Kodin rempat(DIY)

[uggeli]

En nyt aivan ymmärrä pääsetkö seinään kiinni reiän molemmin puolin, mutta jos sulla on nyt 30mm viilto ja pääset tekemään siitä pyöreän reiän,jos => Siihen isompi muoviputki (siihen ei vesi juurikaan kondensoidu), josta viet johdot sitten sen tiivistät vaikka palokatko jauheella yms. Pääasia, että saat sen putken ilmatiiviiksi. Kaupan muovikassilla pääsen testaamaan miten putki tiivistyy itseään pienempään reikään (höyrynsulkumuovi on paljon vahvempaa).

Se on siis väliseinän yläkoolaus mistä tulin läpi ylhäältä alas. Sen päällä muovit, villat jne. Alhaalta ei tietysti pääse käsiksi.

 

[venalaine]

Vedin katosta höyrysulun läpi pinon RJ45. Kannattaako muovit tilkitä tarkasti umpeen? Jos millä jollain?

Ei siihen iso reikä jäänyt, pari senttiä.

Jos höyrynsulkua ajattelee, niin se on aika helvetin iso reikä. Siinä ei pitäisi olla minkäänlaisia reikiä. No paras höyrynsuluteippi mitä rahalla saa maksaa noin 15 € per 25 metrin rulla eli asia on halvalla korjattavissa.

Tectis sitko tiivistys- ja läpivientiteippi 586 "Flex"

Höyrynsulkujen limitysten, liitosten ja läpivientien ilmatiiviiseen liittämiseen ja tiivistämiseen.

www.puuilo.fi

 

[juhaa]

Ei pitäisi ei, mutta noin käytännön tasolla, kuinka kriittistä se oikeasti on?

Vähänkin vanhempi ja tuoreempikin talo, mikä ei ole itse tehty, niin varmasti on reikiä vaikka kuinka paljon.

 

[venalaine]

Ei pitäisi ei, mutta noin käytännön tasolla, kuinka kriittistä se oikeasti on?

Vähänkin vanhempi ja tuoreempikin talo, mikä ei ole itse tehty, niin varmasti on reikiä vaikka kuinka paljon.

Jos talo pysyy jatkuvasti alipaineisena, on ainoa ongelma mahdollisesti jonkinlaisten epäpuhtauksien tai eristeen hajun tuleminen huoneilmaan. Jos talo valahtaa välillä ylipaineiseksi (esim. kaksikerroksisen talon yläkerta pakkasilla), niin silloin lämmin ja kostea huoneilma virtaa siitä reiästä ulospäin ja voi aiheuttaa kylmän pinnan kohdatessaan kondessiongelmia ja sitä myöten mahdollisesti kosteusvaurion, joskaan tuskin tässä tapauksessa ison.

No kun nyt kuitenkin tiedät, että tällainen heikko kohta on ja HS-teippi on halpaa, niin miksi jättää korjaamatta.

Ja siis kokemuksesta voin sanoa tällaisen suht uuden, mutta ei itse rakennetun talon omistajana, että niinhän niitä reikiä on ja ongelmiahan niistä on tullut.

 

[tietokonerikki]

Ei pitäisi ei, mutta noin käytännön tasolla, kuinka kriittistä se oikeasti on?

Vähänkin vanhempi ja tuoreempikin talo, mikä ei ole itse tehty, niin varmasti on reikiä vaikka kuinka paljon.

Joo en nyt paniikkiin menisi, mutta hyvä ne muovit on mahd. tiiviinä pitää.

Se on siis väliseinän yläkoolaus mistä tulin läpi ylhäältä alas. Sen päällä muovit, villat jne. Alhaalta ei tietysti pääse käsiksi.

Päässenet siihen höyryn sulkuun "kiinni" yläpohjankautta laittaisin itse siihen paikan jossa toi muoviputki menee kunnolla reunat tiivistyen ja paikan koko esim 300+300, veikkaan että se ottaa siihen muoviin adheesiolla kiinni kun puristuu levyä vasten villoja takaisin laittaessasi, tarvittaessa vedät 300x300 reunoille silikonia. Johdotkin samalla tiivistät putkeen (ellei vaadi palomassaa, mietit sitten tehdessäsi tarvitsetko joskus lisää johtoja, silikonia ei ole mikään helppo poistaa putkesta.

Ainakin joskus sähkärit käyttivät Hygrokittiä,

 

[uggeli]

Joo no nyt kun tiedän paremmin, niin ehdottomasti käyn hakemassa tota HS teippiä ja laitan sen umpeen mahdollisimman hyvin. Ois se muutenkin tullut tehtyä, mutta valinta ois varmaan ollut vain jesari.
Näinköhän tuo tulee olemaan se pahin vuoto tässä 80-luvun tönössä...

Ihan vaan pohdintaa, en aio toteuttaa, oisko mitään haittaa laittaa tällainen T putki siihen. Massaa nyt asennettavat johdon täysin umpeen, mutta jättää tuohon päälle toisen haaran minkä tulppaa/liimaa kevyesti ympeen.
Siitä vois sitten halutessaan joku joskus tehdä toisen vedon poistamalla tulpan ja tipauttamalla vaan johtoa alaspäin.
Eipä ne osanneet nämäkään 80-luvulla ennustaa puhelinpistokkeita laittaessa, että joku vois joskus repiä ne pois ja työntää pari kuparia lisää tilalle...

 

[tietokonerikki]

Mistä päättelet, että toi HS teippi on parempi kuin Jesari? Onkos sitä käytetty yli 30-vuotta?
Toi -T haara, varmistaisin ainakin, että sen tukkimiessa ei synny siihen kastepistettä (vesihöyry tiiivistyy ensimmäiseen kylmään pintaan).

 

[puik]

Jesari irtoo paljon lyhyemmässäkin ajassa.

Meillä oli iv-putkien läpivienti tiivistämättä ja ainakin 10cm rakoa ympärillä 15v talossa. Ilmeisesti normisettiä. Silmämääräisesti villat saattoi olla vähän tummempaa pienellä alueella. Haistamalla en huomannut eroa. Lopulta en viitsinyt viedä testiin, vähän vaihdoin. Teippasin umpeen. Varmaan lisää löytyisi jos etsisi.

 

[tietokonerikki]

Jesari irtoo paljon lyhyemmässäkin ajassa.

Meillä oli iv-putkien läpivienti tiivistämättä ja ainakin 10cm rakoa ympärillä 15v talossa. Ilmeisesti normisettiä. Silmämääräisesti villat saattoi olla vähän tummempaa pienellä alueella. Haistamalla en huomannut eroa. Lopulta en viitsinyt viedä testiin, vähän vaihdoin. Teippasin umpeen. Varmaan lisää löytyisi jos etsisi.

Kauankos se HS teippi kestää (kinnityspinnatkin vaikuttavat(? Villa kyllä kuivuu eikä sen pitäisi juuri kastepistettä muodostaa. Se tummunut kohta villassa yleensä kertoo, että siitä on päässyt ilmaa läpi (kerää pölyä). "Suurin" ongelma lienee se lämpöhäviö?

 

[puik]

Kauankos se HS teippi kestää (kinnityspinnatkin vaikuttavat(?

Ei tietoa, muttei varmasti ikuisesti. 4v jälkeen teippauksissa ei vielä vikaa. Aluskatteen läpivientiä jouduin samalla korjaamaan. Iv-putkieristeitä oli jesarilla yritetty teippailla. Aika ruman näköistä kun irronneita teippejä roikkui.

 

[ZZRX]

Jesari ei kyllä kestä mitään, eikä taida oikeat iv-miehetkään käyttää enään perus halppis-jesaria tiivistyksiin. Noissa höyrynsulkuteipeissäkin on myös isoja eroja. Sitkon teipit on testattu että niille on annettu tuo 50-vuoden kesto, mutta jos käyttää noita havempii korvikkeita niin melkeen ainahan ne ainakin irtoaa ennemmin tai myöhemmin. Talvella ei myöskään pidä teippailla mielellään kun höyrynsulun pintaan muodostuu helposti kastepiste jolloin teipit vaan rapisee pois. Paras olis toki jos sais jonkun tuen teipin päälle ettei pääse irtoo, mutta harvoinhan tuollaista vaihtoehtoa on. Olennaista on kuitenkin se että kun teippaa muovit yhteen niin pinnat on putsattu huolella pölystä (esim kosteella rätillä pyyhkäsee pinnat ennen liimausta ja antaa kuivua) ja jos yläkautta teippaa niin kahtoo ettei vaan puhallusvillaa pääse väliin. Voi vaikuttaa dramaattisesti kestoon jos välissä on kuraa jo valmiiksi.

https://www.k-rauta.fi/tuote/tiivistysteippi-sitko-flex-hoyrynsulkuteippi-50mmx25m/6418947075236
Tuon näköinen teippi siis on se paras ja oikea tapa tiivistää.

 

[Mikkos]

Jesari ei kyllä kestä mitään, eikä taida oikeat iv-miehetkään käyttää enään perus halppis-jesaria tiivistyksiin. Noissa höyrynsulkuteipeissäkin on myös isoja eroja. Sitkon teipit on testattu että niille on annettu tuo 50-vuoden kesto, mutta jos käyttää noita havempii korvikkeita niin melkeen ainahan ne ainakin irtoaa ennemmin tai myöhemmin. Talvella ei myöskään pidä teippailla mielellään kun höyrynsulun pintaan muodostuu helposti kastepiste jolloin teipit vaan rapisee pois. Paras olis toki jos sais jonkun tuen teipin päälle ettei pääse irtoo, mutta harvoinhan tuollaista vaihtoehtoa on. Olennaista on kuitenkin se että kun teippaa muovit yhteen niin pinnat on putsattu huolella pölystä (esim kosteella rätillä pyyhkäsee pinnat ennen liimausta ja antaa kuivua) ja jos yläkautta teippaa niin kahtoo ettei vaan puhallusvillaa pääse väliin. Voi vaikuttaa dramaattisesti kestoon jos välissä on kuraa jo valmiiksi.

https://www.k-rauta.fi/tuote/tiivistysteippi-sitko-flex-hoyrynsulkuteippi-50mmx25m/6418947075236
Tuon näköinen teippi siis on se paras ja oikea tapa tiivistää.

Nyt kun on jesarista puhetta niin me avattiin juuri -92 talon sisäkatto ja siellä on vähän säädetty jesarin kanssa kun tullu vähän vekkejä. Eli tähän kuntoon menee tässä ajassa:

 

[Kvarkki]

Sitko Flex pitää kyllä ihan hulluntavalla johonkin hyvälaatuiseen jesariin nähden.

 

[Boulder]

Sitkon liima on ihan jäätävää liisteriä. Paikkailin kerran höyrysulkua kun iv-kone oli pois paikaltaan uuden koneen asennuksen yhteydessä. Sai olla tarkkana, ettei tarttunut väärään kohtaan kun kurotteli hankaliin paikkoihin. Ei ole ihme, jos kestää ainakin 50 vuotta.

 

[tietokonerikki]

Nyt kun on jesarista puhetta niin me avattiin juuri -92 talon sisäkatto ja siellä on vähän säädetty jesarin kanssa kun tullu vähän vekkejä. Eli tähän kuntoon menee tässä ajassa:

li

Hyvä kuva näkee, että
-teippi kestää tossa kiinni 30-vuotta, jos siihen ei kohdistu rasitusta
-ilmavuoto ei näytä tossä villaa vahingoittaneen ( ei sen pitäisikään, villa päästää kosteuden läpi)
-höyrynsulkumuovia (toimivaa) oli tuolloinkin läpinäkyvänä, silloin sai jo nykään "standardiksi?" muodostunutta sinisistä muovia.
- paljon noita on missä surutta muoviin tehtiin "reikiä"

Noi 50-vuoden lupaukset kestosta, ennen oikeasti käytännönolosuhteissa tapahtuvaa näyttöä, jättäisin arvausten varaan. Siksi kyselin niitä käyttökokemuksia, myyntimiehet kyllä ovat vuosien saatossa lupailleet kaikenlaista.
Riittävä limitys ja jatkot koolausten kohdille ollee se varmin tapa, jos parempaa näyttöä ei ole.

Nyt kun/jos on auki, tohon laitat 50mm? min.villan näillä energiahinnoilla voi olla ihan kannattavaakin ("kattolevyt" kunnolla kiinni), tosta näkee että siihen syntyy vähän painetta varsinkin jos yläpuolella liikutaan.

 

[Mikkos]

Hyvä kuva näkee, että
-teippi kestää tossa kiinni 30-vuotta, jos siihen ei kohdistu rasitusta
-ilmavuoto ei näytä tossä villaa vahingoittaneen ( ei sen pitäisikään, villa päästää kosteuden läpi)
-höyrynsulkumuovia (toimivaa) oli tuolloinkin läpinäkyvänä, silloin sai jo nykään "standardiksi?" muodostunutta sinisistä muovia.
- paljon noita on missä surutta muoviin tehtiin "reikiä"

Noi 50-vuoden lupaukset kestosta, ennen oikeasti käytännönolosuhteissa tapahtuvaa näyttöä, jättäisin arvausten varaan. Siksi kyselin niitä käyttökokemuksia, myyntimiehet kyllä ovat vuosien saatossa lupailleet kaikenlaista.
Riittävä limitys ja jatkot koolausten kohdille ollee se varmin tapa, jos parempaa näyttöä ei ole.

Nyt kun/jos on auki, tohon laitat 50mm? min.villan näillä energiahinnoilla voi olla ihan kannattavaakin ("kattolevyt" kunnolla kiinni), tosta näkee että siihen syntyy vähän painetta varsinkin jos yläpuolella liikutaan.

Emmä uskalla tonne mitään lisäillä. Homehtuu pian koko torppa.

 

[tietokonerikki]

Emmä uskalla tonne mitään lisäillä. Homehtuu pian koko torppa.

Sulla on melkoisella varmuudella ton höyrynsulun päällä ainakin 200mm villaa (luultavammin 300-400). Ei siinä silloin mitää ongelmaa pitäisi tulla, noin on tehty paljon useita vuosikymmeniä.

Tohon sun tiiliverhoiltuun puutaloon sen verran, että jos se on oikein tehty siellä alla on tuuletusrako ja sisäpuolella kunnon lämmöneristys ja tiilissä reikiä (lämmöneristeenä). Siinä ollaan samaa mieltä, että se lämpö ei varastoidu rakenteeseen samoin kuin täysitiilitalossa. Kesällä tiiliverhoiltu talo "kestää" päivän pari hellettä siten se kyllä menee ns. läpi talon vaikka siinä olisikin toimiva tuuletusrako. Sitä en tiedä on kosta tehty jotain tarkempaa tutkimusta.

 

[Mikkos]

Sulla on melkoisella varmuudella ton höyrynsulun päällä ainakin 200mm villaa (luultavammin 300-400). Ei siinä silloin mitää ongelmaa pitäisi tulla, noin on tehty paljon useita vuosikymmeniä.

Tohon sun tiiliverhoiltuun puutaloon sen verran, että jos se on oikein tehty siellä alla on tuuletusrako ja sisäpuolella kunnon lämmöneristys ja tiilissä reikiä (lämmöneristeenä). Siinä ollaan samaa mieltä, että se lämpö ei varastoidu rakenteeseen samoin kuin täysitiilitalossa. Kesällä tiiliverhoiltu talo "kestää" päivän pari hellettä siten se kyllä menee ns. läpi talon vaikka siinä olisikin toimiva tuuletusrako. Sitä en tiedä on kosta tehty jotain tarkempaa tutkimusta.

Lisätty villaa, pitäis olla 40-50cm. Ei pitäis obgelmia tulla juu mutta en luota siihen. Pitäis olla joku ammattilainen laittamassa ja nimi alle jos torppa homehtuu.

 

[tietokonerikki]

Lisätty villaa, pitäis olla 40-50cm. Ei pitäis obgelmia tulla juu mutta en luota siihen. Pitäis olla joku ammattilainen laittamassa ja nimi alle jos torppa homehtuu.

Vastaanpa tähän näin. Hyvin moni ammattilainen on noin tehnyt itselleenkin ja on asunut/asuu tekemässään talossa onnellisena, paitsi nyt luulen monia harmittavan tämä valtioiden sallima (vaiko haluama, tuloja myös valtiolle) energialla rahastus. Ei tosta kyllä sulla enää kaukeasti energiaa läpi pitäisi mennä K-arvo (nykyisin U-arvo) alle 0,1

 

[Mikkos]

Vastaanpa tähän näin. Hyvin moni ammattilainen on noin tehnyt itselleenkin ja on asunut/asuu tekemässään talossa onnellisena, paitsi nyt luulen monia harmittavan tämä valtioiden sallima (vaiko haluama, tuloja myös valtiolle) energialla rahastus.

Nyt en oikein ymmärtänyt. Tehnyt miten itselleen miten ja elänyt onnellisena ja miten energian rahastus liittyy mihinkään?

 

[tietokonerikki]

Nyt en oikein ymmärtänyt. Tehnyt miten itselleen miten ja elänyt onnellisena ja miten energian rahastus liittyy mihinkään?

Sitä, että ainakin he ovat uskoneet teoriaan ja tehneet tuohon tuon 50mm lisäeristyksen höyrynsulun päälle. Valitettavasti keskituloisillakin (joihin useat rakennusmestarit/-inssit ) kuuluvat normaalien menojen jälkeen käteen jäävä osuus oli jo viime vuonna niin pieni, että 80-90 luvulla heidän tekemänsä talojen nyt tuleva lisäenergiamaksu vetää mielen synkemmäksi ja huoli tulevasta kasvaa.

 

[Kvarkki]

Sitä, että ainakin he ovat uskoneet teoriaan ja tehneet tuohon tuon 50mm lisäeristyksen höyrynsulun päälle. Valitettavasti keskituloisillakin (joihin useat rakennusmestarit/-inssit ) kuuluvat normaalien menojen jälkeen käteen jäävä osuus oli jo viime vuonna niin pieni, että 80-90 luvulla heidän tekemänsä talojen nyt tuleva lisäenergiamaksu vetää mielen synkemmäksi ja huoli tulevasta kasvaa.

Siis yritätkö nyt selittää, että höyrysulun (väärälle) sisäpuolelle pitäis jotain eristettä pukata ja tietentahtoen rakentaa riskirakenne kärpäsenpaskan kokoisen energiansäästön nimissä? Eiköhän se 40-50 cm villaa siellä oikealla puolella ole jo vähintäänkin tarpeeksi.

 

[Jims]

Eihän tuossa @Mikkos :in tapauksessa kannata tehdä muuta, kuin teipata höyrynsulkumuovit kuntoon kunnon teipillä ja lätkiä uudet kattopaneelit paikoilleen.

Ei mitään lisäeristyksiä keräämään kosteutta höyrynsulun väärälle puolelle, mielummin vaikka lisää puhallusvillaa kattoon, jos haluaa jotain tehdä.

 

[lelfonso]

Siis yritätkö nyt selittää, että höyrysulun (väärälle) sisäpuolelle pitäis jotain eristettä pukata ja tietentahtoen rakentaa riskirakenne kärpäsenpaskan kokoisen energiansäästön nimissä? Eiköhän se 40-50 cm villaa siellä oikealla puolella ole jo vähintäänkin tarpeeksi.

On ihan ok laittaa joku max. ~neljäsosa rakenteen eristemäärästä höyrynsulun sisäpuolelle. Tolleenhan esim. moni talopakettitoimittaja tekee ulkoseinät (150mm + 50mm eriste). Eipähän taulukoukuilla ym. puhkota höyrynsulkua niin helposti.

Siihen en ota kantaa että olisiko lisäeristys mitenkään järkevää tuossa Mikkos:n tapauksessa, mutta ei sillä todennäköisesti mitään homeongelmia aiheuteta.

 

[valexi]

On ihan ok laittaa joku max. ~neljäsosa rakenteen eristemäärästä höyrynsulun sisäpuolelle. Tolleenhan esim. moni talopakettitoimittaja tekee ulkoseinät (150mm + 50mm eriste). Eipähän taulukoukuilla ym. puhkota höyrynsulkua niin helposti.

Eikö tuohon olisi parempi laittaa finnfoam levyt noiden koolausten väliin ja uretaanilla reunat tiiviiksi?

 

[ississ]

Varmaan kaikissa sähköjohdot kulkee sen sisemmän villan ja sisäseinälevyn välissä, paljon hankalampi toteuttaa foamilla kuin villalla.

 

[ZZRX]

On ihan ok laittaa joku max. ~neljäsosa rakenteen eristemäärästä höyrynsulun sisäpuolelle. Tolleenhan esim. moni talopakettitoimittaja tekee ulkoseinät (150mm + 50mm eriste). Eipähän taulukoukuilla ym. puhkota höyrynsulkua niin helposti.

Siihen en ota kantaa että olisiko lisäeristys mitenkään järkevää tuossa Mikkos:n tapauksessa, mutta ei sillä todennäköisesti mitään homeongelmia aiheuteta.

Se on hieman eri asia laittaa uuteen rakenteeseen se lisäeriste kuin johonkin vanhaan taloon johon sitä ei ole alunperinkään suunniteltu. Muistaakseni se 50mm lisäeriste vaatii että on vähintään 200mm villapaksuus höyrynsulun toisella puolella, mahdollisimman ehjän höyrynsulun sekä koneellisen ilmanvaihdon. Ilman noita edellämainittuja juttuja voi tulla yllättäviä ongelmia. Lisäksi se 50mm lisävilla tehdään seiniin eikä kattoon, koska katossa ne lisävillat saa helposti sinne kasan päälle yläpohjaan jolloin ei ole mitään syytä alkaa väkisin tunkee sinne koolauksen väliin missä ne villat ei edes pysy kovinkaan hyvin ilman lisätuentaa. (vaikea toteuttaa ylipäätään.)

 

[tietokonerikki]

Siis yritätkö nyt selittää, että höyrysulun (väärälle) sisäpuolelle pitäis jotain eristettä pukata ja tietentahtoen rakentaa riskirakenne kärpäsenpaskan kokoisen energiansäästön nimissä? Eiköhän se 40-50 cm villaa siellä oikealla puolella ole jo vähintäänkin tarpeeksi.

Kyllä jos sen muovin toisella puolen on esim. 250-300mm min villaa ja sulla on se katto muutenkin auki. Tietenkin, jos uskot että energia ei tulevaisuudessa maksa mitään tai meiltä pakkasen poistuu niin, sitten ei kannata. 400-500 mm tapauksessa sen takaisinmaksuaika ollee aika pitkä, mutta taloissa asutaan usein se 50-vuotta tai pitenpäänkin.
Riskirakenteena en sitä (50mm eristettä) noilla eristepaksuuksilla pidä

 

[Zigh]

Eiköhän se ole aika hemmetin paljon helpompi lisätä sitä villaa yläpohjaan kuin tuohon alapuolelle. Ja joku 50mm on ihan merkityksetön määrä etenkin kun nuo pussittavat muovit painaa sen johonkin max 20mm paksuuteen.

 

[tietokonerikki]

Eiköhän se ole aika hemmetin paljon helpompi lisätä sitä villaa yläpohjaan kuin tuohon alapuolelle. Ja joku 50mm on ihan merkityksetön määrä etenkin kun nuo pussittavat muovit painaa sen johonkin max 20mm paksuuteen.

Se on sitten tapauskohtainen asia ja mitä mihinkin mahtuu (yläpohjassa) ja mitä pitää vaikeana, tässä tapauksessa se hyötypaksuus vähän ton pussille menon takia pienenee, mutta jos laitat jäykän min.villa levyn se painaa/pitää ton pussin pienempänä.

 

[ZZRX]

Se on sitten tapauskohtainen asia ja mitä mihinkin mahtuu (yläpohjassa) ja mitä pitää vaikeana, tässä tapauksessa se hyötypaksuus vähän ton pussille menon takia pienenee, mutta jos laitat jäykän min.villa levyn se painaa/pitää ton pussin pienempänä.

Et oo vieläkään selittänyt miks se villa olisi pakko laittaa sinne alapuolelle eikä ylhäällä olevan villan päälle.

 

[tietokonerikki]

Et oo vieläkään selittänyt miks se villa olisi pakko laittaa sinne alapuolelle eikä ylhäällä olevan villan päälle.

Siksi, että "kysyjällä" on katto auki, minusta on helpompi laittaa kovalta lattialta kuin kömpiä ullakolla, jossa voi olla tilaa vain muutamia 10 senttejä. Lisäksi kun "laitat" kovan villan saat noi villan painumisesta johtuvat pussit pois eikä höyrunsulkumuovi jää venytettyyn tilaan. Jos nyt oikein laskin 25snt energiahinnoilla Vantaalla viimevuonna tolla vielä 400 vs 450mm säästää 0,6€/m2 /vuosi. Siitä sitten arvioimaan energianhinnan/lämpötilojen muutos tulevaisuudessa ja se paljonko omalle työlle hintaa laskee. Eli kannattaako tehdä. (toi hyöty 50mm lisäyksestä pienenee, mitä paksumpi nykyinen eristys on)

 

[ZZRX]

Siksi, että "kysyjällä" on katto auki, minusta on helpompi laittaa kovalta lattialta kuin kömpiä ullokolla jossa voi olla tilaa vain muutamia 10 senttejä. Lisäksi kun "laitat" kovan villan saat noi villan painumisesta johtuvat pussit pois eikä höyrunsulkumuovi jää venytettyyn tilaan. Jos nyt oikein laskin 25snt energiahinnoilla Vantaalla viimevuonna tolla vielä 400 vs 450mm säästää 0,6€/m2 /vuosi. Siitä sitten arvioimaan energianhinnan/lämpötilojen muutos tulevaisuudessa ja se paljonko omalle työlle hintaa laskee. Eli kannattaako tehdä. (toi hyöty 50mm lisäyksestä pienenee, mitä paksumpi nykyinen eristys on)

Mistä sää tuon muutaman 10ntä senttii keksit? Ei tainnut toi kysyjä tarkentaa missään minkä verran siellä ullakolla sitä tilaa on. Kovaa villaa? Mitä se sellainen on, etkai tarkoita palovillaa?

 

[tietokonerikki]

Mistä sää tuon muutaman 10ntä senttii keksit? Ei tainnut toi kysyjä tarkentaa missään minkä verran siellä ullakolla sitä tilaa on. Kovaa villaa? Mitä se sellainen on, etkai tarkoita palovillaa?

Lähes kaikissa taloissa on toi tilanne (jos siellä on ennestään 400mm) ainakin räystäiden vieressä, en tarkoita palovillaa.
Kovaa villaa käytetään mm. ääntäeristävissä lattiarakenteissa.

 

[ZZRX]

Lähes kaikissa taloissa on toi tilanne (jos siellä on ennestään 400mm) ainakin räystäisen vieressä, en tarkoita palovillaa.
Kovaa villaa käytetään mm. ääntäeristävissä lattiarakenteissa.

Jaa empä ole moisesta kuullut. Ei kuulosta kovin kustannustehokkaalta verrattuna puhallusvillaan. Maksaa varmaan moninverroin ja leikkelyyn käytetty aika melkoinen. Ei tainnu tuolla kysyjällä edes olla koko sisäkatto auki jotta pystyis koko talon sisältäpäin eristämään. Sanoisin kyllä että hänen kannattaa vaan unohtaa koko juttu, paikata reiät ja hoitaa lisäeristys tarvittaessa yläpuolelta niinkuin yleensä toimitaan.

 

[tietokonerikki]

Jaa empä ole moisesta kuullut. Ei kuulosta kovin kustannustehokkaalta verrattuna puhallusvillaan. Maksaa varmaan moninverroin ja leikkelyyn käytetty aika melkoinen. Ei tainnu tuolla kysyjällä edes olla koko sisäkatto auki jotta pystyis koko talon sisältäpäin eristämään. Sanoisin kyllä että hänen kannattaa vaan unohtaa koko juttu, paikata reiät ja hoitaa lisäeristys tarvittaessa yläpuolelta niinkuin yleensä toimitaan.

Joo jokainen tekee omat päätöksensä. Ei sen villan tarvitse olla tasapaksu koko talon matkalla ja silti sen lisääminen vaikuttaa lämmönkulutusta pienentävästi. Mutta ehkä joku saa tästä ajatuksia, vanhoissa rintamamiestaloissa ei edes tota 400mm ole joka paikkaan mahdollista laittaa. Taloja ja tapauksia on niin monenlaisia.

 

[Gaso]

Mikä olisi hyvä vehje muovimaton liimajämien poistoon tasoitteesta? Mielellään ostaisin omaksi kun joutuu remontoimaan vaiheittain. Vuokraus tulisi turhan kalliiksi. Dewaltin kone olisi 300e pintaan: DeWalt DWE4257KT Betonihiomakone 1500W
Vai miten tavallinen 125 mm rälläkkä, timanttilaikka ja pölynkerääjä toimisi? Onko kierrosluvun säätö tarpeellinen? Hiottavaa on 50 m2 verran.
Onko kupari/karbidi/wolfram-kuppilaikka vai timanttilaikka parempi vanhojen mattoliimojen poistossa? Tasoitetta ei tarvitse saada hiottua.

 

[petepeluri]

Ulkopokan ja karmin väli pitäisi tiivistää. Perus tiivistettä vastakkaisille pinnoille koska yksi ei riitä, vai onko parempia ideoita?

 

[stabbulamus]

Ulkopokan ja karmin väli pitäisi tiivistää. Perus tiivistettä vastakkaisille pinnoille koska yksi ei riitä, vai onko parempia ideoita?

Miten tiivistys hoidettu alunperin? Ei toi tiivistäminen mitään tähtitiedettä ole mut jos ikkunavalmistaja on tiedossa ja olemassa niin yleensä heiltä saa ohjeet ylläpitoon ja korjaukseen. Liimapohjalla olevia profiilitiivisteitä löytynee jonnekin 30mm paksuuteen asti ni ei kai se ny niin väljä oo...

 

[kajakkivajakki]

Ulkopoka kuuluukin olla "väljä" tai ainakin tiivisteestä pitää puuttua palaset ilmankierron vuoksi.

 

[petepeluri]

Miten tiivistys hoidettu alunperin? Ei toi tiivistäminen mitään tähtitiedettä ole mut jos ikkunavalmistaja on tiedossa ja olemassa niin yleensä heiltä saa ohjeet ylläpitoon ja korjaukseen. Liimapohjalla olevia profiilitiivisteitä löytynee jonnekin 30mm paksuuteen asti ni ei kai se ny niin väljä oo...

Nyt ei ole mitään, valmistajasta ei tietoa. Rako on 10mm minne tiivisteen saisi piiloon. Perus rautakaupasta ei noin paksua löydy.

 

[petepeluri]

Ulkopoka kuuluukin olla "väljä" tai ainakin tiivisteestä pitää puuttua palaset ilmankierron vuoksi.

Luulisi ulkopokan tiivistämisellä saavan edes muutaman prosentin säästön? Pienet ilmaraot tietysti ylä ja alareunaan. Estäisi samalla melua ja veden pääsyä.

 

[tietokonerikki]

Nyt ei ole mitään, valmistajasta ei tietoa. Rako on 10mm minne tiivisteen saisi piiloon. Perus rautakaupasta ei noin paksua löydy.

Eipä sulla sitten ole paljon vaihtoehtoja, laitat niin kuin aioit kaksi tiivistettä vastakkain ja toivot, että pitää. Ollee kuitenkin parempi kuin ei mitään. Muitat jättää sen pienen ilmankierron Ylä-ja alaosaan

 

[petepeluri]

Eipä sulla sitten ole paljon vaihtoehtoja, laitat niin kuin aioit kaksi tiivistettä vastakkain ja toivot, että pitää. Ollee kuitenkin parempi kuin ei mitään. Muitat jättää sen pienen ilmankierron Ylä-ja alaosaan

Oli se rako pienempi, hankala arvioida sisäpuolelta. Alhaalla tiiviste ei ole aivan reunassa asti veden takia. Täytyy tarkkailla alkaako hikoilemaan, äänet ainakin hiljenivät selvästi.

 

[et328]

Mikä olisi hyvä vehje muovimaton liimajämien poistoon tasoitteesta? Mielellään ostaisin omaksi kun joutuu remontoimaan vaiheittain. Vuokraus tulisi turhan kalliiksi. Dewaltin kone olisi 300e pintaan: DeWalt DWE4257KT Betonihiomakone 1500W
Vai miten tavallinen 125 mm rälläkkä, timanttilaikka ja pölynkerääjä toimisi? Onko kierrosluvun säätö tarpeellinen? Hiottavaa on 50 m2 verran.
Onko kupari/karbidi/wolfram-kuppilaikka vai timanttilaikka parempi vanhojen mattoliimojen poistossa? Tasoitetta ei tarvitse saada hiottua.

Tuollaista Dewalttia käytin osaan lattian hiomisista. Kierrosluvunsäätö on hyvä keksintö, täysillä kierroksilla lähtee pintaa helposti jo liikaa. Saksasta tuon sai taannoin halvemmalla Amazonista. Mukana tullut laikka toimi hyvin liima/huopajämien poistossa, tosin huopajämät tukki välillä pölynkerääjän putken. Aluksi haukuin tuota konetta, mutta olen sillä jo hionut saunan lattiaa, olohuonetta, keittiötä ja sokkelia ja kyllä se on ihan hyväksi ostokseksi osoittautunut.

Kantolaukku on tyhmästi tehty, kone ei sinne mahdu ellei siitä pura noita osia pois (tai muokkaa laukun sisuksia). Ja timanttilaikan irrotus myöskin on huonosti tehty, laikka hirttää kiinni kierteisiin eikä mukana tule sille erillistä avainta vaan pitää itse kehittää jotain. Eikä timanttilaikka taida olla vakiokiinnikkeellä.

Onhan se tuolla hiukan hidasta, minulla oli myöhemmin myös lattianhiomakone ja sillä (muistaakseni kuparilaikalla) hioi hyvin nopeasti alueen puhtaaksi liimasta. Mutta: Dewaltin pölynkerjääjä toimii todella hyvin kun taas tuollainen isompi kone ajoittain nosti paljon pölyä vaikka siinä imukehys olikin ympärillä. Kunnollinen imuri pitää tietysti olla myös.

 

[petepeluri]

Millä tiivistää ikkunankarmista 1mm rako? E tiiviste on liian tiukka.

 

[venalaine]

Edellinen omistaja ilmeisesti tykännyt tuuletella saunaa sadekelillä. Seurauksena kosteusjälkeä alakarmissa ulko ja sisälasin väliin jäävällä osalla. Sauna muuten tosi siisti, niin tekisi mieli laittaa kuntoon. Milläs tekisitte? Hionta varmaankin (mikä hyvä vahvuus?) ja päälle joku aine, mutta mikä?

 

[petepeluri]

Ideoita miten saisi pienennettyä betoseinän läpiviennin ulkopuolelta 150>100mm? Tuossa on siis tuuletusputki.

 

[ississ]

Ideoita miten saisi pienennettyä betoseinän läpiviennin ulkopuolelta 150>100mm? Tuossa on siis tuuletusputki.

Ulkopuolella on varmaan joku venttiili/ritilä?
Jos vain laittaa väliin sopivan kokoisen levyn palan niin reikä pienenee?

 

[petepeluri]

Ulkopuolella on varmaan joku venttiili/ritilä?
Jos vain laittaa väliin sopivan kokoisen levyn palan niin reikä pienenee?

On, mutta puulevy ei taida tykätä kosteasta ilmasta. Mitenhän toimisi 100mm ritilä> peitelevy> tuulensuojalevy> villaa? Vai laittaako villan suoraan peitelevyyn asti?