Kodin rempat(DIY)

Höyrypesurilla lähtee nätisti. Meillä kph lattia luonnonkiveä ja 2-3 kertaa vuodessa pitää pestä niin pysyy siistinä. Vuodessa tulee jo saman näköiseksi mitä ylläolevassa kuvassa.

Millaisella höyrypesurilla olet pessyt, siis minkäluokan vehje on ollut kyseessä?
 
Kysytäänpä täällä: mistähän saisi sopivan sovitekappaleen imurin ja pyörösahan välille? Pyörösaha mallia Makita DSS610. Tuo makitan putken ulkohalkaisija oli 31mm ja sisähalkaisija 25mm. Imuri (nyt Dyson) on kaiketi joku standardikoko, putken ulkohalkaisija 40mm ja sisähalkaisija 35mm.

Makitassa siis tällainen: 419283-5 Imuriliitin, Ø25/31mm
419283-5.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kysytäänpä täällä: mistähän saisi sopivan sovitekappaleen imurin ja pyörösahan välille? Pyörösaha mallia Makita DSS610. Tuo makitan putken ulkohalkaisija oli 31mm ja sisähalkaisija 25mm. Imuri (nyt Dyson) on kaiketi joku standardikoko, putken ulkohalkaisija 40mm ja sisähalkaisija 35mm.

Makitassa siis tällainen: 419283-5 Imuriliitin, Ø25/31mm
419283-5.jpg
Tämä? Imuriputken muunnosholkki 35mm - 32mm - fhp.fi - Kodinkoneiden varaosat
Tuotteen kuvauksen mukaan nuo mitat olisi just.
 
Ois muutto edessä ja tulevaan taloon suunnitteilla lasitettu terassi. Tarkoituksena ois kahdelle sivulle laittaa aukeavat korkeat lasit. Jänneväliksi tulisi etuseinälle 6m. Minkälaisen palkin/pystytolpat tuollainen mahtaa vaatia? Katoksi tulee näillä näkymin valokate. Lupia ei tarvita.
 
Tuleeko mitään välituentaa tuolle 6 metrille?

Itse laittaisin varmaan 115x225mm liimapuupalkin. Saako kysyä miksi katto tulee valokatteesta? Lasi on kaikin puolin parempi vaihtoehto ja hinnassakaan ei juuri eroa ole (8mm katkaistu lasi on sen 30€/m2, hyvä valokate kalliimpaa)

Etureunaan 115x225mm liimapuupalkki, siitä 100cm välein vasat taloon päin (esim 78x66 kertopuuta jos väli alle 3m) ja päälle 8mm lasit. Lumikuormaa ei juuri tule kun ei ne tuolla lasien päällä pysy ja lasi lasituslistalla jakaa tuota kuormaa myös hyvin koko runkorakenteelle.
 
Tuleeko mitään välituentaa tuolle 6 metrille?

Itse laittaisin varmaan 115x225mm liimapuupalkin. Saako kysyä miksi katto tulee valokatteesta? Lasi on kaikin puolin parempi vaihtoehto ja hinnassakaan ei juuri eroa ole (8mm katkaistu lasi on sen 30€/m2, hyvä valokate kalliimpaa)

Etureunaan 115x225mm liimapuupalkki, siitä 100cm välein vasat taloon päin (esim 78x66 kertopuuta jos väli alle 3m) ja päälle 8mm lasit. Lumikuormaa ei juuri tule kun ei ne tuolla lasien päällä pysy ja lasi lasituslistalla jakaa tuota kuormaa myös hyvin koko runkorakenteelle.

Ei tule välituentaa. Itseasiassa nyt kun näitä on enemmän tutkinu ni toi lasi alkaa vaikuttaa ihan hyvältä vaihtoehdolta. Terassista tullee noin 3m syvä, eli vähän yli 3m olisi kattolasin pituus.

Mistä tuohon hintaan saa lasit?
 
Viimeksi muokattu:
Nopealla googlettelulla hinnat oli 45-59€/m2 niin pyydät parista paikkaa tarjouksen niin varmasti ollaan tuolla 30€ tuntumassa.
Muistaakseni 8mm lasilla koolausväli on Max 800mm jotta kantaa sen laskennallisen 250kg/m2 kuormaa, mutta itse tehnyt noita metrillä (keskeltä keskelle eli väli ~92cm ja lasin leveys täten 99cm) eikä mitään ongelmia ole ollut. Suurin ongelma onkin rakennuslupa jos sellaisen hakee :)
 
Nopealla googlettelulla hinnat oli 45-59€/m2 niin pyydät parista paikkaa tarjouksen niin varmasti ollaan tuolla 30€ tuntumassa.
Muistaakseni 8mm lasilla koolausväli on Max 800mm jotta kantaa sen laskennallisen 250kg/m2 kuormaa, mutta itse tehnyt noita metrillä (keskeltä keskelle eli väli ~92cm ja lasin leveys täten 99cm) eikä mitään ongelmia ole ollut. Suurin ongelma onkin rakennuslupa jos sellaisen hakee :)

Ei pitäisi senkään olla ongelma. Sanottiin että lupia ei tarvita :) täytyy juu laittaa tarjouspyyntöjä sisään. Kiitoksia tästä.
 
Mikäs olis järkevin tapa toteuttaa lasitetun terassin lattia? Ois tarkoitus saada siitä umpinainen, ettei puhalla kylmää alakautta, vaikka ei mikään eristetty tila olekaan.
 
Ei ole vielä koko terassia. Kestääkö tuollaisessa ihan perus lauta, kun en ainakaan ole törmännyt pontattuun terassilautaan?
Eiköhän, et kai kuitenkaan tee sitä suoraan maakosketukseen. Nostaa tarpeeksi ylös ja runkoon painekyllästettyä. Niinhän ne "kaikki" piharakennuksetkin tehdään. Käsittely toki kannattaa lattiaan tehdä ettei ala homehtua. Ja tietty ilmanvaihtoa pitää terassilla olla.
 
Eiköhän, et kai kuitenkaan tee sitä suoraan maakosketukseen. Nostaa tarpeeksi ylös ja runkoon painekyllästettyä. Niinhän ne "kaikki" piharakennuksetkin tehdään. Käsittely toki kannattaa lattiaan tehdä ettei ala homehtua. Ja tietty ilmanvaihtoa pitää terassilla olla.

Tulee alle vähintäänkin metrin verran ilmatilaa. Totta tuo ulkorakennus pointti, ei vaan tullu mieleen, että terassinkin voisi noin tehdä.
 
Kokemuksia motonetin puuöljystä terassin käsittelyssä? Tuntuu että hävisi samantien sekä "öljy" että väri kun tuli sateet. On vesiohenteista joten joo, siitä miinuspisteet, mutta kyllä (kaksi kertaa kalliimpi) valtti on pysynyt siinä edes jotenkuten...
 
Mitäs porukka suosittelisi ilmanvaihto avuksi yläkertaan, tuntuu huoneilma näin lämpimillä keleillä vain seisovan vaikka ikkunat molemmista yläkerran huoneista auki? Rappukäytävään mennessä jo tahtoo tunkkastua tuo ilma...? Venttiilejä lisää jonnekin nurkkaan? Rintamamiestalo kyseessä.

14586612.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs porukka suosittelisi ilmanvaihto avuksi yläkertaan, tuntuu huoneilma näin lämpimillä keleillä vain seisovan vaikka ikkunat molemmista yläkerran huoneista auki? Rappukäytävään mennessä jo tahtoo tunkkastua tuo ilma...? Venttiilejä lisää jonnekin nurkkaan? Rintamamiestalo kyseessä.

14586612.jpg

Nää on näitä vakiokysymyksiä vähän väliä, mutta joo mennään asiaan...
Oletan että tuolla on painovoimainen ilmanvaihto? Ensinnäkin jokaiseen ikkunan yläreunaan ilmanvaihtoventtiili (tai vaihtoehtosesti joka huoneessa seinään). Toisekseen tarkista joka ovi että oven alla on parin sentin rako josta ilma pääsee kiertämään huoneiden välillä. (jos ei ole niin ovista sirkkelillä pala pois tai sit kynnykset veks) Ja kolmanneks pitää olla poisto jostakin ulos: jos löytyy piippu niin monesti näissä on yksi hormi varattu ilmanvaihdolle -> reikä hormiin jos ei ole valmiina (ei saa olla yhteydessä käytössä oleviin tulisijoihin). Jos talosta ei löydy savupiippua tai muuten ei ole mahdollista niin sitten olisi suotavaa keskelle yläkertaa eli aulaan katon korkeimpaan kohtaan puhkaista poistoilmaputki jossa venttiili sisälle ja katolle tarvittava pellitys. Näillä ohjeilla pitäisi ongelma korjaantua niin ettei ikkunoita teoriassa tarvitse edes aukoa. Alakerrassa kantsii tehdä myös samat tarkistukset.
 
Nää on näitä vakiokysymyksiä vähän väliä, mutta joo mennään asiaan...
Oletan että tuolla on painovoimainen ilmanvaihto? Ensinnäkin jokaiseen ikkunan yläreunaan ilmanvaihtoventtiili (tai vaihtoehtosesti joka huoneessa seinään). Toisekseen tarkista joka ovi että oven alla on parin sentin rako josta ilma pääsee kiertämään huoneiden välillä. (jos ei ole niin ovista sirkkelillä pala pois tai sit kynnykset veks) Ja kolmanneks pitää olla poisto jostakin ulos: jos löytyy piippu niin monesti näissä on yksi hormi varattu ilmanvaihdolle -> reikä hormiin jos ei ole valmiina (ei saa olla yhteydessä käytössä oleviin tulisijoihin). Jos talosta ei löydy savupiippua tai muuten ei ole mahdollista niin sitten olisi suotavaa keskelle yläkertaa eli aulaan katon korkeimpaan kohtaan puhkaista poistoilmaputki jossa venttiili sisälle ja katolle tarvittava pellitys. Näillä ohjeilla pitäisi ongelma korjaantua niin ettei ikkunoita teoriassa tarvitse edes aukoa. Alakerrassa kantsii tehdä myös samat tarkistukset.

Mutta ilma ei tahdo liikkua painovoimaisessa systeemissä kunnolla näillä keleillä, vaikka venttiilit onkin, kun ulkona on lämpöisempi kuin sisällä.
 
Mulla on vielä alkuperäisessä uskossa oleva yläkerta rintsikassa ja ilman kanssa ei ole ongelmaa. Tilanne vielä parani, kun katosta lähti bitumit pois ja tilalla tuli hengittävä aluskate + uudet tiilet isommalla tuuletusvälillä. Ilmeisesti riittävän harva rakenne vaikka virallisia ilmastointireikiä ei olekaan :D Vähän on pohdituttanut, että miksi yläkerran isommassa huoneessa oleva piipun reikä on muurattu umpeen, ko. hormi ei ole muussa käytössä. Ainoa syy mikä tulee mieleen, että se n. 1-2 m pätkä piippua on toiminut vähän turhan hyvin ilmastoinnin kannalta ja edellisille asukkaille on tullut kylmä. Rempan yhteydessä tuo täytynee avata, tiedä sitten mitä pidennysputkia tuollaiseen pitäisi laittaa, että estää liian lyhyen "putken" aiheuttamat ongelmat.
 
Mutta ilma ei tahdo liikkua painovoimaisessa systeemissä kunnolla näillä keleillä, vaikka venttiilit onkin, kun ulkona on lämpöisempi kuin sisällä.

Tuo on tietty totta että pahimmilla keleillä voi olla tuollaisia ongelmia. Jos tuntuu ettei vaihu yhtään vaikka muuten ilmanvaihtdon pitäis olla kunnossa niin tehostamaan pystyy lisäämällä poistoilmakanavaan pax-puhaltimen tai huippuimurin katolle
 
Mulla on vielä alkuperäisessä uskossa oleva yläkerta rintsikassa ja ilman kanssa ei ole ongelmaa. Tilanne vielä parani, kun katosta lähti bitumit pois ja tilalla tuli hengittävä aluskate + uudet tiilet isommalla tuuletusvälillä. Ilmeisesti riittävän harva rakenne vaikka virallisia ilmastointireikiä ei olekaan :D Vähän on pohdituttanut, että miksi yläkerran isommassa huoneessa oleva piipun reikä on muurattu umpeen, ko. hormi ei ole muussa käytössä. Ainoa syy mikä tulee mieleen, että se n. 1-2 m pätkä piippua on toiminut vähän turhan hyvin ilmastoinnin kannalta ja edellisille asukkaille on tullut kylmä. Rempan yhteydessä tuo täytynee avata, tiedä sitten mitä pidennysputkia tuollaiseen pitäisi laittaa, että estää liian lyhyen "putken" aiheuttamat ongelmat.
Koitetaan taas muistaa, että hengittävä rakenne ja ilmavuodot ovat täysin eriasia. Talon ilmanvaihtoon ei vesikate vaikuta milläänlailla.
 
Koitetaan taas muistaa, että hengittävä rakenne ja ilmavuodot ovat täysin eriasia. Talon ilmanvaihtoon ei vesikate vaikuta milläänlailla.
Meinaat, että kun otin rintsikan katosta tiilien alta tiiviin bitumin pois, sen alla siis laudoitus, villa ja sisälastulevy kaikki toisissaan kiinni ilman turhia papereita sun muita tilpehöörejä, niin tämä ei mitenkään vaikuttanut ilman vaihtumiseen huoneessa? Ei millään pahalla, mutta kommenttisi kuulostaa juuri sellaiselta, jonka joku koulunpenkillä istuva tai juuri valmistunut päästää suustaan, kun ei ole mitään käytännön näkemystä koulussa opittua vanhemmista (rakenteellisesti vääristä) ratkaisuista. Mua ei kiinnosta paskan vertaa millä termeillä tässä kikkaillaan, kunhan kerroin, että kattoremontin jälkeen yläkerran ilmanlaatu muuttui.
 
Meinaat, että kun otin rintsikan katosta tiilien alta tiiviin bitumin pois, sen alla siis laudoitus, villa ja sisälastulevy kaikki toisissaan kiinni ilman turhia papereita sun muita tilpehöörejä, niin tämä ei mitenkään vaikuttanut ilman vaihtumiseen huoneessa? Ei millään pahalla, mutta kommenttisi kuulostaa juuri sellaiselta, jonka joku koulunpenkillä istuva tai juuri valmistunut päästää suustaan, kun ei ole mitään käytännön näkemystä koulussa opittua vanhemmista (rakenteellisesti vääristä) ratkaisuista. Mua ei kiinnosta paskan vertaa millä termeillä tässä kikkaillaan, kunhan kerroin, että kattoremontin jälkeen yläkerran ilmanlaatu muuttui.

Tämähän rakenne toimii niin että huone ottaa hengitykseen tarkoitetun korvausilman hallitsemattomasti märkien villojen ja mahdollisesti homeisen rakenteen läpi aiheuttaen huonon sisäilmanlaadun. Lisäksi huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy auttamatta juuri näihin villoihin lisäten villojen kosteutta entisestään. Kaikenlisäksi osassa vanhoista lastulevyistä on käytetty myrkyllisiä liimoja jotka huonontavat myöskin ilman laatua. Tekisin näiden tietojen perusteella päätelmän että asunnossasi on melkoisen isot sisäilmaongelmat. Suosittelen laittamaan puuttuvat korvausilmaventtiilit pikaseen
 
Tämähän rakenne toimii niin että huone ottaa hengitykseen tarkoitetun korvausilman hallitsemattomasti märkien villojen ja mahdollisesti homeisen rakenteen läpi aiheuttaen huonon sisäilmanlaadun. Lisäksi huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy auttamatta juuri näihin villoihin lisäten villojen kosteutta entisestään. Kaikenlisäksi osassa vanhoista lastulevyistä on käytetty myrkyllisiä liimoja jotka huonontavat myöskin ilman laatua. Tekisin näiden tietojen perusteella päätelmän että asunnossasi on melkoisen isot sisäilmaongelmat. Suosittelen laittamaan puuttuvat korvausilmaventtiilit pikaseen
Arvaas mistä mä tiedän tuon rakenteen koostumuksen? Vinkki: En ollut vuonna -69 kuvioissa vielä rakentamassa sitä, mutta jotain muuta rakenteelle tein. Mineraalivillat oli kuivat ja puurakenteet oli edelleen kuin sahalta tullutta, mitä nyt osaa oli näköjään käytetty betonivalussa jossain vaiheessa. Aina ei riskirakenteet toteudu. Ja sisäilmaongelmia 0. Tässä asui mummo yksinään 70-luvulta lähtien ja tykkäs 25 asteen sisälämpötilasta. Ei ole muovia missään, joten vähäiset kosteudet lienevät tuulettuneen pois. Ajattelin tehdä vähän muitakin päivityksiä kuin jotkut korvausilmaventtiilit.

e: Tuli oikeastaan väärä aikamuoto. Ei varsinaisesti voida puhua, että "tein", kun tilanne on akuutisti juuri päällä. Ensi viikolla pääsee askartelemaan enemmän, kun on lomilla.
 
Viimeksi muokattu:
Arvaas mistä mä tiedän tuon rakenteen koostumuksen? Vinkki: En ollut vuonna -69 kuvioissa vielä rakentamassa sitä, mutta jotain muuta rakenteelle tein. Mineraalivillat oli kuivat ja puurakenteet oli edelleen kuin sahalta tullutta, mitä nyt osaa oli näköjään käytetty betonivalussa jossain vaiheessa. Aina ei riskirakenteet toteudu. Ja sisäilmaongelmia 0. Tässä asui mummo yksinään 70-luvulta lähtien ja tykkäs 25 asteen sisälämpötilasta. Ei ole muovia missään, joten vähäiset kosteudet lienevät tuulettuneen pois. Ajattelin tehdä vähän muitakin päivityksiä kuin jotkut korvausilmaventtiilit.

No kiva jos pelittää epämääräisestä rakenteesta huolimatta.
 
No onhan se hyvää tuuria, että ei tuossa mitään ollut. Pelko persiissä tuota availin ja odottelin pommia. Katon puolelta toki oli näyttänyt hyvältä, mutta silloin ei ollut aikaa tai kiinnostusta alkaa repimään kaikkea laudoitusta pois asian 100% varmistamiseksi.
 
No kiva jos pelittää epämääräisestä rakenteesta huolimatta.

Kaikkihan tuohon aikaan tehty on "epämääräistä", mutta toimivaa. Nyky insinörtin taloista niitä homepesiä tulee. S
Tämähän rakenne toimii niin että huone ottaa hengitykseen tarkoitetun korvausilman hallitsemattomasti märkien villojen ja mahdollisesti homeisen rakenteen läpi aiheuttaen huonon sisäilmanlaadun. Lisäksi huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy auttamatta juuri näihin villoihin lisäten villojen kosteutta entisestään. Kaikenlisäksi osassa vanhoista lastulevyistä on käytetty myrkyllisiä liimoja jotka huonontavat myöskin ilman laatua. Tekisin näiden tietojen perusteella päätelmän että asunnossasi on melkoisen isot sisäilmaongelmat. Suosittelen laittamaan puuttuvat korvausilmaventtiilit pikaseen

Eikait se kosteus jää villoihin muhimaan, kun koko kattorakenne tuulettuu:shifty:
 
Kaikkihan tuohon aikaan tehty on "epämääräistä", mutta toimivaa. Nyky insinörtin taloista niitä homepesiä tulee. S
Eikait se kosteus jää villoihin muhimaan, kun koko kattorakenne tuulettuu:shifty:


Kyllä monissa rintamamiestaloissa joita ei ole sorkittu jälkeenpäin on melko selkeä rakenne tyyliin
esim seinä:
-lautaverhous öljymaalilla
-vinolaudotus rakenteen jäykistykseen ja tukemiseen
-pikipahvi tuulensuojana
-puru eristeenä
-ilmansulkupaperi
-umpilaudoitus tukena
-päällä sit voi olla lastulevy, pinkopahvi, haltex tms sisustusmateriaali

Koko seinärakenne on kuitenkin hengittävä eikä kosteudelle herkkiä materiaaleja edes käytetä.
Tämmöisessä ihan selkeä lokiikka ja kaikki materiaalit toimii keskenään melko mukavasti. Tokihan noita epämääräisiäkin viritelmiä löytynee, mutta iso osa johtuu virheellisistä jälkeenpäin tehdyistä korjauksista. Kyllä itsekkin sanoisin että nykytalot on paljon lyhympi ikäsiä kuin perinteiset 60-luvun rintamamiestalot alkuperäisellä rakenteella.

Perinteisen lasi- tai mineraalivillan kuivumisesta ollaan montaa mieltä mutta melko selvää on että villa kuivuu kastumisen jälkeen erittäin huonosti tai ei ollenkaan. Villa ei ylipäätään edes kuulu rintamamiestalon rakenteisiin. Ekovilla ja puru on sitten asia erikseen jotka kuivavat kastuttuaankin.
 
Kyllä monissa rintamamiestaloissa joita ei ole sorkittu jälkeenpäin on melko selkeä rakenne tyyliin
esim seinä:
-lautaverhous öljymaalilla
-vinolaudotus rakenteen jäykistykseen ja tukemiseen
-pikipahvi tuulensuojana
-puru eristeenä
-ilmansulkupaperi
-umpilaudoitus tukena
-päällä sit voi olla lastulevy, pinkopahvi, haltex tms sisustusmateriaali

Koko seinärakenne on kuitenkin hengittävä eikä kosteudelle herkkiä materiaaleja edes käytetä.
Tämmöisessä ihan selkeä lokiikka ja kaikki materiaalit toimii keskenään melko mukavasti. Tokihan noita epämääräisiäkin viritelmiä löytynee, mutta iso osa johtuu virheellisistä jälkeenpäin tehdyistä korjauksista. Kyllä itsekkin sanoisin että nykytalot on paljon lyhympi ikäsiä kuin perinteiset 60-luvun rintamamiestalot alkuperäisellä rakenteella.

Perinteisen lasi- tai mineraalivillan kuivumisesta ollaan montaa mieltä mutta melko selvää on että villa kuivuu kastumisen jälkeen erittäin huonosti tai ei ollenkaan. Villa ei ylipäätään edes kuulu rintamamiestalon rakenteisiin. Ekovilla ja puru on sitten asia erikseen jotka kuivavat kastuttuaankin.

Kyllä arvostan tietämystäsi:)

Meni oma viesti perseelleen ja oli tarkoitus puhua sittenkin vain tästä yläpohjan tuuletuksesta. Mielestäni syyttävän sormen voi huoletta osoittaa muovin suuntaan joka ei hengitä, vaan vaatii sen että se tuulettuu kauttaaltaan rakennuksen joka kolkasta pois, erittäin hankala toteuttaa ja auta armias, jos muovisen höyrysulkuun jätät reiän
 
Kyllä arvostan tietämystäsi:)

Meni oma viesti perseelleen ja oli tarkoitus puhua sittenkin vain tästä yläpohjan tuuletuksesta. Mielestäni syyttävän sormen voi huoletta osoittaa muovin suuntaan joka ei hengitä, vaan vaatii sen että se tuulettuu kauttaaltaan rakennuksen joka kolkasta pois, erittäin hankala toteuttaa ja auta armias, jos muovisen höyrysulkuun jätät reiän

Kiitoksia :) Joo kyllähän tiiveys on sinällään hyvä asia molemmissa rakenteissa. Käytettiin sitten ilmansulkupaperia tai muovia, mutta erona on se että muovinen rakenne menee täysin pilalle jos on reikiä ja aiheuttaa varmasti ongelmia. Lisäksi teipit on kuraa ja liukenevat pois vuosien saatossa. Hulluahan sekin muuten on kun joka paikka vaatii tuuletusraon. Jos jostain syystä rako on ummessa niin seurauksena taas -> ongelma. Kun on toimiva hengittävä rakenne ei katastrofia tule läheskään niin helposti vaikka muutamia reikiä olisikin kun rakenne kuivuu. Ennen ei hirveesti ollut myöskään merkitystä onko jossakin tuuletusrakoa vai ei koska lähes kaikki rakennusmateriaalit olivat hengittäviä.
 
Kiitoksia :) Joo kyllähän tiiveys on sinällään hyvä asia molemmissa rakenteissa. Käytettiin sitten ilmansulkupaperia tai muovia, mutta erona on se että muovinen rakenne menee täysin pilalle jos on reikiä ja aiheuttaa varmasti ongelmia. Lisäksi teipit on kuraa ja liukenevat pois vuosien saatossa. Hulluahan sekin muuten on kun joka paikka vaatii tuuletusraon. Jos jostain syystä rako on ummessa niin seurauksena taas -> ongelma. Kun on toimiva hengittävä rakenne ei katastrofia tule läheskään niin helposti vaikka muutamia reikiä olisikin kun rakenne kuivuu. Ennen ei hirveesti ollut myöskään merkitystä onko jossakin tuuletusrakoa vai ei koska lähes kaikki rakennusmateriaalit olivat hengittäviä.

itsekkin oon kuullut tarinoita näistä höyrysulkuteipeistä, jotka rapisee murusina pois ennenkuin tulee vuosi käyttöikää täyteen:btooth: iv koneet vielä nostavat ongelman potenssiin kolme, koska imevät alipaineisena höyrysulun reikistä kaiken kosteuden rakenteisiin. Itsellä alkaa talonrakentaminen tässä piakkoin ja ei vain uskalla tehdä muovipussia.

edit. höyrysulkuteippi on vaikea sana
 
itsekkin oon kuullut tarinoita näistä höyrysulkuteipeistä, jotka rapisee murusina pois ennenkuin tulee vuosi käyttöikää täyteen:btooth: iv koneet vielä nostavat ongelman potenssiin kolme, koska imevät alipaineisena höyrysulun reikistä kaiken kosteuden rakenteisiin. Itsellä alkaa talonrakentaminen tässä piakkoin ja ei vain uskalla tehdä muovipussia.

edit. höyrysulkuteippi on vaikea sana

Näinhän se on. Lisäksi uudet "lisäkoolausrakenteet" ei edes toimi kunnolla ilman iv konetta joten koneesta täytyy muistaa pitää huolta (kuullut juttuja kunnallisista rakennuksista joissa kukaan ei ole putsannut iv konetta ja rakenteet menneet pilalle tämän takia ja jo muutaman vuoden päästä uusia rakennuksia on korjattu). Itsekkin tuuminut että tekisin rintamamiestalon tapaisen rakenteen nykyaikaisilla materiaaleilla kun joskus koittaa aika rakentaa omakotitalo. Kivi- ja hirsitalotkin on hyviä, vaikkakin hirressä on paljon ongelmia ja rajoitteita rakentamisen kannalta.
 
Näinhän se on. Lisäksi uudet "lisäkoolausrakenteet" ei edes toimi kunnolla ilman iv konetta joten koneesta täytyy muistaa pitää huolta (kuullut juttuja kunnallisista rakennuksista joissa kukaan ei ole putsannut iv konetta ja rakenteet menneet pilalle tämän takia ja jo muutaman vuoden päästä uusia rakennuksia on korjattu). Itsekkin tuuminut että tekisin rintamamiestalon tapaisen rakenteen nykyaikaisilla materiaaleilla kun joskus koittaa aika rakentaa omakotitalo. Kivi- ja hirsitalotkin on hyviä, vaikkakin hirressä on paljon ongelmia ja rajoitteita rakentamisen kannalta.

kerro tarkemmin mitä nämä lisäkoolaus jutut oikeen on? hirsitalo itsellä on suunnitelmissa ja joo pikkusen teknisiä juttujahan siinä on mitä pitää huomioida, mutta muuten semmoinen simppeli rakenne, joka varmasti kestää
 
Lähinnä varmaan viitataan tän päivän energiamääräyksiin kun eristettä oltava se 300mm+ eikä kukaan tee runkoa 48x298mm lankusta, niin käytännössä se vaatii sitten perus 48x198mm rungon päälle joko ristiin koolatut 48x48 tai vaakaan koolatun 48x98 kyljelleen jotta tuo 300mm seinää saadaan aikaiseksi.

Muovin suurin ongelmahan on siis kastepiste. Suunnittelussa muovi laitetaan aina sinne väliin (yleensä sisimmäksi) johon kastepiste ei pääse ikinä muodostumaan ja täten rakenne kuivuu muovista ulospäin. Sensijaan jos muovissa on reikiä ja talossa koneellinen alipaineistettu ilmanvaihto, imee se ulkoa kylmää ilmaa näistä rei'istä rakenteen läpi ja kastepiste siirtyy muovin pintaan. Tällöin muoviin kondensoituu/tiivistyy vettä joka valuu alaspäin ja imeytyy rakenteisiin.

Paperissa tätä ongelmaa ei tule, koska siihen ei vesi tiivisty kun se hengittää... Mutta tietysti ilman läpäisevä paperi häviää energiatehokkuudessa muoville.
 
Lähinnä varmaan viitataan tän päivän energiamääräyksiin kun eristettä oltava se 300mm+ eikä kukaan tee runkoa 48x298mm lankusta, niin käytännössä se vaatii sitten perus 48x198mm rungon päälle joko ristiin koolatut 48x48 tai vaakaan koolatun 48x98 kyljelleen jotta tuo 300mm seinää saadaan aikaiseksi.

Muovin suurin ongelmahan on siis kastepiste. Suunnittelussa muovi laitetaan aina sinne väliin (yleensä sisimmäksi) johon kastepiste ei pääse ikinä muodostumaan ja täten rakenne kuivuu muovista ulospäin. Sensijaan jos muovissa on reikiä ja talossa koneellinen alipaineistettu ilmanvaihto, imee se ulkoa kylmää ilmaa näistä rei'istä rakenteen läpi ja kastepiste siirtyy muovin pintaan. Tällöin muoviin kondensoituu/tiivistyy vettä joka valuu alaspäin ja imeytyy rakenteisiin.

Paperissa tätä ongelmaa ei tule, koska siihen ei vesi tiivisty kun se hengittää... Mutta tietysti ilman läpäisevä paperi häviää energiatehokkuudessa muoville.

ratkaisuna ongelmaan muutetaan sana "määräys" sanaksi "kehoite", koskien, niin rakentamista, kuin talotekniikkaakin. Kumma juttu muuten kun tässä on tullut tuuskailtua talotekniikan parissa,niin sähkömies osaa tehdä läpiviennin ulkoseinään (reikä seinään, johdot putkesta läpi ja sähkökittiä reiän tukoksi, mutta putkimies tunkee vaan putket läpi ilman mitään (ja jättää loppuhommat timpureiden huoleksi:rolleyes:) hieman huolestuneena saa katsella tuota hommaa
 
Pitäisi eristää paikkoja. Kuva esittää pohjapiirrosta tilanteesta. Tuulikaappi ja kesähuone on ns. kylmiä tiloja. Kesällä lämmitä, talvella kylmää koska katossa ei ole juuri mitään. Mitä tuonne kaattaa laittaa? Puoli metriä puhallusvillaa? Tavallaan kaikki on vintillä/välikatossa yhtä samaa tilaa. Saunan päällä sama.

pohja.jpg
 
Pitäisi eristää paikkoja. Kuva esittää pohjapiirrosta tilanteesta. Tuulikaappi ja kesähuone on ns. kylmiä tiloja. Kesällä lämmitä, talvella kylmää koska katossa ei ole juuri mitään. Mitä tuonne kaattaa laittaa? Puoli metriä puhallusvillaa? Tavallaan kaikki on vintillä/välikatossa yhtä samaa tilaa. Saunan päällä sama.

pohja.jpg

eristettähän tuo kaipaisi. onko milloin rakennettu? koneellinen ilmanvaihto? jos painovoimainen, niin tervapaperia ja jotakin eristettä. ehkä se puhallusvilla ajaa asiansa.
 
Mutta ilma ei tahdo liikkua painovoimaisessa systeemissä kunnolla näillä keleillä, vaikka venttiilit onkin, kun ulkona on lämpöisempi kuin sisällä.
Meillä on n. 10 metriä pitkä piippu, ja siinä ainakin ilma liikkuu lämpimälläkin niin, ettei meinaa saada kiuasta syttymään kun ilmavirta puhaltaa tikun sammuksiin. Olettaisin tosin sen enempiä miettimättä, että jos hormissa olisi reikiä ylemmissä kerroksissa, se heikentäisi vetoa olennaisesti.

Monesti "painovoimainen" ilmanvaihto on toteutettu laittamalla reikä johonkin ja toivomalla että ilma kiertäisi. Meidänkin rintamamiestalossa oli ostohetkellä jopa tukittu hormin reikiä. Silti ilmaa oli vuotanut riittävästi, että kaikki purut seinissä olivat kuivia. Nyt on koneellinen ilmanvaihto ja pienet hormit vain kiukaalle ja takalle, mutta seiniin ei kyllä silti laitettu muovia eikä kosteutta kerääviä eristeitä. Kivivillaa on vain sisäseinien ja -katon välissä ääniä estämässä ja tiiviydestä vastaa paperi.
 
eristettähän tuo kaipaisi. onko milloin rakennettu? koneellinen ilmanvaihto? jos painovoimainen, niin tervapaperia ja jotakin eristettä. ehkä se puhallusvilla ajaa asiansa.

Tuuli puhuu rakenteista läpi, joten ilmanvaihto hoituu. Rakennettu lisä-osa (tuulikaappi ja kesähuone
n. 1992) Tuo kesähuoneen, tuulikaapin ja saunan lisäeristys olisi paikallaan. Sieltä katon alta nimenomaan.
 
Tuuli puhuu rakenteista läpi, joten ilmanvaihto hoituu. Rakennettu lisä-osa (tuulikaappi ja kesähuone
n. 1992) Tuo kesähuoneen, tuulikaapin ja saunan lisäeristys olisi paikallaan. Sieltä katon alta nimenomaan.

Eiköhän se puhallusvilla yläpohjassa aja asiansa. Toi on vähän huono yhtälö jos osa tiloista on kylmää ja osa lämmintä samassa rakennuksessa. Väliseinät pitäis olla rakennettu niin ettei ilmansulut ala toimimaan väärinpäin. (kai noissa väliseinissä on kunnon lämmöneristeet) finnfoam esim hyvä eriste seiniin jotka ovat lämmin - kylmätila välissä
 
Taika-Jim:Löytyykö pohjakuvaa mistä selviäisi seinärakenteet/eristeet,myös poikkileikkauskuva olisi hyödyllinen lisä.
 
Toisaalta alkaako se puhallusvilla sitten pölisemään sisätiloihin, jos ei ole ihan niin tiivis rakenne?
 
Toisaalta alkaako se puhallusvilla sitten pölisemään sisätiloihin, jos ei ole ihan niin tiivis rakenne?

Kyllähän siinä semmoinen riski on jos pintamateriaalina ei ole joku tiivis levy. Joku ilmansulkupaperi vaikka ihan yläpuolelta nitoo kattotuolien kylkiin niin ehkäsee pölinän. Pölisee se levyvillakin yhtälailla jos ei ole mitään paperia välissä.

Lisäkoolauksella meinasin sitä just mitä Jebalius selittikin. Höyrynsulku monesti lyyään rungon päälle ja sit käytetään 48x48a, mutta tuossa oli semmoinenkin juttu että se lisäkoolaus saa olla vain 1/4osa varsinaisen rungon paksuudesta toimiakseen eli 198 runkoa käytettäessä tuo 48x48 on maksimi ja lisäksi vaatii tosiaan sen IV-koneen että se varmasti imee kosteuden pois ilman että alkaisi tiivistymään tuohon muovin päälle, joka siis sijaitsee kahden villakerroksen välissä. Varminta tuossakin olisi siis lyyä vaan suosiolla höyrynsulku kaikkien villojen päälle ja sit vetää sähköt esim lautakoolauksessa jota ei villotettaisi ollenkaan tai sit porhomeiningillä käytettäisiin Kingspan levyä (vaatii sekin sen lautakoolauksen) höyrynsulkunu.
 
Kyllähän siinä semmoinen riski on jos pintamateriaalina ei ole joku tiivis levy. Joku ilmansulkupaperi vaikka ihan yläpuolelta nitoo kattotuolien kylkiin niin ehkäsee pölinän. Pölisee se levyvillakin yhtälailla jos ei ole mitään paperia välissä.

Lisäkoolauksella meinasin sitä just mitä Jebalius selittikin. Höyrynsulku monesti lyyään rungon päälle ja sit käytetään 48x48a, mutta tuossa oli semmoinenkin juttu että se lisäkoolaus saa olla vain 1/4osa varsinaisen rungon paksuudesta toimiakseen eli 198 runkoa käytettäessä tuo 48x48 on maksimi ja lisäksi vaatii tosiaan sen IV-koneen että se varmasti imee kosteuden pois ilman että alkaisi tiivistymään tuohon muovin päälle, joka siis sijaitsee kahden villakerroksen välissä. Varminta tuossakin olisi siis lyyä vaan suosiolla höyrynsulku kaikkien villojen päälle ja sit vetää sähköt esim lautakoolauksessa jota ei villotettaisi ollenkaan tai sit porhomeiningillä käytettäisiin Kingspan levyä (vaatii sekin sen lautakoolauksen) höyrynsulkunu.

okei, alkaa olla melko monta eri kerrosta jo tommoisessa rakenteessa:eek: mahdollisimman yksinkertainen rakenne toimii ehkä parhaiten?
 
okei, alkaa olla melko monta eri kerrosta jo tommoisessa rakenteessa:eek: mahdollisimman yksinkertainen rakenne toimii ehkä parhaiten?

Kyllähän yksinkertaiseen kannattaa pyrkiä koska jokainen eri materiaalikerros lisää riskiä työvirheille ja rakenteen toimimattomuuteen... Lisäksi sitä monimutkaisempi kuin rakenne on niin sitä kalliimmaksi toteutus tulee. Vaikka olisi "ammattilaiset" rakentamassa niin iso osa ei toteuta työvaiheita riittävällä huolellisuudella. Myöskin tulevaisuuden kannalta yksinkertaista rakennetta on helpompi muuttaa tai korjata koska purettavaa ei ole läheskään niin paljon kuin monimutkaisissa rakenteissa. Omasta mielestäni uskon että hyvin suunnitellulla yksinkertaisella rakenteella päästään lähes samoihin lopputuloksiin huolella tehden kuin monimutkaisellakin ilman riskiä epäonnistua. Kuitenkin yksinkertaisestakin rakenteesta pitää löytyä kaikki olennainen toimivuuden kannalta.
 
Taika-Jim:Löytyykö pohjakuvaa mistä selviäisi seinärakenteet/eristeet,myös poikkileikkauskuva olisi hyödyllinen lisä.

Tässä taiteellinen näkemys tilanteesta. Tuohon tuulikaapin, saunan ja kesähuoneen päälle se lisäeristys olisi paikoillaan. niiden yläpuolella on heikosti eristettyä ullakkotilaa.
pohja.jpg
 
Komposiittilaudoista kokemuksia. Onko noiden kestävyydessä eroja? Viron tavara samaa laatua kuin Profideck? Onko huono idea käyttää noita talon sisäänkäynti kuistilla eli kestääkö myös syksyn kurakelin soraiset kengät vai onko noi ajateltu lähinnä vain uima-altaiden terasseille?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 280
Viestejä
4 502 694
Jäsenet
74 376
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom