Kodin rempat(DIY)

Palaten samaan termariasiaan niin tässä nettiä lukeneena kaikki haukkuu enstoja ja toiset deviregejä. Sähkötaulusta mulkaisin niin tuo khh/suihku on 10A sulakkeen takana joten esim. Lattiatermostaatti Devireg 528 Jussi 10 A olis halpa.

onko järkeä laittaa esim. Termostaatti Raychem NRG-DM digitaalinen

Raychem sisältää viikko ohjaukset, digitaaliset lämmönsäädöt tarkempi? säästäkö tuolla oikeasti jotain että järkeä maksaa tuplahintaa?
 
Palaten samaan termariasiaan niin tässä nettiä lukeneena kaikki haukkuu enstoja ja toiset deviregejä. Sähkötaulusta mulkaisin niin tuo khh/suihku on 10A sulakkeen takana joten esim. Lattiatermostaatti Devireg 528 Jussi 10 A olis halpa.

onko järkeä laittaa esim. Termostaatti Raychem NRG-DM digitaalinen

Raychem sisältää viikko ohjaukset, digitaaliset lämmönsäädöt tarkempi? säästäkö tuolla oikeasti jotain että järkeä maksaa tuplahintaa?

Mulla on toi

Yhdistelmätermostaatti DEVIreg Smart puhdas valkoinen

mielestäni ehdottomasti hintansa arvoinen kun saa nuo viikko/päiväajastukset + pystyy kännykällä säätämään kaiken. Jos esim 4kwh säästää päivässä niin johan tuo jo vuodessa maksaa itsensä (mulla on 400w lattialämmityskaapeli, lämmitys on 22-23 c kun ollaan kotona ja 18c kun ei olla )
 
Kannattaa laittaa energiamittari mittaamaan huvin vuoksi paljonko tuolla lämpötilan pudotuksella päiväksi oikeasti säästät. Näin nippelitietona että jos tuo termari on 24/7 päällä niin se vie 9,6kWh päivässä. 4kWh päivässä voi olla aika kaukana...
 
Kannattaa laittaa energiamittari mittaamaan huvin vuoksi paljonko tuolla lämpötilan pudotuksella päiväksi oikeasti säästät. Näin nippelitietona että jos tuo termari on 24/7 päällä niin se vie 9,6kWh päivässä. 4kWh päivässä voi olla aika kaukana...

Devin sovelluksen mukaan edellisen viikon kulutus on ollut n. 16kwh ja tuo on päivässä n 8h "päällä" (oletuksella 18c = ei päällä). Eli olen säästänyt 32kwh/7 = 4,5kwh päivässä.
joo tietysti tuo on hyvin suuntaa-antava ja varmaan yläkanttiin mutta väkisinkin tuolla säästöä tulee. Meillä ei kukaan käy koskaan aamulla suihkussa joten turhaan tuo lämmittää silloin kuin lattia on kuiva
 
@juu-zo Juuri näin. Lisäksi lattia on hyvä varastoimaan lämpöä. Onko siinäkään sitten mieltä, että se kylmä lattia lämmitetään täydellä teholla siihen haluttuun, kun toisaalta voidaan vain ylläpitää lämpöä.
 
Devin sovelluksen mukaan edellisen viikon kulutus on ollut n. 16kwh ja tuo on päivässä n 8h "päällä" (oletuksella 18c = ei päällä). Eli olen säästänyt 32kwh/7 = 4,5kwh päivässä.
joo tietysti tuo on hyvin suuntaa-antava ja varmaan yläkanttiin mutta väkisinkin tuolla säästöä tulee. Meillä ei kukaan käy koskaan aamulla suihkussa joten turhaan tuo lämmittää silloin kuin lattia on kuiva

Valitettavasti lasku ei ole ihan noin suoraviivainen. Jos sovelluksesta saa tiedot noin niin kokeile viikon verran termarin olla jatkuvasti samassa asennossa ja kerro sen jälkeen vielä kulutuslukemat meille.
 
Meillä 3 makkarin lattiat ny "halvalla" (89 varmaan ollu viel halpaa ku edellinen omistaja talon tehny) yösähköllä lämpiää, muutan kyllä siten että on aina päällä. Betonilattia jossa laminaatti päällä. Mukavampi että tasaisesti lämmin koko päivän.
 
Piti laminaatti lattia avata kun kuusenjalka laski allensa. Minkä verran siellä solumuovin alla saa olla kosteutta? Osa laminaateista oli alapuolelta kosteita. Riittääkö että pitää nyt lattiaa auki ja antaa kuivua sieltä solumuovin altakin?
 
Piti laminaatti lattia avata kun kuusenjalka laski allensa. Minkä verran siellä solumuovin alla saa olla kosteutta? Osa laminaateista oli alapuolelta kosteita. Riittääkö että pitää nyt lattiaa auki ja antaa kuivua sieltä solumuovin altakin?

Riippuu vähän määristä ja sijainnista. Jos rakenne pääsee alaspäin kuivumaan (asunnon ylempi kerros) niin pienet määrät ei kyllä aiheuta mitään ihmeempiä (muutama desi). Jos lattia on maanvarainen (ei kuivu alaspäin) niin kannattaa antaa rauhassa kuivua. Jos on litroja päässyt niin voi olla kauankin kosteana laatan sisältä. Varmin tapa silloin on joko antaa kuivua reilusti yliajan tai sit kattoo poramittauksella milloin on kuiva oikeasti. Silmämääräsesti on mahdotonta sanoa milloin on kuiva. Kai oot sen solumuovinkin ottanu poies, sekään ei taia pahemmin kosteutta läpäistä. Niin ja vesihän leviää melko helposti isolle alalla lattian alla joten kannattaa tarkistaa kuinka pitkälti on märkä.
 
Meillä 3 makkarin lattiat ny "halvalla" (89 varmaan ollu viel halpaa ku edellinen omistaja talon tehny) yösähköllä lämpiää, muutan kyllä siten että on aina päällä. Betonilattia jossa laminaatti päällä. Mukavampi että tasaisesti lämmin koko päivän.

Itsellä vähän sama tilanne, oletko ratkaissut tätä tai muuttanut mitenkään, jos olet muuttanut, niin miten on vaikuttanut sähkönkulutukseen?
"Kysy sähkömieheltä" ketjussa nyt pitkälti juttua omasta.
 
Koitetaan alkuun tässä ketjussa. Onko tämä jotain standardia alumiiniprofiilia?
Tuolliasta metritavarana kun löytyisi, niin olisi hyvä.
Pari senttiä leveää ja sentin korkeampaa, noin suunnilleen.

upload_2019-2-9_23-37-9.jpeg
 
Toimistoa/leffahuonetta ois tarkoitus alkaa remontoimaan. Ideana ois vetää kaiuttimille piuhat seinien sisään. Ei tunnu oikein löytyvän vaan mistään siistejä rasioita kaiutinkaapeleille. Onko jollain heittää jotain vinkkiä mistä löytyisi?
 
Toimistoa/leffahuonetta ois tarkoitus alkaa remontoimaan. Ideana ois vetää kaiuttimille piuhat seinien sisään. Ei tunnu oikein löytyvän vaan mistään siistejä rasioita kaiutinkaapeleille. Onko jollain heittää jotain vinkkiä mistä löytyisi?

Miksei seinään upotettavat banaaniliittimellä olevat rasiat kelpaa? Mikäli siis kyse passiivikaiuttimista.
 
Toimistoa/leffahuonetta ois tarkoitus alkaa remontoimaan. Ideana ois vetää kaiuttimille piuhat seinien sisään. Ei tunnu oikein löytyvän vaan mistään siistejä rasioita kaiutinkaapeleille. Onko jollain heittää jotain vinkkiä mistä löytyisi?

Näissä kaiutinrasioissa on ongelmana kaamea tilan haaskaus kun yhteen rasiaan laitetaan vain 2 liitintä eikä 4:llä liittimellä olevia näytä olevan olemassa. Itse tyydyin ratkaisuun jossa ostin umpinaisen peitelevyn ja tein siihen reiät neljälle johdolle ja vedin johdot suoraan vahvariin. Näin vältin turhat jatkot jotka huonontaa äänenlaatua.
 
Näissä kaiutinrasioissa on ongelmana kaamea tilan haaskaus kun yhteen rasiaan laitetaan vain 2 liitintä eikä 4:llä liittimellä olevia näytä olevan olemassa. Itse tyydyin ratkaisuun jossa ostin umpinaisen peitelevyn ja tein siihen reiät neljälle johdolle ja vedin johdot suoraan vahvariin. Näin vältin turhat jatkot jotka huonontaa äänenlaatua.

Tuossa vaan ongelma, että pitäisi niin tarkkaan kaiuttimien paikat tietää, ettei tule liian lyhyitä johtoja.
 
Tuossa vaan ongelma, että pitäisi niin tarkkaan kaiuttimien paikat tietää, ettei tule liian lyhyitä johtoja.
Tokihan ne kaiuttimien paikat katsotaan etukäteen, mutta jos pelottaa niin voi laittaa sinne vahvarin päähän ylimäärästä jota sit lypsää putkesta jos nyt ei toiselta puolelta taloa tarvii johtoa vetää (toki kaiutinpiuhat putkitetaan koko matkalle niin voidaan vaihtaa tarvittaessa.) Itse jätin kaiuttimen päähän 20cm ylimäärästä
 
onko kaakelimaalista apua, kun noin 10 vuotta vanhan kaakeliseinän väri pitäisi muuttaa? Luin, että nämä eivät oikeasti kestä suihkutiloissa, vaikka niitä kovasti sellaisiin on maalattu. Pitääkö paikkansa vai onko vain keraamista pinnoitetta tms. markkinoivien propagandaa? Mitään muuta halpaa tapaa korjata tuo muuten virheetön kaakeliseinä omaan makuun sopivaksi ei taida olla?
 
onko kaakelimaalista apua, kun noin 10 vuotta vanhan kaakeliseinän väri pitäisi muuttaa? Luin, että nämä eivät oikeasti kestä suihkutiloissa, vaikka niitä kovasti sellaisiin on maalattu. Pitääkö paikkansa vai onko vain keraamista pinnoitetta tms. markkinoivien propagandaa? Mitään muuta halpaa tapaa korjata tuo muuten virheetön kaakeliseinä omaan makuun sopivaksi ei taida olla?

Taitavat olla aika humpuukia. Kallista, kaamea työ ja lopputulos ei kestä rasitusta. No jos halvalla haluaa päästä niin taitaa olla kortiston mukaan päälle laatoitus sallittua, vaikken itse oikein suosittele. Mikrobetoni on tietty kanssa yksi ok keino, mutta taitaa olla melko kovat neliöhinnat sillä.
 
Toimistoa/leffahuonetta ois tarkoitus alkaa remontoimaan. Ideana ois vetää kaiuttimille piuhat seinien sisään. Ei tunnu oikein löytyvän vaan mistään siistejä rasioita kaiutinkaapeleille. Onko jollain heittää jotain vinkkiä mistä löytyisi?

Tosiaan voithan laittaa sinne seinään suoraan kaiuttimiin tarkoitetut terminaalit joko banaani tai vipuliittimillä? Tai sitten tosiaan vain putki ja piuhat sisään ja juuri putken kokoinen reikä seinään...

Esim:
VisualService Finland Oy – TECHCONNECT MODUULI KAIUTINTERMINAALI
Tai
Kaiutinpistorasia 2-osainen stereo valkoinen Exxact
 
onko kaakelimaalista apua, kun noin 10 vuotta vanhan kaakeliseinän väri pitäisi muuttaa? Luin, että nämä eivät oikeasti kestä suihkutiloissa, vaikka niitä kovasti sellaisiin on maalattu. Pitääkö paikkansa vai onko vain keraamista pinnoitetta tms. markkinoivien propagandaa? Mitään muuta halpaa tapaa korjata tuo muuten virheetön kaakeliseinä omaan makuun sopivaksi ei taida olla?
Keittiön välitilan kaakelit maalasin ja on kestänyt tosi hyvin. En käyttänyt kaakelimaaleja vaan ensin Tikkurilan otexia ja sitten ihan tavallista Tikkurilan remonttimaalia päälle. Etu tässä on ainakin siinä, että värivalikoima on suurempi mitä kaakelimaaleilla.
 
Jos et itse tee mitään niin karkee arvio noin 20000€ koko setille tarvikkeineen, töineen ja maiden kanssa. Itse jos on kaverina tekemässä, tuntihommina kaivuri ja kamppeet hankkii itse niin vois päästä puolella eli 10000€lla
 
Onko aavistusta mitä voisi suurin piirtein maksaa rivitaloasunnon keittiön kaappien pinnoitus tai vaihtoehtoisesti uusien ovien vaihtaminen nykyisiin runkoihin? Lisäksi mahdollisesti pitäisi vaihtaa pariin kohtaan hyllyn tilalle jokin vetokiskoratkaisu ja myös uusi tiskipöytä (vesipisteen paikka ei kuitenkaan muutu). Tiedän, firmathan ne tarjouspyynnön tekevät, mutta jos saisi jotain aavistusta hinnasta, niin tietäisi, että lähteekö edes kyselemään vai jättääkö sikseen. Yleensä minkäänlaista hinta-arviota ei tunnu saavan ennen kuin on jo vähintään puoliksi ostanut jotain.
 
Onko aavistusta mitä voisi suurin piirtein maksaa rivitaloasunnon keittiön kaappien pinnoitus tai vaihtoehtoisesti uusien ovien vaihtaminen nykyisiin runkoihin? Lisäksi mahdollisesti pitäisi vaihtaa pariin kohtaan hyllyn tilalle jokin vetokiskoratkaisu ja myös uusi tiskipöytä (vesipisteen paikka ei kuitenkaan muutu). Tiedän, firmathan ne tarjouspyynnön tekevät, mutta jos saisi jotain aavistusta hinnasta, niin tietäisi, että lähteekö edes kyselemään vai jättääkö sikseen. Yleensä minkäänlaista hinta-arviota ei tunnu saavan ennen kuin on jo vähintään puoliksi ostanut jotain.

Ei noita kaapinovia kukaan ammattimies taia pinnottaa. Ite jos haluu niin voi kalvoa ostaa rautakaupasta. Ei taia maksaa mahottomia, mutta kova voi olla homma. Uusien ovien vaihto helpointa, riippuu aika paljon millaset ovet ostaa ja mistä, mutta perus ovet maksaa noin 100-300e/kpl, siitä voi laskee mitä keittiöön kustantaa jos esim 150e/kpl käyttää hintana niin saa osviittaa. Tiskipöydällä jos meinaat semmosta metallista niin maksaa ehkä noin 500e ja siihen tietty päälle hanat ja putkimiehet. Nuo kiskosarjat on jotai 50-100e + etusarja jos tarvii. Kalustemiehen työn osuus tollasessa ehkä 500-1000e, putkimies jotai 300e, sähkäri ehk saman jos tarttee.
 
Onko aavistusta mitä voisi suurin piirtein maksaa rivitaloasunnon keittiön kaappien pinnoitus tai vaihtoehtoisesti uusien ovien vaihtaminen nykyisiin runkoihin? Lisäksi mahdollisesti pitäisi vaihtaa pariin kohtaan hyllyn tilalle jokin vetokiskoratkaisu ja myös uusi tiskipöytä (vesipisteen paikka ei kuitenkaan muutu). Tiedän, firmathan ne tarjouspyynnön tekevät, mutta jos saisi jotain aavistusta hinnasta, niin tietäisi, että lähteekö edes kyselemään vai jättääkö sikseen. Yleensä minkäänlaista hinta-arviota ei tunnu saavan ennen kuin on jo vähintään puoliksi ostanut jotain.

Jotain osviittaa antaa varmaan se että meillä laitettiin runkoja myöden kaikki uusiksi niin asennettuna puhuttiin n. 4000€ panostuksesta joka piti sisällään koko paritalon keittiön hanoineen ja sähköineen. Tuosta työtä oli n. 1500€. Vanhan purin itse pois.
 
Onko aavistusta mitä voisi suurin piirtein maksaa rivitaloasunnon keittiön kaappien pinnoitus tai vaihtoehtoisesti uusien ovien vaihtaminen nykyisiin runkoihin? Lisäksi mahdollisesti pitäisi vaihtaa pariin kohtaan hyllyn tilalle jokin vetokiskoratkaisu ja myös uusi tiskipöytä (vesipisteen paikka ei kuitenkaan muutu). Tiedän, firmathan ne tarjouspyynnön tekevät, mutta jos saisi jotain aavistusta hinnasta, niin tietäisi, että lähteekö edes kyselemään vai jättääkö sikseen. Yleensä minkäänlaista hinta-arviota ei tunnu saavan ennen kuin on jo vähintään puoliksi ostanut jotain.

Ovien hinnat alkaen n. 20€ tyylistä, väristä ja materiaalista riippuen. Älä kuitenkaan ota kalvo-ovia vaan maalattu MFD tai kokopuuovi. Saranat päälle jotain kymppejä.

Täyspuutaso alkaen 85€
Työtaso B/C 26x600x2050 mm tammi | STARKin verkkokauppa

Tiskiallas 119€
Tasoon upotettava allas Pyramis Arena 86 x 50 cm, Musta | bauhaus.fi

hyllykaapit korvaisin kokonaan uusilla vetokaappirungoilla/laatikoilla n. 250€/kaappi.
 
3m leveä keittiö, yläkaapit alavetolaatikot + kansi. Saareke alaltkoilla, 6 ltk +kansi.

Vanha talo joten keittiö oli haastavuuden takia pieni.

Valkoiset ovet. Vaalea tammi ikilevy kansina. Välitilan levy.
2000e asennettuna. Pimeänä. Eli vanha pois ja uusi tilalle.
 
Ei tässä vielä taloa edes ole, mutta yhdessä ostoehdokkaassa olisi edessä moinen remontti jos sen ostaisi.

Itsellä ei ole RMtaloa. Mutta yhdessä kerroksessa oleva OKT. Se kierrettiin 2017 kaivamalla ympäriinsä. 156m2 talo. Eli kuitillinen kaivuri+kuski. Kaivettiin öljy säiliö, uudistettiin päävesilinja, kaivettiin talo ympäriltään auki, patolevyt, uudet salaojat, uudet sadevesi linjat, styroksi, hiekka ja sinkeli ja vanhat likaivot pois. Maksoi värkkeineen kaikkineen n. 6000e.

Elämäni yks hyvä teko oli ottaa vkoksi töistä vapaata ja olla kaivuri kuskin apuna lapio miehenä, tästä laskin säästöä n. 1000e. Mtn kokemusta en omannut vaan ohjeet tuli hytistä huutamalla. Arvostan heidän työtään nyt paljon enemmän.
 
Kissa oksentanut parketille ja syövyttänyt valkolakkaa pois. Miten tuo kohta kannattaisi käsitellä? Tehdä pieni määrä valkolakkaa ja sudilla sutia ja miten se toimii? Vähän kyllä kyrsii tuo.
 
Kannattaa selvittää tuo kellarin eristys kunnolla ennenkuin alkaa mitään tekemään että tulee varmasti hyvä ratkaisu joka myös toimii. Tossa on ainakin yks ohje joka vaikutti nopealla vilkaisulla asialliselta Toteuta lisäeristys oikein: Rintamamiestalot
Ei tuo kauhean hyvä teksti ollut, jos tarkemmin katsoo. 100-150 mm lisäeriste seiniin lähentee jo mielipuolisuutta. Urpon näköinen, ei maksa kunnolla takaisin ja tekninen toiminta 1x2. Kellarikuvat aivan jostain muusta kuin rintamamiestalosta, sinällään toki perusongelmat käyty läpi ja pätee. Sokkelihalkaisua ei varmasti ole yhdessäkään alkuperäisessä rintsikassa, hyvä kun edes betonia löytyy :D Monessa rintsikassa ei myöskään ole kelvollista anturaa. Kohta 7 on suorastaan väärin, koska kovilla eristeillä valmistajat käskevät pistää tuuletuskaistan alaosaan... Eli tuulettuu sisällepäin.

Omassa rinnetontilla olevassa täyskorkean kellarin omaavassa ratkaisussa kellariseinä/sokkeli loppuu n. 2,5 m kohdalla kellarin katosta. Seinä on valettu suoraan kallioon tai 5-50 cm kiviladonnan päälle. Kallio-osuudella joutuu kalliota muokkaamaan sala-ojitukseen, ladontaosuudella helpointa oli valaa kiviä tukeva "antura" kylkeen. Vastaava rakenne toistuu myös kellarin lattiassa eli lattian uusiminen tulee sisältämään joko kallion poistoa tai kivien kantoa. Jos siis ei menee siitä mistä aita on matalin ja korota lattiaa roskavalun pinnasta ylöspäin. Tönö on kuivalla paikalla, joten louhinta, ulkonäkö yms. syistä lopullinen ratkaisu on pistää ulos fuktisol/isodrän levyt maanpinnan alapuoliselle osuudelle ja maanpinnan yläpuolinen osuus sisäpuolelle polyuretaanilla limittäen alaspäin 20-30 cm maanpinnasta. Loppualaosa sisäseinästä harkoilla tms. kivimateriaalilla. Kosteuseristetyt tilat siten, että ei tule suoraan ulkoseinään kosteuseristystä. Huippuimurilla tms. kellarin (pesu)tilojen tuuletus, muuten painovoimainen saa jäädä.

Ts. vastaus alkuperäiseen kysymykseen on se, että kaivamatta ei voi tietää tarkasti mitä sieltä löytyy ja paljonko tulee maksamaan. Jos kellaritiloihin ei suunnitella mitään remppaa, niin sittenhän salaojat voi toteuttaa tilanteen mukaan sinnepäin ja hinta vastaa normaalia toteutusta. Tuossa yksi toimittaja taisi kaupata tavarapakettia 3500 e hintaan, joka riittäisi tuon kokoiseen. Katetta siinäkin jo on... Itse tekemällä säästää paljon, mutta ei joku kallionlouhinta tai kivien kanto mitään herkkua ole.

e: Rintsikat ja kellariremppa aiheesta sitten löytyy ihan helvetistä tietoa ja tuubaa netistä. Jokaisella on mielipide. Henk. koht. olen lähtenyt siitä, että toteutan mahdollisimman alkuperäisen ajatuksen mukaista ratkaisua nykyaikaisin kosteutta sietävin materiaalein ja mahdolliset muutokset kompensoin (esim. lisäkosteus kellariin -> koneellinen tuuletus).
 
Ei tuo kauhean hyvä teksti ollut, jos tarkemmin katsoo. 100-150 mm lisäeriste seiniin lähentee jo mielipuolisuutta. Urpon näköinen, ei maksa kunnolla takaisin ja tekninen toiminta 1x2. Kellarikuvat aivan jostain muusta kuin rintamamiestalosta, sinällään toki perusongelmat käyty läpi ja pätee. Sokkelihalkaisua ei varmasti ole yhdessäkään alkuperäisessä rintsikassa, hyvä kun edes betonia löytyy :D Monessa rintsikassa ei myöskään ole kelvollista anturaa. Kohta 7 on suorastaan väärin, koska kovilla eristeillä valmistajat käskevät pistää tuuletuskaistan alaosaan... Eli tuulettuu sisällepäin.

Omassa rinnetontilla olevassa täyskorkean kellarin omaavassa ratkaisussa kellariseinä/sokkeli loppuu n. 2,5 m kohdalla kellarin katosta. Seinä on valettu suoraan kallioon tai 5-50 cm kiviladonnan päälle. Kallio-osuudella joutuu kalliota muokkaamaan sala-ojitukseen, ladontaosuudella helpointa oli valaa kiviä tukeva "antura" kylkeen. Vastaava rakenne toistuu myös kellarin lattiassa eli lattian uusiminen tulee sisältämään joko kallion poistoa tai kivien kantoa. Jos siis ei menee siitä mistä aita on matalin ja korota lattiaa roskavalun pinnasta ylöspäin. Tönö on kuivalla paikalla, joten louhinta, ulkonäkö yms. syistä lopullinen ratkaisu on pistää ulos fuktisol/isodrän levyt maanpinnan alapuoliselle osuudelle ja maanpinnan yläpuolinen osuus sisäpuolelle polyuretaanilla limittäen alaspäin 20-30 cm maanpinnasta. Loppualaosa sisäseinästä harkoilla tms. kivimateriaalilla. Kosteuseristetyt tilat siten, että ei tule suoraan ulkoseinään kosteuseristystä. Huippuimurilla tms. kellarin (pesu)tilojen tuuletus, muuten painovoimainen saa jäädä.

Ts. vastaus alkuperäiseen kysymykseen on se, että kaivamatta ei voi tietää tarkasti mitä sieltä löytyy ja paljonko tulee maksamaan. Jos kellaritiloihin ei suunnitella mitään remppaa, niin sittenhän salaojat voi toteuttaa tilanteen mukaan sinnepäin ja hinta vastaa normaalia toteutusta. Tuossa yksi toimittaja taisi kaupata tavarapakettia 3500 e hintaan, joka riittäisi tuon kokoiseen. Katetta siinäkin jo on... Itse tekemällä säästää paljon, mutta ei joku kallionlouhinta tai kivien kanto mitään herkkua ole.

e: Rintsikat ja kellariremppa aiheesta sitten löytyy ihan helvetistä tietoa ja tuubaa netistä. Jokaisella on mielipide. Henk. koht. olen lähtenyt siitä, että toteutan mahdollisimman alkuperäisen ajatuksen mukaista ratkaisua nykyaikaisin kosteutta sietävin materiaalein ja mahdolliset muutokset kompensoin (esim. lisäkosteus kellariin -> koneellinen tuuletus).

Seiskakohdastahan käy selvästi ilmi että kirjottaja ei suosittele kovien eristeiden käyttöä, mutta toteaa että itse eristeet sinällään kestävät, mutta tausta voi homehtua eikä rakenne toimi niinkuin kuuluisi.

Eikä tuo 100-150mm sinällään mitään hulluutta ole kun otetaan huomioon että seinän alkuperäinen eristekoko on monesti 100mm purua joka vastaa noin 50mm villakerrosta. (eli lähes olematon määrä joka on myös painunut ja ropissut todennököisesti pois ainakin osittain)

En nyt alkaisi tekstiä noiden perusteella huonoksi haukkumaan koska siinä on paljon asiaa joka pitää paikkansa.

Ei lattiaa kannata mielellään korottaa koska monesti kellarikerroksen huonekorkeus on jo valmiiksi olematon niin joutuisi nostamaan lattiaa varmaan vähintään 30cm jotta saisi eristeet mahtumaan. Tuommoinen kalliolle tehty rintamamiestalo on muutenkin niin haastava etten itse kyllä moiseen kajoaisi missään tapauksessa.
 
Olisko kellään kokemusta missä mahtaa olla vika, kun sysäysreleellä oleva valo ei toimi. Onko vika luullavasti itse releessä vai muualla? Eli katkaisijana kaksi painonappia, joista kummastakaan ei tapahdu mitään. Kaksi muuta valoa on myös releellä ja ne toimii. Kaikissa kolmessa eri merkkinen rele, eli luultavasti hajoilleet ennenkin? Releet 24V ohjausjännitteellä.

Googlailemalla jäi sellainen käsitys, että itse rele saattaa haukata aika paljon tehoa ~10W? Voiko pitää paikkaansa? Lisäksi, onko näille tullut nykyisin parempia vaihtoehtoja?
 
Seiskakohdastahan käy selvästi ilmi että kirjottaja ei suosittele kovien eristeiden käyttöä, mutta toteaa että itse eristeet sinällään kestävät, mutta tausta voi homehtua eikä rakenne toimi niinkuin kuuluisi.

Eikä tuo 100-150mm sinällään mitään hulluutta ole kun otetaan huomioon että seinän alkuperäinen eristekoko on monesti 100mm purua joka vastaa noin 50mm villakerrosta. (eli lähes olematon määrä joka on myös painunut ja ropissut todennököisesti pois ainakin osittain)

En nyt alkaisi tekstiä noiden perusteella huonoksi haukkumaan koska siinä on paljon asiaa joka pitää paikkansa.

Ei lattiaa kannata mielellään korottaa koska monesti kellarikerroksen huonekorkeus on jo valmiiksi olematon niin joutuisi nostamaan lattiaa varmaan vähintään 30cm jotta saisi eristeet mahtumaan. Tuommoinen kalliolle tehty rintamamiestalo on muutenkin niin haastava etten itse kyllä moiseen kajoaisi missään tapauksessa.
No se rakennehan kyllä toimii kovilla eristeillä, jos se tehdään ohjeiden mukaan. Tuuletus hoidetaan sisälle kuten ennenkin. Toki rohkea on, jos pistää pelkät eristeet ulkopuolen remppaa tekemättä.

Joku 100-150 mm lisäeriste on täysin järjetön, koska se talon seinän paksuus kasvaa ihan levottoman paljon ja välissä on ties mitä kerrosta, joiden kosteustekninen toiminta on 1x2. Ei paskat eristeet oo mikään syy tehdä järjetöntä ratkaisua. Parempi vaikka vaihtaa ne vanhat, johan siellä on purut ja lastut kuitenkin eronneet toisistaan ja painuneet ikkunoiden alta. Ja seinistä menee niin vähän lämpöä hukkaan, että melkein (veto)tiivistyskin painumien hoitamisen lisäksi riittäis. Yläpohjan rempan lisäksi. Esim. öljylämmöstä maalämpöön tuo moninkertaisen säästön.

En lähtisi puhumaan kalliolle tehdystä haastavana. Helvetin helppo, mutta työläs. Jos vaikka vertaa omaan vanhaan kotitaloon savivellissä olemattomalla sokkelilla. Eikä kalliolle tehty olis edes työläs, jos tila riittää jättää kellari alkuperäisen uskoonsa.
 
Aina ei vanhoja pysty/kannata vaihtaa. Ja vaikka pystyiskin niin 10cm villaa on melko mitätön määrä seinissä. Kaikki ylimääränen puretaan välistä pois jotta kerrrospaksuus saadaan minimiin. Eipä se ero nyt kovin iso ole paksuudessa 5cm vs 10cm. Toki pitää Ottaa räystäiden pituus huomioon että varat riittää. Jos ei haittaa lämpöhukka niin sit ei varmaan kannata tehdä koko remonttia. 15% tais olla seinien osuus lämpöhukasta, mutta kyllähän se osuus kasvaa moninkertaseks jos eristeet puuttuvat lähes kokonaan.
 
10 cm on ihan riittävästi, jos seinä on muuten tiivis ja sisällä lahkeet ei lepata tuulessa. Rintsikka on niin yksinkertainen rakenne, että ”ei pysty” on pelkkää laiskuutta. Pelkästä tuuletusraosta tulee 5 cm lisää, siihen lisäeristys päälle. Eli 15 cm on turhan eristämisen minimi, talo kaupanpäälle homeeseen ja ikkunat näyttää kuin turpaan saaneelta :beye: 30 cm seinä rintsikassa on aika paljon.

Ikkunoiden alustat kannattaa hoitaa ja vanhat purut vaihtaa vaikka puukuitueristeeseen sitä mukaa kun paikkoja joutuu availemaan. Montakohan täysin turhaa lisäeristämistä on tehty, kun julkisivu on ollut vielä ihan ok :facepalm: Sit ollaan tyytyväisiä, kun on niin lämmin koti. Oikeasti tiiveyden parantaminen olisi hoitanut saman homman asumismukavuuden kannalta.
 
Puruissa on vaan se ongelma että jos avaa puruseinän vaikkapa vain alakerrasta niin yläkerran purut yleensä hujahtaa samalla alas ja sen jälkeen ylös ei saa villaa millään muulla kuin avaamalla yläkerrankin seinän. Turvallisin tapa lienee avata seinä ylös asti ulkoapäin ulkoverhouksen vaihdon yhteydessä. Ulkona tosin on monesti tuo vinolaudoitus tiellä joten senkin joutuu purkamaan.
 
Aloin tänään avaamaan lattiaa tällaisesta -30 luvulla rakennetusta talosta. Laitojen alla kuivaa purua, toki jonkun verran painunut. Onkohan tuota syytä ruveta siivoamaan pois, vai täytänkö vaan ekovillalla tuon vajonneen verran? Jostain kohtaa tarkoitus ainakin kaivaa puru pois ja katsoa mitä alta löytyy.
 
Aloin tänään avaamaan lattiaa tällaisesta -30 luvulla rakennetusta talosta. Laitojen alla kuivaa purua, toki jonkun verran painunut. Onkohan tuota syytä ruveta siivoamaan pois, vai täytänkö vaan ekovillalla tuon vajonneen verran? Jostain kohtaa tarkoitus ainakin kaivaa puru pois ja katsoa mitä alta löytyy.

Jos itsellesi teet ja kuitenkin avaat lattian niin eikö ole selvin ottaa kaikki pois niin ei tarvi sitten tulevaisuudessa miettiä että mitähän siellä oli.
 
Kannattaa muistaa sekin että sitä purua muuten on todella paljon. Riippuu myös talon koosta, mutta jo 10-20cm kerroksesta tulee satoja säkkejä purua ja sitä voi olla siellä vaikka 40cm joten kova on homma tyhjentää jos ei imuautoa tilaa joka taitaa kustantaa 150-200€/h ja mahdollisesti tyhjennyskin maksaa. Tietty jos tontilla on tilaa minne kerrätä purut niin vähän helpottaa. Riippuu tietty vähän tuon käyttötarkotuksestakin, jos on tarkotus tehdä aivan viimesen päälle täysin korjattu "moderni" talo niin sit ei auta kuin repii kaikki pois, mutta jos on kakkosasunto tai muuten vaan ei oo niin ronkeli niin kannattaa harkita purun jättämistä paikoilleen.
 
350 litran säkkejä kun käyttää, niin ei tarvitse satoja :tup: Fiskarssin peltinen lumilapio kaverina on näppärä. Lattiasta saa lapioitua paakkuina. Isompia määriä varten kannattaa askarrella pussin aukipidin. Huntonin puukuitueristettä saa muuten about samaan hintaan tarjouksen pyytämällä kuin ekovillaa eli ei tarvitse mitään kierrätysmoskaa tunkea puhtaan "puhtaan" purun sekaan. Eristävyys sama.
 
Ihan vakituinen asunto. Yhden huoneen vaan remontoin, mutta on siinä kolmisenkymmentä neliötä alaa. Ehkä se on parempi kaivaa pois ja polttaa pois, ei tarvitse jossitella myöhemmin. Kyse kuitenkin lähinnä viitsimisestä.
 
Mitä siellä tarkalleen on sitten tehty? Esim. lattian alla, löytyykö rakennekuva? Kellariseinään en pistäis muuta kuin kalkkimaalia rappauksen kaveriksi. Jos eristää koko sokkelin matkan seinävuoraukseen asti ulkopuolelta, niin sisäpuolelle ei tarvita eristeitä. Muuten hyvä, mutta sokkelista tulee rumasti ulkoneva. Jos pelkkä maanalainen osuus on eristetty, jottain tarvis tehdä...

e: Rakennekuva siis sinulle nähtäväksi, ei foorumille. Pitäis olla vähintään 20 cm eristettä laatan (8-10 cm) alla.
 
Aloin tuota purua poistamaan tuolta lattiasta. Helpommalta vaikuttaa mitä etukäteen ajattelin. Tuossa oli pinnalla n. 10 cm kutterinpurua, sen jälkeen 10cm sahanpurua ja lopuksi 10cm sammalta. Kuivaa ainakin tähän asti. Pohjalla on lomalaudoitus. Mietin että onko järkeä tuon laudoituksen päälle laittaa tuulensuojalevyä ennen villaa, vai laittaako vaan esim. Paperin väliin?
 
Mietin että onko järkeä tuon laudoituksen päälle laittaa tuulensuojalevyä ennen villaa, vai laittaako vaan esim. Paperin väliin?

Nyt kun aiot tehdä asiat kunnolla , niin pystytkö konsultoimaan paikallista asiantuntijaa, rak.valvontaa yms? En väitä etteikö täällä joku tiedä, mutta kuitenkin. Itse tekisin näin.
 
Nyt kun aiot tehdä asiat kunnolla , niin pystytkö konsultoimaan paikallista asiantuntijaa, rak.valvontaa yms? En väitä etteikö täällä joku tiedä, mutta kuitenkin. Itse tekisin näin.

Juu kyllä tarkoitus näin tehdä. Aiemmin kun sivusta seurannut vanhojen talojen kunnostusta niin ”oikeita” vastauksia saa yhtä monta kun on vastaajia.
 
Siitä ei ole muuta tietoa nyt kuin että lattia revitty kokonaan auki ja valettu uudelleen ja pistetty lämmitys sinne sekaan samalla. Voisin kuvitella että on eristeetkin laitettu laatan alle.
Täytynee kysellä uutta näyttöä ja udella tarkemmin, että mitä on tarkalleen tehty

Pelkät normaali eristeethän sielläkään ei riitä vaan pitäsi olla myös kapilaarikatkos (soralla tai sitten salaojittava lämmöneriste tms).
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 453
Viestejä
4 512 681
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom