Kodin rempat(DIY)

Rivitalon takapihojen väliaitojen perustukset on toteutettu pilarikengin jotka on upotettu betonivaluun. Aitojen alareuna on kuitenkin maasta sen verran korkealla (pilarikengän "jalka" sen verran pitkä), että lemmikit halutessaan vaihtavat maisemaan naapurin puolelle.

Mietin josko pilarikenkien jalkoja voisi hyödyntää esim. vinoriman/-rimojen kiinnittämiseen aidan suuntaisesti aidan alareunan alapuolelle, ja siten estää eläinten karkaaminen. Millaisen kiinnitysratkaisun techiläiset tekisivät? Itsellä on ideat vähissä.
 
Rivitalon takapihojen väliaitojen perustukset on toteutettu pilarikengin jotka on upotettu betonivaluun. Aitojen alareuna on kuitenkin maasta sen verran korkealla (pilarikengän "jalka" sen verran pitkä), että lemmikit halutessaan vaihtavat maisemaan naapurin puolelle.

Mietin josko pilarikenkien jalkoja voisi hyödyntää esim. vinoriman/-rimojen kiinnittämiseen aidan suuntaisesti aidan alareunan alapuolelle, ja siten estää eläinten karkaaminen. Millaisen kiinnitysratkaisun techiläiset tekisivät? Itsellä on ideat vähissä.

Miten olis vaan joku verkko sinne alas joka estää? vois halutessaan kaivaa vaikka maahan sen alareunasta ja sit kiinnittää vaikka sen pilarikengän yläpuolelta siihe tolppaan aina väliltä? Niissä pilarikengissä yleensä on joku tolppa siellä sisässä et varmaan jos jostain raosta saa ruuvin siihen niin pitää tai sit siihen metalliosaan poraa reiän.
 
Rivitalon takapihojen väliaitojen perustukset on toteutettu pilarikengin jotka on upotettu betonivaluun. Aitojen alareuna on kuitenkin maasta sen verran korkealla (pilarikengän "jalka" sen verran pitkä), että lemmikit halutessaan vaihtavat maisemaan naapurin puolelle.

Mietin josko pilarikenkien jalkoja voisi hyödyntää esim. vinoriman/-rimojen kiinnittämiseen aidan suuntaisesti aidan alareunan alapuolelle, ja siten estää eläinten karkaaminen. Millaisen kiinnitysratkaisun techiläiset tekisivät? Itsellä on ideat vähissä.

Ehdottaisin myös verkkoa, joka esim. sinkilöillä kiinni aitaan, ja tarvittaessa verkkoa myös maan sisään. Alla esimerkki sinkilöillä kiinnitettynä. Osassa aidoista oli alapoikkilauta kiinni ruuveilla, jolloin irrotettiin se ja laitettiin verkko ylhäältä poikkilaudan ja pystylautojen väliin.
B0AE17A8-EF61-470C-B85A-D98AA71C1E9A.png
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos verkkoaitaehdotuksista.

Alustukseen olisin voinut mainita, että ennen väliaitaremonttia vanhojen aitojen alle olin kiinnittänyt verkkoa sinkilöillä. Tälle mietin nyt mahdollista vaihtoehtoa esim. vinorimasta.
 
Rivitalon takapihojen väliaitojen perustukset on toteutettu pilarikengin jotka on upotettu betonivaluun. Aitojen alareuna on kuitenkin maasta sen verran korkealla (pilarikengän "jalka" sen verran pitkä), että lemmikit halutessaan vaihtavat maisemaan naapurin puolelle.

Mietin josko pilarikenkien jalkoja voisi hyödyntää esim. vinoriman/-rimojen kiinnittämiseen aidan suuntaisesti aidan alareunan alapuolelle, ja siten estää eläinten karkaaminen. Millaisen kiinnitysratkaisun techiläiset tekisivät? Itsellä on ideat vähissä.
Itse laitoin aidan alle tämmöistä peittämään raon:

Näyttää ihan hyvältä valkoisen aidan alapuolella. Minulla nuo on kiinnitetty maahan, mutta nuo on sen verran ohuita että saanee ruuvattua aitatolppiin kiinni ongelmitta.
 
Betoniseinä pitäisi tasoittaa maalaamista varten. Seinä on muuten tasainen ja siisti, mutta täynnä pieniä koloja. Mikä aine olisi helpoin käyttää tuon tasoittamiseen? Alue ei ole iso n. 60 cm x 230 cm, joten mitään 20 kg säkkiä en viitsisi tuohon hommata.
 
Betoniseinä pitäisi tasoittaa maalaamista varten. Seinä on muuten tasainen ja siisti, mutta täynnä pieniä koloja. Mikä aine olisi helpoin käyttää tuon tasoittamiseen? Alue ei ole iso n. 60 cm x 230 cm, joten mitään 20 kg säkkiä en viitsisi tuohon hommata.

Timpuri LF Filler tasoitetta olen itse tykännyt käyttää. Levittyy helposti. 1l ja 3l valmiissa ämpäeissä ainakin saatavilla. Litrahinnoissa katsottuna tuossa 1l ämpärissä ei järkeä.
 
Tuli otettua keskuspölynimuri pois ja seinään jäi noin 5 cm halkaisijaltaan oleva reikä suoraan ulos. Mitä tuohon kannattaa laittaa tukkeeksi ja eristeeksi, tyyliin villaa ja joku muovinen peitelevy?
 
Tuli otettua keskuspölynimuri pois ja seinään jäi noin 5 cm halkaisijaltaan oleva reikä suoraan ulos. Mitä tuohon kannattaa laittaa tukkeeksi ja eristeeksi, tyyliin villaa ja joku muovinen peitelevy?

Uretaanivaahtoa reikään, antaa kuivua ja sitten ulkopuolelle vesieristykseksi sikaflexiä. tms.

Mikä seinän ulkomateriaali? Voi siihen tietty taiteilla puupaneelista (jos puuseinä) jonkun siistin palan päälle ja sikaflexillä tiiviiksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Abe
Uretaanivaahtoa reikään, antaa kuivua ja sitten ulkopuolelle vesieristykseksi sikaflexiä. tms.

Mikä seinän ulkomateriaali? Voi siihen tietty taiteilla puupaneelista (jos puuseinä) jonkun siistin palan päälle ja sikaflexillä tiiviiksi.
Kiitos vinkeistä. Puuta on ulkoseinä.
 
Mökin lattiassa kopolaattoja melkoisesti, osa haljennut ja muutamissa pahoja kolhuja. Injektoimalla kopot kiinni ja uutta tilalle rikkinäisten tilalle? Löytyy vinopino samanlaisia laattoja tilalle. Laatan koko 30x30cm. Sävy voi vähän olla eri, kun yli kymmenen vuotta ollut säilössä. Joten joku syväpuhdistus varmaan pitäisi tehdä vanhoille jotta väri täsmäisi varastotavaraan?
Täytyisi tietysti vetää myös koko alueelle (n. 50m2) laattasaumat uusiksi. Mikäs olisi paras työkalu saumojen poistoon? Pölyä varmaan tulee huomattavasti ja aluetta hankala "pullottaa" alipaineiseksi.
 
Millähän saisi tehtyä sellaisen siirrettävissä olevan noin 2,2x2,2m alustan, josta saisi tasaisen?
Eli tyyliin paljuperäkärry, kun ne tasataan niillä "kierteillä jiiriin".
Niin mitä ne on siinä paljuperäkärrissä ne "kierretolpat"? Jotain sellaista ehkä?

Eli siis alustaa, jonka saisi tasattua mäkiseen maastoon tai loivaan rinteeseen`?
 
Mökin lattiassa kopolaattoja melkoisesti, osa haljennut ja muutamissa pahoja kolhuja. Injektoimalla kopot kiinni ja uutta tilalle rikkinäisten tilalle? Löytyy vinopino samanlaisia laattoja tilalle. Laatan koko 30x30cm. Sävy voi vähän olla eri, kun yli kymmenen vuotta ollut säilössä. Joten joku syväpuhdistus varmaan pitäisi tehdä vanhoille jotta väri täsmäisi varastotavaraan?
Täytyisi tietysti vetää myös koko alueelle (n. 50m2) laattasaumat uusiksi. Mikäs olisi paras työkalu saumojen poistoon? Pölyä varmaan tulee huomattavasti ja aluetta hankala "pullottaa" alipaineiseksi.

Monitoimityökalu ja siihen sopiva terä niin saumat lähtee kuin vettä vaan.
 
Millähän saisi tehtyä sellaisen siirrettävissä olevan noin 2,2x2,2m alustan, josta saisi tasaisen?
Eli tyyliin paljuperäkärry, kun ne tasataan niillä "kierteillä jiiriin".
Niin mitä ne on siinä paljuperäkärrissä ne "kierretolpat"? Jotain sellaista ehkä?

Eli siis alustaa, jonka saisi tasattua mäkiseen maastoon tai loivaan rinteeseen`?
"Peräkärryn tukijalka" googleen niin löytyy ilmeisesti mitä kaipaat?
 
Mökin lattiassa kopolaattoja melkoisesti, osa haljennut ja muutamissa pahoja kolhuja. Injektoimalla kopot kiinni ja uutta tilalle rikkinäisten tilalle? Löytyy vinopino samanlaisia laattoja tilalle. Laatan koko 30x30cm. Sävy voi vähän olla eri, kun yli kymmenen vuotta ollut säilössä. Joten joku syväpuhdistus varmaan pitäisi tehdä vanhoille jotta väri täsmäisi varastotavaraan?
Täytyisi tietysti vetää myös koko alueelle (n. 50m2) laattasaumat uusiksi. Mikäs olisi paras työkalu saumojen poistoon? Pölyä varmaan tulee huomattavasti ja aluetta hankala "pullottaa" alipaineiseksi.
Ensin irroitat rikkinäisten laattojen saumat ympäriltä, sitten rikkinäiset laatat pois. Jos ne on jo irti niin saattaa lähteä kokonaisena. Sen jälkeen pohjan putsaus, isoimmat leveällä piikkaustaltalla, loput monitoimikoneella. Uusien laattojen asennus ja kun kuivat niin saumaat ne siihen. Ei tarvi tehdä koko lattiaa saumojen kanssa uusiksi, ei se näy. Teet saumojen liitoskohtaan hieman viistettä tai vastaavaa niin hyvä siitä tulee.
 
En tiedä onko tämä oikea threadi tälle kysymykselle. Olen ostamassa 1990 valmistunutta OK-taloa. Talossa on tiilikatto ja ulkoseinät on tiiliverhoiltu. Mietityttää kuinka toimiva talon perustuksissa käytetty ratkaisu on?
1627908025881.png

- Kohta 1 taitaa olla jokin eristelevy, niin mitenkäs tuon veden johtuminen salaojaan? Tuo levy on pienellä kaadolla, mutta pitääkö tuolla olla tuo levy vai olisiko parempi ilman ?
- 2 taitaa olla salaoja? Mietityttää tuon toiminta, kun se on levyn alapuolella. 90-luvun taloissa salaojat on yleisesti huonoja, niin menee varmaankin muutenkin uusintaan.

Mitä muita huomioita olisi 90-luvun talon ostossa?
 
En tiedä onko tämä oikea threadi tälle kysymykselle. Olen ostamassa 1990 valmistunutta OK-taloa. Talossa on tiilikatto ja ulkoseinät on tiiliverhoiltu. Mietityttää kuinka toimiva talon perustuksissa käytetty ratkaisu on?
1627908025881.png

- Kohta 1 taitaa olla jokin eristelevy, niin mitenkäs tuon veden johtuminen salaojaan? Tuo levy on pienellä kaadolla, mutta pitääkö tuolla olla tuo levy vai olisiko parempi ilman ?
- 2 taitaa olla salaoja? Mietityttää tuon toiminta, kun se on levyn alapuolella. 90-luvun taloissa salaojat on yleisesti huonoja, niin menee varmaankin muutenkin uusintaan.

Mitä muita huomioita olisi 90-luvun talon ostossa?
Kohta 1 on routaeristys, jonka tarkoitus on suojata anturaa maan routimiselta. Tuolla tavalla nuo vielä nykyisinkin tehdään. Salaojan tehtävä ei ole poistaa sadevesiä vaan perustusten pitäminen kuivana mm. maaperästä tulevalta kosteudelta.

Itse 90-luvun talon ostaneena ja edelleen sellaisessa asuvana neuvoisin, että nuo kuvat tosiaan käy läpi löytyykö mitään riskirakenteita. Tiilikaton ja aluskatteen kunto hyvä myös selvittää. Kuntotarkastus kannattaa teettää ennen kauppoja (ja varmaan pankkikin sitä vaatii). Siellä mm. nuo käydään kyllä läpi.
 
Kohta 1 on routaeristys, jonka tarkoitus on suojata anturaa maan routimiselta. Tuolla tavalla nuo vielä nykyisinkin tehdään. Salaojan tehtävä ei ole poistaa sadevesiä vaan perustusten pitäminen kuivana mm. maaperästä tulevalta kosteudelta.

Itse 90-luvun talon ostaneena ja edelleen sellaisessa asuvana neuvoisin, että nuo kuvat tosiaan käy läpi löytyykö mitään riskirakenteita. Tiilikaton ja aluskatteen kunto hyvä myös selvittää. Kuntotarkastus kannattaa teettää ennen kauppoja (ja varmaan pankkikin sitä vaatii). Siellä mm. nuo käydään kyllä läpi.
Kiitos vastauksesta! Ajattelin töissä scannaa nuo kaikki kuvat digitaaliseen muotoon ja laittaa tarkastettavaksi asiantuntijalle. Kuntotarkastus tullaan teettämään myös erikseen. Eilen tuli itse pyörittyä 2-3h talon kimpussa, välikatolla, autotallissa, sokkeleita, tiilikaton kunto yms. Vaikuttaa erittäin hyvältä kohteelta (vanhempieni rakentama ja paikalla on ollut rakennusalan ammattilaisia). Haluan kuitenkin kääntää kaikki kivet ennnen talokauppoja :D
 
Kohta 1 on routaeristys, jonka tarkoitus on suojata anturaa maan routimiselta. Tuolla tavalla nuo vielä nykyisinkin tehdään. Salaojan tehtävä ei ole poistaa sadevesiä vaan perustusten pitäminen kuivana mm. maaperästä tulevalta kosteudelta.

Itse 90-luvun talon ostaneena ja edelleen sellaisessa asuvana neuvoisin, että nuo kuvat tosiaan käy läpi löytyykö mitään riskirakenteita. Tiilikaton ja aluskatteen kunto hyvä myös selvittää. Kuntotarkastus kannattaa teettää ennen kauppoja (ja varmaan pankkikin sitä vaatii). Siellä mm. nuo käydään kyllä läpi.
Tsekkaa mistä materiaalista käyttövesiputket on. Onko kuparia vai muovia ja jos muovia niin todennäköisesti ne pitää vaihtaa jos alkuperäiset. Toki vaihto ei ole kovin kaksinen homma kun putket menee suojaputkessa ympäri taloa.
Mutta kupariset tuolta ajalta on aika riskirakenne. Tuolloin käytettiin ainakin kerrostaloissa paskaa puolalaista kupari joka alkaa näinä aikoina paukkumaan puhki.
Tarkista myös toimivatko patterit ja onko lämminvesivaraaja kunnossa.
 
Tsekkaa mistä materiaalista käyttövesiputket on. Onko kuparia vai muovia ja jos muovia niin todennäköisesti ne pitää vaihtaa jos alkuperäiset. Toki vaihto ei ole kovin kaksinen homma kun putket menee suojaputkessa ympäri taloa.
Mutta kupariset tuolta ajalta on aika riskirakenne. Tuolloin käytettiin ainakin kerrostaloissa paskaa puolalaista kupari joka alkaa näinä aikoina paukkumaan puhki.
Tarkista myös toimivatko patterit ja onko lämminvesivaraaja kunnossa.
Putket on muovia, niin täytyy selvittää kannattaisiko vaihtaa ne. Mitä netistä lueskelin, niin vaihto maksaisi töineen jonkun 3-6k€. Viemärit on myös muovia, mutta nekin olisi varmaankin hyvä kuvauttaa. Voisi itse kiskoa putket valmiiksi ja putkari tulisi tekemään liitokset loppuun tai sitten avaimet käteen. Täytyy pistää tarjouskyselyä.
 
Putket on muovia, niin täytyy selvittää kannattaisiko vaihtaa ne. Mitä netistä lueskelin, niin vaihto maksaisi töineen jonkun 3-6k€. Viemärit on myös muovia, mutta nekin olisi varmaankin hyvä kuvauttaa. Voisi itse kiskoa putket valmiiksi ja putkari tulisi tekemään liitokset loppuun tai sitten avaimet käteen. Täytyy pistää tarjouskyselyä.
Tuskin vanhempasi sinulle mitää pommia myyvät. Tuon ikäisessä talossa näkee jo mitä aika tekee. Putket kannattanee uusia, jos rakenteita muutenkin avaat. Tai jos huomaat, että vuotavat. Vuoto alkaa yleensä tihkuna. Joskus noita uusia muovipyutkia ei voi enää vetää vanhoihin putkiin (liian tiukat mutkat), joten varaudu mahd. tarvittaviin avauksiin.
Ongelmiksi voivat tulla myös lämpölasien vuotamiset, ikkunoiden tiivisteiden kuntokin on hyvä katsoa.
Lämmönvaihdin saattaa olla kohta uusimisen tarpeessa, keittiön koneet jne?

Ostat vanhaa taloa => älä maksa uuden hintaa.
 
Tuskin vanhempasi sinulle mitää pommia myyvät. Tuon ikäisessä talossa näkee jo mitä aika tekee. Putket kannattanee uusia, jos rakenteita muutenkin avaat. Tai jos huomaat, että vuotavat. Vuoto alkaa yleensä tihkuna. Joskus noita uusia muovipyutkia ei voi enää vetää vanhoihin putkiin (liian tiukat mutkat), joten varaudu mahd. tarvittaviin avauksiin.
Ongelmiksi voivat tulla myös lämpölasien vuotamiset, ikkunoiden tiivisteiden kuntokin on hyvä katsoa.
Lämmönvaihdin saattaa olla kohta uusimisen tarpeessa, keittiön koneet jne?

Ostat vanhaa taloa => älä maksa uuden hintaa.
Juu eivät todellakaan ole kusettamassa, mutta haluan vain saada hyvän käsityksen mihin olen lähdössä. Tarkoituksena olisi tehdä remonttia mahdillisimman paljon itse. LTO-kone on Valloxin MUH ilmava 100 vanha classikko. Tuhon on vaihdettu moottorit 6 vuotta sitten ja hyvin se pelittää. Erittäin simppeli laite jossa ei ole paljoa vikapaikkoja. Talon lämmitys on takka/kattolämmitys ja jälikäteen olohuoneeseen on lisätty ilmalämpöpumppu (noin 10v vanha). Yhtenä mahdollisuutena olisi vaihtaa tuon LTO tilalle poistoilmalämpöpumppu, joka voisi toimia takan kanssa lämmitysjärjestelmänä.
Aikamoinen työmaa selvitellä nämä asiat, mutta on hyvä tehdä kunnon taustatyö :)
 
Jos siellä katossa on lämmityspaneelit, niin mihinkäs siitä Pilpistä saatava lämpö pistetään? Pitäisi vaihtaa kaikkialle lattialämmitys tai sitten patterit.
 
Juu eivät todellakaan ole kusettamassa, mutta haluan vain saada hyvän käsityksen mihin olen lähdössä. Tarkoituksena olisi tehdä remonttia mahdillisimman paljon itse. LTO-kone on Valloxin MUH ilmava 100 vanha classikko. Tuhon on vaihdettu moottorit 6 vuotta sitten ja hyvin se pelittää. Erittäin simppeli laite jossa ei ole paljoa vikapaikkoja. Talon lämmitys on takka/kattolämmitys ja jälikäteen olohuoneeseen on lisätty ilmalämpöpumppu (noin 10v vanha). Yhtenä mahdollisuutena olisi vaihtaa tuon LTO tilalle poistoilmalämpöpumppu, joka voisi toimia takan kanssa lämmitysjärjestelmänä.
Aikamoinen työmaa selvitellä nämä asiat, mutta on hyvä tehdä kunnon taustatyö :)
Älä turhaan mene vaihtamaan LTO:ta PILP:iin. PILP vaatisi vesikiertoisen lattialämmityksen. Ja LTO tekee miltei saman asian, eli ottaa ulos työnnettävästä ilmasta lämmön sisään tulevaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jos siellä katossa on lämmityspaneelit, niin mihinkäs siitä Pilpistä saatava lämpö pistetään? Pitäisi vaihtaa kaikkialle lattialämmitys tai sitten patterit.
Jaahas tässä töiden ohella kattelin YT videoita, niin käsitin, että sen voi laittaa veteen taikka lämmittää sisääntulevaa ilmaa. Elikkä tämä taitaa poistua vaihtoehdoista :hmm: Nikäköhän olisi hyvä vaihtoehto korvaamaan tuon suoran sähkön?
 
Jaahas tässä töiden ohella kattelin YT videoita, niin käsitin, että sen voi laittaa veteen taikka lämmittää sisääntulevaa ilmaa. Elikkä tämä taitaa poistua vaihtoehdoista :hmm: Nikäköhän olisi hyvä vaihtoehto korvaamaan tuon suoran sähkön?

Ahkera puitten poltto, jos on sitä sorttia helposti saatavilla.
Suoralla sähköllä lämmitys on mielestäni mainettaan parempi ratkaisu kohtuulisen kokoisessa ja asiallisesti eristetyssä talossa. Tietysti myös sähkön siirto-operaattorilla on merkitystä.
 
Jaahas tässä töiden ohella kattelin YT videoita, niin käsitin, että sen voi laittaa veteen taikka lämmittää sisääntulevaa ilmaa. Elikkä tämä taitaa poistua vaihtoehdoista :hmm: Nikäköhän olisi hyvä vaihtoehto korvaamaan tuon suoran sähkön?
Ellet isompaan remppaan ala, niin ei mikään. Ehkä toinen ILP kaveriksi. Juuri tuon takia itsellä oli käytännössä poissuljettuja vaihtoehtoja kaikki suorasähkölämmitteiset talot. Toki mitä tuttavilta kuullut, niin nuo ysärin kattolämmitysratkaisut yllättävänkin energiataloudellisia ratkaisuja.
 
Tästä laitteesta keksin, että tuohon suorasähköön voisi vaihtaa tälläisen aktiivisen LTO-koneen Ilmanvaihtolaite ja lämpöpumppu Nilan VPL 15 TOP M2 eli tuo on PILP ilman vedenlämmitystä. COP olisi 8,1 mikä kuulostaa aika kovalta luvulta. Sattuuko jollain olemaan kokemusta tämmöisestä laitteesta?

edit; Aika pienet lämmitystehot tuolla on. Lähinnä lisää hyötysuhdetta VPL 15 Top M2 – lämpöpumpulla viilentävä ilmanvaihto | Nilan scaalatkin loppuu -12C jälkeen. Tosin talvet ovat olleet melko leutoja viimevuosina kanta-hämeessä. Täytyy vähän laskeskella mitä maksaisi asentaa VILP ja vesipatterit kämppään. Toisaalta tekisi mieli rakennuttaa kokonaan uusi kämppä, mutta näinä aikoina rakennuttaminen on aika hankalaa. Talopaketteja ei ole saatavilla ja materiaalien hinnat tapissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä laitteesta keksin, että tuohon suorasähköön voisi vaihtaa tälläisen aktiivisen LTO-koneen Ilmanvaihtolaite ja lämpöpumppu Nilan VPL 15 TOP M2 eli tuo on PILP ilman vedenlämmitystä. COP olisi 8,1 mikä kuulostaa aika kovalta luvulta. Sattuuko jollain olemaan kokemusta tämmöisestä laitteesta?

edit; Aika pienet lämmitystehot tuolla on. Lähinnä lisää hyötysuhdetta VPL 15 Top M2 – lämpöpumpulla viilentävä ilmanvaihto | Nilan scaalatkin loppuu -12C jälkeen. Tosin talvet ovat olleet melko leutoja viimevuosina kanta-hämeessä. Täytyy vähän laskeskella mitä maksaisi asentaa VILP ja vesipatterit kämppään. Toisaalta tekisi mieli rakennuttaa kokonaan uusi kämppä, mutta näinä aikoina rakennuttaminen on aika hankalaa. Talopaketteja ei ole saatavilla ja materiaalien hinnat tapissa.

En usko että VILP + vesipatterit -päivityksessä on mitään järkeä. Miksi ei vain ilmalämpöpumppua? Kuitenkin samasta ulkoilmasta samalla menetelmällä lämmitys, mitä hyötyä käyttää tuotettu lämpö veden kautta ilman lämmityksen sijaan? Ainoa hyöty olisi käyttöveden lämmitys vilpillä.
 
En tiedä onko tämä oikea threadi tälle kysymykselle. Olen ostamassa 1990 valmistunutta OK-taloa. Talossa on tiilikatto ja ulkoseinät on tiiliverhoiltu. Mietityttää kuinka toimiva talon perustuksissa käytetty ratkaisu on?
1627908025881.png

- Kohta 1 taitaa olla jokin eristelevy, niin mitenkäs tuon veden johtuminen salaojaan? Tuo levy on pienellä kaadolla, mutta pitääkö tuolla olla tuo levy vai olisiko parempi ilman ?
- 2 taitaa olla salaoja? Mietityttää tuon toiminta, kun se on levyn alapuolella. 90-luvun taloissa salaojat on yleisesti huonoja, niin menee varmaankin muutenkin uusintaan.

Mitä muita huomioita olisi 90-luvun talon ostossa?

Eikös salaojan pitäisi olla anturan alapuolella, jotta se ei vedä kapillaarisesti kosteutta perustuksiin? Kuvan perusteella putki menee turhan ylhäällä, kuten aikanaan oli monasti tapana tehdä.
 
En usko että VILP + vesipatterit -päivityksessä on mitään järkeä. Miksi ei vain ilmalämpöpumppua? Kuitenkin samasta ulkoilmasta samalla menetelmällä lämmitys, mitä hyötyä käyttää tuotettu lämpö veden kautta ilman lämmityksen sijaan? Ainoa hyöty olisi käyttöveden lämmitys vilpillä.
Makuuhuoneiden lämmitystä on vaikea toteuttaa tuolla ILP. Kaipa sitä voisi jatkaa vaan kattolämmityksellä noissa huoneissa. Täytyisi selvittää onko tämmöisessä järkeä vaihtaa LTO ja vanhan boilerin tilalle Poistoilmalämpöpumppu Nilan EC jäähdytyksellä ja aurinkolämmöllä
Eikös salaojan pitäisi olla anturan alapuolella, jotta se ei vedä kapillaarisesti kosteutta perustuksiin? Kuvan perusteella putki menee turhan ylhäällä, kuten aikanaan oli monasti tapana tehdä.
Juu nuo tuppaa olemaan perseellään, niin joutuu ottamaan lapion käteen.
 
Siis paljonko @Geven sitä sähköä kuluu vuositasolla? En usko, että kannattaa tehdä yhtään mitään uusimisia, ei niistä mikään maksa itseään takaisin. Vasta sitten, kun jotain hajoaa. Ja silloinkin esim ilppi kannattaa vaan uusia tai mahdollisesti vain korjata.

Miksi muoviset vesiputket pitää vaihtaa alle 30v ikäisinä? Kuulostaa aivan hullulta.
 
Siis paljonko @Geven sitä sähköä kuluu vuositasolla? En usko, että kannattaa tehdä yhtään mitään uusimisia, ei niistä mikään maksa itseään takaisin. Vasta sitten, kun jotain hajoaa. Ja silloinkin esim ilppi kannattaa vaan uusia tai mahdollisesti vain korjata.

Miksi muoviset vesiputket pitää vaihtaa alle 30v ikäisinä? Kuulostaa aivan hullulta.
Nyt on ILP, kattolämmitys ja takka lämmitysmuotona. Tuskin alan tekemään mitään muutoksia, kun lueskelin tuota ilmanvaihto threadia (koneen vaihto tuo omat ongelmansa putkien kanssa yms.). Vakuutusmyyjä sanoi, että 30V vanhoista putkista alkaa menemään ikävähennys vakuutuksen korvaussummasta. Näin siis Ifillä.
Hommat on vasta aluillaan, niin selvittelen eri vaihtoehtoja.
 
Nyt on ILP, kattolämmitys ja takka lämmitysmuotona. Tuskin alan tekemään mitään muutoksia, kun lueskelin tuota ilmanvaihto threadia (koneen vaihto tuo omat ongelmansa putkien kanssa yms.). Vakuutusmyyjä sanoi, että 30V vanhoista putkista alkaa menemään ikävähennys vakuutuksen korvaussummasta. Näin siis Ifillä.
Hommat on vasta aluillaan, niin selvittelen eri vaihtoehtoja.
Onhan se kiva tutkia, mitä kaikkea nykyään on markkinoilla, mutta kyllä kaikkien muutosten kannattavuus pitää laskea ennen päätöstä investoinnista. Jos sitä sähköä kuluu vaikka se perus 10 000 kWh/a (alle 1000e), josta lämmitykseen suunnilleen 60% (ei vettä mukana, siihen menee 30%), niin se maksaa vain 500 euroa vuodessa. Jos jollain laitteella tai muutoksella saa vaikka 10 % säästön lämmöntekoon eli sähkönkulutukseen, niin tienaat vuodessa 50 euroa. Siitä voi laskea takaisinmaksuaikaa..
 
Onhan se kiva tutkia, mitä kaikkea nykyään on markkinoilla, mutta kyllä kaikkien muutosten kannattavuus pitää laskea ennen päätöstä investoinnista. Jos sitä sähköä kuluu vaikka se perus 10 000 kWh/a (alle 1000e), josta lämmitykseen suunnilleen 60% (ei vettä mukana, siihen menee 30%), niin se maksaa vain 500 euroa vuodessa. Jos jollain laitteella tai muutoksella saa vaikka 10 % säästön lämmöntekoon eli sähkönkulutukseen, niin tienaat vuodessa 50 euroa. Siitä voi laskea takaisinmaksuaikaa..
Näinhän se on laskeskelen kannattavuudet enne investointeja. Nykyinen sähkönkulutus on noin 250-300 €/kk keskimäärin. Tosin he pitävät talvellakin läpöjä jossain 26C ija erillisessä autotallissa noin 18C, Ise tulen laskemaan sen noin 21C tuntumille.
Edit. Sähkön kulutus on noin 16 000 kWh/a, lämmittävät tosin paljon takallakin.
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän se on laskeskelen kannattavuudet enne investointeja. Nykyinen sähkönkulutus on noin 250-300 €/kk keskimäärin. Tosin he pitävät talvellakin läpöjä jossain 26C ija erillisessä autotallissa noin 18C, Ise tulen laskemaan sen noin 21C tuntumille.
Tämä pudottaa lämmityskuluja varmaan liki 50%. Vajaa 300 euroa kuussa on hulvaton lukema (yli 30 000 kWh vuodessa) 90-luvun talolle, tai sitten neliöitä on pitkälti yli 200 normaalin 100 - 150 m2 sijaan.
 
Tämä pudottaa lämmityskuluja varmaan liki 50%. Vajaa 300 euroa kuussa on hulvaton lukema (yli 30 000 kWh vuodessa) 90-luvun talolle, tai sitten neliöitä on pitkälti yli 200 normaalin 100 - 150 m2 sijaan.
Pisäisi olla joku 115m^2 tuohon sisältyy siis carunan riistosiirto.
 
Ok, kannattaa puhua kulutuksesta eurojen sijaan. Tulee vähemmän virheitä näihin munkin heittoihin. Noille neliöille eurot kuulostavat todella kovilta.
Sain nytten iahn kWh/a tiedot. 2019: 14 505kWh/a ja 2020: 13 866 kWh/a. Äiti heitti arvion, että puihin menisi 200€/kk rahaa:rolleyes: Eikös se yksi aste nosta lämmityskuluja sen 5%, niin 26C -> 21C = -25%
 
Sain nytten iahn kWh/a tiedot. 2019: 14 505kWh/a ja 2020: 13 866 kWh/a. Äiti heitti arvion, että puihin menisi 200€/kk rahaa:rolleyes: Eikös se yksi aste nosta lämmityskuluja sen 5%, niin 26C -> 21C = -25%
No ei nuo kilowatit sitten niin hulluilta kuulosta. Ihan alueella ja saat varmaan tuon itse laskemasi 25% oikeasti pois lämpötilan pudotuksella. Taitaa se siirto oikeasti olla riistohintaista. Jos energia maksaa sen 5 senttiä / kWh, niin tästä tulee noilla kulutuksilla 700 e/a . Jos lasku tosiaan keskimäärin 250 e/kk, niin sehän ois 3000 e/a, niin siirrolle jäisi 2300 e/a, eli yli 16 senttiä/kwh, toki osa on veroa jne.
 
Ostopuut heitettynä 50e/kuutio, eli kuussa pitäisi polttaa 4 mottia. Toki kotiinkuljetettuna voi olla paljon kalliimpaakin. Mutta aika paljon yhteen tulisijaan. Jos lämmityskausi 4 kk, niin puuta menee sitten 10 - 16 m3. Tämä on paljon.
 
Ostopuut heitettynä 50e/kuutio, eli kuussa pitäisi polttaa 4 mottia. Toki kotiinkuljetettuna voi olla paljon kalliimpaakin. Mutta aika paljon yhteen tulisijaan. Jos lämmityskausi 4 kk, niin puuta menee sitten 10 - 16 m3. Tämä on paljon.
Tuota justiinsa vähän kyseenalaistin, niiin pistin tarkentavaa kysymystä. Vituttaa näin insinöörinä sinnepäin heitot, pitäisi olla aina tarkat tilastot :D
edit: Mutsi oli heitänyt hieman epäselvää dataa puista, kun oli ollut toinen homma kesken. Eli puita menee karkean arvion mukaan noin 9 mottia vudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Sain nytten iahn kWh/a tiedot. 2019: 14 505kWh/a ja 2020: 13 866 kWh/a. Äiti heitti arvion, että puihin menisi 200€/kk rahaa:rolleyes: Eikös se yksi aste nosta lämmityskuluja sen 5%, niin 26C -> 21C = -25%
Ei mikään valtava kulutus. Minulla syö -99 valmistunut 134m² suorasähkölämmitteinen okt Oulunseudulla 17000-19500 kWh/a. Edellinen asukas sai menemään yli 20000kWh, mutta piti sisälämpöä myös 25-26°C paikkeilla. Takkaa lämmitetään melkein joka päivä. Katsotaan mihin ensi talven kulutus asettuu, kun ilmalämpöpumppu uusittiin kesällä semmoiseen, josta on iloa vielä -30°C pakkasilla ja kylmemmilläkin. Vanhasta Mitsusta meni hyötysuhde yhteen -15°C paikkeilla.
 
Eikös salaojan pitäisi olla anturan alapuolella, jotta se ei vedä kapillaarisesti kosteutta perustuksiin? Kuvan perusteella putki menee turhan ylhäällä, kuten aikanaan oli monasti tapana tehdä.
Toi on ns. tyyppileikkaus, putki on yleensä ylimmillään tossa ja siitä kaatoa kokoojakaivoon päin. Se vesi kulkee pääosin siellä salaojaputken ympärillä olevassa hiekassa. Noita asennetaan paljon paikkoihin joissa niillä ei tee mitään, kun maaperä muutenkin imee veden. Noi harkot kestää kyllä vettä tuolla sokkelin yläreunassa ja 30 vuodessa ongelmat kyllä tulevat esiin, jos niitä on. Jos arveluttaa kaivaa jostain kohtaa esiin ja katsoo missä kunnossa hiekat ja putket ovat.
 
Ei mikään valtava kulutus. Minulla syö -99 valmistunut 134m² suorasähkölämmitteinen okt Oulunseudulla 17000-19500 kWh/a. Edellinen asukas sai menemään yli 20000kWh, mutta piti sisälämpöä myös 25-26°C paikkeilla. Takkaa lämmitetään melkein joka päivä. Katsotaan mihin ensi talven kulutus asettuu, kun ilmalämpöpumppu uusittiin kesällä semmoiseen, josta on iloa vielä -30°C pakkasilla ja kylmemmilläkin. Vanhasta Mitsusta meni hyötysuhde yhteen -15°C paikkeilla.
Minkäs pumpun ostit?
 
Miksi muoviset vesiputket pitää vaihtaa alle 30v ikäisinä? Kuulostaa aivan hullulta.
No lähinnä tarkoitin että kun tekee remppaa niin siinä yhteydessä vaihtaa samalla putket. Noissa ysärin taloissa voi olla melkoisia virityksiä noitten putkien ja letkujen kanssa niin samalla jos jotain remppaa niin vaihtaa myös putket. Se ei kovin kallis homma ole.

Esimerkkinä meillä kun on juuri -92 omakotitalo niin siinä toki muoviputket, mutta esim pikkuvessassa ne vaan "törrötti" seinästä läpi eikä mitään muuta. Ne oli sitten liittimillä vesikalusteissa kiinni.
Kun pikkuvessaremppa sitten tehtiin niin putkimies siinä samalla kun vähän käänsi viemärin paikka niin vaihto myös vesiputket ja laittoi asiaankuuluvat uudet muoviputket vessasta jakotukille. Ja kunnolliset oikeat seinäliittimet lavuaarin alle niin että letkut ei vaan törrötä seinästä. Ei olis ollu mitään järkee jättää vanhoja letkuja tonne sisään ku kuitenkin laittaa uudet liittimet jne.
Samalla laitto myös keittiöstä jakotukille ja vaihto samalla koko jakotukin ja siinä olevat ihmeelliset 90-luvin liitinviritelmät uusiin. Ei ollu kovin kaksinen homma eikä siinä varmaan menny ku pari kolme tuntia vessa mukaanlukien. Sitten kun kylppäri rempataan niin sama homma, päivitetään muoviputket ja liittimet. Tosin nyt on jo jakotukit sun muut valmiina jos sinne pitää jotain tehdä.

En muista minkä se remppaukko sano syyks että kannattaa vaihtaa samalla ku remppaa tekee ja tutkin silloin asiaa netistä ja samaa luin sieltä. Ei siinä etteikö ne olis kestäny mutta ei ole mitään järkeä olla vaihtamatta uusiin rempan ohessa kun se ei todellakaan ole mikään iso ja kallishomma muoviputkien kanssa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 436
Viestejä
4 488 620
Jäsenet
74 237
Uusin jäsen
tarmo90000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom