Kodin rempat(DIY)

Olisi aika vaihtaa kylpyhuoneen silikonisaumat, pystyykö tuohon itse ihan perus Erkki vai kannattaako luottaa ammattilaiseen? Lähinnä tuo vesieriste askarruttaa ettei vaan vahingossakaan siihen hipaise, vaikka tarkoitus olisi kyllä käyttää saumatyökalua eikä mattoveistä.
Rikkomista en pelkäisi jos järki päässä ja tuollainen työkalu käytössä. Hankalampaa on siistin silikonisauman vetäminen, toki yhden kylppärin jälkeen sujuu kuin luonnostaan ;)

Kannattaako tiiliseinän saumaan naulaaminen? Tarvitsisi taulunpaikan ja tahtoisin minimijäljen kun yksi taulu kuitenkin vaihtuu sisustajan puolesta kahteen hieman eri paikoissa oleviin piakkoin :whistling:
Ohuita karkaistuja nauloja mulla on jossain, mutta onko tuo sellainen että suosiolla proppu seinään?
 
Onko suosituksia viimeistelynaulaimesta betoniin? Lähinnä jalkalistojen kiinnitykseen kiviseinään. TJEP ST-15/50 on ainakin jokin malli mikä tuli vastaan. Hinta saisi olla edullisemmasta päästä.
Suosittelen, että hommaat 5-6mm muoviproppuja joissa kyljessä hakaset (eivät pyöri reiässä) esim. Fisher ja erikseen ruuvit joiden kanta on senkkaava ja kannan paksuus suurempi kuin muoviproppu. => poraat suoraan reiän listan läpi ja lyöt vasaralla muovipropun + ruuvin joka on vain osittain kierettynä muoviproppuun.
ja kierrät sitten kiinni
=> ei tule jälkiä listaan ja saat seuraavalla kerralla listat ehjinä irti tarvittaessa ja voit "maton uusimisen" jälkeen käyttää niitä edelleen.
Jos laitat nauloilla irroittaessa hajoaa listat sekä seinään tulee helposti lohkeama. Vähän työläämpi eka kerralla, mutta jos uusit "matot" paljon vähemmällä hommalla pääsee, kun on reiät ja listat valmiina eikä tarvitse paikkailla seinää.

Kannattaako tiiliseinän saumaan naulaaminen? Tarvitsisi taulunpaikan ja tahtoisin minimijäljen kun yksi taulu kuitenkin vaihtuu sisustajan puolesta kahteen hieman eri paikoissa oleviin piakkoin :whistling:
Ohuita karkaistuja nauloja mulla on jossain, mutta onko tuo sellainen että suosiolla proppu seinään?
Kokeile, voithan sitten vielä protata. Itse luultavasti proppaisin heti, ei tartte pelätä että lyön peukaloon tai seinään lommon :)
 
Suosittelen, että hommaat 5-6mm muoviproppuja joissa kyljessä hakaset (eivät pyöri reiässä) esim. Fisher ja erikseen ruuvit joiden kanta on senkkaava ja kannan paksuus suurempi kuin muoviproppu. => poraat suoraan reiän listan läpi ja lyöt vasaralla muovipropun + ruuvin joka on vain osittain kierettynä muoviproppuun.
ja kierrät sitten kiinni
=> ei tule jälkiä listaan ja saat seuraavalla kerralla listat ehjinä irti tarvittaessa ja voit "maton uusimisen" jälkeen käyttää niitä edelleen.
Jos laitat nauloilla irroittaessa hajoaa listat sekä seinään tulee helposti lohkeama. Vähän työläämpi eka kerralla, mutta jos uusit "matot" paljon vähemmällä hommalla pääsee, kun on reiät ja listat valmiina eikä tarvitse paikkailla seinää.
Tai sitten ihan vaan lista(naula)tulppa mitä normaalistikkin käytetään jalkalistojen kiinnitykseen kiviseiniin
 
Tai sitten ihan vaan lista(naula)tulppa mitä normaalistikkin käytetään jalkalistojen kiinnitykseen kiviseiniin
Osassa naulatuppia on propussa turhan iso kaulus eikä nauta uppoa siististi vaan jää koholle,joskus kun on pitänyt tehdä mahdollisimman huomaamaton kiinnitys niin olen leikannut tuon kauluksen pois ja naula uppoaa syvälle,toki vaatii että reijät porataan sopivaan syvyyteen.
 
Osassa naulatuppia on propussa turhan iso kaulus eikä nauta uppoa siististi vaan jää koholle,joskus kun on pitänyt tehdä mahdollisimman huomaamaton kiinnitys niin olen leikannut tuon kauluksen pois ja naula uppoaa syvälle,toki vaatii että reijät porataan sopivaan syvyyteen.
Ihan normi listatulppa on hyvä
 
Tai sitten ihan vaan lista(naula)tulppa mitä normaalistikkin käytetään jalkalistojen kiinnitykseen kiviseiniin
Osassa naulatuppia on propussa turhan iso kaulus eikä nauta uppoa siististi vaan jää koholle,joskus kun on pitänyt tehdä mahdollisimman huomaamaton kiinnitys niin olen leikannut tuon kauluksen pois ja naula uppoaa syvälle,toki vaatii että reijät porataan sopivaan syvyyteen.
Kun käyttää lyhyttä listan läpi menevää proppua (Ilman sitä levennystä propun päässä), proppu menee helposti listan läpi ja ruuvilla voi helposti vetää listaa kiinni seinään, vaikka se olisi hieman epätasainen. Tapoja on monia, mutta ruuvikiinnitys helpottaa myöhempiä korjauksia.

Täytyy sanoa että nätimmin meni kuin kuvittelinkaan. Saumaan upposi kuin veitsi voihin ilman murentumista :thumbsup:
Hieno homma, eikä ilmeisesti peukalokaan vioittunut :)
 
En kyllä tajua miks se roppu pitää sen listan läpi väkisin tunkea. Se vaatii jonkun 5-6mm reiän listaan ja itse kanta on vieläkin isompi. Jos siistiä lopputulosta haluaa niin kyllä tuo 4mm pieni ruuvikanta on huomattavasti paremman näkönen.
 
En kyllä tajua miks se roppu pitää sen listan läpi väkisin tunkea. Se vaatii jonkun 5-6mm reiän listaan ja itse kanta on vieläkin isompi. Jos siistiä lopputulosta haluaa niin kyllä tuo 4mm pieni ruuvikanta on huomattavasti paremman näkönen.
Itse kun kivitaloa listoitin niin vedin piilokiinnikkeillä mdf-listat. Olkkarissa kolmella sivulla kiviseinää, yhdessä seinässä pykälä ja ulko-ovikin niin totesin ekaa nurkkaa ensin listan-läpi-tekniikalla tehdessäni että tällä metodilla en tule tekemään tätä hommaa :whistling:
 
En kyllä tajua miks se roppu pitää sen listan läpi väkisin tunkea. Se vaatii jonkun 5-6mm reiän listaan ja itse kanta on vieläkin isompi. Jos siistiä lopputulosta haluaa niin kyllä tuo 4mm pieni ruuvikanta on huomattavasti paremman näkönen.

Ammattilaisetkin laittaa lyöntipropuilla
 
Ajateltiin olohuoneessa olevaa, terassille johtavaa ulko-ovea siirtää. Nykyinen on pöljästi huoneen nurkassa ja myös terassin ihan laidassa. Kahden ikkunan välissä olisi noin 120cm leveä kohta, johon ovi tarkoitus siirtää. Onko kukaan toteuttanut noin kapeaan kohtaan pariovea tai ovi + levike yhdistelmää?
 
Kyllä ku urakalla tehdään
Tämä on kyllä jännä tulokulma asiaan, että urakkahinnoittelu "antaa" luvan tehdä juostenkusten. Ei paljon tarvitse ihmetellä miksi nykyisten "ammattilaisten" arvostus on mitä on. Tilaajan näkökulmasta pirun ikävää, kun ei oikein saman yrityksenkään sisällä voi aina luottaa siihen minkälaisen toteuttajan sieltä saa työmaalle. Omassa MLP-asennuksessa eka asentaja asensi hommat viimeisen päälle ja sitten sieltä tuli yksi apina myöhemmin "viimeistelemään" pari pikkujuttua ja en olisi ikinä uskonut miten paskaa jälkeä voi saada aikaiseksi. Saman firman sähköasentaja teki myöskin alkuun hyvin sisätiloissa, mutta mittakeskuksen muutostöiden viimeistely tehtiin sitten ihan miten sattuu.
 
En kyllä tajua miks se roppu pitää sen listan läpi väkisin tunkea. Se vaatii jonkun 5-6mm reiän listaan ja itse kanta on vieläkin isompi. Jos siistiä lopputulosta haluaa niin kyllä tuo 4mm pieni ruuvikanta on huomattavasti paremman näkönen.
Vapaaehtoistahan tekotapa on, ellei työselityksessä vaadita erikseen tekemään tietyllä tavalla. Noin tehtynä kuitenkin aika nopeaa, kun voi suoraan laittaa listan läpi tarvittaviin kohtiin sekä pystyy kiristämään listaa paremmin "kieroa" seinää vasten sekä listaa irrotettaessa ei noi lyöntitulpat hannaa vastaan.
Ruuveja saa tarvittaessa eri väriin maalattuina, joten aika hyvin ne sinne listaan "häipyyvät". Muutenkin kun ovat lattianrajassa, ei men kauan kun ei edes "huomaa"millä ne on kiinnitetty. Itselleni pahemmin pistää silmään epätasaiset raot seinän ja listan välissä.
 
Tämä on kyllä jännä tulokulma asiaan, että urakkahinnoittelu "antaa" luvan tehdä juostenkusten. Ei paljon tarvitse ihmetellä miksi nykyisten "ammattilaisten" arvostus on mitä on. Tilaajan näkökulmasta pirun ikävää, kun ei oikein saman yrityksenkään sisällä voi aina luottaa siihen minkälaisen toteuttajan sieltä saa työmaalle. Omassa MLP-asennuksessa eka asentaja asensi hommat viimeisen päälle ja sitten sieltä tuli yksi apina myöhemmin "viimeistelemään" pari pikkujuttua ja en olisi ikinä uskonut miten paskaa jälkeä voi saada aikaiseksi. Saman firman sähköasentaja teki myöskin alkuun hyvin sisätiloissa, mutta mittakeskuksen muutostöiden viimeistely tehtiin sitten ihan miten sattuu.

Sanoppa muuta, suruliseksi on mennyt. Kaiken lisäkshän noihin on epäviralliset normit sun muut työohjeet kortistoissa josta selviää tilattu työnjälki ja laatuluokitus. Harmillista kyllä nuokin on maksumuurin takana niin harva asentaja käyttää. Paljon selkeempäähän se olisi jos urakassa selostetaan että tehdään "pykälän 22 mukaan laatuluokituksella 3" jolloin ei paljoa jää tulkintakysymyksiä enään onko jälki tilatun mukaista vai ei. Lisäksi kilpailutus olisi huomattavasti helpompaa jos kaikki käyttäisivät samoja laatuluokituksia. Ehkäpä tähänkin ongelmaan saadaan joskus vielä toimiva ratkaisu.

Jos järjellä ajattelee niin urakkahinnalla pitäisi saada pikemminkin parempaa jälkeä kuin tuntitaksalla koska urakka on aina suhteessa kalliimpaa ja tekijä nettoaa yleensä enemmän. Lisäksi urakkamies tekee tilattua työtö sarjatyönä jolloin hänellä pitäisi myös olla erittäin hyvä ammattitaito hommaan. (Näinhän tämä ei taida kuitenkaan mennä muuta kuin päiväunissa.)

Ajateltiin olohuoneessa olevaa, terassille johtavaa ulko-ovea siirtää. Nykyinen on pöljästi huoneen nurkassa ja myös terassin ihan laidassa. Kahden ikkunan välissä olisi noin 120cm leveä kohta, johon ovi tarkoitus siirtää. Onko kukaan toteuttanut noin kapeaan kohtaan pariovea tai ovi + levike yhdistelmää?

Ei tuohon mahdu kumpaakaan. Normaalin 90 tai 100cm oven tuohon voi mahdollisesti saada mahtumaan, mutta riippuu aika paljon seinän rakenteesta onko moinen edes mahdollista. Jos pätkä on kantava seinä niin siinä voi olla jotain olennaisia tukirakenteita joiden poistaminen on vaikeaa. Melko varmasti oven molemmille puolille minimissään halutaan tupla tolpat jonka seurauksena ne vaativat tilaa noin 19,5cm ja sit vielä viereisen ikkunan ja uuden oven asennusraot joihin menee 1,5cm kpl eli yhteensä 6cm. Itse ovelle jäisi siis tilaa tuon jälkeen 94,5cm.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoppa muuta, suruliseksi on mennyt. Kaiken lisäkshän noihin on epäviralliset normit sun muut työohjeet kortistoissa josta selviää tilattu työnjälki ja laatuluokitus. Harmillista kyllä nuokin on maksumuurin takana niin harva asentaja käyttää. Paljon selkeempäähän se olisi jos urakassa selostetaan että tehdään "pykälän 22 mukaan laatuluokituksella 3" jolloin ei paljoa jää tulkintakysymyksiä enään onko jälki tilatun mukaista vai ei. Lisäksi kilpailutus olisi huomattavasti helpompaa jos kaikki käyttäisivät samoja laatuluokituksia. Ehkäpä tähänkin ongelmaan saadaan joskus vielä toimiva ratkaisu.
Ajatuksena muuten hyvä, mutta selkein ohjein, ei "pykälän 22 mukaan laatuluokituksella 3" . Ei noita pykäliä muista Erkkikään saati joku virolainen duunari.
Jos järjellä ajattelee niin urakkahinnalla pitäisi saada pikemminkin parempaa jälkeä kuin tuntitaksalla koska urakka on aina suhteessa kalliimpaa ja tekijä nettoaa yleensä enemmän. Lisäksi urakkamies tekee tilattua työtö sarjatyönä jolloin hänellä pitäisi myös olla erittäin hyvä ammattitaito hommaan. (Näinhän tämä ei taida kuitenkaan mennä muuta kuin päiväunissa.)
Kun tarjotaan urakalla, otetaan taloudellinen riski että homma ei menekään "putkeen" ja siksi niihin monet laittaa jopa kovemman hinnan kuin tuntityönä tehtäessä.
Tarjoastahan toi tosin kiinni on.

Ei tuohon mahdu kumpaakaan. Normaalin 90 tai 100cm oven tuohon voi mahdollisesti saada mahtumaan, mutta riippuu aika paljon seinän rakenteesta onko moinen edes mahdollista. Jos pätkä on kantava seinä niin siinä voi olla jotain olennaisia tukirakenteita joiden poistaminen on vaikeaa. Melko varmasti oven molemmille puolille minimissään halutaan tupla tolpat jonka seurauksena ne vaativat tilaa noin 19,5cm ja sit vielä viereisen ikkunan ja uuden oven asennusraot joihin menee 1,5cm kpl eli yhteensä 6cm. Itse ovelle jäisi siis tilaa tuon jälkeen 94,5cm.
Lisäksi toi vaatii rakennusluvan, kun muutetaan julkisivua ja tai kantavaa rakennetta. @CoreFusion Voihan tollasen tehdä, mutta helposti johtaa siihen, että pitää laittaa kantava palkki. Hyvä pyytää paikalle rakenteista ymmärtävä henkilö.
 
Perstuntuma-mitoituksella 2 ikkunaa JA 120 cm kantamaton aukko väliin kuulostaa kyllä hieman haastavalta tapaukselta. Tuohon tulee kuitenkin se 4 metriä "tyhjää". Melkein sanoisin, että paljon järkevämpää vetäistä se ovi toisen ikkunan kohdalle, jos pakko on jotain tehdä.
 
Ajatuksena muuten hyvä, mutta selkein ohjein, ei "pykälän 22 mukaan laatuluokituksella 3" . Ei noita pykäliä muista Erkkikään saati joku virolainen duunari.

Ei niitä pykäliä olekkaan tarkoitus muistaa vaan ne tarkistetaan sieltä mihin siinä viitataan. Monesti ne voi olla niin yksityiskohtaisia ja pitkiä selosteita että jos joka asiasta aletaan erikseen selostamaan kaikki jutut sopimuksiin niin paperien kokonaispituus kasvaa moninkertaiseksi.
 
Sanoppa muuta, suruliseksi on mennyt. Kaiken lisäkshän noihin on epäviralliset normit sun muut työohjeet kortistoissa josta selviää tilattu työnjälki ja laatuluokitus. Harmillista kyllä nuokin on maksumuurin takana niin harva asentaja käyttää. Paljon selkeempäähän se olisi jos urakassa selostetaan että tehdään "pykälän 22 mukaan laatuluokituksella 3" jolloin ei paljoa jää tulkintakysymyksiä enään onko jälki tilatun mukaista vai ei. Lisäksi kilpailutus olisi huomattavasti helpompaa jos kaikki käyttäisivät samoja laatuluokituksia. Ehkäpä tähänkin ongelmaan saadaan joskus vielä toimiva ratkaisu.
Kaikkien ammattimaisten rakennuttajien ja päätoteuttajien tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa nämä viittaukset ovat, ovat olleet jo kymmeniä vuosia. Esimerkkinä nyt tämä listoitus, laatuluokituksissa ei välttämättä oteta kantaa kiinnitystulpan malliin, vaan valinnan tekee tilaaja. Jos tilaaja ei esitä toiveita niin urakoitsija käyttää sitä mikä on nopein ja riittävän siisti. Tilaaja saa kyllä sellaisen kiinnityksen kun haluaa, jos on valmis maksamaan enemmän.

Jos järjellä ajattelee niin urakkahinnalla pitäisi saada pikemminkin parempaa jälkeä kuin tuntitaksalla koska urakka on aina suhteessa kalliimpaa ja tekijä nettoaa yleensä enemmän. Lisäksi urakkamies tekee tilattua työtö sarjatyönä jolloin hänellä pitäisi myös olla erittäin hyvä ammattitaito hommaan. (Näinhän tämä ei taida kuitenkaan mennä muuta kuin päiväunissa.)
Tuntityönä tulee kaikki kalliimmaksi. Urakassa tekijä nettoaa enemmän vain jos kykenee työskentelemään nopeammin, eli osaa työnsä. Vähemmän yllättäen ne jotka ei osaa eikä kykene, ei tee urakkaa.
Edelleen listoitus esimerkkinä, työsaavutusten ero ammattimaisen urakalla tekevän listoittajan ja tuntimiehen välillä on yksi räikeimmistä. Se listoittajan työtahti on jotain käsittämätöntä ja virheitä lopulta hämmentävän vähän. Tietysti yksilökohtaista vaihtelua löytyy, käsityötä kun on.

Kaikki edellä ammattirakentamista, kuluttajatouhut on ihan eri pelikenttä.
 
Kaikkien ammattimaisten rakennuttajien ja päätoteuttajien tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa nämä viittaukset ovat, ovat olleet jo kymmeniä vuosia. Esimerkkinä nyt tämä listoitus, laatuluokituksissa ei välttämättä oteta kantaa kiinnitystulpan malliin, vaan valinnan tekee tilaaja. Jos tilaaja ei esitä toiveita niin urakoitsija käyttää sitä mikä on nopein ja riittävän siisti. Tilaaja saa kyllä sellaisen kiinnityksen kun haluaa, jos on valmis maksamaan enemmän.

Tuntityönä tulee kaikki kalliimmaksi. Urakassa tekijä nettoaa enemmän vain jos kykenee työskentelemään nopeammin, eli osaa työnsä. Vähemmän yllättäen ne jotka ei osaa eikä kykene, ei tee urakkaa.
Edelleen listoitus esimerkkinä, työsaavutusten ero ammattimaisen urakalla tekevän listoittajan ja tuntimiehen välillä on yksi räikeimmistä. Se listoittajan työtahti on jotain käsittämätöntä ja virheitä lopulta hämmentävän vähän. Tietysti yksilökohtaista vaihtelua löytyy, käsityötä kun on.

Kaikki edellä ammattirakentamista, kuluttajatouhut on ihan eri pelikenttä.

Siis rakennusalahan on paljon muutakin kuin isot rakennuspuljujen kerrostalo/rivitiralokohteet. Kyllä tuo kuluttajillekkin suunnattu remontti/uudis rakentaminenkin kuuluu huomioida. Kyllä noissa isompienkin rakennuspuljujen työnjäljissä on nähtävissä erittäin suurta vaihtelua työnjäljissä jos vaikka uudiskohteita mennään kahtelemaan. Monesti vähän vaikuttaa että nuo viittaukset pykäliin ovat enemmänkin rakennusfirman etujen takia jotta voidaan todistaa että surkea työnjälki täyttää normit.

Pointti tuossa on se että jos se sama listamies tienaa urakasta käteen 25e/tunti niin ei kukaan maksa tuntimiehelle mitään 25euroa tunti. Jos tämä sama urakkamies menisi tuntihommiin ja tekisi samaa tahtia hommia niin tottakai se olisi halvempaa. Niihin urakkahintoihin on vaan helppo häivyttää kalliit tuntipalkat. Yleensähän se hintojen vertailu tehdään kahden täysin eri tekijän välillä joista toinen tekee tuntihommina ja toinen urakkana saman työn tuolloinkin se lopputulos voi olla myöskni täysin sama jos aikaa menee 1,5x enemmän, mutta hinta on samassa suhteessa halvempi.

Tuollaiset selkeät työvaiheet on helppo laskea urakaksi kuten vaikka juuri tuo listoitus kun tiedetään melko tarkalleen mitä tehdään. Sitten jos kyseessä onkin vanhan huoneen remontoiminen johon kuuluu myös kaikkien pintojen oikaisu ja paljon lisätöitä kuten vanhojen rakenteiden korjailua ja sähköjen lisäilyä jne niin äkkiä se urakkahinta onkin huomattavasti kalliimpi kun urakoitsija ei tiedä tarkalleen mitä pitää tehdä niin sitten pelataan varman päälle ja laitetaan extraa hintaan jotta varmasti ei tehdä ainakaan liian halvalla. Sitten jos mitään yllättävää ei löydykkään niin maksetaan paljon tyhjästä.

Just tuossa oli uutisoitukin miten kattoremonteissakin oli urakkakokonaisuuksissakin oli ollut hurjat erot. Ensimmäinen tarjouksen tekijä oli myynyt pelkät pellit samaan hintaan mihin toinen ukko oli urakoinut koko katon alusta loppuun.
 
Ei niitä pykäliä olekkaan tarkoitus muistaa vaan ne tarkistetaan sieltä mihin siinä viitataan. Monesti ne voi olla niin yksityiskohtaisia ja pitkiä selosteita että jos joka asiasta aletaan erikseen selostamaan kaikki jutut sopimuksiin niin paperien kokonaispituus kasvaa moninkertaiseksi.
Käytännössä se usein vaan menee niin, että sen haluamansa työtavan saa varmemmin , jos/kun sen kirjaa selkeästi. Isommissa kohteissa sitä paperia riittää ja valvojatkaan eivät niitä pykäliä ulkoa muista, niitä ohjeita ja pykäliä riittää todella...
Kun asiat kirjataan selkeästi ns. normaalista poikkeavat tavat huomataan paremmin.
 
Siis rakennusalahan on paljon muutakin kuin isot rakennuspuljujen kerrostalo/rivitiralokohteet. Kyllä tuo kuluttajillekkin suunnattu remontti/uudis rakentaminenkin kuuluu huomioida.
Kuuluu toki, siellä vaan käytännöt paljon vaihtelevammat ja erot suuremmat, kuten kirjaamasi kattoremonttiesimerkki osoittaa.

Pointti tuossa on se että jos se sama listamies tienaa urakasta käteen 25e/tunti niin ei kukaan maksa tuntimiehelle mitään 25euroa tunti. Jos tämä sama urakkamies menisi tuntihommiin ja tekisi samaa tahtia hommia niin tottakai se olisi halvempaa.
Jos näin onnellisesti käy että urakkamies tekee tuntityönä samalla tahdilla niin halvemmaksi se tietenkin tulee. En vaan ole ihan hirveän montaa tällaista ukkoa tässä 20v aikana tavannut, ehkä kymmenkunta.

Tuollaiset selkeät työvaiheet on helppo laskea urakaksi kuten vaikka juuri tuo listoitus kun tiedetään melko tarkalleen mitä tehdään. Sitten jos kyseessä onkin vanhan huoneen remontoiminen johon kuuluu myös kaikkien pintojen oikaisu ja paljon lisätöitä kuten vanhojen rakenteiden korjailua ja sähköjen lisäilyä jne niin äkkiä se urakkahinta onkin huomattavasti kalliimpi kun urakoitsija ei tiedä tarkalleen mitä pitää tehdä niin sitten pelataan varman päälle ja laitetaan extraa hintaan jotta varmasti ei tehdä ainakaan liian halvalla. Sitten jos mitään yllättävää ei löydykkään niin maksetaan paljon tyhjästä.
Tämä on totta. Jos tilaaja ei tarkalleen tiedä mitä tehdään niin riskihinnoittelu on raakaa. Tähän kulminoituu myös se kuluttajapuolen tarjousten vaihtelu sekä hinnallisesti että sisällöllisesti. Yhdellä urakoitsijalla voi olla hyvinkin selvä kuva mitä on tekemässä ja tarjoamassa, toisen tarjous on ihan eri sisältöinen. Eikä ne tarjouksetkaan aina ole pyynnön mukaisia. Itselläni on tapana kysyä urakoitsijalta mikä oli epäselvintä hinnoitella ja mahdollisesti irrottaa se osa tuntityöksi. Riskinä on vaan se ettei sitä riskivarausta pureta täysimääräisesti tarjouksesta ja tästä ei oikein mitenkään pääse perille.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on kyllä jännä tulokulma asiaan, että urakkahinnoittelu "antaa" luvan tehdä juostenkusten. Ei paljon tarvitse ihmetellä miksi nykyisten "ammattilaisten" arvostus on mitä on. Tilaajan näkökulmasta pirun ikävää, kun ei oikein saman yrityksenkään sisällä voi aina luottaa siihen minkälaisen toteuttajan sieltä saa työmaalle. Omassa MLP-asennuksessa eka asentaja asensi hommat viimeisen päälle ja sitten sieltä tuli yksi apina myöhemmin "viimeistelemään" pari pikkujuttua ja en olisi ikinä uskonut miten paskaa jälkeä voi saada aikaiseksi. Saman firman sähköasentaja teki myöskin alkuun hyvin sisätiloissa, mutta mittakeskuksen muutostöiden viimeistely tehtiin sitten ihan miten sattuu.

Ei se tarkoita että ois juostenkustu. Sulla nyt on vähän väärä käsitys. Moni osaa tehdä oikeilla työtavoilla urakka hommissakin pirun hyvää jälkeä
 
Perstuntuma-mitoituksella 2 ikkunaa JA 120 cm kantamaton aukko väliin kuulostaa kyllä hieman haastavalta tapaukselta. Tuohon tulee kuitenkin se 4 metriä "tyhjää". Melkein sanoisin, että paljon järkevämpää vetäistä se ovi toisen ikkunan kohdalle, jos pakko on jotain tehdä.

Ei siihen "tyhjää" tule, jos runkotolppien määrää ei vähennä. Vähintään siis tuplatolpat oven molemmille puolille. Normaalin oven joutuu kuitenkin laittamaan, niin voi laittaa vaikka kolminkertaiset tolpat.

Eipä tuossa seinän jäykkyyskään mahda erityisemmin muuttua, että tarvitsisi sitä huomioida.

Mutta eipä tuosta välttämättä kaikkia yllätysfaktoreta vielä tullut otettua huomioon:D

Edit: mutta jos koko välin yrittäisi tosiaan ottaa ilman tolppia käyttöön, ja laittaisi jonkun kantavan palkkiratkaisun, niin sitte kyllä ikkuna-ovi-hampparista tulee niin lötkö, että ikkunat hajoavat, kun oven paiskaa kunnolla kiinni. Tuplatolpat aina oven ympärille vaikkei kantavuutta tarvitsekaan...
 
Viimeksi muokattu:
Kylpyhuoneen silikonisaumojen uusiminen edessä. Riittääkö wurthin silikoni vai kannattaako rahat laittaa tuplasti kalliimpaan kiiltoon?
 
Ei se tarkoita että ois juostenkustu. Sulla nyt on vähän väärä käsitys. Moni osaa tehdä oikeilla työtavoilla urakka hommissakin pirun hyvää jälkeä
Ei minulla ole väärä käsitys vaan realistinen. Ehkä näkemissäs urakoissa ollaan juostenkustu niin pitkään, että on päässyt unohtumaan mitä laatu oikeasti tarkoittaa. Äärimmäisen harvassa on tilat, joista ei suht nopealla jotain oikaisua löytäis. Jalkalistat ja vessan laatat varmaan helpoimmat kohteet jotain eikua pongata.

Ei siihen "tyhjää" tule, jos runkotolppien määrää ei vähennä. Vähintään siis tuplatolpat oven molemmille puolille. Normaalin oven joutuu kuitenkin laittamaan, niin voi laittaa vaikka kolminkertaiset tolpat.
Tuleepas, jos siihen piti se pariovi saada. Tosin viestini liittyi enemmän just siinä yläpuolella olleeseen viestiin, jossa meinattiin pistää palkkia kantamaan, en huomannut lainata.
 
Viimeksi muokattu:
Ei minulla ole väärä käsitys vaan realistinen. Ehkä näkemissäs urakoissa ollaan juostenkustu niin pitkään, että on päässyt unohtumaan mitä laatu oikeasti tarkoittaa. Äärimmäisen harvassa on tilat, joista ei suht nopealla jotain oikaisua löytäis. Jalkalistat ja vessan laatat varmaan helpoimmat kohteet jotain eikua pongata.

Tuleepas, jos siihen piti se pariovi saada. Tosin viestini liittyi enemmän just siinä yläpuolella olleeseen viestiin, jossa meinattiin pistää palkkia kantamaan, en huomannut lainata.
Ai se oli mulle, kysyjä kirjoitti jotain "kahden ikkunan välissä on 120cm väli johon ovi tulee" jos lähdetää siitä, että ikkunat ovat vaikka 100cm
=> 100+120+100=320cm + vienti uudelle tuelle.
Eli pitkän palkin siihen helposti joutuu laittaa ja jos se ikkuna ei ole 120cm leveä niin sen palkin joutunee laittaa silti, vaikka vanhan ikkunan tilalle laittaisikin.
Tapauksesta riippuen
 
Kysytäämpä täältä vinkkiä terassin rakentamiseen. Tarkoitus jatkaa nykyistä 30v sitten rakennettua katettua terassia, kattamaton laajennus (~6 m x ~4,5 m) tulee kohtaan jossa on nykyisin nurmikkoa.

Eniten mietityttää perustukset, millä menetelmällä terassi kannattaisi perustaa? Maaperä ei tietääkseni roudi kovin paljoa, mutta minulla ei ole varmaa tietoa. Maa on myös uskoakseni painautunut aika kovaksi 30 v aikana ja veikkaan että jos lähden sitä kovin paljon mylläämään niin saan aikaan maan painumista lähiaikoina. Maa on entistä pellon pohjaa eikä tietääkseni savimaata. Ruuvipaalut (esim. 1,2 m pitkät) voisi olla yksi hyvä tapa. Täytyy vain ensin selvittää onko reitillä paljon kiviä. Ei tekisi mieli alkaa rakentaa "varmuuden vuoksi" järeitä routa eristeitä syvälle maan alle. Toinen vaihtoehto varmaan pilariharkot betonilaatan päälle, ja tämän alle soraa. Joku neuvoi myös laittamaan finnfoam levyn suoraan laatan alle. Nurmi kannattaa varmaan joka tapauksessa kuoria pois ja laittaa suodatinkangas ja soraa. Runko tulee 48 x 148 kestopuusta ja terassi melko lähelle maan pintaa, vain reilu 20 cm nykyisestä nurmen pinnasta. Nykyisen terassin puolen rungon saa kiinni suoraan entiseen terassiin. Kansi tulee sileästä 12 cm leveästä kestopuusta.

Toinen asia mitä mietin on nämä rst suojatut vs. kuumasinkityt palkkikengät. Rst suojatut tuotteen on luokkaa 4-5 kertaa kalliimpia kuin kuumasinkityt. Oletteko käyttäneet aina rst suojattuja palkkikenkiä vai onko kuumasinkityt tuotteet kelvanneet terassin runkoon? Ruuveissakin on suuria hintaeroja, ruuvit otan toki terassiruuveina. Mutta mietin kiinnitäiskö runkoa lähinnä järeillä ruuveilla vai jotkut palkkikengät + ankkuriruuvit.
 
Kysytäämpä täältä vinkkiä terassin rakentamiseen. Tarkoitus jatkaa nykyistä 30v sitten rakennettua katettua terassia, kattamaton laajennus (~6 m x ~4,5 m) tulee kohtaan jossa on nykyisin nurmikkoa.

Eniten mietityttää perustukset, millä menetelmällä terassi kannattaisi perustaa? Maaperä ei tietääkseni roudi kovin paljoa, mutta minulla ei ole varmaa tietoa. Maa on myös uskoakseni painautunut aika kovaksi 30 v aikana ja veikkaan että jos lähden sitä kovin paljon mylläämään niin saan aikaan maan painumista lähiaikoina. Maa on entistä pellon pohjaa eikä tietääkseni savimaata. Ruuvipaalut (esim. 1,2 m pitkät) voisi olla yksi hyvä tapa. Täytyy vain ensin selvittää onko reitillä paljon kiviä. Ei tekisi mieli alkaa rakentaa "varmuuden vuoksi" järeitä routa eristeitä syvälle maan alle. Toinen vaihtoehto varmaan pilariharkot betonilaatan päälle, ja tämän alle soraa. Joku neuvoi myös laittamaan finnfoam levyn suoraan laatan alle. Nurmi kannattaa varmaan joka tapauksessa kuoria pois ja laittaa suodatinkangas ja soraa. Runko tulee 48 x 148 kestopuusta ja terassi melko lähelle maan pintaa, vain reilu 20 cm nykyisestä nurmen pinnasta. Nykyisen terassin puolen rungon saa kiinni suoraan entiseen terassiin. Kansi tulee sileästä 12 cm leveästä kestopuusta.

Toinen asia mitä mietin on nämä rst suojatut vs. kuumasinkityt palkkikengät. Rst suojatut tuotteen on luokkaa 4-5 kertaa kalliimpia kuin kuumasinkityt. Oletteko käyttäneet aina rst suojattuja palkkikenkiä vai onko kuumasinkityt tuotteet kelvanneet terassin runkoon? Ruuveissakin on suuria hintaeroja, ruuvit otan toki terassiruuveina. Mutta mietin kiinnitäiskö runkoa lähinnä järeillä ruuveilla vai jotkut palkkikengät + ankkuriruuvit.


en lähtis maata juurikaan mylläilemään. Joku maisemakangas estää rikkaruohot ja sen päälle petonikökköjä johon pystyt terassin rungon kiinniittää.
Tekee vaikka 500x500x200 vahvusia anturoita. tuohon riittänee 6 kpl
 
Viimeisen päälle virallinen ohjehan "kylmissä" rakenteissa on, että routasuojaukset pitäisi ulottaa 2m perustuksista suuntaansa. En kyllä tiedä ketään, joka moisella tavalla olisi kattamatonta terassia noin rakentanut :D

Ruuvipaalu on erinomainen tapa jos maaperä on savea tai hienoa soraa niin menee ihan käsipelillä pyörittämällä.

Tuo suunnittelemasi nurtsin poiskuoriminen, suodatinkangas ja ohut sorakerros painoksi päälle tosi yleinen tapa. Siihen sitten strategisiin paikkoihin pihalaatta, siihen päälle yksi pilariharkko ja pilariharkkoon korkeussäädettävä jalka. Näin sitä terassia saa säädettyä jos tarve joskus ilmenee.

Korkeuttahan tuosta tulee pakostakin suht reilusti runkorakenteille niin liitos nykyiseen terassiin on ratkaiseva. Varsinkin jos ihan lapio+kottikärry yhdistelmällä toimii niin tuo tapa voi olla yksinkertaisesti liian työläs.

Sulla tuossa korkeusero on niin pieni että joutuisi syvälle kaivamaan :(

Suoraan nurmikon päälle (tai suodatinkangas väliin tappamaan kaiken kasvillisuuden) helpoin keino on nuo terassijalat joita myydään kolmen korkeuksisina:

Tuo se kaikkein helpoin keino kun ei ala kaivamaan ollenkaan, noilla tassuilla vaan säätelee rungon vaateriin.
 
Kysytäämpä täältä vinkkiä terassin rakentamiseen. Tarkoitus jatkaa nykyistä 30v sitten rakennettua katettua terassia, kattamaton laajennus (~6 m x ~4,5 m) tulee kohtaan jossa on nykyisin nurmikkoa.

Eniten mietityttää perustukset, millä menetelmällä terassi kannattaisi perustaa? Maaperä ei tietääkseni roudi kovin paljoa, mutta minulla ei ole varmaa tietoa. Maa on myös uskoakseni painautunut aika kovaksi 30 v aikana ja veikkaan että jos lähden sitä kovin paljon mylläämään niin saan aikaan maan painumista lähiaikoina. Maa on entistä pellon pohjaa eikä tietääkseni savimaata. Ruuvipaalut (esim. 1,2 m pitkät) voisi olla yksi hyvä tapa. Täytyy vain ensin selvittää onko reitillä paljon kiviä. Ei tekisi mieli alkaa rakentaa "varmuuden vuoksi" järeitä routa eristeitä syvälle maan alle. Toinen vaihtoehto varmaan pilariharkot betonilaatan päälle, ja tämän alle soraa. Joku neuvoi myös laittamaan finnfoam levyn suoraan laatan alle. Nurmi kannattaa varmaan joka tapauksessa kuoria pois ja laittaa suodatinkangas ja soraa. Runko tulee 48 x 148 kestopuusta ja terassi melko lähelle maan pintaa, vain reilu 20 cm nykyisestä nurmen pinnasta. Nykyisen terassin puolen rungon saa kiinni suoraan entiseen terassiin. Kansi tulee sileästä 12 cm leveästä kestopuusta.

Toinen asia mitä mietin on nämä rst suojatut vs. kuumasinkityt palkkikengät. Rst suojatut tuotteen on luokkaa 4-5 kertaa kalliimpia kuin kuumasinkityt. Oletteko käyttäneet aina rst suojattuja palkkikenkiä vai onko kuumasinkityt tuotteet kelvanneet terassin runkoon? Ruuveissakin on suuria hintaeroja, ruuvit otan toki terassiruuveina. Mutta mietin kiinnitäiskö runkoa lähinnä järeillä ruuveilla vai jotkut palkkikengät + ankkuriruuvit.

Tuohan riippuu aikapaljon sun laatuvaatimuksista. Jos tavoite on tehdä viimeisen päälle routimaton terassi niin tässä pari vaihtoehtoa:

1. kaivinkoneella pintamaata pois noin 40-50cm syvyydeltä, pohjalle maakangas, sepelii 10-15cm kerros, 5-10cm finnfoamia paikkakunnasta riippuen jonka päälle sit voi suoraan perustaa anturat joiden päälle pilariharkot taikka tuollainen säädettävä terassijalka. Loput paljaana olevat kohdat peitetään sepelillä kauttaaltaan noin 10-15cm paksuudelta.

2. pintamaa kuoritaan pois noin 15-20cm syvyydeltä, asennetaan juurikangas jonka päälle sepeliä 15-20cm. Itse perustus toteutetaan ruuvipaaluilla jotka upotetaan routarajan alapuolelle paikkunnan routarajan mukaisesti.

Jos taas ei ole niin väliä vaikka terassi sattuisi routimaan silloin tällöin niin voidaan tehdä:

1. pintamaa kuoritaan pois noin 15-20cm syvyydeltä, asennetaan juurikangas jonka päälle sepeliä 15-20cm. Sepelin päälle laitetaan 40cmx40cm pihalaatat joiden päälle säädettävät terassijalat.

Helpoin vaihtoehto millä myös tulee tulevaisuudessa eniten ongelmia:

1. Maatyöt unohdetaan kokonaan ja terassa perustetaan suoraan savimaalle pihalaattojen päälle. Jalkoina käytetään säädettäviä terassijalkoja.
Terassi tulee luultavasti routimaan paljon ja pikkuhiljaa aluskasvillisuus puskee terassin alle ja mädättää runkorakenteet hiljalleen.

Näistä sit vaan valitsemaan. Myös muitakin tapoja löytynee, mutta nämä on nuo yleisimmät tavat mitä tiedän.
 
Kiitos vinkeistä!

Täytyy noita ruuvipaaluja varten selvittää vielä missä salaojat menee.

2. pintamaa kuoritaan pois noin 15-20cm syvyydeltä, asennetaan juurikangas jonka päälle sepeliä 15-20cm. Itse perustus toteutetaan ruuvipaaluilla jotka upotetaan routarajan alapuolelle paikkunnan routarajan mukaisesti.

Jos taas ei ole niin väliä vaikka terassi sattuisi routimaan silloin tällöin niin voidaan tehdä:

1. pintamaa kuoritaan pois noin 15-20cm syvyydeltä, asennetaan juurikangas jonka päälle sepeliä 15-20cm. Sepelin päälle laitetaan 40cmx40cm pihalaatat joiden päälle säädettävät terassijalat.

Näistä voisi toinen vaihtoehto olla itselle tähän paras. Kaivinkonetta en ota mylläämään.

Noita säädettäviä terassijalkoja myös mietin, mutta ilmeisesti niitä täytyisi laittaa huomattavasti tiheämmin, 0,5 - 0,8 m välein kauttaaltaan? Ruuvipaaluilla tai betoniharkoilla uskon että riittää 8 kpl.
 
Kiitos vinkeistä!

Täytyy noita ruuvipaaluja varten selvittää vielä missä salaojat menee.



Näistä voisi toinen vaihtoehto olla itselle tähän paras. Kaivinkonetta en ota mylläämään.

Noita säädettäviä terassijalkoja myös mietin, mutta ilmeisesti niitä täytyisi laittaa huomattavasti tiheämmin, 0,5 - 0,8 m välein kauttaaltaan? Ruuvipaaluilla tai betoniharkoilla uskon että riittää 8 kpl.

Ei niitä sen tiheämpään tarvii laittaa. Se tiheys riippuu sun runkotavaran koosta. Sitä järeemmästä tavarasta kun tekee niin sitä pidemmän välin voi jättää jalkojen välille.
Ruuvipaaluissa isoin kompastuskivi on tosiaan kivien määrä maaperässä ja määperän lujuus. Se paalu pitää saada kuitenkin yli metrin syvyyteen maaperässä, usein voi olla 1,5m se vaadittava syvyys. Niiden pyörittämiseen on myös saatavilla työkoneita jolla homman pitäisi sujua huomattavasti helpommin. Vois olla hyvä veto ostaa yksittäiskappale niitä ruuvipaaluja ja testata muutamaan kohtaan miltä se vaikuttaa että saako upotettua riittävän syvään.

Monesti kaivinkoneen tilaaminenkaan ei ole loppujenlopuksi huonompi homma. Tottahan se että tulee maksamaan sen tonnin luultavastikkin, mutta kyllä sillä aikaa säästää tolkuttomasti. Jos sattuu olemaan pikkukunnalla joku joka tekee sellasella pikkukoneella niin voi saada yllättävänkin edullisesti. Renkailla olevat koneet ei jätä pihoihinkaan jälkiä niin saa siististi kaiveltua. Kotitalousvähennyksen luultavasti pystyy käyttämään kaiveluun myös.
 
Viimeksi muokattu:
Ei niitä sen tiheämpään tarvii laittaa. Se tiheys riippuu sun runkotavaran koosta. Sitä järeemmästä tavarasta kun tekee niin sitä pidemmän välin voi jättää jalkojen välille.

Veikkaan kyllä että näiden säädettävien muovijalkojen kantavuus/kestävyys on huonompi kuin näiden muiden perustus menetelmien, eli niitä tarvittaisiin tiheämmin vaikka itse runko kantaisikin pidemmällä jänteellä. Esim. tässä mainitaan "maksimikuormitus 400 kg", sen takia on varmaan tuo suositeltu asennusväli 0,5 - 0,8 m (mikä tarkoittaisi tässä jopa ~40 kpl jos mennään vähän tuon 0,8 m yli). Olettaen siis että tuo asennuväli täytyisi toteutua kauttaaltaan koko terassin laajuudella. Tiedä sitten mikä olisi tarpeeksi tiheään, kuulostaa ylimitoitetulta.
 
Rivariremppaprojektissa seuraavana vastaan tuli ikkunoiden sisäkarmien maalaus, tai maalin poisto näin ensin. Nuo on olleet alunperin puun väriset, en tiedä onko niissä ollut joku lakka tjsp pinnassa, mutta edellinen omistaja on ne sittemmin maalannut valkoiseksi, tekniikalla "juosten kustu". ja ne näyttää paikoin aika karseilta. Alla yksi kuva, noista oli hankala ottaa vastavaloon järkevää kuvaa, mutta pensselin jäljet näkyy selvästi ja maali lohkeilee reunoilta monin paikoin.

Mahtaisko maalin poistoon olla jotakin muuta järkevää/parempaa konstia kuin epäkeskokoneella ja käsin hiominen?

Jos maalit saisi jotenkin järkevällä vaivalla kokonaan pois niin pitäisin mieluusti puun värisenä, eli joku lakka/vaha/öljy, mutta jos osoittautuu suuremmaksi savotaksi, niin sitten kunnolla maalaus valkoiseksi lienee toiseksiparas optio. Ruudut saa helposti saranoista irti, joten työstäminen on vähän helpompaa pukkien päällä vaaka-asennossa kuin paikoillaan...

1716992080218.png
 
Rivariremppaprojektissa seuraavana vastaan tuli ikkunoiden sisäkarmien maalaus, tai maalin poisto näin ensin. Nuo on olleet alunperin puun väriset, en tiedä onko niissä ollut joku lakka tjsp pinnassa, mutta edellinen omistaja on ne sittemmin maalannut valkoiseksi, tekniikalla "juosten kustu". ja ne näyttää paikoin aika karseilta. Alla yksi kuva, noista oli hankala ottaa vastavaloon järkevää kuvaa, mutta pensselin jäljet näkyy selvästi ja maali lohkeilee reunoilta monin paikoin.

Mahtaisko maalin poistoon olla jotakin muuta järkevää/parempaa konstia kuin epäkeskokoneella ja käsin hiominen?

Jos maalit saisi jotenkin järkevällä vaivalla kokonaan pois niin pitäisin mieluusti puun värisenä, eli joku lakka/vaha/öljy, mutta jos osoittautuu suuremmaksi savotaksi, niin sitten kunnolla maalaus valkoiseksi lienee toiseksiparas optio. Ruudut saa helposti saranoista irti, joten työstäminen on vähän helpompaa pukkien päällä vaaka-asennossa kuin paikoillaan...

1716992080218.png

Jos puulle meinaat hioa niin on kyllä järkyttävän kova homma. Hiot hieman pintaa ja maalaat valkoiseksi
 
Veikkaan kyllä että näiden säädettävien muovijalkojen kantavuus/kestävyys on huonompi kuin näiden muiden perustus menetelmien, eli niitä tarvittaisiin tiheämmin vaikka itse runko kantaisikin pidemmällä jänteellä. Esim. tässä mainitaan "maksimikuormitus 400 kg", sen takia on varmaan tuo suositeltu asennusväli 0,5 - 0,8 m (mikä tarkoittaisi tässä jopa ~40 kpl jos mennään vähän tuon 0,8 m yli). Olettaen siis että tuo asennuväli täytyisi toteutua kauttaaltaan koko terassin laajuudella. Tiedä sitten mikä olisi tarpeeksi tiheään, kuulostaa ylimitoitetulta.
Nuo terassitassut on suhteellisen uusi tuote niin kestävyydestä ym kovin vähän pitkäaikaista kokemusta. mutta nuo jännevälit on noissa pieniksi kyllä mitoitettu.
Se niskoituksen materiaali enempi noiden tassujen määrää ohjaa kuin tuo kantavuus. Jos vaikka 2x6 tekisi neliön palan ja vain nurkkiin laittaisi tassut niin tuolle neliön palalle saisi laittaa 1600 kiloa tavaraa. Todella harvalla on sellaista kuormaa neliöllä ellei siinä päällä ole sit just palju. Tuossahan on ohjeistuksen mukaisesti liian vähän noita tassuja mutta silti kuorman kesto melkoinen.

Se on sitten toinen asia kestääkö maaperä tuota kuormitusta 1600 kg tuolle 0.12m2 alalle. Siksihän tuossakin k-raudan kuvassa tassun alle laitettu 40x40cm laatta -> tuolla lailla kantopinta-ala 5 kertaistettu.

Monelle kelpaa ihan se ns maanvarainen laveri terassina ilman että kaivinkonetta, murskerekkaa, antura/harkkovaluja ym. Niskoina voi käyttää 2x4, perustuksina 2€ pihalaattoja jne jolloin kokonaiskustannukset eivät nouse taivaisiin.
Sellainen itsellänikin on edellisen omistajan rakentamana rivarin takapihalla. Kevään ensiauringoissa terassin rakennuksen nähden ulkoreuna on korkeammalla kun maa on sieltä jäässä toisin kuin rakennuksen seinustalla, roudan sulaessa putoaa vaateriin. Eipä itselle niin kauheasti moisesta ole haittaa ilmennyt, ehkäpä grogilasia ei saa täyttää aivan yhtä piripintaan :D Jotain 15+ vuotta on nyt palvellut tuollaisena.
 
Siinä pintamaan poistossahan on muutama olennainen syy miksi se kannattaa tehdä:
a) se pienentää routimista huomattavasti, saattaa jopa estää sen kokonaan jos hyvä tuuri käy
b) pintamaan poistolla estetään kasvillisuuden kasvaminen terassin alle joka vähentää kosteuskuormaa ja estää terassin homehtumisen pitemmällä aikavälillä
c) sillä saa paremman kantavuuden jaloille kun on isompi kivistä maa-ainesta alla

Ilman muuta ne pihalaatat kannattaa laittaa jalkojen alle. Muuten käy niin että ne jalat uppoaa pikkuhiljaa maan sisään mm. routimisen vaikutuksesta.
Paljuja jos aikoo laitella niin suoraan terassin päälle ei missään tapauksessa vaan mieluiten suoraan maan päälle kauttaaltaan esim pihalaattoja paljun alalle. Mieluiten routaeristeet myös alle jotta monen tonnin palju ei hajoa routimisen seuraksena.
Kyllä nuo muoviset terassijalat kestää pidemmätkin jännevälit. Se 400kg pistekuorma on niin iso että ei mene yli ellet vala betonista sitä terassia.
 
Jos puulle meinaat hioa niin on kyllä järkyttävän kova homma. Hiot hieman pintaa ja maalaat valkoiseksi

Sillä vähän kyselinkin, pelkästään hiomalla menee kyllä järki. Mutta mahtaisko tollaseen toimia joku sikli tyyppinen ratkaisu tai joku teräsharjameinkinki(porakoneeseen kiinnitettävä), vai saako sellaisilla vaan entistä rumempaa pintaa aikaan..?
 
Uusissa taloissahan terassi-käsite on nykyisin ihan eriluokkaa. Ne on oikeasti lisähuoneita rakennukseen useasti lasituksineen, liukuovineen ym. Kiertävät rakennusta vähintään kahdelta sivulta jne.
Ei sellaisia voi tehdä pihalaattojen päälle vaan totakai sellaiset ratkaisut perustetaan kunnolla kun ne ei saa elää käytännössä yhtään enempää kuin ite talokaan.
Se terassin kymppitonni(e)n hinta uppoaa sinne puolen miljoonan velkahelvettiin liukkaasti ja tehdään kunnolla ihan suunnittelusta alkaen :)

Vanhemmissa kohteissa terassin virkaa on hoitanut tyyliin 12 pihalaattaa talon seinustalla niin siihen nähden joku maanvarainen 3x4 laveri on suorastaan luksusta :)
 
Sillä vähän kyselinkin, pelkästään hiomalla menee kyllä järki. Mutta mahtaisko tollaseen toimia joku sikli tyyppinen ratkaisu tai joku teräsharjameinkinki(porakoneeseen kiinnitettävä), vai saako sellaisilla vaan entistä rumempaa pintaa aikaan..?

Kokeilisin maslinpoisto ainetta ja sitte vielä hioa just jollain porakoneeseen kiinnitettävällä teräsharjalla. Mutta veikkaan silti että on työläs homma. Kokeile eka yhteen ja maalaa sitte kaikki jos siltä tuntuu.
 
Rivariremppaprojektissa seuraavana vastaan tuli ikkunoiden sisäkarmien maalaus, tai maalin poisto näin ensin. Nuo on olleet alunperin puun väriset, en tiedä onko niissä ollut joku lakka tjsp pinnassa, mutta edellinen omistaja on ne sittemmin maalannut valkoiseksi, tekniikalla "juosten kustu". ja ne näyttää paikoin aika karseilta. Alla yksi kuva, noista oli hankala ottaa vastavaloon järkevää kuvaa, mutta pensselin jäljet näkyy selvästi ja maali lohkeilee reunoilta monin paikoin.

Mahtaisko maalin poistoon olla jotakin muuta järkevää/parempaa konstia kuin epäkeskokoneella ja käsin hiominen?

Jos maalit saisi jotenkin järkevällä vaivalla kokonaan pois niin pitäisin mieluusti puun värisenä, eli joku lakka/vaha/öljy, mutta jos osoittautuu suuremmaksi savotaksi, niin sitten kunnolla maalaus valkoiseksi lienee toiseksiparas optio. Ruudut saa helposti saranoista irti, joten työstäminen on vähän helpompaa pukkien päällä vaaka-asennossa kuin paikoillaan...

1716992080218.png
Ei tuo nyt mitenkään erityisen pahalta näytä. Maalivalinta on varmaan ollut väärä, ei ole tasoittunut kunnolla ja vähän ohut kerros. Puitteissa tuskin on mitään lakkaa alunperin ollut.

Itse rapsuttelisin lohkeilevat maalit pois. Sitten kevyt pyyhkäisyhionta ihan käsin ja ei kun uutta kunnollista kalustemaalia päälle.
 
En tiedä onko tämä oikea alue mutta kokeillaan.

Onko joku kiinnittänyt kylppärin laattaseinään onnistuneesti jotain niin ettei ole tarvinnut porailla reikiä ja jos on niin miten?

Pitäisi tuo pyykkikoneen poistoputki saada jotenkin seinään kiinni niin ettei heilu, ei juuri remontituun kylpyhuoneeseen huvita heti reikiä porailla.


merika_pesukoneen_liitosyhde_1516.jpg

Tuollainen kyseessä, tuossa on kahdelle ruuville reiät.
 
En tiedä onko tämä oikea alue mutta kokeillaan.

Onko joku kiinnittänyt kylppärin laattaseinään onnistuneesti jotain niin ettei ole tarvinnut porailla reikiä ja jos on niin miten?

Pitäisi tuo pyykkikoneen poistoputki saada jotenkin seinään kiinni niin ettei heilu, ei juuri remontituun kylpyhuoneeseen huvita heti reikiä porailla.


merika_pesukoneen_liitosyhde_1516.jpg

Tuollainen kyseessä, tuossa on kahdelle ruuville reiät.
Mikset remontin yhteydessä asentanut sinne poistoa ettei tarvitse tuommoisia virityksiä käyttää?
 
En tiedä onko tämä oikea alue mutta kokeillaan.

Onko joku kiinnittänyt kylppärin laattaseinään onnistuneesti jotain niin ettei ole tarvinnut porailla reikiä ja jos on niin miten?

Pitäisi tuo pyykkikoneen poistoputki saada jotenkin seinään kiinni niin ettei heilu, ei juuri remontituun kylpyhuoneeseen huvita heti reikiä porailla.


merika_pesukoneen_liitosyhde_1516.jpg

Tuollainen kyseessä, tuossa on kahdelle ruuville reiät.

Cascon Superfixillä laitoin itse pyyhetelineen ja suihkuverhon. Vuoden verran ovat nyt ainakin pysyneet.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 479
Viestejä
4 558 169
Jäsenet
74 972
Uusin jäsen
Nagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom