisokkeli, joka on 14 vuotta sitten tehty. Päädyssä on varasto, joka on eristetty ja sähköpatteri löytyy. Lisäksi autokatos on asfaltoitu. Kuitenkin katoksen alla olevilla sivuilla sokkeliin puskee kalkkihärmää ja "slammaus" on irronnut puolesta välistä sokkelin korkeutta. Muilla sivuilla tätä ei ilmene. Juurikaan edes vettä ei tuonne katokseen sada ja talvella lumen määrä todella vähäistä. Samaa ilmiötä olen havainnut laajasti muillakin. Oman näkemykseni mukaan rasitus kuuma-kylmälle on suuri, kun autoa siihen useita kertoja päivässä ajetaan ja kosteus tiivistyy sokkelin pintaan autoa ympäröiviltä sivuilta.

Suunnittelin, että koska sokkeli on pinnoittamaton, hion oireilevat sokkelin sivut timanttilaikalla, johon saa imurin kiinni. Tämän jälkeen oikaisulaastilla tasotus. Kannattaako jokin lisäkäsittely vielä tehdä? Tarviiko tuota kalkkia erikseen jollain vielä pestä pois vai riittääkö teräsharjalla enimpien harjaus?

Onkos tähän kellään mitään näkemystä?

 

[_Tee]

Kalkin puskeminen ja slammauksen irtoaminen tarkoittaa sitä että sokkeli saa vettä sisäänsä jostain. Pelkkä kondensiokosteus ei riitä. Epäilen että maasta kapillaarisesti. Luultavasti tätä ei ihan helpolla pysty estämään, joten olennaista olisi sallia kuivuminen. Timanttikupilla härmät, slammaukset ja sementtiliimat pois ja jättää sellaiseksi. Seurailee vuoden kierron ajan miltä näyttää ja päättää sitten tasoitteleeko. Jos on jostain syystä pakko heti tasoitella niin jollain kuitulaastilla, esim weberin 137.

 

[Niämine]

Onkos kellään suositella hyvää ja edullista ulkomaalia?
Tarttisi terassi maalata (talvella asennettu, käsittelemätöntä puuta), valkoiseksi.

Ja tosiaan ei ole ollenkaan lattiaa, eli vain toi katto-osa minkä päällä on valokate, sekä sitten tukitolppa, johon toki jonkin verran sadetta kohdistuu.

Eikös nyt ihan ok sää ole maalaamisen puolesta? Täällä lämmöt nyt tossa 6-10 muutaman päivän, yöllä vetää yhden asteen pakkaselle.

Maalaussää on mitä parhain. Vedä Vinhalla; hinnasta en tie onko halpa vai kallis, mut hyvä on!

 

[ZZRX]

Pakkaselle ei sais mennä ettei maali jäädy ja minimissään yleensä vaatii 5astetta lämmintä eli aika hilkulla mennään vielä. Joku 10+ astetta on aika mukava lämpötila.

 

[TommyKoo]

Pitäisi rakennella valokate terassille ja runkorakenteen mitoittaminen vähän mietityttää. Valokatteen pystypilarien jännevälit ovat 230cm ja 210cm ja katettavan alueen kokonaispituus on ~470cm. Leveyttä katteella on 200cm (räystäästä valokatteen ulkoreunaan, tulee katon jatkoksi) ja kattokaltevuus 20 astetta. Kattotuolit ovat 120cm välillä, joten meinasin laittaa kattopalkit 60cm jaolla. Riittääkö etureunan pilarien päälle tuolla jännevälillä 48x198 C24 -palkki, vai pitäisikö laittaa suosiolla LVL-viilua koossa 45x200? Entäs riittäisikö kattopalkeiksi "kakkosneloset" tuolla kohtuullisen tiheällä jaolla ja 200cm jännevälillä?

