Kodin rempat(DIY)

Jåå, arvasin jonkun tuohon takertuvan mutta kaapeista puhuessa se vaan mun mielestä on typerän kuuloista, kaapeissa ku on korkeus, leveys ja syvyys. Ja se siitä ot:stä, meen takasin lätäkköön makaamaan

Tarkennus ennen jonkun kysymistä, lätäkkö on uima-allas.
 
Googlella löytyy vähän vaihtelevia vastauksia joten kysytään nyt vielä täältä. Keittiöremontti menossa, vanha on purettu ja uutta pitäisi pikkuhiljaa alkaa asentamaan. Seinä on kipsilevyä jonka takana on höyrynsulkumuovi, ja kysymys on kannattaako seinää vesieristää? Vesieristystä ilmeisesti suositellaan, mutta kuitenkaan kipsilevyä ei saisi jättää kahden tiiviin pinnan väliin?
 
Kannattaa mutta vain välitilan osalta jos siihen tulee laatta. Näin ollen sillä tupla "tiiviillä pinnalla" ei ole merkitystä kun se on vain pieni kaistale keskellä seinää.

Lisäksi hyvät vesieristeet ovat kyllä hengittäviä toisin kuin höyrynsulkumuovi.
 
Googlella löytyy vähän vaihtelevia vastauksia joten kysytään nyt vielä täältä. Keittiöremontti menossa, vanha on purettu ja uutta pitäisi pikkuhiljaa alkaa asentamaan. Seinä on kipsilevyä jonka takana on höyrynsulkumuovi, ja kysymys on kannattaako seinää vesieristää? Vesieristystä ilmeisesti suositellaan, mutta kuitenkaan kipsilevyä ei saisi jättää kahden tiiviin pinnan väliin?


Yleensä välitiloihin laitetaan vain kosteussulku ja laatta. Laatan reunat kierretään sitten silikonilla. Suojaa roiskeilta riittävästi ja mikäli tasoille läikkyy enemmän vettä, silikoni estää veden pääsyn kaapistojen väleihin.
 
Empä itse menisi sanomaan "yleensä". Turhan monesti ehkä näin toimitaan varsinkin valmiissa pakettitaloissa joissa muutenkaan rakentamisen laatu ei ole erityisen korkea, mutta se ei suinkaan meinaa sitä että näin olisi hyvän rakentamistavan mukaista toimia. Kyllä varsinkin uudistusrakentamisessa itse suosittelisin lattianrajan vesieristämistä sekä erillistä vesieristystä altaan ja astianpesukoneen kohdille. Tosin tuo mainittu höyrynsulku kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon ettei tule ongelmia. Kerrostaloissakin remontteja tehdessä on usein vaatimus huolehtia näistä yksityiskohdista.
 
Itse olisin enemmän huolissani siitä miten kaapit saa luotettavasti kiinni kipsilevyyn. Painoa kuitenkin kertyy aika paljon.
 
Itse olisin enemmän huolissani siitä miten kaapit saa luotettavasti kiinni kipsilevyyn. Painoa kuitenkin kertyy aika paljon.
No eihän kukaan asenna kaappeja kipsilevyn varaan? Ensin asennetaan jonkinlainen kiinnityslista koolauksiin kiinni ja kaapit sitten listaan kiinni.
 
Itse olisin enemmän huolissani siitä miten kaapit saa luotettavasti kiinni kipsilevyyn. Painoa kuitenkin kertyy aika paljon.

Itse laitoin kertopuut vaakaan kiinnityskorkeudelle, kipsilevyjen alle toki ;)
Hyvin harva varmaan vanhaa keittiötä purkaa niin ettei vaihda kipsilevyjä.

Joissain kaapeissa on mahdollisuus laittaa metallikisko johon kaapit tulevat, sehän on mahdollista laittaa väliseinätolppiin kiinni.
 
Mä pistin vain altaan kohdalle välitilaan vesieristettä, toki mulla kiviseinä takana ja eipä tuokaan nyt pakollista olisi ollut, mutta laitoin silti.
 
Onko täällä porukalla hyviä kokemuksia esimerkiksi Boschin kalliimmista rakenneilmaisimista (Bosch D-tect 150)? Pitäisi skannailla yksi teräsbetoniseinä johon pitäisi saada pari hyllyriviä ja yhteensä 12 proppua. Tämän lisäksi laittaa yksi peili leca-harkoista tehtyyn väliseinään jonka sisällä menee pari muovista vesiputkea. Riittääkö noissa kalliimmissa vehkeissä tarkkuus näihin ja jos joku tietää Jyväskylästä vuokraamoa josta tuollaisen saisi vuokraan niin saa ehdottaa.

Hetken aikaa kokeilin tuon teräsbetoniseinän tutkimiseen Motonetin TH-120 -rakenneilmaisinta, mutta se oli aivan jätettä. Laita piippaili sellaisissa paikoissa missä ei varmasti ole yhtään metallia (mm. puolison selästä) ja onneksi Motonet antoi kyseisestä lelusta rahat takaisin.

Tuon jälkeen kokeilin Amazonista hankittua Tacklife DMS03 -rakenneilmaisinta ja tuo oli jo paljon lupaavampi laite ja hintakin oli melkein sama. Tuo osasi kertoa jopa millä syvyydellä metalliesineet ovat ja laatu on muutenkin parempi kuin tuossa Motonetin vehkeessä. Joidenkin arvostelujen mukaan vastaa tarkkuudelta ja laadulta Boschin parinsadan euron rakenneilmaisimia.

Valitettavasti tuollakaan ei pysty luotettavasti skannata tuota teräsbetoniseinää kun raudotus on liian ohutta ja vehje ei osaa kertoa raudotuksen syvyyttä tai tarkkaa sijaintia. Toisin sanoen laite piippaa lähes joka kohdassa. Tuo ei myöskään tunnista muoviputkia, joten ainoa vaihtoehto taitaa olla tuollaisin lähes tonnin laitteen vuokraaminen tai jonkun huoltoäijän tilaaminen.
 
Mikäs tuossa betoni seinässä sit varsinainen ongelma, onko niin tiheessä rautaa että pora törmää aina niihin? Mulla ainakin ollut kerrostalon betoniseinässä niin syvässä kaikki raudat ettei niistä oo ongelmaa ollut ropatessa, eikä se terä siitä hajoo vaikka osuukin rautaan. Noi vesiputket toki ois suotavaa tietää jos ei oo mitään käryä asiasta missä ja millä syvyydellä sijaitsee. Joskus taisin testata tommosta vanhempaa boschia ja iha ok vaikutti olevan pikasen testauksen perusteella.
 
Mikäs tuossa betoni seinässä sit varsinainen ongelma, onko niin tiheessä rautaa että pora törmää aina niihin? Mulla ainakin ollut kerrostalon betoniseinässä niin syvässä kaikki raudat ettei niistä oo ongelmaa ollut ropatessa, eikä se terä siitä hajoo vaikka osuukin rautaan. Noi vesiputket toki ois suotavaa tietää jos ei oo mitään käryä asiasta missä ja millä syvyydellä sijaitsee. Joskus taisin testata tommosta vanhempaa boschia ja iha ok vaikutti olevan pikasen testauksen perusteella.
Ongelma on siinä etten tiedä millä syvyydellä ne raudat ovat ja kuinka tiheässä ne ovat. Voisi kuvitella ettei ne tule vastaan vielä tuollaisten 6x40mm reikien kanssa, mutta ei sitä koskaan tiedä. Noiden hyllyjen kanssa ei myöskään viitsi porata turhia reikiä tai katkoa rautoja. Yhdelle hyllylle pitäisi vetää kuusi reikää ja vähän harmittaa jos jotain reikiä ei saa porattua kun metalli tulee vastaan. Mieluummin tekisi tämänkin homman kunnolla ja siististi. Se tässä on lähinnä taka-ajatuksena.

Vesiputkien sijainnit tietää noin 15 cm tarkkuudella missä ne kulkee siellä harkon sisällä, mutta tämä on juuri se alue mihin pitäisi vetäistä yksi proppu. Tässäkin kohtaa on vähän turhan suuret riskit jos vahingossa hajottaa kylpyhuoneen ja käytävän välisen seinän sisältä putken. Alkaa tulemaan hintaa peilin asennukselle. :D
 
Lähtökohtaisesti ne raudat on aina vähintään 30mm syvyydessä (suojaetäisyys betonissa) ja käytännössä 50-60mm syvyydessä. 40mm pitkä proppu kestää betonissa vetoa ulospäin jo 50kg+ ja alaspäin sen mitä ruuvi käytännössä kestää.
Tuo syvyys siis tuskin on ongelma vaan kunhan poraa kunnollisella terällä ja koneella jotta reikä on oikean kokoinen ja laittaa siihen kunnon propun niin kyllä pysyy. Esim perus 6mm alligator on 30mm pitkä ja sille riittää hyvin 40mm reikä. Kestää ainakin 100kg/kpl 5mm ruuvilla.
UlkoBETONIseinissä ei myöskään ikinä (kopkop) mene vesijohtoja, joten kunnon terällä ja koneella ei se teräskään ole ongelma vaan porautuu siinä missä betonikin (ellei terä sitten kierrä terästä). Tämä lähinnä silloin kun pitää tehdä 10-25mm läpivientireikiä betoniin.


Vesiputkia harvemmin vedetään harkon sisään, vaan ne on joko roilottu sinne tai vedetty harkon takapuolella. Joku voi tietysti olla ne sinne sisäänkin pudottanut muurausvaiheessa mutta kaikkiin näihin on ratkaisu:
Muoviputkessa pitää olla ympärillä suojaputki jonka kyllä tuntee helposti poratessa. Kannattaa porata reikä tavallisella kiviterällä ja akkuporakoneella niin se ei sinne putkeen ihan itsestään uppoa. Sitten vaan varovasti poraamaan ja tunnustelee rohiseeko siellä takana harkko voi pyöriikö terä putkea vasten.
Jos taas putki menee harkon sisällä tai takana, ei ongelmaa ole sillä matkaa siihen on yli 40mm.

Ei noita tunnistimia käytetä yhdelläkään työmaalla kun ovat niin epäluotettavia. Jos pitää joku vesijohto tai sähköjohto sitten etsiä (yleensä poratessa timantilla läpi seinän reikiä) niin yleensä käytetään lämpökameraa jolla ne tunnistaa 100% varmasti.
Meillä on hallilla Dewaltin joku sellainen akkukäyttöinen "X-ray scanner", varmaan 1000e peli ja ei sekään mikään virheetön laite ole. En edes muista koska olisi viimeksi ollut käytössä...
 
Lähtökohtaisesti ne raudat on aina vähintään 30mm syvyydessä (suojaetäisyys betonissa) ja käytännössä 50-60mm syvyydessä. 40mm pitkä proppu kestää betonissa vetoa ulospäin jo 50kg+ ja alaspäin sen mitä ruuvi käytännössä kestää.
Tuo syvyys siis tuskin on ongelma vaan kunhan poraa kunnollisella terällä ja koneella jotta reikä on oikean kokoinen ja laittaa siihen kunnon propun niin kyllä pysyy. Esim perus 6mm alligator on 30mm pitkä ja sille riittää hyvin 40mm reikä. Kestää ainakin 100kg/kpl 5mm ruuvilla.
UlkoBETONIseinissä ei myöskään ikinä (kopkop) mene vesijohtoja, joten kunnon terällä ja koneella ei se teräskään ole ongelma vaan porautuu siinä missä betonikin (ellei terä sitten kierrä terästä). Tämä lähinnä silloin kun pitää tehdä 10-25mm läpivientireikiä betoniin.


Vesiputkia harvemmin vedetään harkon sisään, vaan ne on joko roilottu sinne tai vedetty harkon takapuolella. Joku voi tietysti olla ne sinne sisäänkin pudottanut muurausvaiheessa mutta kaikkiin näihin on ratkaisu:
Muoviputkessa pitää olla ympärillä suojaputki jonka kyllä tuntee helposti poratessa. Kannattaa porata reikä tavallisella kiviterällä ja akkuporakoneella niin se ei sinne putkeen ihan itsestään uppoa. Sitten vaan varovasti poraamaan ja tunnustelee rohiseeko siellä takana harkko voi pyöriikö terä putkea vasten.
Jos taas putki menee harkon sisällä tai takana, ei ongelmaa ole sillä matkaa siihen on yli 40mm.

Ei noita tunnistimia käytetä yhdelläkään työmaalla kun ovat niin epäluotettavia. Jos pitää joku vesijohto tai sähköjohto sitten etsiä (yleensä poratessa timantilla läpi seinän reikiä) niin yleensä käytetään lämpökameraa jolla ne tunnistaa 100% varmasti.
Meillä on hallilla Dewaltin joku sellainen akkukäyttöinen "X-ray scanner", varmaan 1000e peli ja ei sekään mikään virheetön laite ole. En edes muista koska olisi viimeksi ollut käytössä...
No nyt tuli kattavasti. Kiitos vinkeistä ja vastauksesta. Varastossa on tuollaisia Fischerin Duopower 6x30mm proppuja ja niitä meinasin käyttää noille hyllyille. Kyllähän tuo pysyisi vähemmälläkin seinällä, mutta kuuluu hyllylevyn tyyliin et on usealla ruuvilla ja joiden päät vielä näkyvät niin niitä ei ihan vinoonkaan viitsi vetää. Joku Ikean Lack nyt pysyisi kahdella ruuvilla vaikka niissäkin on kai paikat viidellä tai useammalle.

Mitä nyt vilkuilin tuolta kylppärin kattopaneelin takaa niin näyttää ainakin siltä kuin putket menisivät suoraan harkon sisään, mutta voihan se olla jyrsitty sinne pintaankin. Tuota akkukonetta ja rauhallista porausta ajattelinkin tuohon kun lecaharkkoon nyt tekee reiän vaikka naulalla eikä siihen tosiaan tarvitse mitään poravasaraa.
 
Onko se siis Leca vai Aco (näköjään Ako nykyään)? Tuo Ako on suoraan sanottuna ihan perseestä. Onteloiden ja levyjen välisiin saumoihin voi saada jotain kiinni semihyvin. Akossa ne pexit menee sitä onteloa pitkin ja tuskin on "juotettu" kiinni paitsi ehkä uretaanilla sieltä täältä.
 
Jos osuu rautaan niin poraa samasta kohtaa lievästi vinoon.

Tämä on se pahin virhe minkä voi tehdä yleensä :)

Ensinnäkin ensin suoraan ja sitten vinoon porattu reikä ei ole sen kokoinen kun terä vaan suurempi, joten suunniteltu proppu on liian pieni.
Toisekseen siellä vinoon vedetyn propun seinässä on nyt se suoraan porattu reikä eli proppu ei leviä ja kiilaudu kuten suunniteltu.
Kolmannekseen kun ne raudat seinissä on yleensä luokkaa 8-16mm, saa sen reiän aika vinoon porata jos meinaa raudan ohittaa. Tämä taas meinaa että se proppuun ruuvattava ruuvi on vinossa.

Toimii tasantarkkaan jollekin taulun ripustukselle jota ei yleensä edes propata tarvitse. En suosittele.

Ennemmin siirtyy sitten 1-2cm sivuun ja poraa uudestaan. Yleensä onnistuu ihan hyvin siirtää kappaletta niin että hutireikä jää piiloon, tai sitten tekee kappaleeseen uuden reiän kiinnitykselle.
Lähtökohtaisesti ne ruuvin paikat ovat kuitenkin aina piilossa niin se siirto onnistuu.
 
Tämä on se pahin virhe minkä voi tehdä yleensä :)

Ensinnäkin ensin suoraan ja sitten vinoon porattu reikä ei ole sen kokoinen kun terä vaan suurempi, joten suunniteltu proppu on liian pieni.
Toisekseen siellä vinoon vedetyn propun seinässä on nyt se suoraan porattu reikä eli proppu ei leviä ja kiilaudu kuten suunniteltu.
Kolmannekseen kun ne raudat seinissä on yleensä luokkaa 8-16mm, saa sen reiän aika vinoon porata jos meinaa raudan ohittaa. Tämä taas meinaa että se proppuun ruuvattava ruuvi on vinossa.

Toimii tasantarkkaan jollekin taulun ripustukselle jota ei yleensä edes propata tarvitse. En suosittele.

Ennemmin siirtyy sitten 1-2cm sivuun ja poraa uudestaan. Yleensä onnistuu ihan hyvin siirtää kappaletta niin että hutireikä jää piiloon, tai sitten tekee kappaleeseen uuden reiän kiinnitykselle.
Lähtökohtaisesti ne ruuvin paikat ovat kuitenkin aina piilossa niin se siirto onnistuu.
Hyvä kommentti ja melkein aina ne ruuvinpaikat ovat piilossa - paitsi tässä tapauksessa (ohessa kuva). Jos ruuvin reikää lähtee poraamaan vinoon niin vino ruuvi näyttää ikävältä hyllyn kannattimessa ja jos taas vaihtaa paikkaa niin kaikkien reikien paikkaa pitää vaihtaa. Tämän takia kyselin noita kokemuksia rakenneilmaisimista, mutta voihan se olla et raudat ovat niin syvällä ettei niistä edes tarvitse välittää.

ekby-tony-ekby-bjarnum-seinahylly-valkoinen__0398951_PE563121_S4.JPG
 
Tuollaisessa hyllyssä nuo ylemmät reiät ovat ne olennaiset jotka hyllyn kantavat ja alempia ei tarvitse edes kiinnittää(paitsi ulkonäön vuoksi).

Poraa eka ylemmät reiät, ja jos jompikumpi menee pieleen niin nosta hyllyä vaikka 2cm ja siirrä senverran sivuun että vanhat reiät jää kuitenkin metallien taakse. Tämän voit toistaa ainakin 4 kertaa jolloin luulisi yhtien reikien jo onnistuvan.

Jos alempi reikä menee sen jälkeen pieleen niin katkaise ruuvista pelkkä kanta ja liimaa tipalla liimaa tai vaikka sinitarralla paikalleen :)

Kylppäreihin nyt ei yleensäkkään kannata reikiä tehdä ellei ole aivan pakko, etenkään lähelle suihkua. Perus peilin kannakkeet, wc-paperitelineen, suurimman osan naulakoista ja pesuainehyllyistä saa aivan yhtä hyvin kiinni liimalla.

Pyyhi pinta sekä happamalla että emäksisellä pesuaineella (tai xsyleenillä/asetonilla/siihen tarkoitetulla aineella) ja liimaa vaikka cascon extremefixillä tai vastaavalla xpu/epoksi-liimalla.
Nuo liimat kestää sen 1-5N/mm2 tasaista vetoa ja 2-3 kertaisesti repäisylujuutta eli yli 10kg/cm2.

Näin ollen sellainen 2x2cm pohjalla oleva yksittäinen ripustuskoukku kestää vähintään sen 40kg tasaista vetoa. Peilin tms taakse voit myös liimata riman johon kiinnittää kiinnikkeet jos ei niitä suoraan saa liimattua.
Noilla liimoilla voi myös täyttää, eli vaikka kappaleen pohja ei olisikaan tasainen niin liimaa vaan täyteen ja painaa seinään kiinni niin kyllä pysyy.

Ja niin, irroitus sitten mattoveitsellä tai ohuella teräslangalla leikaten ja rapsuttelee loput liimat pois vaikka kynnellä/karhunkielellä.
 
Tuollaisessa hyllyssä nuo ylemmät reiät ovat ne olennaiset jotka hyllyn kantavat ja alempia ei tarvitse edes kiinnittää(paitsi ulkonäön vuoksi).

Poraa eka ylemmät reiät, ja jos jompikumpi menee pieleen niin nosta hyllyä vaikka 2cm ja siirrä senverran sivuun että vanhat reiät jää kuitenkin metallien taakse. Tämän voit toistaa ainakin 4 kertaa jolloin luulisi yhtien reikien jo onnistuvan.

Jos alempi reikä menee sen jälkeen pieleen niin katkaise ruuvista pelkkä kanta ja liimaa tipalla liimaa tai vaikka sinitarralla paikalleen :)

Kylppäreihin nyt ei yleensäkkään kannata reikiä tehdä ellei ole aivan pakko, etenkään lähelle suihkua. Perus peilin kannakkeet, wc-paperitelineen, suurimman osan naulakoista ja pesuainehyllyistä saa aivan yhtä hyvin kiinni liimalla.

Pyyhi pinta sekä happamalla että emäksisellä pesuaineella (tai xsyleenillä/asetonilla/siihen tarkoitetulla aineella) ja liimaa vaikka cascon extremefixillä tai vastaavalla xpu/epoksi-liimalla.
Nuo liimat kestää sen 1-5N/mm2 tasaista vetoa ja 2-3 kertaisesti repäisylujuutta eli yli 10kg/cm2.

Näin ollen sellainen 2x2cm pohjalla oleva yksittäinen ripustuskoukku kestää vähintään sen 40kg tasaista vetoa. Peilin tms taakse voit myös liimata riman johon kiinnittää kiinnikkeet jos ei niitä suoraan saa liimattua.
Noilla liimoilla voi myös täyttää, eli vaikka kappaleen pohja ei olisikaan tasainen niin liimaa vaan täyteen ja painaa seinään kiinni niin kyllä pysyy.

Ja niin, irroitus sitten mattoveitsellä tai ohuella teräslangalla leikaten ja rapsuttelee loput liimat pois vaikka kynnellä/karhunkielellä.
Kiitos taas kattavasta vastauksesta. Olen tässä viime päivät selannut vain kännykällä foorumia niin viestitkin ovat jääneet vähän lyhkäsiksi. Kuten tuossa ekassa viestissä laitoinkin niin kyseessä on tuollainen hylly jossa on kuusi reikää ja hyllyjä on tarkoitus laittaa kaksi samalle seinälle. Spoilerin sisällä on kuva tuosta hyllystä ja suunnilleen kuvan mukaisesti olisi tarkoitus laittaa omatkin hyllyt. Siinä olet ihan oikeassa et nuo alemmat reiät eivät juurikaan vaikuta hyllyn kantokykyyn ja niihin voisi laittaa tuollaiset ehdottamasi "koristeruuvit". Hyllyillä on vissiin tarkoitus säilyttää jotain viinilaseja tai muuta vastaavaa keittiötavaraa, joten hyllyn ei tarvitse kantaa kuin muutamia kiloja.

Olen vaan ihan varma et Murphyn lakien mukaan aivan varmasti yksi noista kolmesta reiästä osuu teräkseen ja sählätessä seinä alkaa muistuttamaan reikäjuustoa.

0399024_PE563194_S5.JPG

Tuo peili taas on tulossa käytävän puolella, eikä tarkoitus todellakaan ole porata kylppärin puolelle mitään. Näin voisi kuvitella et putketkin menevät tarpeeksi syvällä ja enemmän siellä kylppärin puolella.

Laitoin nyt sähköpostia pariin konevuokraamoon ja kyselin heiltä noita läpivientitunnistumia (tai millä nimellä nyt sattuivat niitä vuokraamaan). Sellaisella saa vähän enemmän luottamusta tuohon touhuamiseen ja jokin parinkympin päivävuokra on halpa hinta siitä, ettei tarvitse kuunnella puolison valitusta jos jos jokin menee pieleen. :D
 
Joo ei siitä ainakaan haittaa ole tarkistaa tunnistimella jos löytyy moinen vuokraamosta. Tunnetusti JKLn rakennuskonevuokraamoissa on heti peukalo suussa kun jotain vähänkin harvinaisempaa vekotinta kysyy. Halvoilla ei tosiaan tee mitään joten pitäisi olla tuon tyylinen minkä linkkasit. Kantsii ainakin osa alaruuveista laittaa jotta hylly ei ole heti nurin kun joku epähuomiossa tökkää hyllyä olkapäällä tai jos pää kolahtaa hyllyyn.
 
Joo ei siitä ainakaan haittaa ole tarkistaa tunnistimella jos löytyy moinen vuokraamosta. Tunnetusti JKLn rakennuskonevuokraamoissa on heti peukalo suussa kun jotain vähänkin harvinaisempaa vekotinta kysyy. Halvoilla ei tosiaan tee mitään joten pitäisi olla tuon tyylinen minkä linkkasit. Kantsii ainakin osa alaruuveista laittaa jotta hylly ei ole heti nurin kun joku epähuomiossa tökkää hyllyä olkapäällä tai jos pää kolahtaa hyllyyn.
Päivitetäänpäs vähän tilannetta. Lainasin vähän näiden viestien jälkeen Jyväskylän Vatupassista Hiltin PS 50 -multitunnistimen ja ei yhtään harmittanut maksaa noin kolmenkympin vuorokausivuokraa. Valitettavasti tuolla heidän nettisivuillaan ei kerrota mitä laitetta vuokraavat vaan ovat geneerisesti nimenneet laitteen läpivientitunnistimeksi.

Tuolla laitteella kun skannaili tuon seinän ja merkkaili terästen sijainnit niin silti joutui aika tarkkaan mittailemaan ettei ruuvinreiät osuneet teräksiin. Suurinosa teräksistä oli yli neljän sentin syvyydessä mutta löytyi niitä kolmen sentin syvyydestä ja noin muutenkin koko seinä oli yhtä teräsverkkoa. Itse poraaminen oli ihan uskomatonta jurnuttamista graniittipalasten läpi ja tuntui ettei poravasara meinannut millään upota seinään. Elementtiväliseiniin pora on aikaisemmin uponnut oikein iloisesti, mutta tuohon seinään sai jurnuttaa ikuisuuden reikiä. Laite löysi oikein näppärästi nuo muoviset vesiputket ja nyt on peilikin kiinnitetty ilman putkien hajottamista. :cigar2:
 
Päivitetäänpäs vähän tilannetta. Lainasin vähän näiden viestien jälkeen Jyväskylän Vatupassista Hiltin PS 50 -multitunnistimen ja ei yhtään harmittanut maksaa noin kolmenkympin vuorokausivuokraa. Valitettavasti tuolla heidän nettisivuillaan ei kerrota mitä laitetta vuokraavat vaan ovat geneerisesti nimenneet laitteen läpivientitunnistimeksi.

Tuolla laitteella kun skannaili tuon seinän ja merkkaili terästen sijainnit niin silti joutui aika tarkkaan mittailemaan ettei ruuvinreiät osuneet teräksiin. Suurinosa teräksistä oli yli neljän sentin syvyydessä mutta löytyi niitä kolmen sentin syvyydestä ja noin muutenkin koko seinä oli yhtä teräsverkkoa. Itse poraaminen oli ihan uskomatonta jurnuttamista graniittipalasten läpi ja tuntui ettei poravasara meinannut millään upota seinään. Elementtiväliseiniin pora on aikaisemmin uponnut oikein iloisesti, mutta tuohon seinään sai jurnuttaa ikuisuuden reikiä. Laite löysi oikein näppärästi nuo muoviset vesiputket ja nyt on peilikin kiinnitetty ilman putkien hajottamista. :cigar2:

Millä vehkeellä porasit? Joku hiltin tai Makitan tms. Roppukone kunnon terällä ei juuri tiedä mitään raudoista seinässä. Vesiputket tosiaan kannattaa ottaa huomioon, mutta yleensä nousevat lattiasta, niin ei pitäisi olla ongelmaa.
 
Viimeksi muokattu:
Millä vehkeellä porasit? Joku hiltin tai Makitan tms. Poravasara kunnon terällä ei juuri tiedä mitään raudoista seinässä. Vesiputket tosiaan kannattaa ottaa huomioon, mutta yleensä nousevat lattiasta, niin ei pitäisi olla ongelmaa.
Nakuttelin Honkkarin Deuzerilla ja Makitan nelileikkuuterällä.
 
Tuota vesiputkien yleistystä käyttäisin lähinnä omakotilatoihin. Kerrostaloissa/rivaraissa yläjakoinen on yleisempi.

Makitan 5mm Nemesis-terät ei ole ihan parhaimpia, teristä lähtee/hajoaa se kruunu päästä ja sitten se onkin just jurnuttamista. Normaali 2-leikkuinen terä parempi (mutta ne taas menee helpommin poikki). Nopeasti arvioiden itselle on käynyt noin 10% teristä mitä on tullut käytettyä reilun puolentoista vuoden aikana (muutenkin terä meni vaihtoon siinä 200-300 reijän jälkeen). Tosin noi on kaikki lattiaan porauksia.
6mm terillä muistaakseni ei ole ollut mitään ongelmia.

Eikä graniitinkaan pitäisi olla kovinkaan paha poravasaralle, puristelaatat ovat keikkein pahimpia (lähinnä murtuvat/repilevät iskusta)
 
Tuota vesiputkien yleistystä käyttäisin lähinnä omakotilatoihin. Kerrostaloissa/rivaraissa yläjakoinen on yleisempi.

Makitan 5mm Nemesis-terät ei ole ihan parhaimpia, teristä lähtee/hajoaa se kruunu päästä ja sitten se onkin just jurnuttamista. Normaali 2-leikkuinen terä parempi (mutta ne taas menee helpommin poikki). Nopeasti arvioiden itselle on käynyt noin 10% teristä mitä on tullut käytettyä reilun puolentoista vuoden aikana (muutenkin terä meni vaihtoon siinä 200-300 reijän jälkeen). Tosin noi on kaikki lattiaan porauksia.
6mm terillä muistaakseni ei ole ollut mitään ongelmia.

Eikä graniitinkaan pitäisi olla kovinkaan paha poravasaralle, puristelaatat ovat keikkein pahimpia (lähinnä murtuvat/repilevät iskusta)
Lattian kautta kait ne on kerrostaloissa ja rivitaloissa vedetty. Eli nousee alhaalta ylöspäin. Voi korjata jos olen väärässä, Hiltin 6mm kiviterä on kyllä semmoinen mitä itse käytän ja hyvä on ollut. Laatat menee tuolla myös ja jotkut painaa suoraan sillä reiän, mutta itse kyllä tykkään tehdä laatta terällä ensin reiän. Halkeaa helposti, jos ovat huonosti kiinni.

@Rantakemisti ookoo, näyttää olevan kuitenkin ihan oikea roppukone, eikä näitä Poria, missä on muka iskuominaisuus
 
Viimiseen 10 vuoteen olen ollut tekemässä noin reilua viittäsataa asuntoa noin vajaaseen 10 eri kerrostalo ja rivitalo kohteeseen ja yhdessäkään ei ole vedetty alajakoisena, joskus keittiön pexit on vedetty kylppärin seinää alas ja lattiaa pitkin keittiön roskiskaapin kohdalle. Lähes kaikissa näissä on käyttöveden jakotukit sijoitettu kylppärin kattoon, kahdessa kohteessa ne saatiin sijoittaa rappukäytävän puolelle (palokatkojen takia ei saa enää laittaa rappukäytävään)

Normaalin laatan läpi pääsee helposti kun ottaa iskun siksi aikaa pois (jos se toiminto löytyy poravasarassa). Olenkohan laiskaksi tullut kun jäänyt tuokin pois ja kevyellä iskulla antanut mennä kunnes on laatasta läpi. Klinkkeriterä taas vaatii että kantaa myös akkuporaa mukana ja pölyttää enemmän kuin imurilla varustettu poravasara.
 
Nuo vesiputket tosiaan menivät seinän takana / harkkoon jyrsittynä ja ylhäältä kulkevat kyseisellä seinällä sijaitsevaan kylppärin pesualtaaseen. Tuo seinä oli vain vähän reilun metrin levyinen ja samalla seinällä on valokatkaisinta ja lattialämmityksen säädinyksikkö, joten tällaiselle DIY-sählääjälle tuo rakenneilmaisin tuli tarpeeseen.

Yläkerrassa nuo vedet tulevat yläjakoisesti eli mittarit ja sulut löytyvät kylppärin katosta. Alakerrassa mittarit ja sulut ovat WC:n katossa ja keittiöön vedet ovat vedetty lattian kautta. Eli juuri kuten @Lumimies kommentoi. Itse asunto on tällainen kerrostalon ja rivarin sekasikiö. Talo on kaksikerroksinen luhtitalo jonka päädyssä on eräänlainen kaksikerroksinen paritalo. Kaikki muut kämpät ovat perinteisiä kerrostaloasuntoja, mutta nämä viimeiset asunnot ovat kaksikerroksisia.

Ehkä tuo terä alkoi olemaan ehtoopuolella ja seuraavia reikiä varten pitää käydä rautakaupoilla.
 
No nyt tuli kattavasti. Kiitos vinkeistä ja vastauksesta. Varastossa on tuollaisia Fischerin Duopower 6x30mm proppuja ja niitä meinasin käyttää noille hyllyille.
Ostin joskus noita Duopower-tulppia ja olivat kyllä täyttä roskaa. Eivät eronneet juuri mitenkään tavallisista puolen pennin nylontulpista, mutta hinta oli kymmenkertainen. Eivät ottaneet ollenkaan kiinni 50-luvun murenevaan hiekkabetoniin. Alligator-tulpat taas nappasivat kiinni ongelmitta.
 
Viimiseen 10 vuoteen olen ollut tekemässä noin reilua viittäsataa asuntoa noin vajaaseen 10 eri kerrostalo ja rivitalo kohteeseen ja yhdessäkään ei ole vedetty alajakoisena, joskus keittiön pexit on vedetty kylppärin seinää alas ja lattiaa pitkin keittiön roskiskaapin kohdalle. Lähes kaikissa näissä on käyttöveden jakotukit sijoitettu kylppärin kattoon, kahdessa kohteessa ne saatiin sijoittaa rappukäytävän puolelle (palokatkojen takia ei saa enää laittaa rappukäytävään)

Normaalin laatan läpi pääsee helposti kun ottaa iskun siksi aikaa pois (jos se toiminto löytyy poravasarassa). Olenkohan laiskaksi tullut kun jäänyt tuokin pois ja kevyellä iskulla antanut mennä kunnes on laatasta läpi. Klinkkeriterä taas vaatii että kantaa myös akkuporaa mukana ja pölyttää enemmän kuin imurilla varustettu poravasara.

Okei, kiitos infosta. Mitä nyt olen uudiskohteissa ollut tekemässä sähkötöitä, niin lattiavalussakait ne putket menee ja keittiön/kylppärin seinän kohdalla nousee kevyt seinästä ylös. Jakotukit ainakin lämmitys putkille oli rappukäytävässä. Vissiin käytännöt vaihtelee LVI puolellakin kovasti.

Pakko vielä editoida sen verra, että saatanmuistaa tuon edellä mainitun totaalisen väärin, kun ei niin hirveästi ole tullut asiaan kiinnitettyä huomiota
 
Viimeksi muokattu:
Lattialämmitysjakotukeille on ollut ainankin kolmea eri tyyliä, kaappi seinässä, pelkkä jakotukki kph:n katossa tai rappukäytävällä. Omalta kannalta tuo viiimisin on tietenkin mieluisin koska LL-putkitukset saattaa tulla lattiafirman jolloin itse ei tarvitse tuskailla miten ne vetää rappukäytävälle :).
Käyttövedelle tuo kph:n katto on lähes ainoa sopiva paikka johtuen lämminvesikierrosta, haara käytävän rungosta jakotukille pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Lisää kustannuksia huomattavasti jos kierto vedetään kylppäriin ja on mahdotonta jos vesimittarit on käytävällä.
Ja kun kaikille seinille ei saa upottaa hanakulmarasioita niin on vedettävä kovalla putkella ja ne ei saa tulla lattiasta läpi.
 
Lähtökohtana kipsilevy jonka päälle liimattu suoraan kangastapetti (olettama).

Pinta-alaa sen verran paljon että ei huvittaisi purkaa levyjä. Nyt tarkoitus tapetoida siis uudelleen. Kangastapetti näyttää olevan siististi kiinni levyssä, yhdessä kohdassa pieni kupru.

Suunnitelmassa maalata kangastapetin päälle pohjaa jonka päälle uusi tapetti.

Ne joilla kokemusta ko. hommasta;
- onko väliä mitä maalia pohjalle
- mikä oli menekki?
- meneekö toi kupru sileäksi maalilla vai pitäisikö yrittää leikata auki+ tasoite?
 
Lähtökohtana kipsilevy jonka päälle liimattu suoraan kangastapetti (olettama).

Pinta-alaa sen verran paljon että ei huvittaisi purkaa levyjä. Nyt tarkoitus tapetoida siis uudelleen. Kangastapetti näyttää olevan siististi kiinni levyssä, yhdessä kohdassa pieni kupru.

Suunnitelmassa maalata kangastapetin päälle pohjaa jonka päälle uusi tapetti.

Ne joilla kokemusta ko. hommasta;
- onko väliä mitä maalia pohjalle
- mikä oli menekki?
- meneekö toi kupru sileäksi maalilla vai pitäisikö yrittää leikata auki+ tasoite?

Kaikki kuprut, kuopat ym jopa vanhan tapetin kangaskuvio tulee läpi uudesta tapetista, ellei alle laita ensin jotain paksua tasoitetapettia. Empä tiiä onko tuosta pohjamaalauksesta ylipäätään mitään hyötyä vanhan tapetin päälle. Jos haluaa oikaista niin paikkaa kolot ja rypyt leikkaa pois, pohjamaalaa paikkakohdat ja sit vaan lyöt liisterit suoraan vanhan tapetin päälle ja siihen uus tapetti. Ja varmaan kannattaa käyttää sen verran paksua tapettia ettei kaikki epätasasuudet tule läpi.
 
Ok. Ajattelin tuon pohjamaalauksen tasoittavan pintaa osaltaan jonka päälle olisi hyvä pistää tapetti.
 
Ok. Ajattelin tuon pohjamaalauksen tasoittavan pintaa osaltaan jonka päälle olisi hyvä pistää tapetti.

Ei tasota pintaa. Ongelmahan noissa kaikissa maalauksissa ja päälletapetoinnissa on se että jos vanha tapetti on laitettu vesiliukoisella liisterillä niinkuin useimmat on niin uusi maalipinta/tapettiliisteri kostuttaa vanhan tapetin jolloin vanha tapetti saattaa liueta irti -> jää kuplalle uuden alle. Tosin jos vanha on jotain paksua kangastapettia niin voipi olla että se on liimattu jollakin jämäkämmällä tökötillä. Jokatapauksessa koen tuon maalauksen turhaksi lisäriskiksi hommassa. Jos vanha tapetti on kovin värikästä niin pitää tietty kattoo ettei väri paista uuden tapetin läpi. (tätäkin ongelmaa vastaan auttaa paksu uusi tapetti)
 
Tasoitetapetti on aika paksua jolla saa vähän isommatkin epätasaisuudet piiloon. On tosin aika tyyristä.
 
Tasoitetapetti on aika paksua jolla saa vähän isommatkin epätasaisuudet piiloon. On tosin aika tyyristä.
Noissakin on sitten vielä eroja. Jos kangastapetin (joka ei vielä kyllä oikeestaan kerro kovinkaan paljoa, mutta kuvittelen mielessäni sellasen juuttinarusta tehdyn punoksen...) päälle lähtee, niin kannattaa valita paksummasta päästä. Ja noudattaa ohjeita. Kalanruotokuvioisen lasikuitutapetin oon ainakin onnistuneesti saanut peittoon, mutta kun en prkl muista tapetin nimeä... Metrin leveetä, kymmenen metrin rullissa, aavistuksen kellertävää, ja siinäkin oli senverran lasikuitua että kädet huusi hoosiannaa ennenkun ymmärsi laittaa hanskat käteen
 
Kannattaa melkein repiä se tapetti pois ja tasoittaa seinä sen jälkeen, jos tapetti on liisterillä tai tapettiliimalla kiinni. Lasikuitutapetti taas on jo niin tiukassa, että sen päälle uskaltaa vetää ns. tasoitetapetin, kun voi olla varma ettei se tule alas.
 
Noissakin on sitten vielä eroja. Jos kangastapetin (joka ei vielä kyllä oikeestaan kerro kovinkaan paljoa, mutta kuvittelen mielessäni sellasen juuttinarusta tehdyn punoksen...) päälle lähtee, niin kannattaa valita paksummasta päästä. Ja noudattaa ohjeita. Kalanruotokuvioisen lasikuitutapetin oon ainakin onnistuneesti saanut peittoon, mutta kun en prkl muista tapetin nimeä... Metrin leveetä, kymmenen metrin rullissa, aavistuksen kellertävää, ja siinäkin oli senverran lasikuitua että kädet huusi hoosiannaa ennenkun ymmärsi laittaa hanskat käteen

Kyllä tämä oli ihan tasaista kamaa ja todella helppo laittaa seinälle. Tosiaan lasikuitua toinen puoli, kannattaa olla pitkähihaista ja ehkä hengityssuojain, sen verran pölisee...
 
Mielestäni ovat kyllä liimalla kiinni, minkä vuoksi irroittaminen voi olla aika hankalaa. Lisäksi gyprokin pinta lähtee varmasti mukana jos niitä liottaa kostealla. Tietysti vois koittaa saada jakautumaan ton tapetin ja repiä pelkän pinnan irti.
Ohessa kuvia kahdesta tapetista, kolmannessa pinta enempi samettihousumaista lievästi nukkaista höttöä.

IMG_20180807_073507.jpg IMG_20180807_073451.jpg
 
tasoitetapetti voipi olla tuohon alle paras jos helpointa ratkaisua hakee siistiin lopputulokseen. Noin voimakkaat kuviot tulee muuten sata varmasti läpi uudesta tapetista. Saattais toimia myös tapetin ylitasoitus, mutta tämä vaatii jonkin verran taitoa.
 
Onkohan kukaan tuonut myyntiin valokatkaisijaa ja/tai himmennintä mitä voi overridetä esim. raspberry pi:illä. Pointtina siis, että valokatkaisija tottelee fyysisestä vivusta yhtälailla kun sitten smart home:ssa?
 
Onkohan kukaan tuonut myyntiin valokatkaisijaa ja/tai himmennintä mitä voi overridetä esim. raspberry pi:illä. Pointtina siis, että valokatkaisija tottelee fyysisestä vivusta yhtälailla kun sitten smart home:ssa?

Eikös ne aika pitkälle toimi noin noin kaikki kodin "älylaitteet"? Itsellä ainakin Ikean Trådfri kilkkeet ja noi kytkimet ja himmentimet ovat vain tilansa muistamattomia painonappeja, jotka lähettävät signaaleja valoille, Raspberry Pi:llä sitten voi lähetellä yliajavia signaaleja jos siltä tuntuu. Täällä varmaan lisää aiheesta:

Kotiautomaatio
 
Kai se nyt kuitenkin kannataa purkki avata ja sekoittaa. Jos koostumus on samanlainen kuin ennen, niin pieni kokeilumaalaus ei maksa mitään... Toki, jos purkissa on ollut tosi vähän maalia jäljellä, niin on saattanut ilman pakkasiakin ottaa siipeensä, jos purkki falskaa.
 
Riippuu siitä myös mimmoiset laatuvaatimukset on. Jos maalia on tarkoitus läiskiä autotalliin, varastoon tai johonkin toisarvoiseen tilaan niin kokeilee ja antaa mennä jos toimii. Ensiluokkaisiin asuintiloihin en menisi laittamaan koska oletettavasti maali on jäätynyt osittain tai kokonaan jolloin maali on laimentunut ja sekaan on tullut ylimääräistä vettä. Tällöin tartunnasta ei voi mennä takuuseen eikä kulutuksen kestävyys varsinkaan ole ennallaan. Myöskin lohkeilua voi alkaa ilmetä. Viallisen maalin poistaminen seinästä on niin iso urakka että mieluummin maksaisin ilman muuta tuon 100euron hinnan uudesta pytystä. Pahimmassa tapauksessa kaikki menee uusiksi koko seinässä pohjamaalista alkaen.
 
Mistä se ylimääräinen vesi sinne muka on teleportannut tiiviin purkin läpi?

e: Siis siinä määrin, että sillä olisi jotain merkitystä maalin käytöksen kannalta. Jos se on mennyt raejuustoksi, haisee pahalta/erilaiselta yms. niin sitten se on taatusti pilalla.
 
Tiivistyskö se siitä purkissa olevasta ilmasta tai sit purkki vaan vuotaa sen verran? Kyllähän mikä vaan neste jäätyessään selkeesti laimenee ja ainakin kaikki juotava maistuu vedelle jäätymisen jälkeen kun sulattaa.
 
Jos se maali pysyy märkänä purkissa, niin ei se kansi juurikaan falskaa. Ja pinnalle tulee kalvo joka entisestään vähentää veden kulkeutumista. Purkissa olevan ilmamäärän kosteus nyt ei ole puoleen tai toiseen mitenkään merkityksellinen. Makujen laimeneminen nyt voi johtua ihan mistä tahansa, jää kun tuppaa rikkomaan rakenteita. Vinkki: Onko siinä pullossa enemmän nestettä pakastamisen jälkeen? No ei.

Maalatessa vanhaa maalia kuitenkin monesti joutuu lisäämäänkin laimenninta, että levittyy kunnolla. Jos ”jäätynyt” maali näyttää maalilta, haisee maalilta, sekoittuu kuin maali ja levittyy kuin maali ja koemaalaus kuivumisen jälkeen ok, niin hankala nähdä miten se olisi merkittävästi ”rikki”.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 243
Viestejä
4 501 620
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom