Kodin rempat(DIY)

[Zigh]

Tiivistyskö se siitä purkissa olevasta ilmasta tai sit purkki vaan vuotaa sen verran? Kyllähän mikä vaan neste jäätyessään selkeesti laimenee ja ainakin kaikki juotava maistuu vedelle jäätymisen jälkeen kun sulattaa.

Menee jo fysiikan perusteisiin, mutta eihän sinne purkkiin mitenkään voi lisää vettä/kosteutta tulla jollei sitä nyt ihan ihmeellisissä olosuhteissa säilytetä. Normaali ulko- tai huoneilma on aina kuivempaa kuin purkin sisällä oleva ilma (maalissa on vettä, joten ilma siellä purkissa on aina lähes RH 100%). Tämä ero pyrkii tasoittumaan, joten purkista aina vuotaa kosteutta ulos. Niin tiivistä purkkia ei olekaan etteikö maali tarpeeksi pitkään säilytettynä kuivuisi.

Sama pätee muuten ihan kaikkiin pakasimessa säilytettäviin elintarvikkeisiin.

 

[Maso]

Tapettia jonka päälle ruiskutettu tuollainen röpelö. Todella tiukassa kiinni, lähtee alta tavaraa mukana joten repiminen ei ole oikein vaihtoehto ellei halua ylitasoittaa kaikkia seiniä. Hionta olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta tuo päällinen on aika kumimaista joten menee paperi varmaan tukkoon ekalla kosketuksella?

 

[ZZRX]

Menee jo fysiikan perusteisiin, mutta eihän sinne purkkiin mitenkään voi lisää vettä/kosteutta tulla jollei sitä nyt ihan ihmeellisissä olosuhteissa säilytetä. Normaali ulko- tai huoneilma on aina kuivempaa kuin purkin sisällä oleva ilma (maalissa on vettä, joten ilma siellä purkissa on aina lähes RH 100%). Tämä ero pyrkii tasoittumaan, joten purkista aina vuotaa kosteutta ulos. Niin tiivistä purkkia ei olekaan etteikö maali tarpeeksi pitkään säilytettynä kuivuisi.

Sama pätee muuten ihan kaikkiin pakasimessa säilytettäviin elintarvikkeisiin.

No olin sitten ilmeisestikkin väärässä tässä asiassa veden lisääntymistä koskien, mutta en siltikään voi kyllä suositella käytettävän jäätyneitä maaleja. En ainakaan usko että maalin koostumus parantuisi jäätymisen seurauksena. Luultavasti jotain muita muutoksia maalin koostumiseen vähintään tulee.

 

[Cumbo]

Ostin asunnon uutena ja tapetti oli ilmeisesti laitettu märän tai ainakin kostean pohjamaalin päälle. Yhden huoneen seinien tapetinpoistosta tuli ihan järkyttävä savotta tasoittamisineen. Tapetti oli todella kestävää (muistaakseni ostaessa valittiin kestävintä, jota voi vaikka juuriharjalla huoletta harjata). Seuraavan huoneen kohdalla jätettiin tapetti suosiolla alle ja maalattiin 4-6 kerrosta päälle ja tuli ihan perfecto.

Nyt pitäisi siirtyä seuraavaan huoneeseen maalaamaan, mutta ongelmana on se, että tapetissa on keskellä boordi(tapetti). Miten tämä kannattaisi hoitaa (oletuksella että tapetti on taas pohjamaalissa kiinni)? Jos ottaisi pelkän boorditapetin (leveys ehkä 10-15cm) pois? Entä jos hioisi boordin kohdalta vain seinän (tapetin) tasaiseksi eli saumat piiloon ja päälle maali?

 

[David ":DA" Imodium]

Minua ärsyttää tapeteissa ihan kaikki aspektit: asennus, ulkonäkö, kestävyys, haju, purku, kuviot, värit. Ihan kaikki.

 

[ZZRX]

Tapetteja ei voi kyllä suositella kenellekkään. Itse laittaminen on aika simppeliä, mutta sen jälkeen ongelmat sitten alkavatkin. Kun tapetissa on reikä niin huomaamaton paikkaaminen on melko mahdotonta jos ei ole vanhaa tapettia yhtään jemmassa. Likakaan ei irtoa tapetista yhtä hyvin kuin maalatusta pinnasta. Kissat ja eläimet repivät tapetit riekaleiksi. Sitten viimeistään kun pitäisi alkaa kulahtanutta tapettia vaihtamaan alkaa ongelmat. Pohjatöissä on luistettu (pohjamaali puuttuu) tai sitten tapetti on juntattu jollain liimalla seinään jolloin irroitus on karmea homma ja auttamatta aiheuttaa seinien uusiksi tasoituksen. Tämän kaiken ruljanssin kun kokee niin kummasti alkaa tuntumaan ettei kyllä halua yhtäkään tapetin siivua seiniin. Maalattu seinä on amatöörille ehkä isompi homma kun joutuu tasoittamaan ja kaikki virheet näkyvät (niin näkyvät kyllä isosta osasta tapettejakin läpi), mutta kyllä pidemmällä tähtäimellä on niin helppo hoitoinen ettei muuta vaihtoehtoa edes kannata harkita.

 

[Jebaus]

Maalissa pigmentti painuu ajan kanssa pohjalle ja vesi/ohenne nousee pintaan. Reipas sekoitus porakonevispilällä 3-5min sekoittaa kerrokset uudestaan.


Jos maali on rakeista tai haisee muulle kun maalille niin sitä ei kannata seinään vetää. Jos sensijaan sekoituksen jälkeen koostumus on normaali niin sinne vaan.


Jäätyminen kyllä heikentää niitä pigmenttejä ja siten niiden tarttuvuutta, mutta perus Pertin kotimaalauksessa sillä ei ole mitään väliä. Enemmän hallaa tekee se että niitä seiniä ei pestä ennen maalausta vaan vedetään se maali kaiken rasvan, lian ja hiontapölyn päälle. Sitten ihmetellään miten maalia irtoaa seinistä sinitarraan, teippiin ja pienestäkin kolhusta

 

[ZZRX]

Itsestäänselvyyshän sen pitäisi olla että vanha maalipinta pestään maalipesulla himmeäksi ennen uusinta maalausta ja uudet tasoitepinnat imuroidaan läpi tai pyyhitään nihkeellä rätillä.

 

[samiv]

Onko kenelläkään kokemusta taiteovista tai niiden huollosta.

Nykyiseen kämppään on joskus joku päättänyt asentaa taiteoven, ja rakenteeltaan se on vielä ihan siisti, mutta keskelta on tullut alaspäin ja siis laahaa pitkin lattiaa.

Se roikkuu tälläisten varassa, ja koska nuo eivät ole varmaankaan päässeet pyörimään tuossa on siis vissiin korkannut kierteiltään ja päässyt siksi tulemaan alas?

Onko hyviä korjausvinkkejä?

 

[ZZRX]

Taiteovet on kaamean epäkäytännöllisiä muinaisjäänteitä, mutta jos haluat korjata oven niin liu-uta ovi pois kiskolta ja sit käy nuo kiinnikkeet läpi. Ainakin tuo kuvassa oleva näyttäisi olevan korkannut tuosta juuresta. Voi koittaa pyöritellä takaisin, mutta jos kierteet on mennyt niin pitää irrottaa tappi ja laittaa jotai täytettä reikään, esim kuuluisaa liima/sahanpuru sekotusta tai sit puutapin katkasee koloon jonka jälkeen poraa uuden vähän pienemmän reiän kuin kiinnike vaatii ja pyörittelee tapin varovasti takaisin paikoilleen. Myös tapin kohtaa voi kokeilla vaihtaa jos sijainnilla ei ole merkitystä palkeen toimimiseen.

 

[yyri]

Yleensä noi voi kääntää ylösalaisin jolloin alapuolelta löytyy uudet tuoreet reiät.

 

[Jasso]

Jeps, kiitoksia. Pistän putelit roskiin ja haen uuden ei tuota onneksi tarvia kun sen 2.7l.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Voi olla tyhmä kysymys, mutta onko olemassa jotain valmista erillistä ulkoseinään asennettavaa koteloa, jonka sisälle voi asentaa pistoriasiakiinnitteisen ei sateenkestävän laitteen. Kyseessä IP21 tippuvesitiivis etäohjattava pistorasia-adapteri, jonka haluaisin ulkoseinälle auton lämmitystä ajastettuna ohjaamaan.
Yksi vaihtoehto on toki itse nikkaroida joku laatikko tuon rasian päälle, mutta olisiko jopa valmiina jotain suojalaatikoita seinäasennusta varten?

 

[valexi]

Esim Biltemasta nimellä kytkinrasia löytyy IP67 suojattuja rasioita.

Otat vaan sopivan ison.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

No niinpä niin. Tuollainen sen asian tosiaan ajaisi. Täytyy tosiaan vaan ottaa sen kokoinen että mahtuu se etäohjattava pistoke sisälle.

 

[Misi]

No niinpä niin. Tuollainen sen asian tosiaan ajaisi. Täytyy tosiaan vaan ottaa sen kokoinen että mahtuu se etäohjattava pistoke sisälle.

Kannattaa tarkistaa sen pistorasian tehonkesto, on monesti 1000 w, jolla ei vielä sisätilanlämppäreitä paljon ohjata.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Juu tarkastin jo ostaessani. Toi etäpistorasia on 2300w eli se kyllä riittää.

 

[Antti Alien]

Mitäpä tallin yläpohjan päälle lattiaksi? Tarkoitus olisi tehdä hieman säilytystilaa turhalle roinalle. Talli on kylmä ja eristämätön, eli kosteutta siellä tulee olemaan.

Lautaahan tuonne voisi toki lykätä, mutta haaveilen jostain sopivasta levystä, josta saisi vähän nopeammin valmista. Ihan ohutta tavaraa ei tosin voi käyttää, koska palkkien jako on n. 90 cm. Eli speksit: jäykkää, kosteutta kestävää ja tietenkin mahdollisimman halpaa.

Ehdotuksia?

edit: Kun sanon n. 90 cm, tarkoitan tosiaan, että välit ovat 83-87 cm. 1800 mm pitkän levyn reuna ei siis osu niskojen päälle. Rt-kortti sisäverhouksesta väittää kuitenkin, että "Lattialautoja valmistetaan myös päistään pontattuina jolloin jatkoksien ei tarvitse sijoittua tuen päälle". Uskoisko?

 

[Marti77]

Voi olla tyhmä kysymys, mutta onko olemassa jotain valmista erillistä ulkoseinään asennettavaa koteloa, jonka sisälle voi asentaa pistoriasiakiinnitteisen ei sateenkestävän laitteen. Kyseessä IP21 tippuvesitiivis etäohjattava pistorasia-adapteri, jonka haluaisin ulkoseinälle auton lämmitystä ajastettuna ohjaamaan.
Yksi vaihtoehto on toki itse nikkaroida joku laatikko tuon rasian päälle, mutta olisiko jopa valmiina jotain suojalaatikoita seinäasennusta varten?

Laitekotelo
Tuossa on jotain halpoja vaihtoehtoja. myöskin.

 

[jinx1980]

Rt-kortti sisäverhouksesta väittää kuitenkin, että "Lattialautoja valmistetaan myös päistään pontattuina jolloin jatkoksien ei tarvitse sijoittua tuen päälle". Uskoisko?

Usko vaan, mutta tavara on vähän jotain muuta (mukaan lukien hinta) kuin mikä on tarkoitettu tuollaiseen tilaan eli höylättyä jne . Lisäksi kun tila on kylmä niin puun eläminen on täysin järjetöntä, jolloin pontatun tavaran käyttämisestä ei saa juuri mitään hyötyä (no estää pölyn putoamisen alas vs harvalauta jos lattian alla ei ole mitään, mutta sulla on niin ei ole tuotakaan hyötyä).

Tavis lautakin venyy ja paukkuu tuollaisella jännevälillä, mutta ilmeisesti tarkoitus on lähtökohtaisesti säilyttää kamaa eikä pitää latotansseja niin perus höyläämätön lankku taitaa olla hinnaltaan selvästi halvin vaihtoehto ja tuo on triviaalia katkoa juoksun kohdalta. Sitten on pontattu lattialastulevy (Lattialastulevy 22x1200x2400mm pontattu 2.88m2), tuskin tuolla nyt niin märkää on etteikö voisi käyttää tai sitten (vesi)vaneria, mutta näissä ei taida olla pontteja joten juoksun ylitys on vähän niin ja näin (toki voi ruuvata lankun sinne reunan alle, toinen levy jatkoksi ja samaan lankkuun kiinni).

Uutta koolaustakaan ei kannata päälle tehdä jos meinaa vain kamaa säilyttää...

 

[Antti Alien]

Sitten on pontattu lattialastulevy (Lattialastulevy 22x1200x2400mm pontattu 2.88m2), tuskin tuolla nyt niin märkää on etteikö voisi käyttää

Tuossa epäilyttää lähinnä paksuus. Oikealle lattialle 28 mm on suositeltu minimipaksuus 500 jaolla oleville niskoille. Tämä lattia saisi kyllä notkua ihan vapaasti, mutta lastulevy kuulostaa vielä itsessänkin pehmeältä, niin pelottaa että menee jalka läpi ohuen levyn ja pitkän välin yhdistelmänä.

 

[Antti Alien]

Tuossa epäilyttää lähinnä paksuus. Oikealle lattialle 28 mm on suositeltu minimipaksuus 500 jaolla oleville niskoille. Tämä lattia saisi kyllä notkua ihan vapaasti, mutta lastulevy kuulostaa vielä itsessänkin pehmeältä, niin pelottaa että menee jalka läpi ohuen levyn ja pitkän välin yhdistelmänä.

Itse itselleni vastaten: yllättävän jäykkää tavaraa oli. Oli vähän huonon mittaisia sahattuja tarjolla rautakaupassa ja sopivan mittaiset olivat taas ohkaista raakaponttia, joten päädyin ottamaan tuota lattialastulevyä. Ihan oikea valinta oli. Byggmaxin levyt olivat kooltaan 600x1800, ja niitä oli helppo lykkiä ihan yksikseni luukusta sisään. Olivat myös huomattavasti helpompia kuin lautojen kanssa leikkiminen. Pienen asettelutuokion jälkeen lattia on nyt käyttökelpoisessa kunnossa. Vaarana vain on, etä laiska isäntä ei jaksa koskaan ruuvata levyjä kiinni asti

 

[Geroniimo]

Ois tarkoitus vaihtaa eteisen käsienpesualtaan takaa vanha muovimatto kaakeliin. Seinä on lastulevyä, joten voiko siihen päälle laatoittaa?

 

[Cardinal]

Ois tarkoitus vaihtaa eteisen käsienpesualtaan takaa vanha muovimatto kaakeliin. Seinä on lastulevyä, joten voiko siihen päälle laatoittaa?

Voi, mutta lastulevyn eläminen saattaa näkyä myös laatoissa. Suosiolla kipsilevyä tilalle kun kuitenkin kaikki irti.

 

[Geroniimo]

Voi, mutta lastulevyn eläminen saattaa näkyä myös laatoissa. Suosiolla kipsilevyä tilalle kun kuitenkin kaikki irti.

Voi olla ettei jaksa alkaa hieromaan. Allas on sellaisessa syvennyksessä, että pitäisi kolme seinää avata. Ja laatat saa laitettua ilman että putkia sen enempää purkaa edestä, levyä ei. Vähentäisikö laattaliiman käyttö tuota elämistä? Ja miten mahtaa tuollainen nelisenkymmentä vuotta vanha lastulevy elää?

 

[Cardinal]

Voi olla ettei jaksa alkaa hieromaan. Allas on sellaisessa syvennyksessä, että pitäisi kolme seinää avata. Ja laatat saa laitettua ilman että putkia sen enempää purkaa edestä, levyä ei. Vähentäisikö laattaliiman käyttö tuota elämistä? Ja miten mahtaa tuollainen nelisenkymmentä vuotta vanha lastulevy elää?

Vastaan vain viimeiseen: meillä -65 lastulevy elää n. 4-5mm tapetoiduissa huoneissa, kun puskusaumaan laitettiin. Varmaan vaikuttaa jos pieni nurkkaus. Ja putket pinnassa tuli vissiin nyt vasta ilmi.

 

[ZZRX]

Ois tarkoitus vaihtaa eteisen käsienpesualtaan takaa vanha muovimatto kaakeliin. Seinä on lastulevyä, joten voiko siihen päälle laatoittaa?

Ongelmaan hyvä ratkaisu on laittaa vanhan laatoituksen kohdalle pala remonttikipsilevyä. (vanhat laatat kuitenkin poistetaan alta) Helppo ratkaisu ja kestää melko hyvin pienellä alalla. Kiinnityksenkin voi tällöin tehdä normaalilla saneerauslaastilla (voi käyttää myös normaalia vedeneristettä altaan kohdalla jos haluaa kestävän ratkaisun). Muussa tapauksessa on käytettävä laattaliimaa ja saumaus tehtävä jollain elastisella kamalla tai muuten saumat halkeaa.

 

[HarriK]

Olisi tarkoitus muuntaa kylmävarasto lämpimäksi. Sain allaolevan suunnitelman aikaan kun vähän kaivelin netistä ohjeistusta, mutta mieltä rauhoittaisi jos joku oikeasti osaava kommentoisi että olenko oikeilla jäljillä.

Speksit: Tämänhetkinen muutaman neliön koppero on yhdeltä seinältään kiinni talossa, eli tavallaan lämmin seinä, muut kolme sivua ulkolaudoituksella ja tuplakipsilevyä sitten sisäseinät. Lattia betonia, en ole ihan varma onko se suoraan hiekan päällä vai onko alla jotain eristystä. Varasto on myös autokatoksen päädyssä, ilmeisesti paloturvallisuusmääräysten takia juurikin nuo tuplakipsilevyt.

Meneekö kovin pahasti pieleen jos lyön pystypuiden väliin niin paksua polyuretaanilevyä (FinnFoam tjsp.) kuin mahtuu noille kolmelle kylmälle seinälle, toki jonkinmoisen tuuletusraon (sentti tai pari?) jättäen tuonne ulkolaudoituksen puolelle. Lattialle betonin päälle polyuretaanilevyä ja sitten jotain laminaattia. Kopin kattoon myös polyuretaanilevyä. Välit tilkitään uretaanivaahdolla ja lopuksi kopin sisäseinille kipsilevyt takaisin. Käsittääkseni erillistä kosteusmuovitusta tms. ei pitäisi tarvita noiden uretaanilevyjen kanssa kun ovat jo sen verran tiiviitä.

Tuuletusta varten oven alareunassa on jo aukko, eristyksen jälkeen toinen tuuletusaukko ylös seinään tai mieluummin suoraan kopin katon kautta ulos tuohon "välikatolle" niin ei tarvitse rei'ittää ulkolautoja. Vai pitääkö tuuletusaukko olla seinässä ja kaato ulospäin mahdollisen kondension takia?

 

[Baldrick]

Olisi tarkoitus muuntaa kylmävarasto lämpimäksi. Sain allaolevan suunnitelman aikaan kun vähän kaivelin netistä ohjeistusta, mutta mieltä rauhoittaisi jos joku oikeasti osaava kommentoisi että olenko oikeilla jäljillä.

Speksit: Tämänhetkinen muutaman neliön koppero on yhdeltä seinältään kiinni talossa, eli tavallaan lämmin seinä, muut kolme sivua ulkolaudoituksella ja tuplakipsilevyä sitten sisäseinät. Lattia betonia, en ole ihan varma onko se suoraan hiekan päällä vai onko alla jotain eristystä. Varasto on myös autokatoksen päädyssä, ilmeisesti paloturvallisuusmääräysten takia juurikin nuo tuplakipsilevyt.

Meneekö kovin pahasti pieleen jos lyön pystypuiden väliin niin paksua polyuretaanilevyä (FinnFoam tjsp.) kuin mahtuu noille kolmelle kylmälle seinälle, toki jonkinmoisen tuuletusraon (sentti tai pari?) jättäen tuonne ulkolaudoituksen puolelle. Lattialle betonin päälle polyuretaanilevyä ja sitten jotain laminaattia. Kopin kattoon myös polyuretaanilevyä. Välit tilkitään uretaanivaahdolla ja lopuksi kopin sisäseinille kipsilevyt takaisin. Käsittääkseni erillistä kosteusmuovitusta tms. ei pitäisi tarvita noiden uretaanilevyjen kanssa kun ovat jo sen verran tiiviitä.

Tuuletusta varten oven alareunassa on jo aukko, eristyksen jälkeen toinen tuuletusaukko ylös seinään tai mieluummin suoraan kopin katon kautta ulos tuohon "välikatolle" niin ei tarvitse rei'ittää ulkolautoja. Vai pitääkö tuuletusaukko olla seinässä ja kaato ulospäin mahdollisen kondension takia?

Tilaa suunnitelma jostain insinööritoimista, jos et halua talon energialuokkaa paria pykälää alaspäin.

 

[ZZRX]

Olisi tarkoitus muuntaa kylmävarasto lämpimäksi. Sain allaolevan suunnitelman aikaan kun vähän kaivelin netistä ohjeistusta, mutta mieltä rauhoittaisi jos joku oikeasti osaava kommentoisi että olenko oikeilla jäljillä.

Speksit: Tämänhetkinen muutaman neliön koppero on yhdeltä seinältään kiinni talossa, eli tavallaan lämmin seinä, muut kolme sivua ulkolaudoituksella ja tuplakipsilevyä sitten sisäseinät. Lattia betonia, en ole ihan varma onko se suoraan hiekan päällä vai onko alla jotain eristystä. Varasto on myös autokatoksen päädyssä, ilmeisesti paloturvallisuusmääräysten takia juurikin nuo tuplakipsilevyt.

Meneekö kovin pahasti pieleen jos lyön pystypuiden väliin niin paksua polyuretaanilevyä (FinnFoam tjsp.) kuin mahtuu noille kolmelle kylmälle seinälle, toki jonkinmoisen tuuletusraon (sentti tai pari?) jättäen tuonne ulkolaudoituksen puolelle. Lattialle betonin päälle polyuretaanilevyä ja sitten jotain laminaattia. Kopin kattoon myös polyuretaanilevyä. Välit tilkitään uretaanivaahdolla ja lopuksi kopin sisäseinille kipsilevyt takaisin. Käsittääkseni erillistä kosteusmuovitusta tms. ei pitäisi tarvita noiden uretaanilevyjen kanssa kun ovat jo sen verran tiiviitä.

Tuuletusta varten oven alareunassa on jo aukko, eristyksen jälkeen toinen tuuletusaukko ylös seinään tai mieluummin suoraan kopin katon kautta ulos tuohon "välikatolle" niin ei tarvitse rei'ittää ulkolautoja. Vai pitääkö tuuletusaukko olla seinässä ja kaato ulospäin mahdollisen kondension takia?

Hyvältä vaikuttaa suunnitelma. Voit käyttää kingspan levyä jolla saat pienemmällä eristepaksuudella saman eristävyyden kuin finnfoamilla. Ulkovuorauksen pitää päästä tosiaan tuulettumaan eli tuuletusraon pitää olla alhaalta ja ylhäältä auki ulkoilmaan. Kannattaa koittaa tutkia onko lattiassa ennestään lämmöneristys, esim. poraamalla reikä ja kattomalla nouseeko eristesilppua.

Jos eristät lattian päälle niin lattia nousee aika reilusti ja tulee ikävä kynnys, ellei laatta satu olemaan valmiiksi matalammalla kuin muut huoneet. Ilmanvaihdon kanssa kantsii myös katsoa ettei sotke olemassa olevaa ilmanvaihtoa. Jos muussa talossa on painovoimainen ilmanvaihto niin rako kynnyksen alle ja reikä seinään toimii. Jos tila ei tule nukkumakäyttöön vaan harrastus tai varastotilaksi niin ei välttämättä tarvitse reikää ulos. Muussa tapauksessa suosittelen reikää seinään koska yläpohjassa on useasti paljon epäpuhtauksia.

Mites tuo tilaan kulku, tuleeko uusi ovi tuohon seinään joka on taloa vasten? Ilmeisesti vanha ovi varastoon on ulospäin, eli ovi pitää joko poistaa tai vaihtaa lämpöeristettyyn oveen.

 

[HarriK]

Tilaa suunnitelma jostain insinööritoimista, jos et halua talon energialuokkaa paria pykälää alaspäin.

Miten erillisen kylmän varaston lämpöeristäminen vaikuttaa talon energialuokkaan millään tavalla? Eihän tuota pakko ole lämmitellä jos haluaa säästää sähköä ja sen jälkeen ollaan lähtötilanteessa.

Hyvältä vaikuttaa suunnitelma. Voit käyttää kingspan levyä jolla saat pienemmällä eristepaksuudella saman eristävyyden kuin finnfoamilla. Ulkovuorauksen pitää päästä tosiaan tuulettumaan eli tuuletusraon pitää olla alhaalta ja ylhäältä auki ulkoilmaan. Kannattaa koittaa tutkia onko lattiassa ennestään lämmöneristys, esim. poraamalla reikä ja kattomalla nouseeko eristesilppua.

Jos eristät lattian päälle niin lattia nousee aika reilusti ja tulee ikävä kynnys, ellei laatta satu olemaan valmiiksi matalammalla kuin muut huoneet. Ilmanvaihdon kanssa kantsii myös katsoa ettei sotke olemassa olevaa ilmanvaihtoa. Jos muussa talossa on painovoimainen ilmanvaihto niin rako kynnyksen alle ja reikä seinään toimii. Jos tila ei tule nukkumakäyttöön vaan harrastus tai varastotilaksi niin ei välttämättä tarvitse reikää ulos. Muussa tapauksessa suosittelen reikää seinään koska yläpohjassa on useasti paljon epäpuhtauksia.

Mites tuo tilaan kulku, tuleeko uusi ovi tuohon seinään joka on taloa vasten? Ilmeisesti vanha ovi varastoon on ulospäin, eli ovi pitää joko poistaa tai vaihtaa lämpöeristettyyn oveen.

En tainnut tarpeeksi selkeästi selittää mikä tuossa oli tavoitteena. Varasto pysyy siis edelleen erillisenä ulkovarastona joka nyt vain sattuu olemaan talon seinässä kiinni, itse talon seinään ei puhkota reikiä tai muokata millään tavalla. Nykyinen varaston ulko-ovi on jo lämpöeristetty (oletan paloturvan takia) ja säilyy kulkureittinä tuonne. Ilmanvaihto varastossa on ihan oma erillinen kokonaisuutensa.
Välikatolla tarkoitin varaston ja autokatoksen yllä olevaa ja vesikaton alla olevaa ilmatilaa joka on käytännössä ulkoilmaa koska autokatoksessa ei ole edes tiivistä laudoitusta katossa. Itse vesikatto jatkuu talon reunalta ja kattaa myös autokatoksen ja varaston, mutta talon ulkoseinä ja eristykset jatkuvat vesikattoon asti, eli varaston "välikatto" on täysin erillään talon vastaavasta.

 

[ZZRX]

Miten erillisen kylmän varaston lämpöeristäminen vaikuttaa talon energialuokkaan millään tavalla? Eihän tuota pakko ole lämmitellä jos haluaa säästää sähköä ja sen jälkeen ollaan lähtötilanteessa.


En tainnut tarpeeksi selkeästi selittää mikä tuossa oli tavoitteena. Varasto pysyy siis edelleen erillisenä ulkovarastona joka nyt vain sattuu olemaan talon seinässä kiinni, itse talon seinään ei puhkota reikiä tai muokata millään tavalla. Nykyinen varaston ulko-ovi on jo lämpöeristetty (oletan paloturvan takia) ja säilyy kulkureittinä tuonne. Ilmanvaihto varastossa on ihan oma erillinen kokonaisuutensa.
Välikatolla tarkoitin varaston ja autokatoksen yllä olevaa ja vesikaton alla olevaa ilmatilaa joka on käytännössä ulkoilmaa koska autokatoksessa ei ole edes tiivistä laudoitusta katossa. Itse vesikatto jatkuu talon reunalta ja kattaa myös autokatoksen ja varaston, mutta talon ulkoseinä ja eristykset jatkuvat vesikattoon asti, eli varaston "välikatto" on täysin erillään talon vastaavasta.

Sitten ei mitään ongelmaa pitäisi olla, laita pyöreä säädettävä tuuletusräppänä oveen ja puhkaise ylös se poistoilma-aukko.

 

[Zigh]

Speksit: Tämänhetkinen muutaman neliön koppero on yhdeltä seinältään kiinni talossa, eli tavallaan lämmin seinä

Kyllähän tuokin on kylmä seinä kun se on ilmeisesti talon ulkoverhoilua. Siihen jää kylmäsilta jos sitä ei jotenkin eristämällä katkaise. Voi toki toimia kohtuullisesti ilman toimenpiteitä etenkin jos siellä varastossa ei mitään yli 10 asteen lämpöjä tarvitse pitää - riippuu myös paljon ulkoverhoilun materiaalista (tiili/puu/?).

 

[HarriK]

Kyllähän tuokin on kylmä seinä kun se on ilmeisesti talon ulkoverhoilua. Siihen jää kylmäsilta jos sitä ei jotenkin eristämällä katkaise. Voi toki toimia kohtuullisesti ilman toimenpiteitä etenkin jos siellä varastossa ei mitään yli 10 asteen lämpöjä tarvitse pitää - riippuu myös paljon ulkoverhoilun materiaalista (tiili/puu/?).

Erittäin hyvä pointti, pitää avata kipsilevyt sieltäkin puolelta ennen kuin alkaa askartelemaan ja katsoa mitä löytyy. Mutta eiköhän siellä joka tapauksessa ainakin ilmarako ole kun varasto on alunperin kylmäksi rakennettu eli kannattaisi eristää sekin seinä.
Talossa on puurunko+tiiliverhoilu, mutta en ole täysin varma onko tiiltä tuon varaston seinän takana vai onko säästetty ja jätetty laittamatta (hyvin todennäköistä).

Ajattelin heivata tuonne metelöivää serveriä ja muuta elektroniikkaa humisemaan, joten lämpötavoite on lähempänä 15C kuin 10C.

 

[SandWiz]

Olisi tarkoitus muuntaa kylmävarasto lämpimäksi. Sain allaolevan suunnitelman aikaan kun vähän kaivelin netistä ohjeistusta, mutta mieltä rauhoittaisi jos joku oikeasti osaava kommentoisi että olenko oikeilla jäljillä.

Speksit: Tämänhetkinen muutaman neliön koppero on yhdeltä seinältään kiinni talossa, eli tavallaan lämmin seinä, muut kolme sivua ulkolaudoituksella ja tuplakipsilevyä sitten sisäseinät. Lattia betonia, en ole ihan varma onko se suoraan hiekan päällä vai onko alla jotain eristystä. Varasto on myös autokatoksen päädyssä, ilmeisesti paloturvallisuusmääräysten takia juurikin nuo tuplakipsilevyt.

Meneekö kovin pahasti pieleen jos lyön pystypuiden väliin niin paksua polyuretaanilevyä (FinnFoam tjsp.) kuin mahtuu noille kolmelle kylmälle seinälle, toki jonkinmoisen tuuletusraon (sentti tai pari?) jättäen tuonne ulkolaudoituksen puolelle. Lattialle betonin päälle polyuretaanilevyä ja sitten jotain laminaattia. Kopin kattoon myös polyuretaanilevyä. Välit tilkitään uretaanivaahdolla ja lopuksi kopin sisäseinille kipsilevyt takaisin. Käsittääkseni erillistä kosteusmuovitusta tms. ei pitäisi tarvita noiden uretaanilevyjen kanssa kun ovat jo sen verran tiiviitä.

Tuuletusta varten oven alareunassa on jo aukko, eristyksen jälkeen toinen tuuletusaukko ylös seinään tai mieluummin suoraan kopin katon kautta ulos tuohon "välikatolle" niin ei tarvitse rei'ittää ulkolautoja. Vai pitääkö tuuletusaukko olla seinässä ja kaato ulospäin mahdollisen kondension takia?

Seinissä tuskin on ongelmaa kun tosiaan vain huolehtii, että ilmarako jää sekä alhaalta, että ylhäältä auki ulkoilmaan. Lattia taas jos on ilman lämpöeristeitä ja asianmukaisia kapillaarikatkoja niin sen eristäminen sisäpuolelta on melkoinen riskirakenne. Tuollainen eristämätön maanvarainen laattaa kerää maasta kosteutta ja sellainen kuivuu luontaisesti sisäänpäin, sitä kuivumista ei saa missään nimessä estää eli jo pelkkä laminaatti on väärä materiaali tuollaisen pintamateriaaliksi. Jos taas eristeet löytyy oikeaoppisesti laatan alta niin silloin koko lisäeristäminen on turhaa.

 

[Mikkos]

Osaako joku sanoa missä hinnoissa mahtaisi liikkua pytyn ja viemärin siirtäminen?
Meillä -92 omakotitalo ja siinä pikkuvessa on suunniteltu päin persettä. Joskus sitten remontin yhteydessä tekis mieli kääntää pyttyä 90 astetta ja siirtää puolimetriä.
Betonilattia ja muoviputket. Eli pitäis lattia piikata auki ja siihen loppuu mun tietäminen. Mutta nyt olis hakusessa pelkkä pytyn siirto viemäritöineen.. olis mukava ku jotain budjettia osais laskea. Ja kylppärissä mahdollisesti sama juttua kylppäri/saunarempan yhteydessä.

 

[ZZRX]

Osaako joku sanoa missä hinnoissa mahtaisi liikkua pytyn ja viemärin siirtäminen?
Meillä -92 omakotitalo ja siinä pikkuvessa on suunniteltu päin persettä. Joskus sitten remontin yhteydessä tekis mieli kääntää pyttyä 90 astetta ja siirtää puolimetriä.
Betonilattia ja muoviputket. Eli pitäis lattia piikata auki ja siihen loppuu mun tietäminen. Mutta nyt olis hakusessa pelkkä pytyn siirto viemäritöineen.. olis mukava ku jotain budjettia osais laskea. Ja kylppärissä mahdollisesti sama juttua kylppäri/saunarempan yhteydessä.

Etäisyyksistä riippuu aika paljon minkä verran täytyy liikutella. Jos lyhyt matka niin tuskin on kovin iso homma, mut jos puhutaan yli 2m siirroista niin voi olla ja hankalampaakin (lähinnä pidempi piikkausmatka ja viemärin kaatojen riittäminen). lattialämmityshän siirrossa tuhoutuu (jos sellainen löytyy ennestään) joka nostaa hintaa eniten. Karkeesti veikkaisin että jos pikkuvessa on tyyliin 1,5m x 1,5m eikä lattialämmitystä ole niin siirrolle voi laskea 1000€ hintaa. Jos lattialämmitys täytyy rakentaa uusiksi niin hintaan lisää 500-1000€ riippuen. Siirrot luonnollisesti osana isompaa remonttia jossa uusitaan kaikki pinnat.

 

[Mikkos]

Etäisyyksistä riippuu aika paljon minkä verran täytyy liikutella. Jos lyhyt matka niin tuskin on kovin iso homma, mut jos puhutaan yli 2m siirroista niin voi olla ja hankalampaakin (lähinnä pidempi piikkausmatka ja viemärin kaatojen riittäminen). lattialämmityshän siirrossa tuhoutuu (jos sellainen löytyy ennestään) joka nostaa hintaa eniten. Karkeesti veikkaisin että jos pikkuvessa on tyyliin 1,5m x 1,5m eikä lattialämmitystä ole niin siirrolle voi laskea 1000€ hintaa. Jos lattialämmitys täytyy rakentaa uusiksi niin hintaan lisää 500-1000€ riippuen. Siirrot luonnollisesti osana isompaa remonttia jossa uusitaan kaikki pinnat.

Kiitos vastauksesta. Joo pikkuvessan pytty olis tarkoitus kääntää samassa yhteydessä kun se sitten rempataan. Lattialämppäriä siellä ei ole.
Kylppärissä on lattialämppäri ja pytty olis tarkoitus siirtää rempan yhteydessä kun alkuperäinen on vuodelta -92 joten alkaa olla käyttöiän lopussa.. kun nyt jokusen vuoden vielä kestäis että sais rahaa kunnon remppaan. Pitää siirtää pytty ja suihku ja puhkaista saunasta reikä hormiin puukiukaalle (hormi on onneks olemassa, reikä vaan pitäis tehä ja kiukas asentaa).

 

[HarriK]

Seinissä tuskin on ongelmaa kun tosiaan vain huolehtii, että ilmarako jää sekä alhaalta, että ylhäältä auki ulkoilmaan. Lattia taas jos on ilman lämpöeristeitä ja asianmukaisia kapillaarikatkoja niin sen eristäminen sisäpuolelta on melkoinen riskirakenne. Tuollainen eristämätön maanvarainen laattaa kerää maasta kosteutta ja sellainen kuivuu luontaisesti sisäänpäin, sitä kuivumista ei saa missään nimessä estää eli jo pelkkä laminaatti on väärä materiaali tuollaisen pintamateriaaliksi. Jos taas eristeet löytyy oikeaoppisesti laatan alta niin silloin koko lisäeristäminen on turhaa.

Kiitos varoituksesta, täytyy selvitellä tuon lattian tilanne ennen jatkamista. Muilta osin tämä projekti alkaakin olla selvillä, kiitokset vastanneille.

 

[Kvarkki]

Melkein lähtisin siitä, että jätät sen lattian eristämättä ensin ja katsot mihin lämpötilat päätyy...

 

[HarriK]

Joo sitäpä tässä mietiskelin vaihtoehtona, reilu 10v vanha talo niin voisi toivoa että siellä on ainakin jotain routaeristettä vähän auttamassa.

 

[Greenlandi]

Pitäisi sahata keittiön laminaattityötasoon reikä keittotasolle ja tiskialtaalle, ja mietityttää kuinka varovasti tasoa pitää leikkauksen jälkeen käsitellä. Jos esim keittotason aukon kohdalle jää vain 5 senttiä tuota tasoa molemmin puolin, niin kuinka helposti tuollainen menee nostaessa poikki tuosta aukon paikkeilta?

 

[Kvarkki]

Riippuu paljon siitä materiaalin paksuudesta ja laadusta sekä miten pitkästä kappaleesta on kyse. Jos se on "hinnat alkaen" levy, joka on ohut, höttöä ja pitkä, niin helpostihan se menee poikki. Jos siis nostaa siten, että levy taipuu tason suunnassa. Käytännössä normaalilla käsittelyllä järkeä käyttäen tuskin se rikki menee, eihän niin heikko kestäisi normaalia käyttöäkään...

 

[glhf]

Onko kellään kokemusta rouheasta sementtipinnasta kylppärissä? Ajattelin mikrosementtiä yhden huonokuntoisen kylppärin pinnoitukseen, mutta toisaalta tykkään myös rouheammasta lookista niin kuinkakohan toimisi jos esim. laittaisi vain esim. saneerauslaastilla pinnat (laattojen päälle)? Kaivon kanssa täytyy varmaan askarrella jokin korotusrengas-systeemi.

 

[Raumaster]

Jätin emännän yksin päiväksi kämpälle niin sehän kisko lasikuitutapetit olkkarista helevettiin ja niistä jäi semmonen "paperi" pinta kipsilevyihin. suihkupullolla kastelee reippaasti ja lastalla krapaa niin lähtee mutta aivan tautinen työmaa. Olisko vinkkiä millä hommaa sais nopeutettua yhtään?

 

[Sande_]

Jätin emännän yksin päiväksi kämpälle niin sehän kisko lasikuitutapetit olkkarista helevettiin ja niistä jäi semmonen "paperi" pinta kipsilevyihin. suihkupullolla kastelee reippaasti ja lastalla krapaa niin lähtee mutta aivan tautinen työmaa. Olisko vinkkiä millä hommaa sais nopeutettua yhtään?

saneerauskipsilevyä päälle vaan, säästää hermoja aika paljon

 

[juu-zo]

Jätin emännän yksin päiväksi kämpälle niin sehän kisko lasikuitutapetit olkkarista helevettiin ja niistä jäi semmonen "paperi" pinta kipsilevyihin. suihkupullolla kastelee reippaasti ja lastalla krapaa niin lähtee mutta aivan tautinen työmaa. Olisko vinkkiä millä hommaa sais nopeutettua yhtään?

Rehellinen vastaus, ei millään.
Lasikuitutapetin kanssa vaihtoehdot on:
-ylikittaus vanhojen päälle
-vanhojen pois repiminen ja ylikittaus
-tasoitetapetti
-saneerauskipsilevy

Itsekin revittiin vanhat pois ja ylikitattiin koko seinä. Meillä tosin vanhat lasikuitutapetit lähti kohtuu pienellä repimisellä pois. Aika tapauskohtasta miten ne sattuu irtoilemaan seiniltä.

 

[weebee]

Onko kellään kokemusta rouheasta sementtipinnasta kylppärissä? Ajattelin mikrosementtiä yhden huonokuntoisen kylppärin pinnoitukseen, mutta toisaalta tykkään myös rouheammasta lookista niin kuinkakohan toimisi jos esim. laittaisi vain esim. saneerauslaastilla pinnat (laattojen päälle)? Kaivon kanssa täytyy varmaan askarrella jokin korotusrengas-systeemi.

Oletkos ajatellut miten tuollaiset pinnat puhdistetaan, kun alkaa olla käyttöä takana? Kun ihan peruskiiltävistä laatoistakin saa jynssätä melkoisella hommalla kalkit ym. pesuainejäämät pois.

 

[Jebaus]

Mikrosementissä ei kyllä tosiaan mitään muuta hyvää ole kun ulkonäkö, jos siitä tykkää (sisustuslehdissä tykkää 50%, livenä 5%).
Vaikea pitää puhtaana, herkkä halkeilulle, kulutukselle ja rakenteiden elämiselle vs laatta tai vaikka muovimatto. Haastava korjata ja työläs uusia.
On tullut vastaan myös useampi taloyhtiö (kaikki kolme) jotka tuon käytön ovat kieltäneet vedoten vesieristyksen kestävyyteen.

 

[Tuplis]

30v vanhoihin syöksytorvi in pitäisi saada hassua jatkoa ettei vedet lennä kaatosateella kaivosta yli. Nyt siis n. 50cm korkeudella.

Vinkkejä? Mitta on ~98x64mm suorakaide ja tuota kokoa ei enää taideta valmistaa...