Kodin rempat(DIY)

Eikö teillä oo harjalla kattosiltaa? Sellanenhan olis jo syytä olla nuohoojaakin varten. Tietty jos ei ole tulisijaa niin sitten ei tartte välttämättä. Siihen saa kohtuu hyvin valjaat kiinni jos ei ole mahdottoman painava kaveri kyseessä.
 
Eikö teillä oo harjalla kattosiltaa? Sellanenhan olis jo syytä olla nuohoojaakin varten. Tietty jos ei ole tulisijaa niin sitten ei tartte välttämättä. Siihen saa kohtuu hyvin valjaat kiinni jos ei ole mahdottoman painava kaveri kyseessä.
Työantaja passitti meidät viime kesänä kattoturva-kurssille, jossa oli muutama tunti teoriaa ja muutama tunti käytännön harjoittelua valjaiden pukemisessa ja käytössä. Kiinnityspisteelle on niin kovat vaatimukset ettei normaali kattosilta täytä sitä lähellekään. Jos köysi on muka kiinni jossain niin pahimmassa tapauksessa se vain luo turhaa turvallisuuden tunnetta. Vapaaehtoiset sai käydä kokeilemassa nojaten räystäällä ulos kohti kuolemaa luottaen pelkkään naruun, jätin väliin :D

Toki ns oma lehmä ojassa kun joku Vesivekin tytäryhtiö joka kurssin järjesti ja samalta toimijalta saa ostettua virallisia kiinnityspisteitä ja kiinnityskiskoja liukukelkkaa varten ym. Joita ei löydy edes promillesta rakennuksen katosta valmiina.
 
Työantaja passitti meidät viime kesänä kattoturva-kurssille, jossa oli muutama tunti teoriaa ja muutama tunti käytännön harjoittelua valjaiden pukemisessa ja käytössä. Kiinnityspisteelle on niin kovat vaatimukset ettei normaali kattosilta täytä sitä lähellekään. Jos köysi on muka kiinni jossain niin pahimmassa tapauksessa se vain luo turhaa turvallisuuden tunnetta. Vapaaehtoiset sai käydä kokeilemassa nojaten räystäällä ulos kohti kuolemaa luottaen pelkkään naruun, jätin väliin :D

Toki ns oma lehmä ojassa kun joku Vesivekin tytäryhtiö joka kurssin järjesti ja samalta toimijalta saa ostettua virallisia kiinnityspisteitä ja kiinnityskiskoja liukukelkkaa varten ym. Joita ei löydy edes promillesta rakennuksen katosta valmiina.

Tottahan tämä on ettei kattosiltaan kannata sokeasti luottaa eikä ne varmasti kestä mitään mahotonta kuormaa (tai täytä virallisia vaatimuksia). Enkä kyllä suosittele mihinkään kovin korkeaan rakennukseen. Silloin olis jo hyvä olla nuo oikeat kiinnityspoijut katossa. Muistelen että osaan siltoja myydään jopa lisäosia nimeltään valjaiden kiinnityspaikka jossa siihen sillan kupeeseen tuli sellanen metallipala jossa oli reikä lenkille. Ei noissa normaaleissa omakotitaloissa vaan tahdo olla kovin paljoa hyviä paikkoja köyden kiinnittämiseen. Jotkut laittanut myös köyden piipun ympärille, mutta sekin voi olla aika haastava homma ja voi terävät pellit repii köyden rikki.
 
Eikö teillä oo harjalla kattosiltaa? Sellanenhan olis jo syytä olla nuohoojaakin varten. Tietty jos ei ole tulisijaa niin sitten ei tartte välttämättä. Siihen saa kohtuu hyvin valjaat kiinni jos ei ole mahdottoman painava kaveri kyseessä.
Eikai tuota siltaa yleensä laiteta jos lapetikkailla pääsee alaräystäältä suoraan ylös nuohoomaan? Sitten tietenkin jos tikkaat on päädyssä nii useimmiten tarvitaan.
 
Jos käytät ruodelautoja ankkurointiin, varmistaisin että niiden kiinnitys kattotuoliin on OK tekijöistähän/ ajan tuomista muutoksista ei aina tiedä.
Muuten ollee kyllä toimiva tapa. Jos 100kg hemmo tippuu siihen lauttaan/2x2 kohdistuu aikamoinen voima.

Onko sulla linkkiä/kuvaa tosta putoamissuojausjärjestelmästä mitä käytät?
Itse pidin liukutarrainta kokoajan niin lyhyellä, että olisin ennemmin kaatunut köyttä vasten kuin että se olisi napannut vapaapudotuksesta kiinni. Köydessä oli myös nykäyksenvaimennin, mutta sitä en osaa suorilta sanoa katkeaako ruode ennen vaimentimen 6 kN maksimia.
 
Eikai tuota siltaa yleensä laiteta jos lapetikkailla pääsee alaräystäältä suoraan ylös nuohoomaan? Sitten tietenkin jos tikkaat on päädyssä nii useimmiten tarvitaan.
Kyllä se silti ois hyvä olla ainakin pien pätkä siinä piipun takana / edessä jotta nuohous olisi turvallista ja helpompaa. Lisäks kattosilta auttaa katon kunnon tarkkailussa niin olisi kyllä käytännöllinen vaikka koko harjalla. Kyllähän nuohoojat voi mennä huonommillakin varustuksilla nuohoomaan sen piipun, mutta just jonkin aikaa sit luin haastattelun jossa nuohoojat valitteli miten on järkyttävässä kunnossa suurimman osan talojen kattoturvatuotteet. Joissain taloissa tikkaatkin oli niin huonosti kiinni että oli alta pettänyt joten kyllä niistä kannattaa huolta pitää. Halpa hinta katolle menijän hengestä.
 
Silmukkanostovyöt ja nostoraksit on hyviä, sekä hyväksyttyjä apuvälineitä tuossa ankkuroinnissa katolla. Esimerkiksi tällainen piipun ympärille
Haklift silmukkanostovyö 2m 2000kg niin, ei rispaannu niin helposti ja jos rispaantuu niin on halpa uusia.
 
Tasi olla putoamissuojamen manuskassa, että ankkurointipisteen täytyy kestää 10 kN voima.
 
Tasi olla putoamissuojamen manuskassa, että ankkurointipisteen täytyy kestää 10 kN voima.
Nauloja irrottaneet tietänevät, että jo sorkkaraudalla vääntäessä naula irtoaa ja jos lauta on jatkettu kattotuolin n. 40-50mm levyisellä osalla laudan pää voi haljeta lautaa irrotettaessa.
Jos on tiilinen savupiippu se ollee yksi turvallisimmista paikoista katolla kiinnittää turvaköysi kunhan muistaa laittaa laudat nurkkiin (jakaa samalla sen voiman laakemmalle alueelle) ettei piipun reunan suojapelti leikkaa köyttä.
 
Katsotaan saisiko täältä vastausta. Verottajalta sain chatista eri vastauksen, kuin soittamalla.

Vuonna 2019 valmistunut OKT. Loppukatselmus tekemättä, tarkoitus tehdä tulevana kesänä.

Nyt suunnittelen terassilasituksen tilaamista, mutta mietityttää saanko töistä kotitalousvähennystä?

Tässä verottajan ohje:

kohdasta 1.8:
"Kotitalousvähennyksen ulkopuolelle jäävää täydennys- ja lisärakentamista ovat myös erillisten katettujen rakennelmien ja rakennusten, kuten esimerkiksi saunan, varaston, autotallin, puuvajan, roskakatoksen, grillikatoksen, ulkokeittiön, leikkimökin, puuseen, uima-altaan, kylpypaljun, kylpyammeen tai vastaavan rakentaminen piha-alueelle. Myöskään tällaisten tai muiden vastaavien rakennusten ja rakennelmien purkaminen tai niiden purkaminen ja uudelleen rakentaminen ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Kotitalousvähennystä ei myöskään saa asunnon tai sen osan, esimerkiksi katetun kuistin tai vanhan laajennusosan, purkamisen perusteella.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen."


Sitten taas kohta 11.1:
"Piha-alueella tapahtuvaa, kevyen tai täydentävän rakennelman korjaamista tai uusimista ei pidetä uudisrakentamisena (katso edellä kohta 1.8). Tällaisia kevyitä tai täydentäviä rakennelmia ovat esimerkiksi patio, terassi, valokatos, laituri tai aita. Pation tai terassin lasittamista ei pidetä uudisrakentamisena, ellei tilaa samalla myös lämpöeristetä. Näistä töistä voi siten saada kotitalousvähennyksen."

Verottajan mielestä talo on 100% valmis, kun maksetaan täysi kiinteistövero kiinteistö. Vaikka loppukatselmus on tehty.

ps. jos joku tietää paremman ketjun niin voisi vinkata.
 
Jos tontille rakennetaan uusi omakotitalo, taloon ja sen piha-alueeseen liittyviä töitä pidetään kotitalousvähennykseen oikeuttamattomana uudisrakentamisena siihen saakka, kunnes kaikki talon ja piha-alueen rakentamiseen liittyvät lopputarkastukset on suoritettu. Tämän jälkeenkin uudisrakentamiseksi katsotaan kaikki samaan omakotitaloon ja sen piha-alueeseen kohdistuvat, ensimmäistä kertaa tehtävät lisätyöt, jotka tehdään kahden vuoden sisällä lopputarkastuksesta (katso myös jäljempänä kohta 1.10).

Yllä mainittuja lisätöitä voivat olla esimerkiksi takan, ilmalämpöpumpun ja uunin asentaminen sekä kaikki piha-alueella tapahtuvat työt, kuten pation-, terassin-, kuistin-, laiturin tai aidan rakentaminen, pation tai terassin lasittaminen, pihan asfaltointi, piha-alueella tapahtuvat istutustyöt sekä pihavalojen asennuttamiseen liittyvät työt.

Yllä mainitut piha-alueella tehtävät työt eivät kuitenkaan oikeuta kotitalousvähennykseen silloin, jos ne tehdään uudisrakentamisen yhteydessä. Pihan kunnostustöissä rajanveto kunnostamisen ja uudisrakentamisen välillä voi olla ongelmallista. Yleensä rakennus valmistuu ensin ja siihen voidaan muuttaa asumaan, vaikka piha olisi lähes täysin keskeneräinen. Rajanveto uudisrakentamisen ja vähennyskelpoisen kunnostustyön välillä tehdään tapauskohtaisesti. Tässä huomioon otetaan mm. se, onko loppukatselmus tehty ja miten kauan talossa on asuttu (katso edellä kohta 1.8).

Kyllä tuossa mielestäni selkeästi kerrotaan ajatus, että kaikki työ mitä uudiskohteeseen tehdään loppukatselmus + 2 vuotta eivät oikeuta kotitalousvähennykseen.
Tuolla kahden vuoden aikarajalla koitetaan estää ns jälkitöiden tekeminen kotitalousvähennyksen piirissä.
 
Katsotaan saisiko täältä vastausta. Verottajalta sain chatista eri vastauksen, kuin soittamalla.

Vuonna 2019 valmistunut OKT. Loppukatselmus tekemättä, tarkoitus tehdä tulevana kesänä.

Nyt suunnittelen terassilasituksen tilaamista, mutta mietityttää saanko töistä kotitalousvähennystä?

Tässä verottajan ohje:

kohdasta 1.8:
"Kotitalousvähennyksen ulkopuolelle jäävää täydennys- ja lisärakentamista ovat myös erillisten katettujen rakennelmien ja rakennusten, kuten esimerkiksi saunan, varaston, autotallin, puuvajan, roskakatoksen, grillikatoksen, ulkokeittiön, leikkimökin, puuseen, uima-altaan, kylpypaljun, kylpyammeen tai vastaavan rakentaminen piha-alueelle. Myöskään tällaisten tai muiden vastaavien rakennusten ja rakennelmien purkaminen tai niiden purkaminen ja uudelleen rakentaminen ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Kotitalousvähennystä ei myöskään saa asunnon tai sen osan, esimerkiksi katetun kuistin tai vanhan laajennusosan, purkamisen perusteella.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen."


Sitten taas kohta 11.1:
"Piha-alueella tapahtuvaa, kevyen tai täydentävän rakennelman korjaamista tai uusimista ei pidetä uudisrakentamisena (katso edellä kohta 1.8). Tällaisia kevyitä tai täydentäviä rakennelmia ovat esimerkiksi patio, terassi, valokatos, laituri tai aita. Pation tai terassin lasittamista ei pidetä uudisrakentamisena, ellei tilaa samalla myös lämpöeristetä. Näistä töistä voi siten saada kotitalousvähennyksen."

Verottajan mielestä talo on 100% valmis, kun maksetaan täysi kiinteistövero kiinteistö. Vaikka loppukatselmus on tehty.

ps. jos joku tietää paremman ketjun niin voisi vinkata.
Jos olet jo verottajalta saanut kommentin, että voi laittaa vähennykseen, niin sen kuin laitat. Todennäköisyys että tuosta tulee mitään selvitettävää on luokkaa 0.

Edit: jaa yllä tulikin jo parempi kommentti. Ehkä ei kuitenkaan voi laittaa.
 
Suihkun lasinen liukuovi putoaa saranoiltaan säännöllisesti, ja pysyy paikallaan korkeintaan 2-3 kuukautta ennen kun on taas jumissa. Tätä katsoneen korjaajan mukaan joku lukitusmekanismi puuttuu, epäonnistunut asennus talon aiemman omistajan ajoilta...

Haluaisin saada tähän nyt jonkin pysyvämmän ratkaisun, parhaassa tapauksessa niin että tuon kiinteän puolikkaan saisi hyödynnettyä, ja uusi ovi (ehkä saranoilla?) pitäisi suihkun lämmöt & höyryt omalla puolellaan. Huonekorkeus on 2,6 metriä ja oviaukon leveys 70cm. Mitähän tälle voisi tehdä? Uusi ovi oikeilla mitoilla olisi kohtuullisen helppo saada paikalleen, mutta sen yläpuolelle jäävän tilan tukkimiseen en keksi mitään.
 

Liitteet

  • 2022-10-10 09.38.22.jpg
    2022-10-10 09.38.22.jpg
    167,6 KB · Luettu: 217
Pitäisi löytää kiila-ankkurimainen kiinnitystapa, mutta puulle. Eli lopputoloksena pitäisi olla puusta törröttävät M8-kierteet. Googlettelemalla ei tahtonut löytyä ratkaisua, niin osaisiko täällä joku neuvoa. Ihan mahdotonta vetoa tuon ei tarvitse kestää, mutta vähän enemmän kuitenkin kuin pellä reikään nakuteltu kierretangon pätkä. Sen verran monta kiinnityspaikkaa, että joku valmisratkaisu mieluummin kuin liimalla/massalla askartelu.
 
Pitäisi löytää kiila-ankkurimainen kiinnitystapa, mutta puulle. Eli lopputoloksena pitäisi olla puusta törröttävät M8-kierteet. Googlettelemalla ei tahtonut löytyä ratkaisua, niin osaisiko täällä joku neuvoa. Ihan mahdotonta vetoa tuon ei tarvitse kestää, mutta vähän enemmän kuitenkin kuin pellä reikään nakuteltu kierretangon pätkä. Sen verran monta kiinnityspaikkaa, että joku valmisratkaisu mieluummin kuin liimalla/massalla askartelu.

Mitäs pitäis kiinnittää ja mihin?
 
Pitäisi löytää kiila-ankkurimainen kiinnitystapa, mutta puulle. Eli lopputoloksena pitäisi olla puusta törröttävät M8-kierteet. Googlettelemalla ei tahtonut löytyä ratkaisua, niin osaisiko täällä joku neuvoa. Ihan mahdotonta vetoa tuon ei tarvitse kestää, mutta vähän enemmän kuitenkin kuin pellä reikään nakuteltu kierretangon pätkä. Sen verran monta kiinnityspaikkaa, että joku valmisratkaisu mieluummin kuin liimalla/massalla askartelu.

Rampamuhvi?
 
Pitäisi löytää kiila-ankkurimainen kiinnitystapa, mutta puulle. Eli lopputoloksena pitäisi olla puusta törröttävät M8-kierteet. Googlettelemalla ei tahtonut löytyä ratkaisua, niin osaisiko täällä joku neuvoa. Ihan mahdotonta vetoa tuon ei tarvitse kestää, mutta vähän enemmän kuitenkin kuin pellä reikään nakuteltu kierretangon pätkä. Sen verran monta kiinnityspaikkaa, että joku valmisratkaisu mieluummin kuin liimalla/massalla askartelu.
Jalkaruuvi, löytyy erimittaisia. Pieni alkureikä poralla, niin pysyy vielä paremmin.
 
Oletteko käyttäneet tuota Urakkamaailmaa?
Pistin sinne tarjouspyyntöä remontista, ja päivän aikana tulikin lukuisia viestejä, jollain valmiilla templaatilla, "Soitan sinulle lähiaikoina". Kuitenkaan yhtään soittoa ei ole tullut tässä muutaman päivän aikana. :hmm:
 
Millä/ Mitenkä kannattaisi seinässä olevat n.8-10mm vanhat proppujen reiät paikkailla?
Vetästä eka jollain liimamassalla puutappi reikään ja pakkelia päälle vai suoraan vaan paklata?
 
Millä/ Mitenkä kannattaisi seinässä olevat n.8-10mm vanhat proppujen reiät paikkailla?
Vetästä eka jollain liimamassalla puutappi reikään ja pakkelia päälle vai suoraan vaan paklata?

Jos on kipsilevyseinä kyseessä niin suoraan vaan kittii päälle. Jotain täyttävää kuten LF-tasoite tai jotain pikakamaa.
 
Mikäs olisi hyvä säädettävä momenttiavain? Nyt olisi tarvetta tarkkuudelle eli joku 0-10Nm alueella tarkkuus 0,2Nm tms ja hinta jossain 50-80€.
 
Auttakaas nyt mikä olisi oikea tapa kiinnittää ulkoseinän sisäpuolelle verhotanko tai rullaverho.

Sisäseinässä 13 mm kipsilevy ja piirustusten mukaan heti sen takana höyrynsulkumuovi. Olen löytänyt monta keskustelua tai tekstiä, joissa sanotaan ettei ruuvin tai naulan tekemä reikä muovissa suuremmin haittaa, ja että muovi jotenkin kiristyy ruuvin tai naulan ympärille. Mutta eihän tämä päde kipsiseinän kohdalla, kun pelkkä ruuvi ei riitä.

Jos siihen laittaa laajenevan ankkurin, pitää ensin porata kunnon reikä mikä tulee varmaan myös muoviin. Ja ruuviankkureissa on aika kamala kärki, joka varmasti repii muovin. Mikä nyt sitten olisi paras tapa ruuvin kiinnittämiseen? Olisko kuitenkin joku alligaattori-muoviankkuri sellainen että puristaa sen aukon kiinni? Vai ihan joku muu tapa?

Pitää tutkia vielä jos onnistuisi koolausten kohdalle...

Tai mites jos laittaisikin kiinnikkeet ikkunan reunalistojen kohdalta kiinni. Ne listat eivät kovin vankasti ole kiinni mutta olisko siellä alla aina joku vahvempi puurakenne?
 
Viimeksi muokattu:
Auttakaas nyt mikä olisi oikea tapa kiinnittää ulkoseinän sisäpuolelle verhotanko tai rullaverho.

Sisäseinässä 13 mm kipsilevy ja piirustusten mukaan heti sen takana höyrynsulkumuovi. Olen löytänyt monta keskustelua tai tekstiä, joissa sanotaan ettei ruuvin tai naulan tekemä reikä muovissa suuremmin haittaa, ja että muovi jotenkin kiristyy ruuvin tai naulan ympärille. Mutta eihän tämä päde kipsiseinän kohdalla, kun pelkkä ruuvi ei riitä.

Jos siihen laittaa laajenevan ankkurin, pitää ensin porata kunnon reikä mikä tulee varmaan myös muoviin. Ja ruuviankkureissa on aika kamala kärki, joka varmasti repii muovin. Mikä nyt sitten olisi paras tapa ruuvin kiinnittämiseen? Olisko kuitenkin joku alligaattori-muoviankkuri sellainen että puristaa sen aukon kiinni? Vai ihan joku muu tapa?

Pitää tutkia vielä jos onnistuisi koolausten kohdalle...

Tai mites jos laittaisikin kiinnikkeet ikkunan reunalistojen kohdalta kiinni. Ne listat eivät kovin vankasti ole kiinni mutta olisko siellä alla aina joku vahvempi puurakenne?

Asia on juuri näin, mutta tuo turvallinen kiinnitys koskee ainoastaan kohtia joissa on puuvahvike takana. Jos ruuvaat ruuvin tyhjään kohtaan niin kyllä siihen muoviin jää reikä. Ainakin ikkunoiden vierellä on yleensä pystytolpat joihin voi kiinnityksen tehdä "turvallisesti", Myös heti ikkunan päällä ja alla menee vaakapuu mutta ne on yleensä liian alhaalla verhotankoa varten.
 
Asia on juuri näin, mutta tuo turvallinen kiinnitys koskee ainoastaan kohtia joissa on puuvahvike takana. Jos ruuvaat ruuvin tyhjään kohtaan niin kyllä siihen muoviin jää reikä. Ainakin ikkunoiden vierellä on yleensä pystytolpat joihin voi kiinnityksen tehdä "turvallisesti", Myös heti ikkunan päällä ja alla menee vaakapuu mutta ne on yleensä liian alhaalla verhotankoa varten.
Eli onko ikkunoiden vieressä yleensä semmoinen koolauspuu ihan lattiasta kattoon (kuten tässä kuvassa) vai tarkoitatko puuta joka on osa ikkunaa?

 
Eli onko ikkunoiden vieressä yleensä semmoinen koolauspuu ihan lattiasta kattoon (kuten tässä kuvassa) vai tarkoitatko puuta joka on osa ikkunaa?

Puurakenteisessa rakennuksessa on lähtökohtaisesti aina ikkunan viedessä runkotolppa. Ikkuna on siihen kiinnitetty. Runkotolppaan tai ikkunan viereiseen koolaukseen on sisälevytys kiinnitetty. Karmin ja runkopuun välissä on noin 15mm rako jonka peittää lista.
 
Puurakenteisessa rakennuksessa on lähtökohtaisesti aina ikkunan viedessä runkotolppa. Ikkuna on siihen kiinnitetty. Runkotolppaan tai ikkunan viereiseen koolaukseen on sisälevytys kiinnitetty. Karmin ja runkopuun välissä on noin 15mm rako jonka peittää lista.
No siihen voisi sitten yrittää ruuvin tähdätä niin ei tarvitsisi ankkureita. Eikös se höyrynsulkumuovi siinä ole tavallaan litistettynä tolpan ja sisälevyn väliin? Onko muuten jotain eroa runkotolpalla ja ikkunan viereisellä koolauksella?
 
Toisinaan seinärakenne tehdään niin, että runkotolpan sisäpuolella on esim 50x50 puusta tehty lisäkoolaus, jolla seinän lämmöneristyskykyä on parannettu.
Tämä 2x2 koolaus tehdään yleensä vaakaan -> mutta silloinkin ikkunan viereen tehdään siitä 2x2 kehä, johon sisälevytys saadaan kiinnitettyä. Tälläisessä tapauksessa tuo varsinainen runkotolppa on siis levyn sisäpinnasta 60mm päässä eli ikkunan vieressä ikkunan yläpuolella on tyhjää kehän ulkopuolella. Kaikkein paras tapa siis kiinnittää on juurikin tuohon runkotolpan kohtaan, siinä on rakennuksessa muutenkin kipsilevyruuveilla tehty höyrynsulkumuoviin noin "miljoona" reikää :D
 
Toisinaan seinärakenne tehdään niin, että runkotolpan sisäpuolella on esim 50x50 puusta tehty lisäkoolaus, jolla seinän lämmöneristyskykyä on parannettu.
Tämä 2x2 koolaus tehdään yleensä vaakaan -> mutta silloinkin ikkunan viereen tehdään siitä 2x2 kehä, johon sisälevytys saadaan kiinnitettyä. Tälläisessä tapauksessa tuo varsinainen runkotolppa on siis levyn sisäpinnasta 60mm päässä eli ikkunan vieressä ikkunan yläpuolella on tyhjää kehän ulkopuolella. Kaikkein paras tapa siis kiinnittää on juurikin tuohon runkotolpan kohtaan, siinä on rakennuksessa muutenkin kipsilevyruuveilla tehty höyrynsulkumuoviin noin "miljoona" reikää :D
Aika monesti tai siis yleisesti, jos runkotolpan sisäpuolella on esim 50mm lisäeriste ja eristys on tehty villalla niin höyrynsulkumuovi on siellä koolauksen ja runkotolpan välissä, niin ei sitä sit oo kyprokkiruuveilla reiitetty ;)
 
Aika monesti tai siis yleisesti, jos runkotolpan sisäpuolella on esim 50mm lisäeriste ja eristys on tehty villalla niin höyrynsulkumuovi on siellä koolauksen ja runkotolpan välissä, niin ei sitä sit oo kyprokkiruuveilla reiitetty ;)
Juu, näin nykyään tehdään. Aiemmin jos noin olisi 2x5 runkoiseen taloon höyrynsulku upotettu olisi nykykäsityksen valossa tehty rakennusvirhe:
Vähintään 75% eristeestä tulee olla kuitenkin höyrynsulun ulkopuolella.

Mutta mitä vanhempi rakennus, sitä vähemmän höyrynsulun tiiveyteen on kiinnitetty huomiota. Ei oo teipattu, ei juurikaan limitetty jne. Sähkäri on tehnyt rasianreiät puukolla kuinka sattuu jne. Mutta se nyt ei tähän varsinaisesti kuulu. Kuin sikäli että ei merkkaa yhtään mitään muutama propun reikä höyrynsulussa kun se ei oo muualtakaan tiivis :D
 
Jos rakennekuvia oikein tulkitsen, tässä olisi sisälevyn takana vain muovi ja runkolevy tai villaa (riippuen mistä menee läpi). @kajakkivajakki miksi runkotolppa on 6 cm päässä levyn sisäpinnasta? Lasketko siis vaakakoolaus 5 cm + levy 1 cm?
 
Jos rakennekuvia oikein tulkitsen, tässä olisi sisälevyn takana vain muovi ja runkolevy tai villaa (riippuen mistä menee läpi). @kajakkivajakki miksi runkotolppa on 6 cm päässä levyn sisäpinnasta? Lasketko siis vaakakoolaus 5 cm + levy 1 cm?
Juu. Jos tuota lisäkoolausta ei ole niin silloinhan se sisäkipsi on suoraan runkotolpassa kiinni. Yleisin tapa. Tosin jos on oikein uusi rakennus niin kaikenlaisia uusia malleja löytyy, esim ThermoJetta, jossa sisäkoolauksen takana on läpeensä SPU levyt rungon päällä. Mutta tässä tuskin on kyse tuollaisesta.
 
Juu, näin nykyään tehdään. Aiemmin jos noin olisi 2x5 runkoiseen taloon höyrynsulku upotettu olisi nykykäsityksen valossa tehty rakennusvirhe:
Vähintään 75% eristeestä tulee olla kuitenkin höyrynsulun ulkopuolella.

Mutta mitä vanhempi rakennus, sitä vähemmän höyrynsulun tiiveyteen on kiinnitetty huomiota. Ei oo teipattu, ei juurikaan limitetty jne. Sähkäri on tehnyt rasianreiät puukolla kuinka sattuu jne. Mutta se nyt ei tähän varsinaisesti kuulu. Kuin sikäli että ei merkkaa yhtään mitään muutama propun reikä höyrynsulussa kun se ei oo muualtakaan tiivis :D

Tää on ainakin melkosta yleistämistä. Kyllä niitä vanhojakin taloja on tiiviitä. Ei se yhtään itsestään selvää ole että rakenne välttämättä ennestään vuotais ja ei ne lisäreiät ainakaan paranna tilannetta.

Muutenkin alkuperäisen kysyjän kysymys oli juurikin miten välttää vuotoja eikä se että kuinka haitallisia mahdolliset reiät ovat.
 
Tää on ainakin melkosta yleistämistä. Kyllä niitä vanhojakin taloja on tiiviitä. Ei se yhtään itsestään selvää ole että rakenne välttämättä ennestään vuotais ja ei ne lisäreiät ainakaan paranna tilannetta.

Muutenkin alkuperäisen kysyjän kysymys oli juurikin miten välttää vuotoja eikä se että kuinka haitallisia mahdolliset reiät ovat.
Ei vain yhtäkään vanhempaa rakennusta ole tullut vastaan, jossa tilanne olisi nykyisen rakennustavan kaltainen.

Juuri koskaan ei ole saumoja teipattu ja jos on teipattukin niin on käytetty ruskeata pakkausteippiä jonka liimaus on pettänyt jo vuosikymmeniä sitten. Hyvin yleistä on ollut, että on käytetty ihan tavallista rakennusmuovia, joka hapertunut vuosikymmenien saatossa. Joskus jopa sellaista elmukelmun paksuusluokkaa olevaa muovia tullut vastaan, ihmettelen miten se on sinne edes saatu ehjänä. Välillä raksaukko ei ole jaksanut lasinalusiin tms edes leikata omaa palaansa vaan ne kohdat on kokonaan ilman. Kaikkien läpivientien aukot on lähtökohtaisesti aivan liian isoja ja teippaamatta (eikä nykyisen kaltaisia teippejä edes ole ollut).

Ei tietystikään saisi yleistää mutta oma kokemus noista vain tahtoo mielipidettä muokata.

Siis ymmärrän ihmisten huolen kun tuota nykyisin niin selkeästi painotetaan, mutta kun totuus on että ei siitä nyt tarvisi yöunia menettää kun tilanne on 80-90 luvun rakennuksissa kuvatun kaltainen.
 
Ei varmaan tarvisi ihmisten asumuksista lisää epäilyksiä heitellä ilmoille, mutta kyllä noilla rakennustyömailla sattuu ja tapahtuu kaikenmoista.
Työkaveri toimitteli joskus, kun paikallinen gryndari rivitalokiinteistöä rakensi niin ihmettelivät että miksi yhdessä huoneistossa haisee paska kokoajan. Lopuksi rakennuksen villannut raksaukko nosti käden pystyyn virheen vuoksi, oli villatessaan vääntänyt villapaalin päälle tortut ja lyönyt levyn seinään.

Ite vuosaaren metroaseman viereen olin mukana rakentamssa niitä max 8 kerroksisia kerrostaloja niin kyllä jokaisessa kerroksessa yksi huoneisto oli yleinen kusiputka kun ne ketkä ei kehdannut kusaista telineeltä alas niin lirauttivat huoneen nurkkaan. Muutenkin ristus minkälaista sakkia oli sillä isolla työmaalla, nosturikuski esim joi yläilmoissa niin paljon kaljaa että sammui kesken päivän. Joku ihmetteli miksi ei enää nosturi liiku ja kiipes kattomaan. Se kaveri sai heti lopputilin, olis voinut koska tahansa tappaa jonkun kännissä nosturilla heiluessaan.
 
Juu. Jos tuota lisäkoolausta ei ole niin silloinhan se sisäkipsi on suoraan runkotolpassa kiinni. Yleisin tapa. Tosin jos on oikein uusi rakennus niin kaikenlaisia uusia malleja löytyy, esim ThermoJetta, jossa sisäkoolauksen takana on läpeensä SPU levyt rungon päällä. Mutta tässä tuskin on kyse tuollaisesta.
Vanhemmasta on kyse ;)
 
Pitäisi käsitellä noin 50m2 neitseellistä kipsilevykattoa. Mulla ei riitä osaminen ja mielenkiinto alkaa tasoittamaan tuota kunnolla sileäksi, niin mietin vaihtoehtona Tunto Hieno stuktuuripinnoitteen telaamista kattoon ja viimeistelemistä stuktuuritelalla. (saumanauhojen ja ruuvinkantojen tasoitukset jälkeen). Tavoitteena rapatun näköinen lopputulos. Lopullinen pinta korkeapaineruiskulla ruiskutetulla mattamaalilla. Onko joku käsitellyt kattoja noilla struktuuripinnoitteilla? Tikkurila kertoo että pinnoite sopii kattoonkin, mutta aiheesta löytyy todella huonosti kokemuksia/oppaita.
 
Pitäisi käsitellä noin 50m2 neitseellistä kipsilevykattoa. Mulla ei riitä osaminen ja mielenkiinto alkaa tasoittamaan tuota kunnolla sileäksi, niin mietin vaihtoehtona Tunto Hieno stuktuuripinnoitteen telaamista kattoon ja viimeistelemistä stuktuuritelalla. (saumanauhojen ja ruuvinkantojen tasoitukset jälkeen). Tavoitteena rapatun näköinen lopputulos. Lopullinen pinta korkeapaineruiskulla ruiskutetulla mattamaalilla. Onko joku käsitellyt kattoja noilla struktuuripinnoitteilla? Tikkurila kertoo että pinnoite sopii kattoonkin, mutta aiheesta löytyy todella huonosti kokemuksia/oppaita.

Ei noi pinnoitteet ratkaise sitä sileäks tasoitusta kun niiden läpi näkyy yhtälailla kaikki katossa olevat virheet.

Kato siitä maalin tuoteselosteesta soveltuuks se ruiskutukseen. Jos sitä ei pysty ruiskuttamaan niin voi olla haastavaa saada katossa pysyy. Jos kuitenkin luvataan että kestää niin luulis valmistajan tietävän.
 
Pitäisi käsitellä noin 50m2 neitseellistä kipsilevykattoa. Mulla ei riitä osaminen ja mielenkiinto alkaa tasoittamaan tuota kunnolla sileäksi, niin mietin vaihtoehtona Tunto Hieno stuktuuripinnoitteen telaamista kattoon ja viimeistelemistä stuktuuritelalla. (saumanauhojen ja ruuvinkantojen tasoitukset jälkeen). Tavoitteena rapatun näköinen lopputulos. Lopullinen pinta korkeapaineruiskulla ruiskutetulla mattamaalilla. Onko joku käsitellyt kattoja noilla struktuuripinnoitteilla? Tikkurila kertoo että pinnoite sopii kattoonkin, mutta aiheesta löytyy todella huonosti kokemuksia/oppaita.

Telattava tasoite vois olla aika matalan kynnyksen ratkaisu? Siihen päälle sit struktuurimaali
 
Telattava tasoite vois olla aika matalan kynnyksen ratkaisu? Siihen päälle sit struktuurimaali
Tämä voisi toimia. Olohuoneen isot ikkunat aiheuttaa haasteita, kun vastavalossa kaikki virheet korostuvat ja vaikka tiedän saavani seinäpinnoille ihan ok pinnan telattavalla tasoitteella, niin katon suhteen olen huomattavasti epävarmempi. Lisäksi katon hiominen on todella hanurista, niin senkin takia tuohon pitää saada jonkinlaista struktuuria.
 
Tämä voisi toimia. Olohuoneen isot ikkunat aiheuttaa haasteita, kun vastavalossa kaikki virheet korostuvat ja vaikka tiedän saavani seinäpinnoille ihan ok pinnan telattavalla tasoitteella, niin katon suhteen olen huomattavasti epävarmempi. Lisäksi katon hiominen on todella hanurista, niin senkin takia tuohon pitää saada jonkinlaista struktuuria.

Roiskerappaus puhallettuna varmaan se kustannustehokkain ratkaisu. Ei tarvii maalailla mitään, halpa tuote ja nopea pyyhkästä. Erilaisii struktuureitakin löytyy monenlaisia.
 
Tuo telattava tasoite ei sitten ole mitään plaanoa, eli lastahommiksi kyllä menee. Kannattaa ottaa tarpeeksi pieni alue työnalle ja suihkepulloon vettä viereen. Kattoon vahva suositus roiskalle, vähentää työmäärää todella paljon
 
Tuo telattava tasoite ei sitten ole mitään plaanoa, eli lastahommiksi kyllä menee. Kannattaa ottaa tarpeeksi pieni alue työnalle ja suihkepulloon vettä viereen. Kattoon vahva suositus roiskalle, vähentää työmäärää todella paljon
Tuota taloa kun rakennetaan jo vähän ideologisella tasolla itse opiskellen ja tehden, niin meinasin nyt ainakin koittaa tuota telattavaa tasoitetta ja täytyy laittaa se rapiat 250e kiinni varrelliseen valmistasoitelastaan että olisi edes jotain onnistumisen mahdollisuuksia. Telattava tasoite on kyllä ihan tuttua kamaa, mutta kattoon en ole tuota ikinä käyttänyt.
 
Mitähän tuommoisen katon ruiskutasoitus/-rappaus teetettynä maksaisi? Kuulostaa vähän hullulta alkaa sinne jotain struktuurimaalia laittamaan kun nuo yleensä seiniin tarkoitettu.
 
Silloin se ei olisi enään itse tehty :-) Rahallahan näistä aina selviää kuten selviäisi kaikesta muustakin taloa rakentaessa ja 90% työvaiheista on nettikeskusteluiden perusteella sellaisia mitä pystyy tekään vain ammattilainen, mutta tosissaan tässä on tarkoitus rakentaa perheelle talo mahdollisimman pitkälle itse. Jos ei onnistu mitenkään, niin mietitään sitten parempia vaihtoehtoja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 011
Viestejä
4 875 453
Jäsenet
78 754
Uusin jäsen
Web

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom