Kodin rempat(DIY)

Pitääkö tonne laittaa jotain vesieristeitä tai mitää? Jossain semmosenkin näin..
Siis mitä sillä vesieristeellä eristettäisiin? Estettäisiin sadeveden pääsy aiemmin sään armoilla olleeseen betoniin vai estettäisiin maakosteuden nousu niihin laattoihin?
Kai sillä vesieristeellä yritetään saada betoni pysymään kuivempana ja siten pidentämään sen kestoa. Normaali rakennustapa kuitenkin kaikessa ulkorakentamisessa maantiesilloista lähtien.

Mutta silti, ei ehkä terassilla kovin tarpeellista. Meillä on aika monta tuollaista valettua ja päältä laatoitettua pikkuterassia sisäänkäyntien edessä. Vesieristeet sinnekin alunperin on laitettu 90-luvulla, mutta 20 vuodessa käytännössä kaikki eniten sään armoilla olleet laatat olivat korkanneet kokonaan irti ja osin juuri siksi kun se vesieriste oli korkannut. Itse kiinnitin nuo takaisin ilman mitään eristettä juuri tuolla aiemmin mainitulla Weberin Rock Fixilla. Aika näyttää kestääkö paremmin kuin alkuperäinen ratkaisu.
 
Siis mitä sillä vesieristeellä eristettäisiin? Estettäisiin sadeveden pääsy aiemmin sään armoilla olleeseen betoniin vai estettäisiin maakosteuden nousu niihin laattoihin?
Emmä tiiä mutta tässä esmes siitä puhutaan:
Terassien ja parvekkeiden lattioissa vedeneriste on osa vesitiivistä pintarakennetta, joka parantaa laatoituksen kosteuden- ja säänkestävyyttä. Vedeneristeen on oltava myös ulkokäyttöön soveltuva, elastinen, vesihöyryä läpäisevä ja tietenkin pakkasenkestävä
.
 
Puhutaan sellaisista aikaväleistä, että ehkä itse vetäisin suoraan laatat pintaan ilman vedeneristettä ja korjaisin sitten vuosikymmenen päästä jos tarve ilmenee. Säästetyllä rahalla voi nauttia useamman kopan lähetin ulkomailta tuomaa kaljaa siinä laatoituksella.
 
Emmä tiiä mutta tässä esmes siitä puhutaan:
.
En ota kantaa tohon vedenristykseen, mutta huomioi että sileät laatat ovat **lvetin liukkaita kastuessaan saati jäätyessään.
Jos on pakko laittaa, niin karkealla pinnalla/pienikokoisina. Laatat ovat myös pitkään auringossa ollessaan kuumia ja tuntuvat paljaan jalan alla pilvisellä säällä kylmiltä. Puuritilöillä ei ole oikeastaan muuta ongelmaa kuin sateella liukkaus johon auttaa raot/ uritus => Arvannetkin mitä suosittelen :)
 
Minkäslainen homma on ulkopation laatoittamien?
Meillä siis omakotitalossa patio jossa betoni pohja ja edellisillä asukkailla oli siinä ihan vaan puurallit päällä. No nyt me meinattiin vielä rakentaa terassi jatkoksi ja siinä samassa laatoittaa toi pation pätkä kun se ei montaa neliötä ole. Minkäslainen homma se on ja mitä pitää ottaa huomioon kun ulkona laatoitetaan? Ei ole suoraan taivasalla vaan katto päällä mutta kuitenkin ulkona, ei lasituksia jne.

Omassa vastaavassa oli laatat valmiina. Kun terassi uusittiin talon laajennuksen yhteydessä tein uuden terassin betonikikkareen päälle, ovi on sen verran korkealla että mahtui pintalauta ja sen alle 28 koolaus ja jäi sopivasti tilaakin.
Nyt on koko ~84m^2 terassi yhtenäinen ilman laatoitettua osaa.
 
Kai osuu otiskon alle tämä kysymys. Onko kellään heittänyt ouman eh800 sunttia itsekseen täysin auki ja jämähtänyt siihen?
Tänään aamulla vesikierron lattialämmitys ja pari patteria tulikuumana. Pannuhuoneeseen kun menin niin ouman kertoo ulkolämpötilaksi 27 ja veden lämpötilaksi 73astetta. Putket tulikuumia.

Ei auttanut muuta kuin vetää töpseli seinästä ja tämän jälkeen sunttia meni kiinni, tqkqisin täysin auki ja sitten lopuksi täysin kiinni kun lämmitystarvetta ei ollutkaan.

Mistähän mahtoi johtua..pitääkö huolestua. Laite on 2 vuotta vanha ja toiminut normaalisti aiemmin.
 
Kai osuu otiskon alle tämä kysymys. Onko kellään heittänyt ouman eh800 sunttia itsekseen täysin auki ja jämähtänyt siihen?
Tänään aamulla vesikierron lattialämmitys ja pari patteria tulikuumana. Pannuhuoneeseen kun menin niin ouman kertoo ulkolämpötilaksi 27 ja veden lämpötilaksi 73astetta. Putket tulikuumia.

Ei auttanut muuta kuin vetää töpseli seinästä ja tämän jälkeen sunttia meni kiinni, tqkqisin täysin auki ja sitten lopuksi täysin kiinni kun lämmitystarvetta ei ollutkaan.

Mistähän mahtoi johtua..pitääkö huolestua. Laite on 2 vuotta vanha ja toiminut normaalisti aiemmin.

Oliko itse purkki jumissa? Tuosta vois olla ihan mielenkiintoista tarkistaa logit, että näkyykö niissä nämä muutokset yks yhteen. Itse olisin kyllä valmistajaan jokatapauksessa yhteydessä.
 
Mitä asetuskäyrä näytti? Eihän tuo kovin terveeltä kuulosta. Ainoa mikä tulee mieleen, että siinä on se "käytä auki" asetus päällä venttiilin jumittamisen estämiseksi ja sit se venttiili hirttikin kiinni auki-asentoon. Tai Ouman päästi moottorista savut. Oma Ouman toimi kuin ns. junan vessa ne vuodet, jota ennen maalämpöä käytin.

OT: Mulla on tuollainen just samaa mallia myynnissä ;)

e: Kokeile ajaa venttiiliä maksimiin ja takaisin asetussäädöllä. Luulis sen hirttävän uusiksi maksimiin, jos venttiilissä on vikaa. Tai Ouman päästää savut lopullisesti, jos moottori häikkää.
 
Oliko itse purkki jumissa? Tuosta vois olla ihan mielenkiintoista tarkistaa logit, että näkyykö niissä nämä muutokset yks yhteen. Itse olisin kyllä valmistajaan jokatapauksessa yhteydessä.

Itse purkki ei ollut jumissa, siis ainakaan ohjelmallisesti. Eli pääsin valikkoon ja halusinkin ensiksi mennä katsomaan mitä virheilmoitusta siellä olisi, ei ollut mitään.

Mitä asetuskäyrä näytti? Eihän tuo kovin terveeltä kuulosta. Ainoa mikä tulee mieleen, että siinä on se "käytä auki" asetus päällä venttiilin jumittamisen estämiseksi ja sit se venttiili hirttikin kiinni auki-asentoon. Tai Ouman päästi moottorista savut. Oma Ouman toimi kuin ns. junan vessa ne vuodet, jota ennen maalämpöä käytin.

OT: Mulla on tuollainen just samaa mallia myynnissä ;)

e: Kokeile ajaa venttiiliä maksimiin ja takaisin asetussäädöllä. Luulis sen hirttävän uusiksi maksimiin, jos venttiilissä on vikaa. Tai Ouman päästää savut lopullisesti, jos moottori häikkää.

Käyrää kävin katsomassa ja se oli tosiaan muuten tehdaskäyrä, paitsi että alkutalvesta olin säätänyt käyrää reagoivammaksi kovilla pakkasilla. Mihinkään muihin asetuksiin verkkoasetuksia lukuunottamatta en ole koskenut.
Mun pitää käydä testaamassa toi aukiajo. Tosiaan näytössä ei mitään ihmeellistä näkynyt, ja ymmärtääkseni kun virtojen kytkemisen jälkeen näytössä luki "kalibrointiajo", niin tuo kaiketi kuuluu asiaan virtojen tuulettamisen yhteydessä?
 
Tossa itse asiassa graafia ulos:
1623260254215.png


1623260273484.png


Eli kahdeksan aikaan aamulla L1-vena mennyt täysin auki ja sitten on menoveden ja paluuveden lämpötila noussut. Ei liity ulkolämpötilaan ainakaan, kun se on ihan kohdillaan koko ajan. Ihme juttu, ja sinällään kyllä huolestuttavaa.
 
Ajatuksena rakentaa väliseinä huoneen jakajaksi, lattiassa laminaatti, johon pitää siis leikata seinän levyinen soiro (ehkä pienellä marginaalilla lisäksi). Vinkkejä tähän? Entä jos tulee kertopuinen alajuoksu, onko tarpeen laittaa sen ja betonin väliin jokin eriste, ja jos niin minkälainen?
 
Kai osuu otiskon alle tämä kysymys. Onko kellään heittänyt ouman eh800 sunttia itsekseen täysin auki ja jämähtänyt siihen?
Tänään aamulla vesikierron lattialämmitys ja pari patteria tulikuumana. Pannuhuoneeseen kun menin niin ouman kertoo ulkolämpötilaksi 27 ja veden lämpötilaksi 73astetta. Putket tulikuumia.

Ei auttanut muuta kuin vetää töpseli seinästä ja tämän jälkeen sunttia meni kiinni, tqkqisin täysin auki ja sitten lopuksi täysin kiinni kun lämmitystarvetta ei ollutkaan.

Mistähän mahtoi johtua..pitääkö huolestua. Laite on 2 vuotta vanha ja toiminut normaalisti aiemmin.
Meillä oli Ouman eh-80 käytössä reilusti yli kymmenen vuotta, ja olisikohan kaksi kertaa tehnyt vastaavan tempun. Ongelman sai poistettua säätämällä "kovalla kädellä" lämpökäyriä, ja tällä tavoin ajelemalla shunttia ees taas, jonka jälkeen toiminta normalisoitui. Kaiken kaikkiaan muuten toimi aina luotettavasti, ja oli huokea hankkia aikoinaan.
 
Meillä oli Ouman eh-80 käytössä reilusti yli kymmenen vuotta, ja olisikohan kaksi kertaa tehnyt vastaavan tempun. Ongelman sai poistettua säätämällä "kovalla kädellä" lämpökäyriä, ja tällä tavoin ajelemalla shunttia ees taas, jonka jälkeen toiminta normalisoitui. Kaiken kaikkiaan muuten toimi aina luotettavasti, ja oli huokea hankkia aikoinaan.

Mistähän tossa on sitten kyse? Ei ainakaan siitä, että menisi jumiin, koska harvoin tuon suntin pitää olla täysin auki. Mulla oli siis ihan tapissa. Mulla hajos tuo EH80:t ja sen just korvasin tuolla EH800:lla. Pitää varmaankin käydä laittamassa tuonne noi hälytysrajat ja alkaa aktiivisesti seuraamaan webbisivua jos erroria ilmestyy. Mitään notifikaatioita tuolta ei saa suoraan ulos, vaan vaatii sen SMS-lisäkilkkeen ja sim-kortin.
 
Moi, siellä lukee "ei käytössä", ja jos olisi enabloituna niin ajo olisi maanantaisin klo 08.00. Eli ei ole päällä, eikä päivä matchaa. Kellonaika kyllä osuisi kohdilleen.
Tekeekö se tuon 0-100 kalibroinnin, jos virrat katkeaa? En kyllä muista, että oma olis tehnyt.
El kai tuossa muuta voi kuin tarkasti seurata ja kysyä asiaa Oumannin huollosta, 3 vuoden takuu noissa tais olla.
 
Minkäslainen homma on ulkopation laatoittamien?
Meillä siis omakotitalossa patio jossa betoni pohja ja edellisillä asukkailla oli siinä ihan vaan puurallit päällä. No nyt me meinattiin vielä rakentaa terassi jatkoksi ja siinä samassa laatoittaa toi pation pätkä kun se ei montaa neliötä ole. Minkäslainen homma se on ja mitä pitää ottaa huomioon kun ulkona laatoitetaan? Ei ole suoraan taivasalla vaan katto päällä mutta kuitenkin ulkona, ei lasituksia jne.
Nyt tuli laatat ostettua ku halvalla sai.
Onko jotain timanttilaikkaviritystä millä voisi hioa betonista epätasaisuuksia? Mitään koneita en haluais mutta mitään edukkaita käsikäyttöisiä millä saisi jonkin verran tasoitettua?
 
Eipä se laatoitustyönä sen kummempi oo kuin sisälaatotuksetkaan. Betonipohja kannattaa pyyhkäistä timantilla puhtaaksi ennen laatoitusta, ja järjestellä pikkusen kaatoo ulospäin nii että vesi ei jää makaamaan uudelle laatotukselle. Laastia valitessa kannattaa ottaa huomioon että ulkona ollaan --> esmes weber rock fix.
Mikälaisella timantilla "pyyhkäistään"? Mulla ei ole mitään koneita eikä toisaalta halua vuokrata enkä osaa käyttääkkään..
 
Mikälaisella timantilla "pyyhkäistään"? Mulla ei ole mitään koneita eikä toisaalta halua vuokrata enkä osaa käyttääkkään..
Suosittelen kuitenkin nöyrtymään ja käymään siell vuokraamossa. Otat sieltä sellasen 150mm:sen Hiltin "rälläkän" ja siihen timanttikupin (Cramo). Ja kysy vaikka ohjeet samalla. Nii sitte voi tosiaan pyyhkäistä. Muuten pitää jyystää, ajan ja hien kanssa. OIkeesti siihen varmaan saa riittävän pinnan vaikka tämmösellä Karbidi hiomatyökalu 14 | STARKin verkkokauppa, mut eipä sekään ilmainen oo. Tuo "timantilla pyyhkäsy" tuottaa sitten pölyä pikkusen yli kotitarpeen; jos se ei helposti ympäröivään maailmaan integroidu nii sitten tarvitaan myös hyvä imuri sieltä vuokraamosta.
 
Oma kokemus on että panosta hyvään peittävään maaliin. Tuli koitettua halvalla valkoisella pientä eteisen kattoa ja kun 3 kerran jälkeen ei peittänyt edes kunnolla, niin alkoi vähän tympiä
Tässä tuli totuus. Kun ihmettelet sen hyvän kattomaalin kallista hintaa rautakaupassa ja ajattelet säästää ja ostaa sen halvemman koska eihän niissä mitään eroa ole? Se ero syntyy siinä että hyvällä kattomaalilla tumma katto menee peittoon kahdella vedolla, huonolla maalilla peitto vaatii 4-5 ylimaalausta. Siinä voi miettiä haluaako maalata kattoa 2-3 kertaa ylimääräistä. Sen lisäksi sitä halpaa maalia menee tuplasti enemmän niihin ylimääräisiin maalauskertoihin. Tiedän mistä puhun, älä säästä kattomaalin laadussa. Itsekin aikanaan koitin sniiduilla ja kyllä vitutti maalata useita kertoja kattoa kun ei meinanut mennä peittoon.
 
Olohuoneen tummaa puukattoa olisi tarkoituksena lähteä maalaamaan valkoiseksi. Aiempaa kokemusta sisäkaton maalaamisesta ei ole, joten ajattelin kysyä täältä apua. Ajatuksenani on pestä katto maalinpoistolla ja sen jälkeen saumausta tarpeen mukaan, katon maalaus pohjamaalilla + pari kerrosta pintamaalia. Pääseeköhän näillä toimenpiteillä ihan hyvään lopputulokseen vai kannattaisiko katto esimerkiksi hioa ennen maalausta?

katso liitettä 624125
Jos ei katon vanha pinta hilseile niin riittää hyvä putsaus ja Tikkurilan Otexilla pohjamaalaus ja sitten pinta kahteen kertaan. Taitava maalaaja voi saada siistin jo yhdellä pinta vedolla ja tuossa helpottaa katon kuviot. Sileä levykatto tarkempi maalauksen kannalta.

Tikkurila Otex <- Saa vaikka K-Raudasta pikku purkeista 9l purkkeihin asti.
Putsaus sitten ihan perus maalipesulla. Vaikka K-Raudasta Rensa Maalipesu
 
Tässä tuli totuus. Kun ihmettelet sen hyvän kattomaalin kallista hintaa rautakaupassa ja ajattelet säästää ja ostaa sen halvemman koska eihän niissä mitään eroa ole? Se ero syntyy siinä että hyvällä kattomaalilla tumma katto menee peittoon kahdella vedolla, huonolla maalilla peitto vaatii 4-5 ylimaalausta. Siinä voi miettiä haluaako maalata kattoa 2-3 kertaa ylimääräistä. Sen lisäksi sitä halpaa maalia menee tuplasti enemmän niihin ylimääräisiin maalauskertoihin. Tiedän mistä puhun, älä säästä kattomaalin laadussa. Itsekin aikanaan koitin sniiduilla ja kyllä vitutti maalata useita kertoja kattoa kun ei meinanut mennä peittoon.
Totuus tuli kyllä. Tätä ei helposti vaan usko, ellei itse mene pikkasen säästölinjalla väärillä aineilla kokeilemaan. 30m2 paneelikatto matalla pohja/seinämaalilla ei peittänyt kunnolla edes neljän kerran jälkeen! Ensimmäisen kerran kunnollista paneelikattomaalia käytettyäni en ollut uskoa, kuinka hyvin toimii. Maalin levitysominaisuudet ja ennen kaikkea pigmenttisyys toimii tarkoitetulla tavalla. Täysin väärä paikka kuvitella säästämistä! Tuhraat aikaa ja rahaa moninkertaisesti lopputuloksen ollessa kyseenalainen.
 
Pitäisi vetää eri puolille taloa ethernet-kaapelit PoE ulkovalvontakameroita varten. Helpointa olisi vetää kaapelit ylös autotallin sisäkaton läpi yläpohjaan, ja siellä viedä kaapelit kameroille. Tuo autotalli->yläpohja läpivienti mietityttää, kun joutuu höyrynsulkumuovin läpi vetämään. Olenko liian neuroottinen? Tekisi kaittoon reiän, ja siihen esim. 50mm muoviputki, jossa kaapelit. Teippaisi sitten huolellisesti putken reunat höyrynsulkuteipillä, ja täyttäisi putken jollakin, mutta millä? Uretaanivaahto? Onko tämä toteuttamiskelpoinen idea?

Tässä ketjussa oli näköjään pari kk sitten samasta aiheesta puhetta, mutta silti em. asiat vielä mietityttää :btooth:
 
Pitäisi vetää eri puolille taloa ethernet-kaapelit PoE ulkovalvontakameroita varten. Helpointa olisi vetää kaapelit ylös autotallin sisäkaton läpi yläpohjaan, ja siellä viedä kaapelit kameroille. Tuo autotalli->yläpohja läpivienti mietityttää, kun joutuu höyrynsulkumuovin läpi vetämään. Olenko liian neuroottinen? Tekisi kaittoon reiän, ja siihen esim. 50mm muoviputki, jossa kaapelit. Teippaisi sitten huolellisesti putken reunat höyrynsulkuteipillä, ja täyttäisi putken jollakin, mutta millä? Uretaanivaahto? Onko tämä toteuttamiskelpoinen idea?

Tässä ketjussa oli näköjään pari kk sitten samasta aiheesta puhetta, mutta silti em. asiat vielä mietityttää :btooth:

Kuinka vanha talo? Uusissa taloissa laittaisin läpivientitiivisteen putken ympärille. Siisj joku tälläinen: Läpivientitiiviste Vario 50-75mm 2kpl

Uretaanivaahdon kiiltävä pintaosa on tiivis ja sen kyllä pitäisi eristää putki. Huono puoli on tietysti se, että johtoja on vaikea enää jälkikäteen lisätä. Mutta tosiaan hyvä tapa on laittaa useampi johto kulkemaan isomman putken sisällä.

Jos talo on vanhempi voi höyrynsulut olla muutenkin tehty vähän miten sattuu, jolloin huolellisen teippauksen pitäisi riittää. Toki tiiviste on aina parempi. Esim omassa 2007 rakennetussa talossa höyrynsulkujen tiivistykset läpivientien ympäriltä puuttuu kokonaan. Määräykset taisivat kiristyä vasta 2010.
 
Kuinka vanha talo? Uusissa taloissa laittaisin läpivientitiivisteen putken ympärille. Siisj joku tälläinen: Läpivientitiiviste Vario 50-75mm 2kpl

Uretaanivaahdon kiiltävä pintaosa on tiivis ja sen kyllä pitäisi eristää putki. Huono puoli on tietysti se, että johtoja on vaikea enää jälkikäteen lisätä. Mutta tosiaan hyvä tapa on laittaa useampi johto kulkemaan isomman putken sisällä.

Jos talo on vanhempi voi höyrynsulut olla muutenkin tehty vähän miten sattuu, jolloin huolellisen teippauksen pitäisi riittää. Toki tiiviste on aina parempi. Esim omassa 2007 rakennetussa talossa höyrynsulkujen tiivistykset läpivientien ympäriltä puuttuu kokonaan. Määräykset taisivat kiristyä vasta 2010.

Talo on rakennettu 1993. Täytyy kokeilla tuollaista tiivistettä, kun koitan tehdä tämän niin "viimeisen päälle" kuin mahdollista. Kiitos vinkistä.
 
Tarkemmin ajatellen putken ja johtojen eristykseen kannattaisi ehkä kuitenkin käyttää jotain elastista sauma-ainetta. Esim sikaflex. Uretaanivaahto on kuitenkin haurasta ja mahdollisesti liikkuvat johdot voi rikkoa eristeen.
 
Pitäisi vetää eri puolille taloa ethernet-kaapelit PoE ulkovalvontakameroita varten. Helpointa olisi vetää kaapelit ylös autotallin sisäkaton läpi yläpohjaan, ja siellä viedä kaapelit kameroille. Tuo autotalli->yläpohja läpivienti mietityttää, kun joutuu höyrynsulkumuovin läpi vetämään. Olenko liian neuroottinen? Tekisi kaittoon reiän, ja siihen esim. 50mm muoviputki, jossa kaapelit. Teippaisi sitten huolellisesti putken reunat höyrynsulkuteipillä, ja täyttäisi putken jollakin, mutta millä? Uretaanivaahto? Onko tämä toteuttamiskelpoinen idea?

Tässä ketjussa oli näköjään pari kk sitten samasta aiheesta puhetta, mutta silti em. asiat vielä mietityttää :btooth:

Meillä 2003 valmistunut, ei itse rakennettu.
Vedin uusia johtoja välikaton kautta ja kiinni uretaanilla, ei se mihinkään haurastu eikä johdotkaan liiku kun laittaa riittävästi.
Kattopaneelin päällä oli yhtenä vuonna hiirikin joten on siellä jossain isompikin reikä kuin johdoille . En ole kaivanut koko kattoa auki eli reikä on edelleen.
Jos ilmanvaihto on muuten kunnossa ja säädetty niin en huolestuisi.

Edit: sikaflexin läpi ei sitten ainakaan helposti saa uusia eikä edes vanhoja siististi pois
 
Onko olemassa "kevyempää" vaihtoehtoa salaojitukselle? Kovin syvälle ei välttämättä saa kaivettua.
 
Onko olemassa "kevyempää" vaihtoehtoa salaojitukselle? Kovin syvälle ei välttämättä saa kaivettua.
Miksi ei saa kaivettua kovin syvälle? Ja mitä tarkoitat kovin syvällä?
Anturan alle riittää, niin saa pidettyä perustukset kuivana.
En ainakaan suomessa ole törmännyt salaojitusta korvaavaan toimenpiteeseen.
 
Onko olemassa "kevyempää" vaihtoehtoa salaojitukselle? Kovin syvälle ei välttämättä saa kaivettua.

Ei ole olemassa. Sokkelin kosteuskuormaa voi vähentää muotoilemalla pintamaat niin että kaataa talosta poispäin jolloin sadevedet eivät päädy talon kylkeen, mutta niin ne pintamaat kuuluisi olla muutenkin muotoiltu. Joskus voi olla sellainen rakennuspaikka jossa maaperä on sen verran suodattavaa kampetta ettei salaojia tarvita, mutta tuota on vaikea tietää. Jos kosteusongelmia ei talossa ole, ei vanhaa taloa välttämättä kannata kaivaa auki ainoastaan salaojien takia. Uusiin kohteisiin salaojat tulisi laittaa aina. Niitä salaojia ei sitten ole kovin tehokasta käsin kaivaa joten lähes aina kannattaa maksaa kaivinkoneelle joka kaivaa.
 
Olohuoneen tummaa puukattoa olisi tarkoituksena lähteä maalaamaan valkoiseksi. Aiempaa kokemusta sisäkaton maalaamisesta ei ole, joten ajattelin kysyä täältä apua. Ajatuksenani on pestä katto maalinpoistolla ja sen jälkeen saumausta tarpeen mukaan, katon maalaus pohjamaalilla + pari kerrosta pintamaalia. Pääseeköhän näillä toimenpiteillä ihan hyvään lopputulokseen vai kannattaisiko katto esimerkiksi hioa ennen maalausta?

katso liitettä 624125

Meillä entisessä osoitteessa maalattiin ruskea katto valkoiseksi ja aivan järkyttävä työmaa. Maalattavaa pintaa oli noin 50m2 ja paikasta riippuen 3-5 kerrosta maalia. Pese katto miedolla pesuaineella, jonka jälkeen vaikka OTEX tartuntapohjamaalia, sen jälkeen pintamaali 2-3 kerrosta. Meillä ongelmia aiheutti oksakohdat jotka piti maalata sen 5 kertaa, jotta saavutettiin hyvä lopputulos.

Jälkeenpäin ajateltuna olisi päässyt helpommalla ja samalla rahalla jos olisi laittanut uudet panelit.
 
Olohuoneen tummaa puukattoa olisi tarkoituksena lähteä maalaamaan valkoiseksi. Aiempaa kokemusta sisäkaton maalaamisesta ei ole, joten ajattelin kysyä täältä apua. Ajatuksenani on pestä katto maalinpoistolla ja sen jälkeen saumausta tarpeen mukaan, katon maalaus pohjamaalilla + pari kerrosta pintamaalia. Pääseeköhän näillä toimenpiteillä ihan hyvään lopputulokseen vai kannattaisiko katto esimerkiksi hioa ennen maalausta?

katso liitettä 624125

Kyllä tuollaiset katot pitäisi mennä pääasiassa kahdella kerroksella. Ensin laimentamattomalla maalipesulla pesee ja antaa vaikuttaa vähän aikaa. Sit hioo karkeella paperilla kevyesti että vanha maalipinta himmenee / tartunta paranee. ja muistaa huolellisesti pestä ennen maalausta.


Tuolla ohjeella about niin tuskin menee mönkään.
 
Parempi remppaimuri kiinnostaisi.

Onkohan tällainen Kärcher WD 5 mistään kotoisin? Loppui, oli 135e. https://www.amazon.de/-/en/gp/product/B00IAPQW9K

Tai olisiko Einhell riittävä? https://www.amazon.de/-/en/Einhell-TC-VC-Vacuum-Cleaner-2342188/dp/B01N7G1CH7

Seinän ja mahd lattian hiomapölyä, auton imuroimiseen. Onko muita hyvä vaihtoehtoja?

Ottamatta kantaa kyseisiin malleihin, niin ota sellainen missä on orjakytkin niin mukavampi jatkossa käyttää sirkkelin tms. kanssa.
Itselläni jokin Motonetin halpis ja ajaa asiansa, mutta kaduttaa etten ottanut kunnollista, imuteho turhan onneton ja tuo ohjaus olisi kiva :btooth:
 
Nilfiskin orjakytkimellä varustettuja malleja saa usein tarjouksista (Staypro, Kärkkäinen, Tooloutlet) 140-160€ hintaan, sellaista kärkkyisin itse.

Einhellille ei kannata odottaa pitkää ikää, aika roskaa on olleet kaikki niiden tuotteet, joita on käsien läpi kulkenut. Toki kun Suomesta ostaa, niin voi tehdä hommat lähes loppuun Einhellillä ja sitten kun hajoaa, käy hakemassa rahat takaisin tai vaihtaa parempaan.
 
Vilkaises auto-alueen työkalut ketju imureihin liittyen. Varsinkin hiomapölyyn ottaisin jonkun muun kuin WD5/6 mallin (wd6 on muuten myös amazon.de:ssä halpa). Jälkikäteen katseltuna Kärscherin harmaat "ammatti"mallit näyttää perhanasti paremmilta kuin nämä rimpulat keltaiset romut.
 
Vilkaises auto-alueen työkalut ketju imureihin liittyen. Varsinkin hiomapölyyn ottaisin jonkun muun kuin WD5/6 mallin (wd6 on muuten myös amazon.de:ssä halpa). Jälkikäteen katseltuna Kärscherin harmaat "ammatti"mallit näyttää perhanasti paremmilta kuin nämä rimpulat keltaiset romut.
Miten nuo luokitukset menee nykyään? L-luokan imurilla ei "saa" imuroida ainakaan lehtipuista tulevaa pölyä, eikä betonipölyä? Alkaa vaan mennä kalliiksi jos haluaa semmoisen autotalli/remontti kamppeen, jos pitää mennä M tai H luokkaan (noiden välillä ei enää hirveää hintaeroa ole).
 
Miten nuo luokitukset menee nykyään? L-luokan imurilla ei "saa" imuroida ainakaan lehtipuista tulevaa pölyä, eikä betonipölyä? Alkaa vaan mennä kalliiksi jos haluaa semmoisen autotalli/remontti kamppeen, jos pitää mennä M tai H luokkaan (noiden välillä ei enää hirveää hintaeroa ole).
Ei pienintäkään hajua luokituksista, mutta armoton vitutus WD6:sta, kun on joutunut paljon hienojakoista pölyä imuroimaan. Kyllähän se nyt toimii, mutta ulkoinen laatuvaikutelma on kyllä surkea rimpula. Ei todellakaan mikään "heavy-duty" vehje. Saas nähdä kauanko käy ja kukkuu, toiseen ketjuunhan mainitsin, että tämä kävi jo ihan alussa takuurempassa jonkun kasaamisvirheen takia.

e: Siis eli jos on tarkoitus ostaa "kerralla kunnollinen", niin WD.n keltaiset kannattaa unohtaa. Joko ostaa sitten halvimman rämän tai oikeasti kunnollisen.
 
Löyty Nilfisk Multi II 30 T 113e. Kokeillaampa sitä. Suomessa näyttää normihinnat olevan 200e paikkeilla. Ainoa, että pistokkeen luokitus vaan 1100W, sirkkelillä voi mennä yli.


 
Parkettiin liittyvä kysymys. Eteisessä on pieni kaappi jonka alla on alkuperäistä parkettia eli hiomatonta. Tämä kaappi saisi nyt lähteä ja alta paljastuu kusenkeltainen alkuperäinen parketti n. 1 neliömetri.

Kysymys kuuluu saisikohan tuon käsipelillä hiomapaperilla vastamaan muuta hiottua lattiaa?

Kiitoksia tietäjille
 
Eiköhän siihen joku väriero jää, jos ei tosi pro ole asialla. Jos on ns. kriittinen paikka, niin ottaisin ammattilaisen hoitamaan. Niillä on kuitenkin parempi näppituntuma miten tuollaisen saa sovitettua muuhun lattiaan mahdollisimman hyvin. Hionta sinänsä ei liene se suurin ongelma vaan hionnan jälkeinen käsittely.
 
Meillä on nk kylmä piippu asunnossa, eli piippu ilman tulipesää. Kun emme ole tuohon takkaa lähitulevaisuudessa asentamassa, niin ajattelin valjastaa piipun ilmanvaihtoa parantamaan. Piippu sijaitsee sellaisessa kohdassa asuntoa jossa ilma ei oikein vaihdu eikä ulkoseinää korvausilmaventtiilille ole. Piippu menee yläkerran makuuhuoneen vierestä ja siellä on piippuun tehty poistoilmaventtiilille jo paikka. Ja on siis käytössäkin. Jos nyt tuohon alakerran piipun osaan teen myös reiän poistoilmavenaa varten, niin kärsiikö yläkerta tästä jotenkin. Oma oletus on, että ongelmaa ei ole ja vetoa riittää molemmista venoista katolle asti. Onko kokemuksia jollakin vastaavasta?
 
Meillä on nk kylmä piippu asunnossa, eli piippu ilman tulipesää. Kun emme ole tuohon takkaa lähitulevaisuudessa asentamassa, niin ajattelin valjastaa piipun ilmanvaihtoa parantamaan. Piippu sijaitsee sellaisessa kohdassa asuntoa jossa ilma ei oikein vaihdu eikä ulkoseinää korvausilmaventtiilille ole. Piippu menee yläkerran makuuhuoneen vierestä ja siellä on piippuun tehty poistoilmaventtiilille jo paikka. Ja on siis käytössäkin. Jos nyt tuohon alakerran piipun osaan teen myös reiän poistoilmavenaa varten, niin kärsiikö yläkerta tästä jotenkin. Oma oletus on, että ongelmaa ei ole ja vetoa riittää molemmista venoista katolle asti. Onko kokemuksia jollakin vastaavasta?

Ei tuosta pitäisi olla ongelmia, tuolleenhan ne ilmanvaihdot on usein vanhemmissa rakennuksissa toteutettukin. Veto voi pikemminkin parantua kun korkeusero hormin aukkojen välillä on isompi.
 
Kannattanee ensin katsoa, että se sama hormi menee alas asti… Mulla ainakin yksi hormeista on vajaamittainen.
 
Pitäisi tehdä kevyet väliseinät porraskäytävään rakennettavalle varastolle. Pinta-alaa on vain pari neliötä ja mietin jos helppouden takia laittaisi mdf paneelia kipsilevyn sijaan, jäisi tasoittelu ja maalaus pois. Lisäksi ongelmana ahdas paikka mistä syystä seinä pitää ainakin alaosasta rakentaa irroitettuna. Onko tuossa mdf paneloinnissa jotain huonoa miksi ei kannattaisi tehdä näin?

Panelit kannattaa ohjeen mukaan kiinnittää paineilmakäyttöisellä hakasnaulaimella. Sekä kompura että naulain puuttuu, onko muuta järkevää keinoa tällaisen pienen määrän kiinnittämiseksi? Niiden päivävuokraan näyttäisi uppoavan ~50e, toisaalta maaliin ja tasoitteeseen menee vähän ja aikaa enemmän.

Porrasvälit pitäisi sulkea. Yksi vaihtoehto olisi 3mm kovalevy. Onkohan se liian kevyttä tähän? Levy pitää pintamaalata. Olisikohan mdf paneeleista mahdollista leikata sopivat palat? Kiinnitys ruuvaamalla/liimaamalla.

Tästä näkee ideaa minkälaista tekemässä: Portaat umpeen ja porraskomero alle
 
Panelit kannattaa ohjeen mukaan kiinnittää paineilmakäyttöisellä hakasnaulaimella. Sekä kompura että naulain puuttuu, onko muuta järkevää keinoa tällaisen pienen määrän kiinnittämiseksi? Niiden päivävuokraan näyttäisi uppoavan ~50e, toisaalta maaliin ja tasoitteeseen menee vähän ja aikaa enemmän.
Voi niitä ruuveillakin laittaa. Leveäkantaisia pikkuruuveja ja varovasti momenttia ettei uppoa liikaa.
 
Pitäisi tehdä kevyet väliseinät porraskäytävään rakennettavalle varastolle. Pinta-alaa on vain pari neliötä ja mietin jos helppouden takia laittaisi mdf paneelia kipsilevyn sijaan, jäisi tasoittelu ja maalaus pois. Lisäksi ongelmana ahdas paikka mistä syystä seinä pitää ainakin alaosasta rakentaa irroitettuna. Onko tuossa mdf paneloinnissa jotain huonoa miksi ei kannattaisi tehdä näin?

Panelit kannattaa ohjeen mukaan kiinnittää paineilmakäyttöisellä hakasnaulaimella. Sekä kompura että naulain puuttuu, onko muuta järkevää keinoa tällaisen pienen määrän kiinnittämiseksi? Niiden päivävuokraan näyttäisi uppoavan ~50e, toisaalta maaliin ja tasoitteeseen menee vähän ja aikaa enemmän.

Porrasvälit pitäisi sulkea. Yksi vaihtoehto olisi 3mm kovalevy. Onkohan se liian kevyttä tähän? Levy pitää pintamaalata. Olisikohan mdf paneeleista mahdollista leikata sopivat palat? Kiinnitys ruuvaamalla/liimaamalla.

Tästä näkee ideaa minkälaista tekemässä: Portaat umpeen ja porraskomero alle

Laitoin kattopaneelin Clas Ohlsonin halpis käsinitojalla (~17€). Toisena vaihtoehtona mietin Starkilta 15e/vrk akkunitojan vuokraa. Pari niittiä per koolaus ja pisimpiä mitä vehje söi. Hyvin on pysynyt.
 
Pitäisi sisäportaikon taustalevyjen välejä tiivistää/täyttää jollain, jotta ei kertyisi likaa. Onkohan akryylimassa oikea tähän, tai olisiko joku muu kuten silikoni parempi? Akryylimassan tapauksessa mietin voiko se likastua tai muuttaa väriä myöhemmin? Jos portaikkoa maalaa joskus olisi akryylimassa päällemaalattavissa, silikoni ei kai ole? Löytyykö joku parempi vaihtoehto?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 413
Viestejä
4 488 232
Jäsenet
74 236
Uusin jäsen
Bandito

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom