Kodin rempat(DIY)

Sanokaapas mikä olisi pääkaupunkiseudulla (tai miksei kauempanakin, jos toimitukset pelaa), paras paikka tilailla puumateriaalia. Pitäisi yksi parvi tehdä ja rappusia rempata. Liimapuupalkkia ajattelin parven jalkoihin ja runkoon ja höylättyä mäntyä muuten. Rappusiin tarttee lähinnä vanerilevyä. (rappujen välit umpeen).
Suosikkeja?
 
Hän kertoi, että lattia painuu ja on epätasainen. Tuosta epätaisuudesta olis kiva kuulla lisää.

Onkos sinulla kokemuksia lattialaatoituksesta Finnfoamin päälle.
Tuon 1-10mm tasoitteen hyöty tuossa välissä minuakin vähän mietityttää (yksi kerros lisää joka voi irrota?).

Oleellinen asia tuolla laatoitettavalla rakenteella on, että noi Finnfaomit pysyvät paikoillaan ja tehdää tartunta mielessä oikeilla aineilla.

No siis lähinnä mietin tuota 100mm eristepaksuutta ennen laattaa että mitä ihmettä tässä ollaan tekemässä? Jos lattia painuu tai notkuu niin ei sitä kyllä millään eristeillä korjata.

Juuri finnfoamin päälle ei ole, mutta esimerkiksi Floore levyjen päälle on. Finnfoamilta löytyy myös esimerkiksi Tulppa -levy joka on valmiiksi vesieristetty ja laatoitusvalmis levy jota tänäpäivänä jopa suositellaan kaikkiin märkätiloihin levyseinien sijaan.
Suurimpana ongelmana tuossa on juurikin se alusta joka ei saa painua/elää. Nuo levyt vain liimataan alustaan (suoraan sellaiseen) tarkoitukseen soveltuvalla liimalla ja sitten levyihin asennetaan laatoitus soveltuvalla laastilla. Oikealla primerilla tuohon käy ihan tavallinen saneerauslaasti tai sitten voi käyttää suoraan noita erikoislaasteja.

Laatan valinnassa kannattaa myös huomioida että alla ei ole betonia, joten valitsisin riittävän kovan luonnokiven/klinkkerin perus puristelaatan sijaan. Myös laattakoolla on merkitystä, eristelevyn päälle vähintään 30x30 laatta, mielellään suurempikin.

Edelleenkin kyseenalaistan koko eristeen tässä projektissa ennenkö tulee tietoa tai perusteita että miksi :)
 
Nyt siellä linkkaamissani rakennekuvissa lukee 70 30 solumuovi

E: Eli itse ymmärsin 100mm styroksia,
Ja kuten vielä kirjoitin avataan ja tilataan, ei ole tarkoitus mitään kasvattaa
Jos siellä on 70mm eristettä itse en sitä ymmärtänyt, laitetaan semmoista sitten ja hyvä jos asia selvenisi, sen takia kysellään :)
 
Viimeksi muokattu:
No siis lähinnä mietin tuota 100mm eristepaksuutta ennen laattaa että mitä ihmettä tässä ollaan tekemässä? Jos lattia painuu tai notkuu niin ei sitä kyllä millään eristeillä korjata.
Ainakin tuossa eriste paranee ja vähän paksuuntuu 70-> 100mm. Pelkästään sen takia uusiminen ollee taloudellisesti kannattamatonta? lattiassa. Toi painuminen/ lattian epätasaisuus syyt siihen on sitten toinen asia.
Tuossa on käytetty P- Styroxia, oiskohan kutistunut epätasaisesti ajan saatossa? Teoriassa myös tuo 80mm bet.laatta on voinut käytistyä/ painua veden tiistäessä maata? Laatan suoruus pitää ensin hoitaa kuntoon, jos se ei sitä ole.

Juuri finnfoamin päälle ei ole, mutta esimerkiksi Floore levyjen päälle on. Finnfoamilta löytyy myös esimerkiksi Tulppa -levy joka on valmiiksi vesieristetty ja laatoitusvalmis levy jota tänäpäivänä jopa suositellaan kaikkiin märkätiloihin levyseinien sijaan.
Suurimpana ongelmana tuossa on juurikin se alusta joka ei saa painua/elää. Nuo levyt vain liimataan alustaan (suoraan sellaiseen) tarkoitukseen soveltuvalla liimalla ja sitten levyihin asennetaan laatoitus soveltuvalla laastilla. Oikealla primerilla tuohon käy ihan tavallinen saneerauslaasti tai sitten voi käyttää suoraan noita erikoislaasteja.

Laatan valinnassa kannattaa myös huomioida että alla ei ole betonia, joten valitsisin riittävän kovan luonnokiven/klinkkerin perus puristelaatan sijaan. Myös laattakoolla on merkitystä, eristelevyn päälle vähintään 30x30 laatta, mielellään suurempikin.

Edelleenkin kyseenalaistan koko eristeen tässä projektissa ennenkö tulee tietoa tai perusteita että miksi :)
Minuakin kiinnostaa tarkemmat syyt. Tuohon laattaan kannattaa kiinnitää huomiota, jos siihen päätyy. Olen siis edelleen sen muovimaton kannalla :)
 
Tietämättä nyt rakennetta, pohjalaatan kantavuutta, käytettävissä olevaa tilaa korkeussuunnassa tai syytä koko korjaukselle niin tekisin seuraavasti:

-Kaikki puretaan pois sinne pohjalaattaan asti jonka alla ilmeisesti ei siis eristettä
-Pohjalaatan päälle ladotaan 30-50mm pontattua finnfoamia sen mukaan paljonko lattiaa on vara korottaa
-Finnfoamin päälle 8-150 harjateräsverkko joka nappuloilla 20mm irti finnfoamista
-Harjateräsverkkoon kiinni lattialämmitys, joko sähkökaapeli tai putki vesikierrolle
-Valetaan päälle 50-70mm paksu betonilaatta. Ihan halvin perusbetoni käy jos ei ole kiire pinnoitukselle.

Näin saadaan jo itsessään riittävä kanto jolloin pohjalaatan painumisella keskeltä ei enään ole vaikutusta uuteen lattiaan ja tuon mukavuuslämmityksen lämpö ei karkaa alaspäin. Koko rakenteen hinta on noin 25€/m2, (pikamassalla enemmän) ja kokonaispaksuus tuon 100mm mitä sinne oltiin aluksi laittamassa eristettä.
 
Mikä määrä huppuja yhteen kattorasiaan on tarpeeksi xD

1581103679363360467015.jpg
 
Jotenkin tuntuu että hommat on levällään.. saunan ikkunaa juuri hiomassa. Onneksi ikkunan saa ruuveilla osiksi.

IMG_20200207_230549.jpg
 
Nyt siellä linkkaamissani rakennekuvissa lukee 70 30 solumuovi

E: Eli itse ymmärsin 100mm styroksia,
Ja kuten vielä kirjoitin avataan ja tilataan, ei ole tarkoitus mitään kasvattaa
Jos siellä on 70mm eristettä itse en sitä ymmärtänyt, laitetaan semmoista sitten ja hyvä jos asia selvenisi, sen takia kysellään :)
Kuvasi mukaan siellä pitäisi olla P-30 laatuluokan Styroxia, jonka paksuus on 70mm. Et ole kertonut tarkemmin miten ongelmasi/syysi lattia uusimiseen ilmenee? Kuinka paljon lattiassa painumaa/ kallistusta , lattian pehmeys? Onko talosi alla/ vieressä savea?
 
Mitenkäs viisainta korjata kipsilevyseinän sisänurkat, joista alkuperäinen tasoite saumanauhan päältä paikoitellen halkeillut/irronnut. Seiniltä on siis nyt poistettu tapetti ja ne olisi tarkoitus maalata.

Voisiko nurkat vetää jollain akryylisaumamassalla?
 
Mitenkäs viisainta korjata kipsilevyseinän sisänurkat, joista alkuperäinen tasoite saumanauhan päältä paikoitellen halkeillut/irronnut. Seiniltä on siis nyt poistettu tapetti ja ne olisi tarkoitus maalata.

Voisiko nurkat vetää jollain akryylisaumamassalla?

Kuva voisi selventää asiaa miten pahasti on haljennut.
 
Pikkasen nakerreltu saunaa ja kylppäriä.

IMG_20200208_203633.jpg
Ulkoseinällä 50mm pir muualla 30mm
IMG_20200208_203556.jpg
Kylppärin kattoon tukee 30mm ff-pir levy hoitamaan höyrysulun hommia.
 
Kuvasi mukaan siellä pitäisi olla P-30 laatuluokan Styroxia, jonka paksuus on 70mm. Et ole kertonut tarkemmin miten ongelmasi/syysi lattia uusimiseen ilmenee? Kuinka paljon lattiassa painumaa/ kallistusta , lattian pehmeys? Onko talosi alla/ vieressä savea?

Okei hyvä tietää että mainitsemasi luokitus selittää nuo numerot ja siellä olisi se 70mm styroksia,
Nyt on siis liimaamaton muovimatto tuon aluslevyn päällä, ja muovimatto on ruma/vaihtokunnossa,
Seinän listoja kun katsoo siinä ei mitään ongelmaa, minun mielestä lattia on kyllä muuten ns vaaterissa, semmoinen loiva aaltomainen, mutta kävellessä tuntuu että antaa periksi, joustaa, ja tuntuu trampoliinimaiselta, että jotain laminaattia jos laittaa päälle niin pysyykö se siinä korkkaamatta..
Alue on lähiö en usko että on savimaata, kaadettua metsää,
 
Viimeksi muokattu:
Okei hyvä tietää että mainitsemasi luokitus selittää nuo numerot ja siellä olisi se 70mm styroksia,
Nyt on siis liimaamaton muovimatto tuon aluslevyn päällä, ja muovimatto on ruma/vaihtokunnossa,
Seinän listoja kun katsoo siinä ei mitään ongelmaa, minun mielestä lattia on kyllä muuten ns vaaterissa, semmoinen loiva aaltomainen, mutta kävellessä tuntuu että antaa periksi, joustaa, ja tuntuu trampoliinimaiselta, että jotain laminaattia jos laittaa päälle niin pysyykö se siinä korkkaamatta..
Alue on lähiö en usko että on savimaata, kaadettua metsää,
Jos laitat uuden muovimaton pääset halvimmalla :) Toinen tapa on laitaa siihen päälle esim. 25mm pontattulastulelevy.
Saattaisin laittaa siihen väliin liimaa/ ruuveja jotka eivät mene sen 19mm lastulevyn läpi. Näin jos sen maton alla oleva lastulevy on uudenveroisessa kunnossa. Jos mahdollista ainakin jostain (esim.komero) kohdin olis hyvä katsoa miten rakenne on tehty. Purku niin, että höyryn sulku on paikattavissa.

Tuota ennen kannaatta katsoa esim. 2m linjalaudalla paljonko se on aallon pohjalla painunut, jotta osaa miettiä tarvitaanko muuta oikaisua väliin? => päälle muovimatto (Keittiössä ) muualla esim. se laminaatti. Tuolla lisälevyllä lattia jäykistyy aika paljon.

Itselläni on (äänieristys) kovan mineraalivillan päällä 25mm lastulevy ja sen päällä laminaatti. Nyt jos tekisin; toteuttaisin alkuperäisen suunnitelmani 25+10mm lastulevyt. Jäi ehkä vähän turhan joustavaksi, mutta mukavahan siinä on kävellä. (Luulen, että toi Styrox vastaa joustavuudeltaan kovaa villaani)

Laminaattikin kestää jonkin verran taivutusta, joten ei lattia aivan viivasuoran tarvitse olla jos ei anna sen muuten itseään häiritä. Sitähän voit kaupassa testata (selvität ensin miten lattiasi nyt käyttäytyy).

AP:n rakenne on sellainen, että voisi hyvinkin olettaa rakennetun saven päälle, mutta jos painumisen on vähäistä. Niin
kyllähän savelle paljon on rakennettu.

Edit: Lisälevyn korotuksen muut vaikutukset, tietenkin huomioitava (mah. ovien lyjhennys jalkalista reikien paikkaus ulkoseinän höyrynsulkumuovissa yms?) . Esitin siis vain vaihtoehtoisen tavan... Ensin tutkitaan ...katsellaan eurojen riittävyys... mikä oikeasti on tarpeellista. Kuulun heihin, jotka tykkäävät korjata rakennuksen ehdoilla taloudellisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Okei hyvä tietää että mainitsemasi luokitus selittää nuo numerot ja siellä olisi se 70mm styroksia,
Nyt on siis liimaamaton muovimatto tuon aluslevyn päällä, ja muovimatto on ruma/vaihtokunnossa,
Seinän listoja kun katsoo siinä ei mitään ongelmaa, minun mielestä lattia on kyllä muuten ns vaaterissa, semmoinen loiva aaltomainen, mutta kävellessä tuntuu että antaa periksi, joustaa, ja tuntuu trampoliinimaiselta, että jotain laminaattia jos laittaa päälle niin pysyykö se siinä korkkaamatta..
Alue on lähiö en usko että on savimaata, kaadettua metsää,

Se lastulevy siellä joustaa. Eli paremman jos haluaa niin joko päälle lisää levyä, tai koko lattian vaihto järeempään. Ite purkasin kyllä vanhan kokonaan.
 
Se lastulevy siellä joustaa. Eli paremman jos haluaa niin joko päälle lisää levyä, tai koko lattian vaihto järeempään. Ite purkasin kyllä vanhan kokonaan.
Styrox on se määräävä joustava materiaali. Jos laittaa 2-levyä päällekkäin se jakaa kuormaa laajemmalle alalle => joustaa vähän vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Joo näillä suunnitelmilla purku, uusi 70mm pontattu finfoam, uusi pontattu lastulevy ja sitten se pinnoite, (laminaatti varmaan)
kyllä se emäntä vain laattaa haluasi keittiöön. tuokoon se omat haasteet sitten aikanaan
 
Joo näillä suunnitelmilla purku, uusi 70mm pontattu finfoam, uusi pontattu lastulevy ja sitten se pinnoite, (laminaatti varmaan)
kyllä se emäntä vain laattaa haluasi keittiöön. tuokoon se omat haasteet sitten aikanaan
Tuossaon hyvää., että näet miten ko. lattia on käyttäytynyt ajan saatossa. Ymmärrystä laatallesi löytyy sikäli, että olen itsekin tehnyt (tehdessäni jo tietäen) huonoja ratkaisuja "Hellasärön" vaatimuksesta. Hän on kyllä sitten myöhemmin myöntänyt olleensa väärässä. :)
=> Vinkkinä vie hänet kävelemään sukkasillaan (mieluummin paljain jaloin) laattalaattia päälle, jossa ei ole lattialämmitystä. Vaikka se on 20-astetta kylmältähän se tuntuu.
 
Joo näillä suunnitelmilla purku, uusi 70mm pontattu finfoam, uusi pontattu lastulevy ja sitten se pinnoite, (laminaatti varmaan)
kyllä se emäntä vain laattaa haluasi keittiöön. tuokoon se omat haasteet sitten aikanaan

Onko tosiaan rakenne alhaalta ylöspäin betonilaatta, styroksi, lastulevy ja päällä muovimatto? ja lastulevyn alla ei koolausta? vaan kelluu styroksin päällä? Jos on niin johan on kummallinen värkki.
Ymmärtäs jos olis styroksi, betoni, lastulevy(koolattu), muovimatto.
 
Ensimmäisenä siistit ja kittaat seinän maalauskuntoon. Sitten pohjamaali ja sen jälkeen akryyli nurkkaan,sitten pintamaali päälle

Tämä käy järkeen. Pitää tasoitella seinät nurkkiin asti ja edetä sitten kuten sanoit.

Ja sisänurkissahan ei yleensä ole saumanauhaa käytetty.

Muistelisin kyllä nähneeni ohjeitakin nurkan saumaukseen nauhalla. Ja jotenkin tuo sormella kokeillessa tuntuu että siinä joku paperi olisi alla. Mutta tiedäppä näistä, eiköhän tuon tuolla akryyli massalla saa ihan hyvän näköiseksi.
 
Eikös nurkissa suositella verkkoa nauhan sijaan? Ihan muistelisin jossain nähneeni/kuulleeni vaikka en ole varma, että perustuuko mihinkään? Nurkat kun tuppaa yleensä elämään (puutalossa ainakin) ja saattaa näyttää tuolta.
 
Totta, tuossa kuva yhdestä paikasta jos saa käsityksen.

IMG_20200208_212834.jpg

Sisänurkkia on tehty monella tapaa aikojen saatossa. Saumanauha on joskus ollut käytössä, mutta siinä on ongelmana se jos nurkka elää pahasti niin on vaikea korjata kun saattaa pullauttaa nauhan rumasti esiin. Mitään verkkoja ei kuulu myöskään käyttää, koska niistä ei ole kuin haittaa.
Suosittelen että rapsutat irtonaiset romppeet pois nurkasta. Sen jälkeen kittaus muutamaan kertaan, pohjamaalaus, sitten vedät akryylimassan ja lopuksi maalaat seinän. Joko paikkamaalaus nurkan alueelle tai sitten koko seinän läpi maalaus.
 
Jep, varmastihan näissä on aikojen saatossa ollut monenlaisia reseptejä. Kyseinen kohdekkin on jotain 80 luvun tuotoksia.
Mutta eiköhän tuo tosiaan näillä vinkeillä saada kuntoon, kiitokset näistä.
 
Kävin tänään asuntonäytöllä 2010 rakennetussa omakotitalossa, jonkinmoinen talopaketti kyseessä, puuverhoilu. Huomasin kylpyhuoneen katonrajassa laatassa murtuman. kuvat liitteenä.

Johtuuko tuo että rakenteet on elänyt. Onko tuo vain kosmeettinen haitta vai pahempaa?
Kannattaako tuon takia jättää talo hankkimatta?
 

Liitteet

  • F411F7DE-820D-4240-B5A6-EDF004ED21D7.jpeg
    F411F7DE-820D-4240-B5A6-EDF004ED21D7.jpeg
    1,1 MB · Luettu: 413
  • C2342468-8BD1-4640-8DED-2382D3021F8F.jpeg
    C2342468-8BD1-4640-8DED-2382D3021F8F.jpeg
    1,1 MB · Luettu: 411
Kävin tänään asuntonäytöllä 2010 rakennetussa omakotitalossa, jonkinmoinen talopaketti kyseessä, puuverhoilu. Huomasin kylpyhuoneen katonrajassa laatassa murtuman. kuvat liitteenä.

Johtuuko tuo että rakenteet on elänyt. Onko tuo vain kosmeettinen haitta vai pahempaa?
Kannattaako tuon takia jättää talo hankkimatta?

Sanoisin että on kyllä ihan kosmeettinen haitta. Harvemmin sitä tuonne katon rajaan vettä eksyy. Voihan olla että laatta jäänyt kopoksi ja sitten jostain syystä haljennut.
 
Jos se olisi rakenteen liikkumisen takia niin luultavasti tuo jälki jatkuisi alemmankin laatan läpi. Sanoisin kanssa että on kosmeettinen. Varmaan joku kolahtanut laattaan eikä ole vaivauduttu korjaamaan. Aika rumahan tuo on kyllä.
 
Ja aika reilusti on halki? Ettei olisi ihan asennus virhe niin että laatta on ihan kokonaan irti ja pysyy listalla paikallaan?

En olisi rakenteiden puolesta huolissani, kosmeettinen haitta. Kävisin ennen kauppoja koputtelemassa jos vaikka irtoaisi kokonaan niin näkisi mitä alla on ja mikä on syynä halkeamiseen. Sitten vaan toivoo että löytyy kaupasta uusi samanlainen laatta tilalle.
 
Voishan tuo olla vaikka mennyt listan laiton yhteydessä halki.

Sopivan kopo ja naulain kolahtanut tuohon laattaan..

Muuten näyttää kuvissa kyllä olevan ihan asiallinen jälki laatoituksessa.
 
-Valetaan päälle 50-70mm paksu betonilaatta. Ihan halvin perusbetoni käy jos ei ole kiire pinnoitukselle.
Hyvät ohjeet. Muuten tekisin saman, mutta pikkuisen tinkisin betonilaatan paksuudesta ja laittaisin vaikka 70mm Finnfoamin alle, jos vaan saa mahtumaan.
Tuon vanhan laatan päälle uutta valua tehdessä en pelkäisi hirveästi vanhan laatan elämistä/painumista enää. Varsinkin kun tuo 70mm Finnfoam jo itsessään jäykistää pohjaa aikalailla.
 
Voishan tuo olla vaikka mennyt listan laiton yhteydessä halki.

Sopivan kopo ja naulain kolahtanut tuohon laattaan..

Muuten näyttää kuvissa kyllä olevan ihan asiallinen jälki laatoituksessa.
Zoomilla kun katsoo, niin laatan palojen alareunat ovat eri tasossa/linjassa, ts. asennettu rikkinäisinä paloina. "Ammattimies" on tehnyt ylpeästi hyvää jälkeä, ilmeisesti sopivaa korvikepalaa ei ollut tarpeeksi lähellä.
 
Zoomilla kun katsoo, niin laatan palojen alareunat ovat eri tasossa/linjassa, ts. asennettu rikkinäisinä paloina. "Ammattimies" on tehnyt ylpeästi hyvää jälkeä, ilmeisesti sopivaa korvikepalaa ei ollut tarpeeksi lähellä.

Tuota väitetty en kyllä usko. Olisi todella ennenkuulumatonta että tuollaista joku tekisi tahallaan. Lisäksi kun muu jälki on kuvasta päätellen melko hyvää niin moinen ei käy kyllä järkeen. Todennäköisempänä pidän edelleen että laattaan on jotain osunut asennuksen jälkeen (mahdollisesti ennenkuin laasti on kovettunut kunnolla) josta on tullut joko hiushalkeama taikka ihan oikea halkeama joka on mahdollisesti myöhemmin isontunut.
 
Mun pitäisi asunnostani paikata seinistä ja katosta kaikki turhat reijät, poistaa vanhat tapetit ja vetää uudet tilalle sekä maalata osa seinistä. Pitäisi myös poistaa muovimattoa ja vaihtaa uuteen. En ole koskaan mitään edellä mainituista tehnyt. Olen miettinyt, että palkkaisi jonkun ammattilaisen tekemään homman niin tulisi varmasti hyvä, mutta toisaalta tekisi mieli opetella itse tekemään varsinkin kun mikään kiire ei noilla projekteilla varsinaisesti olisi. Varsinkin kun jonkun palkkaaminen hommaan olisi melko kallista hupia ellei jotain opiskelijaa tmv. löytäisi.

Edellinen asukas on itse tehnyt ja jälki on sen mukaista. Osasta paikkaa maalia onkin jo irtoillut. Senkin takia haluaisin tehdä homman alusta loppuun oikein, mutta mietin mikähän on helpoin tapa lähteä tällaista asiaa opettelemaan?
 
Onko esim. hyllylevyjen tai mdf paneelien sahaamiseen parempaa laitetta kuin käsisirkkeli ohjainkiskolla, jos pöytäsirkkeliä en ole hankkimassa? erityisesti bauhausin tarjous Upotus- ja käsipyörösaha Toolson DS550PRO Keittiötason upotuksiin en laitetta tarvitse ja pistosahakin löytyy.
 
Onko esim. hyllylevyjen tai mdf paneelien sahaamiseen parempaa laitetta kuin käsisirkkeli ohjainkiskolla, jos pöytäsirkkeliä en ole hankkimassa? erityisesti bauhausin tarjous Upotus- ja käsipyörösaha Toolson DS550PRO Keittiötason upotuksiin en laitetta tarvitse ja pistosahakin löytyy.

Leveyssuuntaiseen katkaisuun liu-ulla oleva katkaisusirkkeli. Pituuskavennukseen pienikokoiset levyt pöytäsirkkeli ja isompikokoiset sit tuolla ohjainkisko+käsisirkkeli kompolla pukkien päällä. Sahaus levyn väärältä puolelta jolloin pintapuolesta tulee siisti.
 
Löytyykö täällä keneltäkään kokemusta valmiista varasto-/liiterirakennuspaketeista, missä tulee siis kaikki tarvittava paketissa ja ei olis kuin itse rakentaa se liiteri? Onnistuukohan tuollaisen rakentaminen talkoovoimin esim. kaverin kanssa jos osaa edes joten kuten pitää mittaa kädessä ja ehkä jopa ruuvata?

Pitäisi polttopuille keväämmällä rakennella liiteri ja esim. tämä vaikuttaa ihan kilpailukykyiseltä hinnoiltaan vaikka laskisi toimitukseen lisäpaketit ja rahdin mukaan.
 
Löytyykö täällä keneltäkään kokemusta valmiista varasto-/liiterirakennuspaketeista, missä tulee siis kaikki tarvittava paketissa ja ei olis kuin itse rakentaa se liiteri? Onnistuukohan tuollaisen rakentaminen talkoovoimin esim. kaverin kanssa jos osaa edes joten kuten pitää mittaa kädessä ja ehkä jopa ruuvata?

Pitäisi polttopuille keväämmällä rakennella liiteri ja esim. tämä vaikuttaa ihan kilpailukykyiseltä hinnoiltaan vaikka laskisi toimitukseen lisäpaketit ja rahdin mukaan.
Mä kasasin joskus tollasen "luoman" varaston. Kyllähän se kasaan tuli mutta kun osia ei ollut numeroitu mitenkään oli aikamoista mietiskelyä mikä kuuluu mihinkin. Osa pulikoista jäi myös laittamatta kun olisi pitänyt purkaa takaisinpäin melkoisesti.

Nyt olen ostamassa mökille samalla idealla rakoliiteriä, yritän varmistaa että nyt on palat numeroitu.
 
Löytyykö täällä keneltäkään kokemusta valmiista varasto-/liiterirakennuspaketeista, missä tulee siis kaikki tarvittava paketissa ja ei olis kuin itse rakentaa se liiteri? Onnistuukohan tuollaisen rakentaminen talkoovoimin esim. kaverin kanssa jos osaa edes joten kuten pitää mittaa kädessä ja ehkä jopa ruuvata?

Pitäisi polttopuille keväämmällä rakennella liiteri ja esim. tämä vaikuttaa ihan kilpailukykyiseltä hinnoiltaan vaikka laskisi toimitukseen lisäpaketit ja rahdin mukaan.

Tuolta valmistajalta suoraan niin jää muutamat kympit pois välistävetäjältä. Ja kun tehtaan kans suoraan asioi niin voi olla että hinnat ei ole edes mallia apteekki.
Yhtä tuollaista ollut kasaamas ja on äärimmäisen simppeli kasata.
 

Tuolta valmistajalta suoraan niin jää muutamat kympit pois välistävetäjältä. Ja kun tehtaan kans suoraan asioi niin voi olla että hinnat ei ole edes mallia apteekki.
Yhtä tuollaista ollut kasaamas ja on äärimmäisen simppeli kasata.

Valmistajan sivuilta itseasiassa alunperin noita katsoinkin, mutta en enää muistanut nimeä :D Kiitos. Joo ehdottomasti suoraan tehtaalta niin asiointi lienee helpompaa.

Ehkä tuon sitten uskaltaa ottaa kevään projektiksi kunhan saa tasoitettua liiterille paikan pihalle.
 
Valmistajan sivuilta itseasiassa alunperin noita katsoinkin, mutta en enää muistanut nimeä :D Kiitos. Joo ehdottomasti suoraan tehtaalta niin asiointi lienee helpompaa.

Ehkä tuon sitten uskaltaa ottaa kevään projektiksi kunhan saa tasoitettua liiterille paikan pihalle.
Pistä raporttia sit tänne, itsellä kanssa juurikin samaiselta toimittajalta 3x4 liiteri harkinnassa.
 
Onko esim. hyllylevyjen tai mdf paneelien sahaamiseen parempaa laitetta kuin käsisirkkeli ohjainkiskolla, jos pöytäsirkkeliä en ole hankkimassa? erityisesti bauhausin tarjous Upotus- ja käsipyörösaha Toolson DS550PRO Keittiötason upotuksiin en laitetta tarvitse ja pistosahakin löytyy.
Huomaa, että tuossa terä, jossa on vain 24 hammasta, levyn molemmin puoliseen hyvään jälkeen tarvitaan ostaa lisäksi tiheämmällä hammastuksella oleva terä. Käsisirkkelin vaikuttaa muuten kotirakentajalle riittävältä.

Noihin on ollut saatavilla koottavia pöytiä, johon käsisahan saa kiinni. (Hylly hommissa hyödyllinen)
 
Keittiön hanan kahva vähän tuntuu tarttuilevan/jumittavan. Etenkin ääriasennoissa, esim. kun kahvan kääntää täysin kylmälle/kuumalle ja koittaa avata hanan, niin se tuntuu vähän kankealta ja joutuu selvästi enemmän käyttämään voimaa kuin keskiasennosta avatessa. Ei nyt mitenkään hampaat irvessä joudu kiskomaan. Aukeaa kyllä, mutta lipsahtaa helposti vedenpaine kovemmalle kun oli tarkoitus ja vettä roiskuu pitkin poikin.

Kahva lähtenee irti helposti (en ole yhtään tutustunut vielä miten). Hana lienee Oras Safira pesukone hanalla. Ei uusin malli, olisiko sitten 1039. Joka tapauksessa, mekanismi kaivannee puhdistusta ja voitelua. Voiko tuota voidella jollain muulla kuin dedikoidulla hanarasvalla?
 
Onko esim. hyllylevyjen tai mdf paneelien sahaamiseen parempaa laitetta kuin käsisirkkeli ohjainkiskolla, jos pöytäsirkkeliä en ole hankkimassa? erityisesti bauhausin tarjous Upotus- ja käsipyörösaha Toolson DS550PRO Keittiötason upotuksiin en laitetta tarvitse ja pistosahakin löytyy.
Ja tähän vielä vinkkinä että kannattaa teipata sahauskohta. Vähentää pinnan repeilyä ja halkeilua. Pitävä maalarinteippi ajaa asian.
 
Hei, olen vanhassa omakotitalossa asuva....huh..
Viime viikon pyhitin kodin sähköjen, keskusten ja yleensäkin kytkentöjen ymmärtämiseen. Olen nyt heittämällä paremmin kartalla, kiitos iotechin sähkäri-säikeen.

Tällä viikolla aloin perehtymään veden lämmitykseen ja putkiasennuksiin mitä asunnossa on ajan saatossa tehty. Talo öljylämmitteinen (patterit) ja öljyllä lämmitetään myös käyttövesi. Lämmintä vettä tulee hanasta kun sitä tarvitsee. Kun pesukoneen (tiskari tai pyykki) laittaa päälle, niin hanoista lämpimän veden tulo hiljalleen hiipuu. Lopputuloksena esim. suihkussa ollaan 3minuuttia viileähkössä vedessä (ei täysin kylmää), kunnes yhtäkkiä lämmintä vettä alkaa tulemaan.
Sama tilanne syntyy silloin, kun talon toisella puolella olevassa suihkussa ollaan..niin toisen puolen suihku alkaa taistelemaan lämpimästä vedestä. Toinen saa yleensä lämmintä tai kuumaa, toinen haaleaa ja satunnaisesti lämmintä. Kattilassa on lämmintä vettä kyllä, eli kyse ei ole ainakaan siitä.

Mistä tämä kertoo? Tiedän, että lähtötiedot ovat alkeelliset, mutta jos jotain valistuneita arvauksia syntyisi, niin voisin jatkojalostaa juttua ja palata hieman tarkempien tietojen kera.
 
Hei, olen vanhassa omakotitalossa asuva....huh..
Viime viikon pyhitin kodin sähköjen, keskusten ja yleensäkin kytkentöjen ymmärtämiseen. Olen nyt heittämällä paremmin kartalla, kiitos iotechin sähkäri-säikeen.

Tällä viikolla aloin perehtymään veden lämmitykseen ja putkiasennuksiin mitä asunnossa on ajan saatossa tehty. Talo öljylämmitteinen (patterit) ja öljyllä lämmitetään myös käyttövesi. Lämmintä vettä tulee hanasta kun sitä tarvitsee. Kun pesukoneen (tiskari tai pyykki) laittaa päälle, niin hanoista lämpimän veden tulo hiljalleen hiipuu. Lopputuloksena esim. suihkussa ollaan 3minuuttia viileähkössä vedessä (ei täysin kylmää), kunnes yhtäkkiä lämmintä vettä alkaa tulemaan.
Sama tilanne syntyy silloin, kun talon toisella puolella olevassa suihkussa ollaan..niin toisen puolen suihku alkaa taistelemaan lämpimästä vedestä. Toinen saa yleensä lämmintä tai kuumaa, toinen haaleaa ja satunnaisesti lämmintä. Kattilassa on lämmintä vettä kyllä, eli kyse ei ole ainakaan siitä.

Mistä tämä kertoo? Tiedän, että lähtötiedot ovat alkeelliset, mutta jos jotain valistuneita arvauksia syntyisi, niin voisin jatkojalostaa juttua ja palata hieman tarkempien tietojen kera.
Arvauksena: Sinulla on kattilan vieressä oleva säätösekoitusventtiili (sekoittaa kuuman ja kylmän veden) rikki. Vanhoissa Oraksen ventiilissä on tyyppivikana, että venttiilin sisällä olevan termostaatin päällä oleva n. 5mm halkaisijaltaan oleva kumi hapristuu 7-10 vuodessa. Sen kun vaihtaa pääsee taas vuosia eteenpäin.

Joskus saattaa auttaa (hetken), että hieman käännät sitä termostaatin säätönuppia (jolla säädetään veden max. lämpö verkkoon).
 
Viimeksi muokattu:
Keittiön hanan kahva vähän tuntuu tarttuilevan/jumittavan. Etenkin ääriasennoissa, esim. kun kahvan kääntää täysin kylmälle/kuumalle ja koittaa avata hanan, niin se tuntuu vähän kankealta ja joutuu selvästi enemmän käyttämään voimaa kuin keskiasennosta avatessa. Ei nyt mitenkään hampaat irvessä joudu kiskomaan. Aukeaa kyllä, mutta lipsahtaa helposti vedenpaine kovemmalle kun oli tarkoitus ja vettä roiskuu pitkin poikin.

Kahva lähtenee irti helposti (en ole yhtään tutustunut vielä miten). Hana lienee Oras Safira pesukone hanalla. Ei uusin malli, olisiko sitten 1039. Joka tapauksessa, mekanismi kaivannee puhdistusta ja voitelua. Voiko tuota voidella jollain muulla kuin dedikoidulla hanarasvalla?
Onko talossa vakiopaineventtiiliä? Käyttöveden paine? Yleensä liian kova paine (+4bar) käyttövedessä aiheuttaa hanojen liian nopeaa kulumista, narinaa ja outoa toimintaa. Toki vettäkin säästyy jos paine on maltillisempi. Jos vakiopaineventtiiliä ei ole niin paine saattaa olla jotain 3-10bar välillä.
Kannattanee kysellä myös ketjusta Kysy LVI:stä
 
Onko talossa vakiopaineventtiiliä? Käyttöveden paine? Yleensä liian kova paine (+4bar) käyttövedessä aiheuttaa hanojen liian nopeaa kulumista, narinaa ja outoa toimintaa. Toki vettäkin säästyy jos paine on maltillisempi. Jos vakiopaineventtiiliä ei ole niin paine saattaa olla jotain 3-10bar välillä.
Kannattanee kysellä myös ketjusta Kysy LVI:stä
Sen verran vähän aikaa tässä asusteltu, että nyt en kyllä suoraan osaa vastata, olettaisin että on vakiopaineventtiili, kun ei vedenpaine ole mitenkään vaihteleva. Mutta siis tuo vedenpaine ei nyt ole se ongelma, se on omasta mielestäni ihan normaali.

Koitetaas vähän selventää mitä tarkoitin, skenaario on tämä: haluat ottaa lasillisen kylmää vettä, käännät kahvan valmiiksi kylmälle puolelle ja sitten yrität aukaista hanaa hieman että vesi ei roisku kupin pohjalta. Mutta hana tuntuukin hieman jähmeältä joten kahvaa tulee käännettyä auki vähän kovempaa ja vesi tulee hanasta kovempaa kun oli tarkoitus. Hana siis selkeästi takeltelee ääriasennossa, muttei kuitenkaan aina. Siksi ajattelin, että mekanismi varmaan on kuivahtanut.

Mutta heitänpä saman kyssärin tuonne ketjuun :tup:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 565
Viestejä
4 889 820
Jäsenet
78 837
Uusin jäsen
Myyjä88

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom