Kodin rempat(DIY)

[GvsE]

Muutama laattalattiaan liimattu kynnys alkaa olla vähän kärsinyt 20v vanhassa talossa. Onko mielipiteitä mikä olisi paras tapa ehostaa ne? Yhden kynnyksen aiemmin irroitin ja tuotti vähän vaikeuksia, tosin erilainen tilanne kuin näissä kun pääsin irroittamaan vain toiselta puolelta. Kylppärin laatat ei ihan sovi nykymuotiin, muttei ainakaan seuraavaan 5 vuoteen ole menossa remppaan.
1. Irti repiminen ja uusi kaupasta?
2. Hionta ja lakkaus paikalla?
3. Irroittaminen, hionta ja lakkaus?

Näyttää normaalia kynnystä leveämmältä?
Paras tulee kun hakee uuden, pelkästään lakka tohon voi olla kympin luokkaa.

esim. Höylätty tammi 12X120 mm puuvalmis

 

[Perkeles]

Mökissä pitäisi vetää johtoja ulkoa sisälle. Muuten ei ongelmaa, mutta seinärakenteessa on muovikalvo, ilmeisesti kosteussulku. Miten sen läpi pitäisi mennä? Pitää pysyä täysin tiiviinä?

Siellä missä asut ei varmaan ole koskaan hiiriä tms..? Ne höyrynsulut on reikiä täynnä parissa vuodessa, eikä ole asentaessakaan 100% tiiviit.
Poraa vähän ison reiän, ja uretaania perään, jos haluaa hifistellä.

Muuten sopiva reikä ja sähköputki läpi.

 

[taski]

Kyllä ne kosteussulut on lähes poikkeuksetta reikiä täynnä.
Aivan turha alkaa yhden johdon takia tosiaan hifistelemään. Teoriassa se pitäisi teipata, mutta käytännössä ei tuolla taida kyllä mitään merkitystä olla.

 

[miksu8]

Ok, eli sulku ei ole sataprosenttinen välttämättä muutenkaan... Jostain vain jäänyt mieleen uhkailut että kosteus löytää pienestäkin reiästä läpi ja home alkaa kasvaa tiivisteissä.

 

[ZZRX]

Aikamoista mutuahan tuo on että se höyrynsulku olisi täynnä reikii. Osassa taloista ne on huonommin laitettu ja osassa paremmin. Riippuu myös asunnon iästä. Sanoisin että melko typerä asenne olettaa että on ilman muuta olisi täynnä reikiä eikä tarvitse teipata. Tottakai se kannattaa teipata jos ylimääräisen reiän tekee. Pieni vaiva ja sit tietää ettei se höyrynsulku valskaa ainakaan siitä kohti.

 

[Aladdin Sane]

Tottakai se kannattaa teipata jos ylimääräisen reiän tekee. Pieni vaiva ja sit tietää ettei se höyrynsulku valskaa ainakaan siitä kohti.

Miten tuo höyrynsulku teipataan, jos sisäseinällä on levytys? Ei suinkaan porukka revi verhouksia irti tai tee levyyn nyrkinkokoista reikää joka kerta, kun joku läpivienti pitää tehdä jotta saa teipattua höyrynsulun? Valokuidun asentaja täällä ainakin käytti vain sähkömiehen kittiä seinälevyn ja kuidun tiivistykseen. Ei alkanut repimään seiniä auki teippauksen takia.

 

[miksu8]

Miten tuo höyrynsulku teipataan, jos sisäseinällä on levytys? Ei suinkaan porukka revi verhouksia irti tai tee levyyn nyrkinkokoista reikää joka kerta, kun joku läpivienti pitää tehdä jotta saa teipattua höyrynsulun? Valokuidun asentaja täällä ainakin käytti vain sähkömiehen kittiä seinälevyn ja kuidun tiivistykseen. Ei alkanut repimään seiniä auki teippauksen takia.

Hyvä kysymys.

 

[ZZRX]

Miten tuo höyrynsulku teipataan, jos sisäseinällä on levytys? Ei suinkaan porukka revi verhouksia irti tai tee levyyn nyrkinkokoista reikää joka kerta, kun joku läpivienti pitää tehdä jotta saa teipattua höyrynsulun? Valokuidun asentaja täällä ainakin käytti vain sähkömiehen kittiä seinälevyn ja kuidun tiivistykseen. Ei alkanut repimään seiniä auki teippauksen takia.

Oikeaoppisesti siitä reiästä pitäisi tosiaan tehdä sen verran isompi jotta senisi teipattua. Ei se mitään nyrkin kokoista reikää vaadi, mutta jonkun 5cm reiän saattaisi joutua tekemään. Paras tapa olisi jos löytyy vaihtoehtoinen reitti johdolle jossa ei tarvitse tehdä höyrynsulkuun reikää ollenkaan taikka sitten tosiaan jostain ovenpielen vierestä vetää jossa palan levyä pystyy pienellä vaivalla vaihtamaan. Jälkeenpäin tehtävien läpivientien tiivistys on usein melko haastavaa jonka takia suunnittelussa kannattaa aina koittaa huomioida tulevaisuuden läpivientitarpeet. Laajemman remontin yhteydessä on myös hyvä aika läpivientien tekoon.

Toinen erittäin huomioitava asia on tuulensuojan läpivienti jos reikä menee kokonaan seinän läpi. Tuossa tulee erittäin iso riski ilmavuotoon. Jos tuulensuojassa on reikä niin se saattaa kylmettää seinän yllättävänkin isolta alueelta kun tuuli pääsee hujeltamaan villojen seassa.

 

[GvsE]

Uretaani on höyrytiivis jos sitä ei leikata, sillä saa ihan hyvän tiivistyksen

 

[ZZRX]

Uretaani on höyrytiivis jos sitä ei leikata, sillä saa ihan hyvän tiivistyksen

Uretaanissa tulee vaan sama ongelma että se vaatii melko ison reiän. Johto pitää saada reiän läpi ennen uretaanin laittoa jotta reiän saa tiivistettyä kunnolla. (eli pistoon pitää mahtua johdon joka puolelta, vaatii siis noin 4cm halkaisijaltaan olevan reiän minimissään.) Itse reiänkin pitää olla myös johtoa isompia jotta siihen jää tiivistysvaraa johdon ympärille. Toimii kohtuu hyvin tuulensuojassa ja spu-mallisessa höyrynsulussa, mutta jos sulla on seinässä pelkkä muovi niin ei se muovi kovin häävisti siihen uretaaniin tiivisty vaikka ruiskutatkin siihen muovin päälle sitä uretaania.

 

[GvsE]

Uretaanissa tulee vaan sama ongelma että se vaatii melko ison reiän. Johto pitää saada reiän läpi ennen uretaanin laittoa jotta reiän saa tiivistettyä kunnolla. (eli pistoon pitää mahtua johdon joka puolelta, vaatii siis noin 4cm halkaisijaltaan olevan reiän minimissään.) Itse reiänkin pitää olla myös johtoa isompia jotta siihen jää tiivistysvaraa johdon ympärille. Toimii kohtuu hyvin tuulensuojassa ja spu-mallisessa höyrynsulussa, mutta jos sulla on seinässä pelkkä muovi niin ei se muovi kovin häävisti siihen uretaaniin tiivisty vaikka ruiskutatkin siihen muovin päälle sitä uretaania.

Niin pieni riittää että sinne menee sitä eli joku 5mm ja vaikka teipin pala päälle..

 

[Aladdin Sane]

Oikeaoppisesti siitä reiästä pitäisi tosiaan tehdä sen verran isompi jotta senisi teipattua. Ei se mitään nyrkin kokoista reikää vaadi, mutta jonkun 5cm reiän saattaisi joutua tekemään.

Tiesin kyllä tämän, tuo olikin lähinnä retorisena heittona tarkoitettu koska oletin villinä veikkauksena, että alkuperäinen kysyjä taisi tarkoittaa nimenomaan valmiin talon jo levytettyyn seinään tehtävää läpivientiä. Mutta tuossa tuleekin se tilanne, että teoria ja käytäntö tuskin juuri koskaan kohtaavat tilanteessa, jossa jo rakennettuun taloon ollaan jotain läpivientiä tekemässä. Omana yksittäisenä esimerkkinä oli juuri tuo valokuidun asennus. Uskallan väittää, että näitä urakalla tekevät asentajat eivät koskaan ala värkkäämään mitään läpievientikappaletta tai höyrynsulun teippausta, jos (tai paremminkin kun) seinästä mennään läpi. Täälläkin oli vain pitkä poraterä jolla vedettiin seinästä läpi, ja kaikki tiivistys tuolle oli se, että sisäseinän seinälevyssä sähkömiehen kitillä tiivistettiin valokuitu. Ja sama pätee varmaan muihin vastaaviin läpivienteihin arkielämässä.
Uskon vasta kun näen, että tuon joku asentaja tekee nysväämällä isompaa reikää seinälevyyn ja tiivistää höyrynsulkua näitä asentaessaan jo rakennettuun taloon.

Toki jos sattuu joku vaihtoehtoinen reitti kuin höyrynsulun läpäisevä kohdalle niin varmaankin saattavat käyttää mutta eipä tuollaista käytetty lähinaapureillakaan täällä.

Ymmärrän kyllä hyvin tiiviyden tarkoituksen ja sen, että höyrynsulkua käytettäessä siihen ei minkäänlaisia reikiä saa jättää mutta maa on täynnä rakennuksia joissa on jo rakennusvaiheessa jätetty vuotoja sinne tänne. Ei esimerkiksi omassa talossa ollut keittiön katossa iv-kanavien läpivientejä edes teipattu rakennusvaiheessa. Teippasin kyllä nuo itse kattopaneeleja vaihtaessa joku vuosi sitten mutta eipä tuosta vuodosta näyttänyt mitään traagista seurasta olleen vuosikymmenten aikana.

 

[Rollerix]

Meillä keittiö-olohuoneessa (n60-70 neliötä) alunperin asennettu tuollasta 60x60 laattaa, jonka kuviointi ei oikein silmää miellytä. Laitettiin muutama vuosi sitten siihen päälle vinyyli, mutta nyt alettiin miettimään, että entäpä jos viinyli pois ja maalais laatat. V33 lattiamaalista tuossa aiemmin oli juttua, mutta niistäkin jäi vähän mietitintä asian ja varsinkin kestävyyden suhteen.

Lapsiperhe ja 3 pientä koiraa, eli asioita tippuu laittialle ja koirat juoksee. Näinköhän tulisi laatoissa maali pysymään vaikka tekisi pohjatyöt huolella ja 2 kerrosta vähintään maalia...

EDIT. lisäyksenä, että laattojen alla vesikiertoinen lattialämmitys.

Tuossa kannattaa ottaa huomioon myös mitä siellä alla on. Jos on maanvarainen laatta, ei alkuperäistä lattiaa tiiviimpää saisi tehdä, jotta mahdollinen kapillaarikosteus pääsee haihtumaan. Senhän periaatteessa olette jo tehneet lisäämällä vinyylin.

Jos siellä on maanvarainen laatta, en missään tapauksessa lähtisi sitä laatta lattiaa päällystämään millään tiiviillä aineella. Laattojen maalaus tuskin on ongelma, jos saumat jää entiselleen (niiden kauttaan se kosteus pääasiassa haihtuu). Jos se vinyyli on ollut vasta muutaman vuoden, on epävarmaa sanoa onko siitä mitään haittaa ollut. Kosteusongelmathan ottaa joskus vuosia kehittyäkseen. Siinä mielessä se vinyylin poisto on hyvä idea.

Jos ei ole maanvaraista laattaa, saa edellisen ignoorata.

 

[Jukkem]

Tuossa kannattaa ottaa huomioon myös mitä siellä alla on. Jos on maanvarainen laatta, ei alkuperäistä lattiaa tiiviimpää saisi tehdä, jotta mahdollinen kapillaarikosteus pääsee haihtumaan. Senhän periaatteessa olette jo tehneet lisäämällä vinyylin.

Jos siellä on maanvarainen laatta, en missään tapauksessa lähtisi sitä laatta lattiaa päällystämään millään tiiviillä aineella. Laattojen maalaus tuskin on ongelma, jos saumat jää entiselleen (niiden kauttaan se kosteus pääasiassa haihtuu). Jos se vinyyli on ollut vasta muutaman vuoden, on epävarmaa sanoa onko siitä mitään haittaa ollut. Kosteusongelmathan ottaa joskus vuosia kehittyäkseen. Siinä mielessä se vinyylin poisto on hyvä idea.

Jos ei ole maanvaraista laattaa, saa edellisen ignoorata.

Juu, tässä oli kyseessä 2010-luvulla rakennetun talon yläkerta, kerrosten välissä ontelolaattaa, sen päällä vesikiertoinen lattialämitys ja siinä tuo varsinainen lattialaatta. Ulkomuistista meni 60x60, mutta oikeastihan tuo on "vain" 45x45.

Appiukko oli jutellu jonkun lattiamiehen kanssa ja siinäkin oli tullut ilmi, että tämmöisen vesikiertoisen laattalattian päälle ei kannattaisi laitella mitään ylimääräisiä kerroksia. Appiukon muisti ei riittäny että mikä se syy oli, mutta lupasi selvitellä.

Purettiin jo hieman tuota vinyyliä pois silleen että jätettiin pieneen käytävän pätkään ja makuuhuoneeseen vielä paikoiklleen. On kyllä huima ero tuossa "fiiliksessä" vinyylin hyväksi, eli sen lisäksi että tämä kyseinen laatta näyttää aika karseelta niin se myös tuntuu kovalta ja kolkolta.

Meidän remppa hieman laajeni, niin tässä on tuleva lattiamateriaali vielä täysin auki, selvinnee tässä toivon mukaan lähiaikoina.

 

[ZZRX]

Tiesin kyllä tämän, tuo olikin lähinnä retorisena heittona tarkoitettu koska oletin villinä veikkauksena, että alkuperäinen kysyjä taisi tarkoittaa nimenomaan valmiin talon jo levytettyyn seinään tehtävää läpivientiä. Mutta tuossa tuleekin se tilanne, että teoria ja käytäntö tuskin juuri koskaan kohtaavat tilanteessa, jossa jo rakennettuun taloon ollaan jotain läpivientiä tekemässä. Omana yksittäisenä esimerkkinä oli juuri tuo valokuidun asennus. Uskallan väittää, että näitä urakalla tekevät asentajat eivät koskaan ala värkkäämään mitään läpievientikappaletta tai höyrynsulun teippausta, jos (tai paremminkin kun) seinästä mennään läpi. Täälläkin oli vain pitkä poraterä jolla vedettiin seinästä läpi, ja kaikki tiivistys tuolle oli se, että sisäseinän seinälevyssä sähkömiehen kitillä tiivistettiin valokuitu. Ja sama pätee varmaan muihin vastaaviin läpivienteihin arkielämässä.
Uskon vasta kun näen, että tuon joku asentaja tekee nysväämällä isompaa reikää seinälevyyn ja tiivistää höyrynsulkua näitä asentaessaan jo rakennettuun taloon.

Toki jos sattuu joku vaihtoehtoinen reitti kuin höyrynsulun läpäisevä kohdalle niin varmaankin saattavat käyttää mutta eipä tuollaista käytetty lähinaapureillakaan täällä.

Ymmärrän kyllä hyvin tiiviyden tarkoituksen ja sen, että höyrynsulkua käytettäessä siihen ei minkäänlaisia reikiä saa jättää mutta maa on täynnä rakennuksia joissa on jo rakennusvaiheessa jätetty vuotoja sinne tänne. Ei esimerkiksi omassa talossa ollut keittiön katossa iv-kanavien läpivientejä edes teipattu rakennusvaiheessa. Teippasin kyllä nuo itse kattopaneeleja vaihtaessa joku vuosi sitten mutta eipä tuosta vuodosta näyttänyt mitään traagista seurasta olleen vuosikymmenten aikana.

Nuo kuidun "asentajathan" ei ole mitään rakennusalan ammattilaisia yleensä. Ne tekee vaan helpoimmalla mahdollisimmalla tavalla jonka asiakas hyväksyy eikä heille välttämättä edes kuulu työnkuvaan reiän teko seinään. Yleensähän tilanne on se että asiakas on yhtä tietämätön ja iso osa ei välitä rakenteiden rei-ittymisestä. Tilannehan on useimmissa tapauksissa se että asennuskohde on a) vanha talo jolloin on helppo myydä tietämättömällä asiakkaalle kuraa. Jos talo on taas b) uusi niin siellä yleensä on jo kuitu laitettu rakennusvaiheessa jolloin rakenteita ei tarvitse rikkoa. Uskon että jos menee tekemään asennusta laadukkaaseen matalan u-arvon taloon niin alkaa kummasti asiakastakin kiinnostamaan reiän tiiveys (tällöin usein löytyy ymmärrystä asiasta)

Onhan vastaavaa ilmiötä nähty muillakin aloilla. Esim aurinkopaneeliasennuksista on tullut paljon jopa lainvastaisia asennuksia jossa vastaava "ammattimies" on käynyt paneelit asentamassa.

 

[Aladdin Sane]

Nuo kuidun "asentajathan" ei ole mitään rakennusalan ammattilaisia yleensä. Ne tekee vaan helpoimmalla mahdollisimmalla tavalla jonka asiakas hyväksyy eikä heille välttämättä edes kuulu työnkuvaan reiän teko seinään.

Esimerkin tapauksessa kyllä kuului läpivientien teko työnkuvaan. Oli nimenomaan se asennusporukka joka teki vain sisäasennukset ja kuituvedot ulkorasialta sisään. Eihän ne varmaan mitään rakennushenkilöitä ole mutta kyllä läpivientien oikeaoppinen teko kuuluu perusosaamiseen sähköasentajille ja vastaaville jotka työssään niitä joutuvat tekemään päivittäin.

Yleensähän tilanne on se että asiakas on yhtä tietämätön ja iso osa ei välitä rakenteiden rei-ittymisestä. Tilannehan on useimmissa tapauksissa se että asennuskohde on a) vanha talo jolloin on helppo myydä tietämättömällä asiakkaalle kuraa.

Tiedän kyllä hyvin itse, että höyrynsulun läpiviennit pitää tiivistää siihen mutta on tässä tullut tähän ikään nähtyä niin monta ammattimiestä tekemässä eri hommia ja todettua, että erittäin harvassa on tekijät jotka tekee hommat ”by the book” kaikilta osin. Tuntuu olevan tapa, että hommat tehdään usein käytännössä eri tavalla kuin ne kuuluisi tehdä.

Joskus tullut vaadittua ja jopa opastettua asentajia hommissaan, kun olen nähnyt, että väärin ollaan tekemässä mutta en jaksa enää nilittää joka asiasta, kun ei tuosta saa kuin vittumaisen asiakkaan ja asukkaan maineen (taloyhtiö kyseessä). Kerran jopa soitti isännöitsijä ja sanoi, että me ei saa tänne enää tekijöitä, jos alan vaatimaan niiltä oppikirjamaisia työsuorituksia aina, kun olin huomauttanut tekijälle selvästä työvirheestä.

Onhan vastaavaa ilmiötä nähty muillakin aloilla. Esim aurinkopaneeliasennuksista on tullut paljon jopa lainvastaisia asennuksia jossa vastaava "ammattimies" on käynyt paneelit asentamassa.

Joo tiedän. Älä edes kysy mitä kaikkea huomautettavaa näin, kun kotimaisen ison valmistajan virallinen asennusporukka kävi ovet asentamassa. Huoh ja puuh.

 

[ZZRX]

Esimerkin tapauksessa kyllä kuului läpivientien teko työnkuvaan. Oli nimenomaan se asennusporukka joka teki vain sisäasennukset ja kuituvedot ulkorasialta sisään. Eihän ne varmaan mitään rakennushenkilöitä ole mutta kyllä läpivientien oikeaoppinen teko kuuluu perusosaamiseen sähköasentajille ja vastaaville jotka työssään niitä joutuvat tekemään päivittäin.


Tiedän kyllä hyvin itse, että höyrynsulun läpiviennit pitää tiivistää siihen mutta on tässä tullut tähän ikään nähtyä niin monta ammattimiestä tekemässä eri hommia ja todettua, että erittäin harvassa on tekijät jotka tekee hommat ”by the book” kaikilta osin. Tuntuu olevan tapa, että hommat tehdään usein käytännössä eri tavalla kuin ne kuuluisi tehdä.

Joskus tullut vaadittua ja jopa opastettua asentajia hommissaan, kun olen nähnyt, että väärin ollaan tekemässä mutta en jaksa enää nilittää joka asiasta, kun ei tuosta saa kuin vittumaisen asiakkaan ja asukkaan maineen (taloyhtiö kyseessä). Kerran jopa soitti isännöitsijä ja sanoi, että me ei saa tänne enää tekijöitä, jos alan vaatimaan niiltä oppikirjamaisia työsuorituksia aina, kun olin huomauttanut tekijälle selvästä työvirheestä.



Joo tiedän. Älä edes kysy mitä kaikkea huomautettavaa näin, kun kotimaisen ison valmistajan virallinen asennusporukka kävi ovet asentamassa. Huoh ja puuh.

Alkuperäinen ongelman syy juontaa juurensa siihen kun nykyään vallitsee ajattelutapa jossa rakennuksien kestävyyttä ei arvosteta tarpeeksi vaan se lähtökohta on usein että elinikä on 50 vuotta ja sen jälkeen on "lupa" jyrätä rakennus maantasalle. Nyt kun ollaan vihdoin heräämässä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään niin aletaan huomata että oikein tehtynä rakennuksille voidaankin saada huomattavasti pidempi elinkaari mikä oli ennenvanhaan itsestään selvyys.

Yleltä löytyy aiheesta ihan podcast jaksokin

K6, J6: Hometaloja ja tonnikaupalla jätettä – miksi rakentaminen meni mönkään? | Pieleen mennyt historia

Rakentaminen on vuosituhansien ajan perustunut paikallisiin materiaaleihin ja osaamiseen. 1950-luvun jälkeen rakentaminen kiihtyvässä määrin modernisoitui ja monimutkaistui. Raaka-aineet vaihtuivat uusiutuvista ja luonnollisista fossiilisiin ja synteettisiin. Puu, savi ja tiili vaihtuivat...

areena.yle.fi

 

[Aladdin Sane]

Alkuperäinen ongelman syy juontaa juurensa siihen kun nykyään vallitsee ajattelutapa jossa rakennuksien kestävyyttä ei arvosteta tarpeeksi vaan se lähtökohta on usein että elinikä on 50 vuotta ja sen jälkeen on "lupa" jyrätä rakennus maantasalle. Nyt kun ollaan vihdoin heräämässä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään niin aletaan huomata että oikein tehtynä rakennuksille voidaankin saada huomattavasti pidempi elinkaari mikä oli ennenvanhaan itsestään selvyys.

Jep, se on juurikin se ja lisänä yleinen välinpitämättömyys toisten omaisuutta kohtaan (ihan samalla tavalla saa olla haukkana vaikkapa autokorjaamolla, jopa merkki sellaisella erityisesti). Toinen ei nyt tähän liity läpivienteihin enää, mutta olen havainnut, että eräänlainen oletus vanhempien rakennusten kanssa on myös se, että vesikatteeseen voi huoletta tehdä reikiä turhaankin ja jättää paikkaamatta, kun siellähän on se aluskate (vaan kun vanhemmissa rakennuksissa ei läheskään aina ole, ei ollut tässäkään alun perin mutta tietty on sinne kattoremontissa laitettu). Sai olla aiemmin haukkana aina, kun joku mestari kävi katolla mitään asentamassa, että ei ole tehnyt turhia reikiä ja jättänyt avoimeksi, tuota sattui useinkin. Ja kolmas on jälleen vesieristeisiin liittyvä, laattasaumat ja silikonit voi vetää miten sattuu, siellähän on vesieriste (siis minulle vakavalla naamalla ammattilainen yritti väittää niin). On toki vesieriste mutta saa ja pitää ne saumat silti tehdä kelvolliset ja ennen kaikkea siistin näköiset... Ei hitto tällainen pilkuviilaaja kuin meikäläinen on niin, saa vain raivarin, kun edes muistelee näitä.

 

[ZZRX]

Jep, se on juurikin se ja lisänä yleinen välinpitämättömyys toisten omaisuutta kohtaan (ihan samalla tavalla saa olla haukkana vaikkapa autokorjaamolla, jopa merkki sellaisella erityisesti). Toinen ei nyt tähän liity läpivienteihin enää, mutta olen havainnut, että eräänlainen oletus vanhempien rakennusten kanssa on myös se, että vesikatteeseen voi huoletta tehdä reikiä turhaankin ja jättää paikkaamatta, kun siellähän on se aluskate (vaan kun vanhemmissa rakennuksissa ei läheskään aina ole, ei ollut tässäkään alun perin mutta tietty on sinne kattoremontissa laitettu). Sai olla aiemmin haukkana aina, kun joku mestari kävi katolla mitään asentamassa, että ei ole tehnyt turhia reikiä ja jättänyt avoimeksi, tuota sattui useinkin. Ja kolmas on jälleen vesieristeisiin liittyvä, laattasaumat ja silikonit voi vetää miten sattuu, siellähän on vesieriste (siis minulle vakavalla naamalla ammattilainen yritti väittää niin). On toki vesieriste mutta saa ja pitää ne saumat silti tehdä kelvolliset ja ennen kaikkea siistin näköiset... Ei hitto tällainen pilkuviilaaja kuin meikäläinen on niin, saa vain raivarin, kun edes muistelee näitä.

Nuo mainitsemas jutut kyllä on ihan perusjuttuja ja et kyllä minun mielestä oo liikoja vaatinut tuossa. Kyllä jos kalliin kylppäriremontin teettää niin vähintäänkin sen kylppärin pitää edes näyttää uudelta eikä joltain 80luvun kylppäriltä jossa saumat ja silikoonit sotkettuja 1cm paksua. Tuo katto homma taas on ihan käsittämätön. Täytyy olla hepuilla päässä jotain vikaa jos tehdään kattoon ylimääräisiä reikiä ja vieläpä jätetään aukinaiseks. Ei hyvän päivää. Uskomattoman paljon kyllä tarjotaan asiakkaalle kuraa jos ei itse ole kokoajan vahtaamassa.

 

[Santori]

Pyöröhirsi mökki, jossa pitkä työtaso keittiössä. Seinät hieman kierot ja jossain paikoissa 10mm rakoa.. mitä laittais tähän? Oisko väritön silikoni paras vai joku lista?

 

[Santori]

Pyöröhirsi mökki, jossa pitkä työtaso keittiössä. Seinät hieman kierot ja jossain paikoissa 10mm rakoa.. mitä laittais tähän? Oisko väritön silikoni paras vai joku lista?

 

[Reivn]

Pyöröhirsi mökki, jossa pitkä työtaso keittiössä. Seinät hieman kierot ja jossain paikoissa 10mm rakoa.. mitä laittais tähän? Oisko väritön silikoni paras vai joku lista?

Sentti on jo niin paljon ettei siitä sievää saa silikonilla tai massalla, eli noista kahdesta vaihtoehdosta laittasin listan. Jos työkalut pysyy käsissä niin ottasin tason irti, piirtäsin seinälinjan tason takareunalle, ja vetäisin sen ite tason seinän mukaiseksi. Tuo vaatii tietysti, että etureunassa on tuon 10mm verran ylimäärästä alla oleviin kaapistojen etulevyihin nähden, että tulee nätti.

 

[GvsE]

Pyöröhirsi mökki, jossa pitkä työtaso keittiössä. Seinät hieman kierot ja jossain paikoissa 10mm rakoa.. mitä laittais tähän? Oisko väritön silikoni paras vai joku lista?

Sentti silikonia tulis kyllä mun uniin.

 

[Santori]

Sentti on jo niin paljon ettei siitä sievää saa silikonilla tai massalla, eli noista kahdesta vaihtoehdosta laittasin listan. Jos työkalut pysyy käsissä niin ottasin tason irti, piirtäsin seinälinjan tason takareunalle, ja vetäisin sen ite tason seinän mukaiseksi. Tuo vaatii tietysti, että etureunassa on tuon 10mm verran ylimäärästä alla oleviin kaapistojen etulevyihin nähden, että tulee nätti.

Työtaso on viis metriä pitkä että aika hankala käsitellä.. saisko värittömällä silikonilla sillee näkymättömän sauman. Periaatteessa voisin jättää kokonaan sauman laittamatta (hyvän näköinen ilmankin) mutta sitte ruuan murut pääsee tippumaan kaapiston alle nii ei sekään kivaa olis.

 

[Tuomi0]

Kierossa hirsitalossa on melko tavallista että kaikkea pitää järsiä muotoon. Listat, laudat ja niin edelleen. Mitään silikonivirityksiä ei kannata alkaa tekemään.

Yksi tapa tehdä keittiön pöytää paskaan seinään on asentaa vaikkapa kipsilevy taustaan jonka shimmaa oikeaan tasoon ja sitten vasta laittaa pitkän omaisen esineen siihen kiinni.

Pyöröhirsihän on kaikin tavoin ehkä paskin ja vaikein asia maailmassa. Siihen ei löydy edes perimätietoa vaikkapa ilmasulkujen tekemiseen, joten ihmiset sitten virittelee noilla silareilla ja tuhoaa kaiken. Suurin ongelma näissä on liian kova hoppu, vaimo huutaa taustalla että nyt saatana iske se levy kiinni äläkä mieti?

 

[Lumimies]

Väritön silkkari on muutenkin ihan vihoin viiminen mitä kannattaa käyttää varsinkin paksuissa saumoissa kun niillä on tapana muuttua kusen väriseksi ajan kanssa. Jos olisi pakko kikkailla silkkarin kanssa niin sitten kannattaisi käyttää tason väristä silkkaria.
Jos jotain laittaa niin tason väriseksi värjätty pieni mdf (neljännes)lista.

 

[Arttu]

Uudessa rivarikämpässä on asunnon edessä 7 neliön ulkovarasto, joka on rakennusvaiheessa eristetty. Lämmitys sähköpatterilla ja edellinen asukas pitänyt 10-15 asteen lämpöjä talvella.

Lattia kuitenkin on betonilla - pohdin että tuoko mitään lisäarvoa eristää myös lattiaa? Jos tuo niin mikä järkevin ratkaisu? Finnfoam-levyä lattiaan ja päälle vaneri vai jotain muuta?

 

[jonesky12345]

Uudessa rivarikämpässä on asunnon edessä 7 neliön ulkovarasto, joka on rakennusvaiheessa eristetty. Lämmitys sähköpatterilla ja edellinen asukas pitänyt 10-15 asteen lämpöjä talvella.

Lattia kuitenkin on betonilla - pohdin että tuoko mitään lisäarvoa eristää myös lattiaa? Jos tuo niin mikä järkevin ratkaisu? Finnfoam-levyä lattiaan ja päälle vaneri vai jotain muuta?

Voi olla niitä asioita jotka ei itseään maksa takaisin, mutta kovat eristeet ja jotain levyä päälle on oikea ratkasu.

 

[Hammer Schultz]

Uudessa rivarikämpässä on asunnon edessä 7 neliön ulkovarasto, joka on rakennusvaiheessa eristetty. Lämmitys sähköpatterilla ja edellinen asukas pitänyt 10-15 asteen lämpöjä talvella.

Lattia kuitenkin on betonilla - pohdin että tuoko mitään lisäarvoa eristää myös lattiaa? Jos tuo niin mikä järkevin ratkaisu? Finnfoam-levyä lattiaan ja päälle vaneri vai jotain muuta?

Onko lattia alempana kuin kynnys/maanpinta vai samalla tasolla tällä hetkellä? Itsellä oli about vastaava varasto mutta betoni kynnystä selvästi alempana joten laitettiin metalliankkureiden päälle kakkosnelosesta koolaus jonka päälle finnfoamit, lattialämmitys, lautaa ja päälle vielä kulutusta kestävä vinyyli. Hyvä tuli.

 

[GvsE]

Onko lattia alempana kuin kynnys/maanpinta vai samalla tasolla tällä hetkellä? Itsellä oli about vastaava varasto mutta betoni kynnystä selvästi alempana joten laitettiin metalliankkureiden päälle kakkosnelosesta koolaus jonka päälle finnfoamit, lattialämmitys, lautaa ja päälle vielä kulutusta kestävä vinyyli. Hyvä tuli.

Aika paljon saa lämmittää että maksaa itsensä takas ellei ihan välttämättä tarvii lämmintä tilaa

 

[Hammer Schultz]

Aika paljon saa lämmittää että maksaa itsensä takas ellei ihan välttämättä tarvii lämmintä tilaa

Halusin sen puoli-lämpimäksi eli talvella pysyy muutaman asteen plussalla, säilyy tavarat paremmin. Ei sille hintaa ihan hirveästi tullut ja kun kunnolla laittaa foamia niin 500W lattialämmitys riittää hienosti eli sähköönkään ei mene paljoa.

 

[jonesky12345]

Halusin sen puoli-lämpimäksi eli talvella pysyy muutaman asteen plussalla, säilyy tavarat paremmin. Ei sille hintaa ihan hirveästi tullut ja kun kunnolla laittaa foamia niin 500W lattialämmitys riittää hienosti eli sähköönkään ei mene paljoa.

Mulla oli 33 neliöinen autotalli yhdellä tollasella 1kw lämpöpatterilla jollain 5 asteen ylläpitolämmöllä ympärivuotisesti ylläpitolämmityksellä, joten tollanen 500w riittää kyllä jollekin 7 neliön varastolle vaikkei lattiaa edes eristäisi. Itseasiassa mitä viileämpi ylläpitolämpö, sitä vähemmän tolla lattian eristämisellä erityisesti on merkitystä. Jos tila on niukasti plussalla niin lattiahan on lähellä 0 asteista jokatapauksessa ton lämpötilan gradientin takia ja katonvarassa lämpimintä. Tuolloin talvellakin voi käydä niin, ettei se maakylmä niin merkittävästi koita sieltä laatan alta varsinaisesti pakastaa sitä tilaa, koska sen pohja-alan peittävän maan pitäisi ensin edes jäähtyä pakkaslämmöille. Voi olla siis vähän sellanen homma ettei alapuolinen eristäminen oikeastaan kannata, ellei tilaa ole tarkoitus lämmittää enemmänkin.

 

[Vertigo]

Noniin, koitetaas jos täällä olisi jollakulla tarkempaa näkemystä, kun tuli ostettua asunto jota tarvisi keskinkertaisesti pintaremontoida(keittiön uusinta, seinien tasoitus & maalaus, lattiakaakelien(eteisestä) poisto). Kyseessä rivi/luhtitalo Espossa(FWIW) joka on valmistunut vuonna 1994, ja kysymyksenä mahdolliset Asbestijutut.

Internetseistä kun kooveegeellä katsoo niin asbestia ei ole saanut käyttää 1994 alusta alkaen, mutta taloa on varmaan ruvettu rakentamaan jo -93 puolella, eli sattuu justiin tuohon muutoskohtaan ja ehkä olisi saattanut jotakin olla. Kysymys siis lähinnä että minkälaisella todennäköisyydellä tuollaisessa kohteessa voisi olla käytetty asbestia ja missä paikoissa sitä silloin voisi suurimmalla todennäköisyydellä olla?
Kaakelien kiinnitys/saumauslaastissa? Seinien tasoitteissa? Muualla?

 

[jonesky12345]

Noniin, koitetaas jos täällä olisi jollakulla tarkempaa näkemystä, kun tuli ostettua asunto jota tarvisi keskinkertaisesti pintaremontoida(keittiön uusinta, seinien tasoitus & maalaus, lattiakaakelien(eteisestä) poisto). Kyseessä rivi/luhtitalo Espossa(FWIW) joka on valmistunut vuonna 1994, ja kysymyksenä mahdolliset Asbestijutut.

Internetseistä kun kooveegeellä katsoo niin asbestia ei ole saanut käyttää 1994 alusta alkaen, mutta taloa on varmaan ruvettu rakentamaan jo -93 puolella, eli sattuu justiin tuohon muutoskohtaan ja ehkä olisi saattanut jotakin olla. Kysymys siis lähinnä että minkälaisella todennäköisyydellä tuollaisessa kohteessa voisi olla käytetty asbestia ja missä paikoissa sitä silloin voisi suurimmalla todennäköisyydellä olla?
Kaakelien kiinnitys/saumauslaastissa? Seinien tasoitteissa? Muualla?

Erinäiset liimat, muovimattohommat, putkieristeet yms. Tollasesta kannattaa varmaan vaan oman mielenrauhan takia teettää kartoitus jollain firmalla, kun se ei maltaita maksa.

 

[GvsE]

Noniin, koitetaas jos täällä olisi jollakulla tarkempaa näkemystä, kun tuli ostettua asunto jota tarvisi keskinkertaisesti pintaremontoida(keittiön uusinta, seinien tasoitus & maalaus, lattiakaakelien(eteisestä) poisto). Kyseessä rivi/luhtitalo Espossa(FWIW) joka on valmistunut vuonna 1994, ja kysymyksenä mahdolliset Asbestijutut.

Internetseistä kun kooveegeellä katsoo niin asbestia ei ole saanut käyttää 1994 alusta alkaen, mutta taloa on varmaan ruvettu rakentamaan jo -93 puolella, eli sattuu justiin tuohon muutoskohtaan ja ehkä olisi saattanut jotakin olla. Kysymys siis lähinnä että minkälaisella todennäköisyydellä tuollaisessa kohteessa voisi olla käytetty asbestia ja missä paikoissa sitä silloin voisi suurimmalla todennäköisyydellä olla?
Kaakelien kiinnitys/saumauslaastissa? Seinien tasoitteissa? Muualla?

Todella harvinaista olis kyllä että löytyisi. jos on matto lattiassa ja mattoliima mustaa niin niissä on joskus ollut kyllä ja jossain laattojen kiinnityslaastissa. seinätasoitteissa ei ole.

 

[napsa]

Noniin, koitetaas jos täällä olisi jollakulla tarkempaa näkemystä, kun tuli ostettua asunto jota tarvisi keskinkertaisesti pintaremontoida(keittiön uusinta, seinien tasoitus & maalaus, lattiakaakelien(eteisestä) poisto). Kyseessä rivi/luhtitalo Espossa(FWIW) joka on valmistunut vuonna 1994, ja kysymyksenä mahdolliset Asbestijutut.

Internetseistä kun kooveegeellä katsoo niin asbestia ei ole saanut käyttää 1994 alusta alkaen, mutta taloa on varmaan ruvettu rakentamaan jo -93 puolella, eli sattuu justiin tuohon muutoskohtaan ja ehkä olisi saattanut jotakin olla. Kysymys siis lähinnä että minkälaisella todennäköisyydellä tuollaisessa kohteessa voisi olla käytetty asbestia ja missä paikoissa sitä silloin voisi suurimmalla todennäköisyydellä olla?
Kaakelien kiinnitys/saumauslaastissa? Seinien tasoitteissa? Muualla?

Kannattaa taloyhtiöltä kysellä, jos joku on rempannut ja tehnyt kartoituksen

 

[Vertigo]

OK, joo, niin tässä olen järkeillytkin, että aika pieni pitäisi olla todennäköisyys että tuolla asbestia jossakin olisi, mutta kun ei ole aiemmin tarvinnut suuremmin mitään rempata niin ei oikein ole minkään maailman käytännön tatsia missä tuollaisia voisi tulla vastaan, muutakuin intternetissä

Muovimattoja tuolla ei ole, ellei ole laminaatin alle jätetty. Eli mahdollisia vaaran paikkoja olisi ehkä sitten ainoastaan nuo kaakelit keittiössä ja eteisen laattiassa. Isännöitsijä ei ainakaan osannut suoraan sanoa että kukaan olisi asbestia tuolta löytänyt. Naapurissa oli jotakin remontoitu ei-niin-kauan-sitten, mutta en tiedä oliko tehnyt kartoitusta, mutta kysyn toki jahka saan kiinni...

 

[Sledge]

Eikö tuo laki ota kantaa vain tuohon valmistumisen ajankohtaan? Eli asbestikartoitus vaaditaan kaikista asunnoista jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1994. Toki eihän tuosta kartoituksesta haittaa ole mutta voiko taloyhtiö vaatia tuota vaikka laki ei sitä vaadi?

 

[Vertigo]

Eikö tuo laki ota kantaa vain tuohon valmistumisen ajankohtaan? Eli asbestikartoitus vaaditaan kaikista asunnoista jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1994. Toki eihän tuosta kartoituksesta haittaa ole mutta voiko taloyhtiö vaatia tuota vaikka laki ei sitä vaadi?

Enemmän tässä itseni kannalta mietin kuin taloyhtiön...

Tuossa tosiaan käsittääkseni tuollainen harmaa kohta kun homma muuttuu, periaatteessa jos on aloitettu -93 puolella rakentamaan niin sinne olisi voinut jotakin asbestia sisältävää laittaa*, mutta tupa on valmistunut -94 niin laki ei teknisesti vaadi kartoitusta...

* internet kertoi että myynti&käyttö kielletty -94 alusta, maahantuonti & valmistus -93 alussa

Edit: vai mahtaakohan tuossa olla tuollainen "taannehtiva" pykälä, eli jos vaikka olisikin rakentaminen -93 puolella aloitettu, niin -94 valmistuneessa talossa ei saa olla käytetty asbestia...?
Edit2: aika kimurantti tilanne, ellei tuossa ole tuollaista taannehtivaa pykälää/tulkintaa laissa. Vaikka todennäköisesti tässä kuitenkin murehtii turhasta, ilmeisesti käyttöä on vähennetty merkittävästi jo ennen tuota -93...

 

[Lumimies]

Asbestin käyttö on kielletty 1.1.1994 joten asbestia on saanut käyttää vielä joulukuussa 1993. Kokonaan 1994 puolella rakennetussa rakennuksessa ei pitäisi olla asbestia.
Näin minä tulkitsen tuon.

 

[PornReindeer]

Niin ja asbestin myynti loppui jo monta vuotta aikaisemmin ennen käyttökieltoa. Netistä ainakin joskus löytyi taulukoita missä materiaaleissa asbestia käytettiin milloinkin, hamaan loppuun taisi eniten olla käytössä erilaisissa ulkokatteista jne.
Lisäksi yksittäinen satunnainen altistus asbesti ei aiheuta siihen liittyviä tauteja, mutta silti teettäisin kartoituksen jos yhtään epäilyttää, varsinkin itse otettuna näyte maksaa muutaman kympin. Halvalla saa mielenrauhaa verrattuna remontin hintaan...

 

[GvsE]

Niin ja asbestin myynti loppui jo monta vuotta aikaisemmin ennen käyttökieltoa. Netistä ainakin joskus löytyi taulukoita missä materiaaleissa asbestia käytettiin milloinkin, hamaan loppuun taisi eniten olla käytössä erilaisissa ulkokatteista jne.
Lisäksi yksittäinen satunnainen altistus asbesti ei aiheuta siihen liittyviä tauteja, mutta silti teettäisin kartoituksen jos yhtään epäilyttää, varsinkin itse otettuna näyte maksaa muutaman kympin. Halvalla saa mielenrauhaa verrattuna remontin hintaan...

Ja pakko ottaa jos taloyhtiössä tekee remonttia.

 

[Vertigo]

Ja pakko ottaa jos taloyhtiössä tekee remonttia.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin olisi pakko ottaa, jos talo olisi "valmistunut ennen vuotta 1994", mutta kun tässä tapauksessa se on valmistunut vuonna 1994, joten laki tai taloyhtiö ei ko. pykälän puolesta asbestikartoitusta vaadi remonttia tehdessä. Huomenna pääsee tarkemmin tutustumaan niin ehkä selvinnee homman skouppi tarkemmin...

 

[Lumimies]

En ainakaan löytänyt lakia mikä sanoo noin että valmistunut ennen vuotta -94, 5.6.2015/798 sanoo

7 §

Asbestikartoitus

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä.


Asbestikartoituksessa on


1) paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti,


2) selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä,


3) selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa.


Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista.


Asbestikartoitus on dokumentoitava ja se on luovutettava asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan käyttöön.


Mitä tässä pykälässä säädetään rakennuttajasta tai muusta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, sovelletaan työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan.

Ehkä tuo "valmistunut ennen vuotta -94" on johdettu siitä että käyttökielto astui voimaan 1.1.1994. Mutta tuo lain määritelmä mielestäni tarkoittaa että jos on epäily että on käytetty asbestia niin kartoitus on tehtävä, ihan sama milloin se on valmistunut.
Valmistumispäivä on vähän huono määritelmä rakennuksissa koska se taitaa yleensä tarkoittaa loppuleiman päivää, sitä torppaa on voitu rakentaa vuosia. Rakennusvuodessa sama vika.
Toki gryndaus/taloyhtiö kohteissa harvemmin taitaa kestää vuosia.

 

[munse]

Parantelin omakotitalon ulkoverhouksen alareunan tuuletusraon hiiriverkotusta. Laittelin uusia verkkopaloja vanhan verkon päälle niissä kohdissa, joissa oli sanomista.

Talon nurkkiin tulee nyt helposti kolme tai neljäkin verkkokerrosta päällekkäin. Alkaakohan tällainen määrä haitata jo tuuletuksen toimivuutta? Pitäisikö siis sittenkin repiä vanha verkko ensin pois?

Yksi verkkokerros vanhaa verkkoa:

Nurkkakohta. Monta verkkokerrosta päällekkäin (uusien verkkopalojen limitys ja lisäksi alla vanhaa verkkoa).

 

[GvsE]

Kyllä tosta ilma kiertää tarpeeksi, viekin vois olla tiuhempaa jos ampiaisetki haluis pitää pois

 

[taski]

Itse kanssa verkotin noita rakoja joka paikasta. Ei toimi, sellainen joku metsämyyrä tmv. menee niin pienestä raosta että sellaista taloa ei olekaan johon ne ei halutessaan pääsisi. Ajattelin vain että ehkä joltain säästyy se verkottamisen vaiva.

 

[S0mpa]

Autokatoksen sokkelia olisi tarkoitus tulevana kesänä kunnostaa. Kysytäänpä vinkkejä.

Kyseessä on siis teräsbetonisokkeli, joka on 14 vuotta sitten tehty. Päädyssä on varasto, joka on eristetty ja sähköpatteri löytyy. Lisäksi autokatos on asfaltoitu. Kuitenkin katoksen alla olevilla sivuilla sokkeliin puskee kalkkihärmää ja "slammaus" on irronnut puolesta välistä sokkelin korkeutta. Muilla sivuilla tätä ei ilmene. Juurikaan edes vettä ei tuonne katokseen sada ja talvella lumen määrä todella vähäistä. Samaa ilmiötä olen havainnut laajasti muillakin. Oman näkemykseni mukaan rasitus kuuma-kylmälle on suuri, kun autoa siihen useita kertoja päivässä ajetaan ja kosteus tiivistyy sokkelin pintaan autoa ympäröiviltä sivuilta.

Suunnittelin, että koska sokkeli on pinnoittamaton, hion oireilevat sokkelin sivut timanttilaikalla, johon saa imurin kiinni. Tämän jälkeen oikaisulaastilla tasotus. Kannattaako jokin lisäkäsittely vielä tehdä? Tarviiko tuota kalkkia erikseen jollain vielä pestä pois vai riittääkö teräsharjalla enimpien harjaus?

 

[Kaali]

Itse kanssa verkotin noita rakoja joka paikasta. Ei toimi, sellainen joku metsämyyrä tmv. menee niin pienestä raosta että sellaista taloa ei olekaan johon ne ei halutessaan pääsisi. Ajattelin vain että ehkä joltain säästyy se verkottamisen vaiva.

Meillä ainakin auttanut. Ennen oli useampia hiiriä talvisin nyt ehkä yksi pääsee kerran talvessa jostain ihmeen raosta vintille. Se mikä ihmetyttää, että ovat täysikokoisia metsähiiriä ja tuon verkon silmäkoko on joku 6mm tms

 

[ZZRX]

Itse kanssa verkotin noita rakoja joka paikasta. Ei toimi, sellainen joku metsämyyrä tmv. menee niin pienestä raosta että sellaista taloa ei olekaan johon ne ei halutessaan pääsisi. Ajattelin vain että ehkä joltain säästyy se verkottamisen vaiva.

Jos verkotus tehdään jälkikäteen niin se on tosi haastavaa saada niin hyvin laitettua ettei jostain kolosta pääsis. Paras lopputulos tulee kun asia huomioidaan jo rakennusvaiheessa jolloin verkot saa jätettyä koolauksien väliin ja ylipäätään laitettua huolellisemmin paikoilleen. Kannattaa muistaa että hiiret ym jyrsijät osaa kiivetä eli myöskin ylhäällä olevat kaikki katon ja räystään raot täytyy verkottaa jos hyvään lopputulokseen koitetaan päästä. Verkkojen silmäkoko pitää tosiaan myös huomioida. Liian tiheä verkko voi myös tukkiintua ajan kanssa siite- ja normaalista pölystä jolloin ilman kiertoon voi tulla ongelmia.