 

[ZZRX]

Pitäisi rakennella valokate terassille ja runkorakenteen mitoittaminen vähän mietityttää. Valokatteen pystypilarien jännevälit ovat 230cm ja 210cm ja katettavan alueen kokonaispituus on ~470cm. Leveyttä katteella on 200cm (räystäästä valokatteen ulkoreunaan, tulee katon jatkoksi) ja kattokaltevuus 20 astetta. Kattotuolit ovat 120cm välillä, joten meinasin laittaa kattopalkit 60cm jaolla. Riittääkö etureunan pilarien päälle tuolla jännevälillä 48x198 C24 -palkki, vai pitäisikö laittaa suosiolla LVL-viilua koossa 45x200? Entäs riittäisikö kattopalkeiksi "kakkosneloset" tuolla kohtuullisen tiheällä jaolla ja 200cm jännevälillä?

Talonrakentaja koulutuksella sanoisin että etupalkin ainakin pitäisi riittää aika mukavasti riippumatta kummasta tavarasta sen teet. Kattopalkeille 2 metriä on aika pitkä jänneväli kakkosnelosesta. Tuskin tuo ainakaan romahtaa, mutta vaikea sanoa tuleeko kakkosnelosille painumista ajan kanssa. Ehkä joku rakennesuunnittelija osaisi laskea tarkalleen tuon mimmoisesta tavarasta kattopalkit kannattaa tehdä. Jos ei ole mahdollista kysyä tarkemmin joltain joka osaa sanoa asiasta enemmän niin melkein suosittelisin ottamaan suosiolla 123mm:stä taikka 150mm:stä nuo riippuen vähän miten ne mahtuvat korkeuden puolesta.

 

[TommyKoo]

123mm voisi tuohon vielä mahtua hyvin. Jos sitä paksumpaa laittaa, niin alkaa etureuna painua melkoisen alas. Kattopalkkien koolausvälin ajattelin tehdä tiheäksi, jotta lumikuorma ei nouse mahdottoman kovaksi per palkki. Kiitos ammattilaisen mielipiteestä!

 

[_Tee]

Mulla on valokatteen alla niskoina peräti 50x50, joiden päällä ruoteina 50x50. Molemmat on 500mm jaolla. Niskojen jänneväli 1700mm ja kattokulma 30 astetta. Kattorakenne itsessään ei paina juuri mitään, joten vain lumikuorma on rasituksena. Lounaiskulman talvet on sellaisia ettei tuolla kerrallaan yli 20cm lunta ole koskaan ollut. Taipumaa varmasti on ollut, mutta ei silmiinpistävästi. Ja aika äkkiä lumet tulee alas liukkaalta muovilta.

Tällä perusteella lähtisin siitä lumikuorman suuruudesta ja siitä haittaako sentin-parin taipuma sydäntalvella silmää tai sielua.

 

[Siune]

Laituriprojektia pukkaa ja DIY projektina sellainen että onnistunee jopa allekirjoittaneelta. Kysymyksenä on kuitenkin noussut laiturin muoto ja ennen kaikkea yhden nurkan jänneväli.
Laituri on liitteenä todella karkealla havainnekuvalla. Ja ei syytä huoleen, tämä on vasta hahmotteluvaiheessa.

"Vasemmalla" laidalla pitkänä niskana toimii 20-30 cm halkaisija lyhtypylväs ja oikealla laidalla kiinnityksen saat ankkuroitua luonnonkiveen/kallioon.

Laiturin pääty on kuitenkin sellainen, että järvelle päin poikittainen jänneväli kasvaisi noin 3,5-4m ja siinä välissä ei ole mitään isoja kiviä, yms. helppoa ratkaisua saada välitukea aikaiseksi ilman merkittävää maansiirtoa. Tämä on myös kohta mihin tulisi eniten painetta järveltä päin tukipisteille. Laiturin päästä ei ole myöskään tarkotus voida hyppiä tai yms. koska siellä on paljon kivikkoa veden alla joten kaikki tikkaat yms tulee vasemman puoleiselle pitkälle sivulle.

Mikähän mahtaa olla järkevä parrun/lankun paksuus tuolla punaisella alueella jos jänneväli on tosiaan pahimmillaan 3-4m? Tansseja tässä ei järjestetä mutta ei trampoliiniakaan haluta. Riittääkö 100x100 parru? 75x75 soiro/parru kuulostaa auttamatta ohuelta vaikka välit olisi 60cm.

Aikaisempi laituri oli tehty malli poikittaisetpuut (ruskeat kuvassa) 10x15cm parrusta, ja kansilaudoitus kakkosnelosesta. Parruja oli ehkä tuolla matkalla 3 poikittain. Runko käytännössä lepäsi kivien päällä, joten valtavia voimia järveltä ei tule jäiden muodossa/kivikko suojaa. Tarkoitus olisi nyt tehdä kansilaudoitus 28mm paksuseista kestopuusta.

 

[Serbetli]

Laiturin pääty on kuitenkin sellainen, että järvelle päin poikittainen jänneväli kasvaisi noin 3,5-4m ja siinä välissä ei ole mitään isoja kiviä, yms. helppoa ratkaisua saada välitukea aikaiseksi ilman merkittävää maansiirtoa.

Kokemukseen perustuen sanoisin 2*8" painekyllästetyn menevän terassin runkona 3m:n tukivälillä. Ehkä laiturissa hyväksyy hieman suurempaakin joustoa, eli uskaltaisin venyttää tukivälin 4m:n asti. Ehdottamasi 100x100 on turhan vetelää.

 

[Siune]

Näin

Kokemukseen perustuen sanoisin 2*8" painekyllästetyn menevän terassin runkona 3m:n tukivälillä. Ehkä laiturissa hyväksyy hieman suurempaakin joustoa, eli uskaltaisin venyttää tukivälin 4m:n asti. Ehdottamasi 100x100 on turhan vetelää.

Kiitos epäilykseni vahvistamisesta. Tein ratkaisuja ja saatan selvitä 1-2 jännevälillä jotka ovat 4m. Muut jännevälit pysyvät 3m:ssä maksimissaan. Ehkä näihin kohtii täytyy vaan hankkia liimapuuparrut tai jykevämpää, korkojen säätö kun nyt on helpohkoa.

Kun harrastusprojekti on niin mitenhän 2x kakkoskasi toimisi ns. "lappeellaan" päällekkäin... No joo, menee villiksi ja pitää vaan hankkia riittävän jykevät rungot tuohon väliin.

 

[a.karppa]

Näin

Kiitos epäilykseni vahvistamisesta. Tein ratkaisuja ja saatan selvitä 1-2 jännevälillä jotka ovat 4m. Muut jännevälit pysyvät 3m:ssä maksimissaan. Ehkä näihin kohtii täytyy vaan hankkia liimapuuparrut tai jykevämpää, korkojen säätö kun nyt on helpohkoa.

Kun harrastusprojekti on niin mitenhän 2x kakkoskasi toimisi ns. "lappeellaan" päällekkäin... No joo, menee villiksi ja pitää vaan hankkia riittävän jykevät rungot tuohon väliin.

Ei kannata laittaa 2x8" lappeelleen notkuu kun sitä ei saa tarpeeksi tiiviisti toisiiinsa kiinni. Laita pystyyn vaan

 

[PornReindeer]

Millä kannattaa paikata "iso" reikä betoniseinässä sisätiloissa? Tai oikeastaan kuoppa kun toinen puoli ummessa
Karkeasti 20x30cm ja vaihtelevasti 5-10cm syvä niin ollaan perustasoitteiden ulkopuolella, mutta kai läpivientien tukkimiseen jokin hyväksi havaittu tuote on olemassa. Tarkoitus maalata sitten päälle.

Edit. Vispilä löytyy, mutta "ihan sama" jos ei ole kaupan halvin tuote jos on helppo ja mukava laittaa. Varmaan joka tapauksessa jokin hienotasoite tulee päälle, mutta jos ei kuitenkaan täyttöä 10x tasoitekerroksella

 

[j1m2]

Millä kannattaa paikata "iso" reikä betoniseinässä sisätiloissa? Tai oikeastaan kuoppa kun toinen puoli ummessa
Karkeasti 20x30cm ja vaihtelevasti 5-10cm syvä niin ollaan perustasoitteiden ulkopuolella, mutta kai läpivientien tukkimiseen jokin hyväksi havaittu tuote on olemassa. Tarkoitus maalata sitten päälle.

Edit. Vispilä löytyy, mutta "ihan sama" jos ei ole kaupan halvin tuote jos on helppo ja mukava laittaa. Varmaan joka tapauksessa jokin hienotasoite tulee päälle, mutta jos ei kuitenkaan täyttöä 10x tasoitekerroksella

Ardex 45 tai Weber PTM Pikatäyttömassa/muun valmistajan pikatäyttömassa,onnistunee myös sopivalla kipsipohjaisella tavaralla jos kevyempi vaihtoehto käy.

 

[not again]

Toinen paikkauskysymys tähän perään: Millä kannattaa paikata puutalon seinästä vanhan johdon läpivienti? Reikä on tyyliin 13mm halkaisija. Jotain puukittiä ja maalia päälle?

 

[j1m2]

Toinen paikkauskysymys tähän perään: Millä kannattaa paikata puutalon seinästä vanhan johdon läpivienti? Reikä on tyyliin 13mm halkaisija. Jotain puukittiä ja maalia päälle?

Jos puuseinässä niin puutappi liimalla kiinni, kittiä päälle ja maali.

 

[not again]

Jos puuseinässä niin puutappi liimalla kiinni, kittiä päälle ja maali.

Jees kiitos, unohdin tosiaan mainita että puutalon ulkoverhoilussa vanha lämpötila-anturin reikä.

 

[PornReindeer]

Ardex 45 tai Weber PTM Pikatäyttömassa/muun valmistajan pikatäyttömassa,onnistunee myös sopivalla kipsipohjaisella tavaralla jos kevyempi vaihtoehto käy.

Noissakin on 50mm max, täyttö kahdessa erässä vai "noin pieni alue menee vähän syvempänäkin"?

 

[j1m2]

Noissakin on 50mm max, täyttö kahdessa erässä vai "noin pieni alue menee vähän syvempänäkin"?

Ainakin tuo Ardex kuivaa tosi nopeaan kun tekee jäykän satsin,tunnin kahden päästä voi vetää päälle uutta kerrosta ja kun tekee notkeamman satsin niin tuolla voi vetää pintakerroksenkin.Varoituksen sana,ei kannata tehdä kerralla liian isoa satsia nuo nimittäin kovettuu aika nopeasti.

 

[BongisKhan]

Keissi: vm -91 huipparitalossa (vain osittain maan alla oleva) kellari, jonka ilmanvaihtoa pitäisi saada parannettua radonin ja kosteuden takia. Tilassa kaksi poistoa, mutta ei yhtään tuloilmaventtiiliä. Alkuperäisessä LVI-piirrustuksessa tilaan on kyllä merkitty tuloilmaventtiili tai ehkä kaksikin, koodilla 2xR1/+20. Veikkaisin, että +20 on ilmamäärä litroina sekunnissa. Joka tapauksessa, aloitan nyt alkuun edes yhdellä jo hankitulla tuloilmaventtiilillä.

Tehtävä: kellarin seinään pitäisi saada puhkottua reikä. Perusmuuri on kevytsoraharkoista (Leca tms) muurattu ja alkuperäisessä piirrustuksissa ilmoitetaan:



Ja varsinainen rakennepiirros näyttää tältä:



Ongelma 1: piirrustuksen ja selostuksen mukaan perusmuurissa on tupla-vaakaraudoitus 40 cm välein, joihin ei läpivientiä tehdessä mielellään törmäisi. En kuitenkaan saa rakenneilmaisimella mitään metallisignaalia mistään kohtaa seinää. Välipohja on ontelolaattaa ja sen raudoitukset löytää ilmaisimella helposti. Voiko olla, että kämppä on niin päin vittua rakennettu, että nuo raudoitukset on jäänyt pois, vai onko todennäköisempää, että ilmaisin ei vaan rappauksen ja betonin läpi saa signaalia? Aika pinnassahan noiden rautojen pitäisi kuitenkin olla.

Ongelma 2: jos nyt onnistunkin raudat välttämättään, niin millä pirulla saan tuohon tarvittavan 105 mm reiän, mieluiten siististi? Mulla on kyllä 40 cm betoniporanterä ja kokeilin, että Milkkarin poralla se kyllä surahtaa tuollaisesta harkosta läpi ihan heittämällä ja jaksoi tällaisella reikäsahallakin ihan hyvin pureutua koepalaan, mutta tuon sahaussyvyys on vain 35 mm. Ajattelin että jos tuolla reikäsahalla tehdyn palan saisi sitten jotenkin naputeltua irti ja sitten saisi jatkettua poraamista, mutta ei kyllä ihan helposti onnistu.

 

[_Tee]

Lecaharkosta menee läpi vaikka millä, poraa vaikka 16mm terällä kehän auki ja hakkaa vasaralla ja piikillä sielun pois. Ja harkossa ne raudat on tosiaan siellä vaakasaumassa, yleensä sauman paikan kyllä erottaa rappauksenkin läpi.

 

[Lumimies]

Hakee vuokraamosta timanttiporan ja terän.

 

[tietokonerikki]

Keissi: vm -91 huipparitalossa (vain osittain maan alla oleva) kellari, jonka ilmanvaihtoa pitäisi saada parannettua radonin ja kosteuden takia. Tilassa kaksi poistoa, mutta ei yhtään tuloilmaventtiiliä. Alkuperäisessä LVI-piirrustuksessa tilaan on kyllä merkitty tuloilmaventtiili tai ehkä kaksikin, koodilla 2xR1/+20. Veikkaisin, että +20 on ilmamäärä litroina sekunnissa. Joka tapauksessa, aloitan nyt alkuun edes yhdellä jo hankitulla tuloilmaventtiilillä.

Tehtävä: kellarin seinään pitäisi saada puhkottua reikä. Perusmuuri on kevytsoraharkoista (Leca tms) muurattu ja alkuperäisessä piirrustuksissa ilmoitetaan:



Ja varsinainen rakennepiirros näyttää tältä:



Ongelma 1: piirrustuksen ja selostuksen mukaan perusmuurissa on tupla-vaakaraudoitus 40 cm välein, joihin ei läpivientiä tehdessä mielellään törmäisi. En kuitenkaan saa rakenneilmaisimella mitään metallisignaalia mistään kohtaa seinää. Välipohja on ontelolaattaa ja sen raudoitukset löytää ilmaisimella helposti. Voiko olla, että kämppä on niin päin vittua rakennettu, että nuo raudoitukset on jäänyt pois, vai onko todennäköisempää, että ilmaisin ei vaan rappauksen ja betonin läpi saa signaalia? Aika pinnassahan noiden rautojen pitäisi kuitenkin olla.

Ongelma 2: jos nyt onnistunkin raudat välttämättään, niin millä pirulla saan tuohon tarvittavan 105 mm reiän, mieluiten siististi? Mulla on kyllä 40 cm betoniporanterä ja kokeilin, että Milkkarin poralla se kyllä surahtaa tuollaisesta harkosta läpi ihan heittämällä ja jaksoi tällaisella reikäsahallakin ihan hyvin pureutua koepalaan, mutta tuon sahaussyvyys on vain 35 mm. Ajattelin että jos tuolla reikäsahalla tehdyn palan saisi sitten jotenkin naputeltua irti ja sitten saisi jatkettua poraamista, mutta ei kyllä ihan helposti onnistu.

Saitkin jo tossa hyviä neuvoja reiän tekoon poraamalla ja piikkaamalla. Teet sen reiän harkon keskelle, niin et tarvitseteräksistä välittää. Talosi on niin vanha, että
muuten teräksistä (onko vai ei ) en olisi huolissani eli ongelmat olisivat jo tulleet esiin.

 

[maug]

Aikoinaan jäänyt mökin räystäslautojen maalauksesta jäljelle useampi litra maalia Cello Wintex. Haettu kaupasta 7/2017, parasta ennen päiväys 5/2022. Näkeekö jostain, että vieläkö voi käyttää?

 

[repairman]

Aikoinaan jäänyt mökin räystäslautojen maalauksesta jäljelle useampi litra maalia Cello Wintex. Haettu kaupasta 7/2017, parasta ennen päiväys 5/2022. Näkeekö jostain, että vieläkö voi käyttää?

Jos se sekoitettaessa menee vielä ihan normaalin näköiseksi, eli ei jää paakkuja, hiutaleita tms, niin ihan käyttökelpoista se vielä on. Purkin avauksen jälkeen voi olla aika villin näköistä, kun komponentit ovat eroutuneet kerroksiksi, mutta siitä ei kannata huolestua.

 

[j1m2]

Tehtävä: kellarin seinään pitäisi saada puhkottua reikä. Perusmuuri on kevytsoraharkoista (Leca tms) muurattu ja alkuperäisessä piirrustuksissa ilmoitetaan:







.

Ongelma 2: jos nyt onnistunkin raudat välttämättään, niin millä pirulla saan tuohon tarvittavan 105 mm reiän, mieluiten siististi? Mulla on kyllä 40 cm betoniporanterä ja kokeilin, että Milkkarin poralla se kyllä surahtaa tuollaisesta harkosta läpi ihan heittämällä ja jaksoi tällaisella reikäsahallakin ihan hyvin pureutua koepalaan, mutta tuon sahaussyvyys on vain 35 mm. Ajattelin että jos tuolla reikäsahalla tehdyn palan saisi sitten jotenkin naputeltua irti ja sitten saisi jatkettua poraamista, mutta ei kyllä ihan helposti onnistu.

Jos siisti reikä pitää saada niin Biltemassa on 112mm terä 30€ tuolla kun poraa kahtapuolta ja piikkaa palat pois joko käsin tai piikkaavalla poravasaralla. Reikäsaha kivimateriaalille

 

[lindhmik]

Hakee vuokraamosta timanttiporan ja terän.

Juurikin näin. Ei tarvitse murehtia raudoitukseen osumisestakaan ja reiästä tulee siisti.

 

[Hammer Schultz]

Varaston maalauksen yhteydessä oven metalliset kahva ja lukkopesä olivat saaneet ns. pintakäsittelyn valkoisesta pellavaöljymaalista ja nyt alkoi ärsyttämään, milläköhän litkulla tuota kannattaisi lähteä putsaamaan? Maalaus oli siis 2v sitten enkä tajunnut heti maalauksen yhteydessä putsata vaan maali on ollut pari vuotta siinä kiinni.

Vai lähdetäänkö suosiolla hakemaan uusia osia rautakaupasta ja vaihdetaan?

 

[topiv]

Varaston maalauksen yhteydessä oven metalliset kahva ja lukkopesä olivat saaneet ns. pintakäsittelyn valkoisesta pellavaöljymaalista ja nyt alkoi ärsyttämään, milläköhän litkulla tuota kannattaisi lähteä putsaamaan? Maalaus oli siis 2v sitten enkä tajunnut heti maalauksen yhteydessä putsata vaan maali on ollut pari vuotta siinä kiinni.

Pellavaöljymaalia voi puhdistaa pellavasuopaliuoksella. Koittaisin ensin hioa isommat maalit pois esim. karkealla sienellä tai vastaavalla ja loput sitten pellavasuovalla.

 

[jonesky12345]

Varaston maalauksen yhteydessä oven metalliset kahva ja lukkopesä olivat saaneet ns. pintakäsittelyn valkoisesta pellavaöljymaalista ja nyt alkoi ärsyttämään, milläköhän litkulla tuota kannattaisi lähteä putsaamaan? Maalaus oli siis 2v sitten enkä tajunnut heti maalauksen yhteydessä putsata vaan maali on ollut pari vuotta siinä kiinni.

Vai lähdetäänkö suosiolla hakemaan uusia osia rautakaupasta ja vaihdetaan?

Jos optiona on noiden osien irroittelu jokatapauksessa, niin helpoimmalla varmaan pääsis jos napsii osat irti, karhentaa maalipinnat ja käsittelee jollain maalinpoistoaineella tms ja nakkaa jonnekin umpinaiseen astiaan tai muovipussiin ja antaa vaikuttaa. Nykyään noi maalinpoistoaineet ei oo ihan yhtä järeitä kun ennen, mutta tollasella tavalla pääsee varmaan minimimäärällä sellasta fyysistä hankaus yms työtä aika pitkälle ja loput puhdistelee sit mekaanisesti aineilla tms.