Kodin rempat(DIY)

Kertokaa millä fiksata vanhahkon keittiönkaapin saranoinnin?

Allekirjoittaneella petti keittiön ison kaapin saranoiden ruuvitukset ja kaappi ei pysy kiinni. Saranan ruuvit pysyvät hyvin kiinni ovessa, mutta rungon reiät on niin runnotut jo, että ruuvit ei pidä ja kaappi tippuu sijoiltaan. Reiät pitäisi täyttää ilmeisesti tai uusia runko, joka nyt on täysin kohtuuton operaatio muutaman ruuvin tähden. Olen hankkinut jo isompia ruuvejakin, mutta nyt aletaan olemaan siinä pisteessä, että seuraava koko iskee rungon toisesta laidasta läpi.

Mikä avuksi? Puukitillä reiken täyttö?

Ite oon korjannu tuollaisia niin että poraa 8mm reijän runkolevyn päädystä ruuvinreijän kohdalta ja lyö sinne puutapin. Eli niin että tappi tulee poikittain suhteessa ruuvireikään. Pysyy paremmin kuin alkuperäinen.
 
Kaikki vastaavat remppat aina paperille! Mitä aikoo, miten ja kuka tekee. Loppuun vielä isännöitsijän ja/tai taloyhtiön allekirjoitukset lupineen. Ei tarvii jälkeenpäin muistella että naapuri kyllä antoi luvan...

Noniinno. Ehkä pikkasen kannattaa peiliinkin kattoo jos panee 190k meneen oikeuskäsittelyyn. Voihan sitä kuitenkin kysyä jos sais sellasen "vapaudu vankilasta" -paprun suihkuseinän asettamiseksi.
 
1973 rakennettu kylpyhuone, voinko (aluksi, ennen jonkun vuoden päästä tapahtuvaa lopullista remppaa) jollain raapia vanhat saumausaineet pois, maalata kaakelit ja saumata uudestaan? Tulisiko näin siistimpi jälki kuin että jos vain maalaisi saumat ja kaikki?
 
Ei ihan diy, mutta onkohan kukaan asennuttanut viime aikoina aurinkokeräimiä käyttövettä lämmittämään sekä varaajaa jossa on aurinkokierron lisäksi normaalit sähkövastukset talvikautta varten. Eli menikö homma kuin strömsössä ja millaisessa hintaluokassa mahdetaan liikkua? Bonusta vielä jos kohde oli rintamamiestalo siten että paneelit tuli katolle ja varaaja kellariin.

Nykyinen yösähköllä lämpiävä aikapommi alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja kun sen uusii niin miksei samalla voisi vähentää rahan kantamista sähköyhtiölle jos systeemin takaisinmaksuaika on jollakin tavalla järkevä.
 
Ei ihan diy, mutta onkohan kukaan asennuttanut viime aikoina aurinkokeräimiä käyttövettä lämmittämään sekä varaajaa jossa on aurinkokierron lisäksi normaalit sähkövastukset talvikautta varten. Eli menikö homma kuin strömsössä ja millaisessa hintaluokassa mahdetaan liikkua? Bonusta vielä jos kohde oli rintamamiestalo siten että paneelit tuli katolle ja varaaja kellariin.

Nykyinen yösähköllä lämpiävä aikapommi alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja kun sen uusii niin miksei samalla voisi vähentää rahan kantamista sähköyhtiölle jos systeemin takaisinmaksuaika on jollakin tavalla järkevä.
Isän työkaverilla oli tuommoiset ja kahden liki eläkeläisen taloudessa tais aurinko riittää noin 8kk. Oikeana Diy-miehenä (ammatiltaan kirvesmies) ensimmäiset muoviputket suli kun eivät kestäneet kuin jotain 80 astetta ja vesi oli kiehumispisteessä. Tästä tarinasta en tiedä tämän enempää.
 
Miten keskuspölynimurin voi poistaa käytöstä? En tiedä onko noita monenlaisia, mutta tämä meidän on ainakin ihan hirveä kapistus. Kauhea meteli verrattuna perässävedettävään. Ja koska sitä ei käytetä haluttaisiin sen käyttämä kaappitila myös käyttöön. Voiko sen vain ruuvata irti? Tarvitseeko putkistoa tulpata jotenkin vai voiko vain antaa olla?
 
Miten keskuspölynimurin voi poistaa käytöstä? En tiedä onko noita monenlaisia, mutta tämä meidän on ainakin ihan hirveä kapistus. Kauhea meteli verrattuna perässävedettävään. Ja koska sitä ei käytetä haluttaisiin sen käyttämä kaappitila myös käyttöön. Voiko sen vain ruuvata irti? Tarvitseeko putkistoa tulpata jotenkin vai voiko vain antaa olla?
Itse tulppaisin jollain helpolla tavalla vähintään sieltä imurin päästä (muuallahan on ne luukut tulppina)
 
Tuohon kipsilevynauhaan omat kokemukset:
Olen huomannut että verkkomallinen (LASIKUITUNAUHA TESA 60100 50MMX45M | K-rauta.fi) on helpompi käytätä kun sen massa pursuaa ulos sieltä verkon reijistä kun sitä sinne massaan painaa. Nauhassa olen huomannut että nauhan alle ei kannata paljoa paskaa laittaa, vaan mahdolisimman ohut kerros, niin että sitä siellä kuitenkin on. Sitten lastalla tai muulla painaa sen nauhan paikalleen, niin että se nauha painuu levyn ohennuksen alle. Sitten vain massaa päälle leveällä lastalla, odottaa kuivumista, hionta, uudelleen massaus ja hionta.

Itse en enää missään tapauksessa vaihtaisi perässävedettävään imuriin kun keskuspölyimurin asensin. On se vaan niin paljon mukavampaa. Jos se liikaa meteliä pitää, niin siinä on silloin jotain rikki. Tai sitten on asennettu ei sisätiloihin sopiva imuri tai ei ole asennettu äänenvaimenninta. Minkä merkki ja malli sulla @micko on käytössä (tai ei käytössä). Mitä muuta vikaa siinä on kuin se että se pitää meteliä jos se on niin hirveä?
 
Itse imuriyksikkö pitää hirveää ääntä verrattuna tavalliseen perässävedettävään imuriin. Ehkä tyhmästi suunniteltu systeemi, kun imuri on talossa sisällä kodinhoitohuoneessa eikä esim ulkovarastossa. Toinen hirveys on tuo letku. Helvetillinen määrä sitä tiellä pitkin lattiaa. Takertuu huonekaluihin ja tuskaa hilata perässä. Ehkä niitäkin on helpompia. Esim, jokin automaattisesti rullautuva kela voisi olla näppärä. Vielä tuon letkukelan kaapista esiin nostaminen ja takaisin rullaaminen oli niin työlästä, että imurointia ei sen takia huvittanut aloittaa. Ääni tosiaan vain yksi monista huonoista puolista.

Edit: Niin ja imuri on Beam BU195EA
 
Viimeksi muokattu:
Helvetillinen määrä sitä tiellä pitkin lattiaa. Takertuu huonekaluihin ja tuskaa hilata perässä. Ehkä niitäkin on helpompia. Esim, jokin automaattisesti rullautuva kela voisi olla näppärä. Vielä tuon letkukelan kaapista esiin nostaminen ja takaisin rullaaminen oli niin työlästä, että imurointia ei sen takia huvittanut aloittaa.

Tämä +1
En ymmärrä miten on kätevää sitä letkukelaa siirrellä ja hinata kun kokoa saman verran kun sillä imurilla. Sitten taas jos on lyhyt letku niin se ei yllä ellei niitä pisteitä ole talon joka nurkassa.

Pahin siinä letkussa on että se rikkoo kaikki huoneiden ulkokulmat ja ovenkarmit kun sitä haitariletkua niitä pitkin hinaa. Jos taas sitä letkua käy nostelemassa niin ettei näin käy niin siihen menee puolet imurointiajasta.
Lisäksi vaikka letku ei noita karmeja rikkoisikaan heti, kyllä se letku likaantuu ja likaa puolestaan ne karmit ja kulmat niihin osuessaan.

Perinteisen imurin johto ei kulmia riko, ja sen peseminen on alle minuutin homma jos se likaantuu niin että alkaa jälkiä jättämään.

Meillä ei vanhassa talossa ääni ollut ongelma (paitsi naapurille) koska imuri oli kellarissa. Mutta ei kyllä ikinä tähän talouteen enään sellaista tule.

Ainiin, ja vielä se ihanuus jos menet vahingossa imuroimaan vaikka puuroa, perunamuusia tms niin sielläkö se sitten on linjaston seinämillä kunnes nuohooja sen puhdistaa? Sen perus imurin letkun vielä putsaa nopeasti kylppärissä huuhtoen ja rätillä kuivaa.[/QUOTE]
 
Normi-imurilla onkin kiva leijuttaa sitä pölyä pitkän kämppää. Keskuspöläri sentään imee sen pölyn pois asunnosta ja tunkee pussiin ja osan pihalle. Kannattaa sijoittaa se imuriosa johonkin, mistä ääni ei vaivaa. Tekninen tila tai juurikin jo mainittu kellari.
Oletteko ikinä kuulleet joustoletkusta? Kannattaa kokeilla.
Ainoa kritiikki, minkä itse keksin, on se letkun säilytys. Me ei aikanaan otettu täyskorkeaan kaappiin mitään imurin omia säilytyskamppeita vaan perinteinen isoin lankakori, mikä siihen kohtaa mahtuin. Sinne menee letku helposti eikä tartte rullailla mihinkään.

Perinteisen imurin johto ei kulmia riko, ja sen peseminen on alle minuutin homma jos se likaantuu niin että alkaa jälkiä jättämään.
Likaako sitten keskuspölynimurin letku jotenkin erilailla, ettei peseminen ole minuutin homma. Eikä se kyllä meillä ole mitään kulmia rikkonut, vaikka onkin helpoiten hajoavaa kyprokkia suurin osa kulmista. Ja kun tiedostaa, että ei varta vasten vedä letkua kulmia pitkin, niin eipä siinä kyllä aikaa mene. "Räväyttää" letkua irti seinästä ja sitten vetää, job done.


Ainiin, ja vielä se ihanuus jos menet vahingossa imuroimaan vaikka puuroa, perunamuusia tms niin sielläkö se sitten on linjaston seinämillä kunnes nuohooja sen puhdistaa?
Aika käsi saa kyllä olla, jos tollasta menee tekeen tai sitten on kämppä muutenki jo niin sekasin, että kannattaa siivous aloittaa jollain muulla ku imurilla.
 
Kyllä mä sanon että keskuspölynimuri on ihan pakko hankinta jos omakotitalon joskus hommaan. Vanhemilla tuollainen ja itse imuri varastossa ja ainakin tuon letku 10m tulee perässä ihan helposti vetämällä ja enemmän se 10kg painava imuri niitä huonekaluja ja karmeja kuluttaa kuin tuo letku.:vihellys:

Ollut tuo imuri heillä nyt +20v ja kaksi kertaa on letku vaihdettu, maksaa alle 3€/m että siitä laskemaan kuinka kallista.
 
Ostettiin kesällä OKT, ensi töikseen nakattiin keskuspölynimuri pihalle :D Mieltymyksensä kullakin.

Mutta tosiaan tulppasin putken päät vaan muovipussilla ja jesarilla. Pitää sitten seiniä tasotellessa tulpata myös nuo toiset päät. Ehkä voisi etsiä ihan oikean tulpan noille, nyt kun sen vielä voi vaihtaa helposti. Saattaa tuollainen reissumies pussi hapristua kymmenessä vuodessa :grimacing:
 
Ostettiin syksyllä omakotitalo jossa keskuspölynimuri asennettuna, mutta entinen omistaja ei antanut sille toimintatakuuta. Ensimmäinen vilkaisu ja hiiret syönyt yläpohjaan menevän ohjausjohdon poikki. Ensimmäinen homma oli tuo korjata ja ottaa imuri käyttöön. Ehkä tämä on myös tottumiskysymyksiä. Itse lapsuudessa meille asennettiin kotiin keskuspölynimuri jota sitten on tullut käytettyä. Pölyallergikkona arvostaa että pölyt puhalletaan mielummin pihalle kuin pyöritellään niitä sisällä. Toki normaalit imuritkin ovat suodatukseltaan varmasti kehittyneet. Myös hiljaisuus (lapsuudenkodissa imuri pannuhuoneessa, nyt meillä varastossa kiviseinän takana minne käynti vain ulkoa) on plussaa sekä mielestäni letkun vetäminen perässä on paljon helpompaa kuin koko imurimöykyn liikuttelu. Myös aikoinaan kun meille lapsuudenkotiin keskuspölynimuri asennettiin imuteho oli huomattavasti parempi kuin missään järkevän hintaisessa perusimurissa. Nykypäivänä varmasti uusien imureiden moottoritkin on kehittynyt.
 
Vahvaa off-topicia mutta menkööt:

Tuo pölyjen päätyminen ulos on oikeastaan ainoa hyvä puoli mikä keskuspölynimurista löytyy. Muuten aika turhake nykypäivänä. Vuosi asuttu tuollaisella varustetussa talossa, mutta eipä sitä ole tullut käytettyä. Robotti-imuri hoitaa perusimuroinnit niin niihin ei tarvitse omaa aikaa hassata ja pikasiivoukseen sekä sohvien ym. imurointiin on varsi-imuri (joka muuten sekin hakkaa imutehollaan tuon 20 vuotta vanhan keskuspaskeen mennen tullen). Joihinkin erikoistilanteisiin tulee vielä silloin tällöin käytettyä verkkovirralla toimivaa imuria (esim. kun tarvitaan erityisen paljon imutehoa), mutta silloinkin se on perinteinen perässä raahattava tai autotallin "remppaimuri".
 
Miten helvetissä tuollaisessa muka onnistuu?
En ole koskaan itse onnistunut, mutta näen kyllä tapahtumaketjun. Ei se vaadi kuin 1-2-vuotiaan, joka syö itse. Ruokailun aikana uhmakohtaus, niin puuroa ja muusia on joka helvetin paikassa.
 
Kokeileppa vaikka elämää perheessä jossa vanhemmat töissä ja 7-12v lapset keskenään päivät kotona niin kaikki on mahdollista :)

Ja ei, en ole itsekkään vielä oppinut tarkistamaan ennen imurointia jokaista koloa, alusta ja kulmaa ettei siellä ole mitään kosteaa, ruokaa, sukkia tms imuriin kuulumatonta joten ei sitä voi kyllä vaatia lapsiltakaan.

Neliön mallisessa, yksitasoisessa asunnossa jossa asuu kaksi aikuista jotka pitävät huolen siisteydestä niin keskuspölynimuri voi olla ihan toimiva peli.
Ennemmin kai kyse on tottumisesta kuin mistään muusta sillä tehot, äänitaso yms on kyllä suht samat nykyään molemmilla ratkaisuilla.
 
Toi case perunamuusi on kyllä jo aika keksimällä keksitty ongelma. Ensinnäkin hyvin epätodennäköistä vahingossa imuroida mitään suuria määriä jotain märkää. Toiseksi, se tavara hyvin todennäköisesti jää suurimmilta osin jo sen pitkän irtoputken seinämiin. Kolmanneksi, lopulta vaikka sitä vähän sinne kiinteisiin putkiin päätyisi, niin mitä sitten? Ei se sitä putkea tukkoon voi vetää, joten sinne se kuivuu eikä aiheuta mitään ongelmia. Vai rassaatteko te jotain viemäreitäkin kaksi kertaa vuodessa ettei putkissa vaan ole mitään rasvaa tai muuta moskaa kiinni?
 
Yhdessä kohteessa pintavalussa on paljon heittoja. Tuntee ihan kävellenkin.
Kuinka paksu tulee korjausvalusta vähintään, jos haluaa heitot korjailla?
 
No tuskin saa pelkkiä heittojen pohjia tasattua, vaan pakostakin tulee jonkin paksuinen valu päälle?
Riittääkö 5mm?
 
No tuskin saa pelkkiä heittojen pohjia tasattua, vaan pakostakin tulee jonkin paksuinen valu päälle?
Riittääkö 5mm?
Sehän riippuu siitä mikä on heittojen erotus. Matalimpaan kohtaan tietysti enempi lillinkiä, kuin korkeimpaan. Erotuksen perusteella myös valitaan oikea tasoite.

Ardex k70 esim on 3–30 mm paksuuksiin.
 
Sehän riippuu siitä mikä on heittojen erotus. Matalimpaan kohtaan tietysti enempi lillinkiä, kuin korkeimpaan. Erotuksen perusteella myös valitaan oikea tasoite.

Ardex k70 esim on 3–30 mm paksuuksiin.

Käytännön esimerkkiä haeskelin, kun tuskin on mahdollista tehdä siten, että korkeille paikoille ei mitään jne.
 
On niitä aineita olemassa 0 mm - xx mm, mutta voi olla käytännössä hankalaa tasoittaa vain montut pois. Ainaki työsaumat jää väkisin.
 
Katot linjaarilla kuinka syviä ne montut on ja valitset tasoitteen sen mukaan.
Paikallisesta k-raudasta tms sitten tasoite vaikka kiillon valikoimasta.
Kiilto 97 1-7mm
Kiilto tasoflex 3-20mm
jne

Menekin arvioit niin että korkeimpaankin kohtaan menee tasoitteesta tuo valitun tasoitteen minimipaksuus.
Täälläpäin ainakin onnistuu kaupat niin, että avaamattomat pussit saa palauttaa -> pari pussia enempi mitä hattuvakio antaa menekiksi (jos isommasta tilasta on kyse) ja työn valmistuttua ylimääräisen pussin palautus jollei jatkokohdetta ole tiedossa.

Huolellinen imurointi + primerointi ennen tasoitusta.
 
Tokihan sen nyt nollaan saa korjattua ja niin se monesti tehdäänkin koska halutaan päästä mahd. pienellä tasoitemäärällä ja lattiapintaa ei haluta nostaa.

Riippuen mikä siellä tosiaan pohjana on niin käy sen lattian laserilla/linjarilla läpi ja merkkaa sinne metrin välein koron (eli korkeimpaan kohtaan nolla ja siitä sitten milleinä alaspäin).

Sitten jotain nollattavaa tasoitetta, kaatelee sitä sen mukaan mitä on merkkaillut ja lopuksi pyyhkii linjarilla yli koko lattian. Jos paljon heittoa niin voi sinne ohjuritkin tehdä joko samalla tasoitteella, tai sitten vaan laittaa proput/ruuvit niihin pahimpiin paikkoihin merkkaamaan sitä 0-tasoa.

Tärkeintä on muistaa hioa se betonipinta ennen tasoitetta, ja riittävästi sitä primeria jonka ei anneta kuivua ennen tasoitetta vaan vedetään ns. märkää märälle-tekniikalla niin hyvä tulee.
 
Minkälainen laser olisi mahdollisimman yleispätevä, jos remppa on tyyliin "koko rintsikka"? Eli lattiaa, laatoitusta, salaojia jne. luvassa.
 
Tokihan sen nyt nollaan saa korjattua ja niin se monesti tehdäänkin koska halutaan päästä mahd. pienellä tasoitemäärällä ja lattiapintaa ei haluta nostaa.

Riippuen mikä siellä tosiaan pohjana on niin käy sen lattian laserilla/linjarilla läpi ja merkkaa sinne metrin välein koron (eli korkeimpaan kohtaan nolla ja siitä sitten milleinä alaspäin).

Sitten jotain nollattavaa tasoitetta, kaatelee sitä sen mukaan mitä on merkkaillut ja lopuksi pyyhkii linjarilla yli koko lattian. Jos paljon heittoa niin voi sinne ohjuritkin tehdä joko samalla tasoitteella, tai sitten vaan laittaa proput/ruuvit niihin pahimpiin paikkoihin merkkaamaan sitä 0-tasoa.

Tärkeintä on muistaa hioa se betonipinta ennen tasoitetta, ja riittävästi sitä primeria jonka ei anneta kuivua ennen tasoitetta vaan vedetään ns. märkää märälle-tekniikalla niin hyvä tulee.

Kiitoksia vinkistä.
Hiotuksi toi tulee, koska nyt on muovimatto liimattuna siinä.
 
Minkälainen laser olisi mahdollisimman yleispätevä, jos remppa on tyyliin "koko rintsikka"? Eli lattiaa, laatoitusta, salaojia jne. luvassa.

Jos budjetti antaa periksi niin suosittelisin 360-asteen säteen tekevää laseria. Kahdellakin pärjää, mutta tuollainen 3x360ast on aivan ylivoimainen about kaikissa sisähommissa aina väliseinien teosta tasoitukseen.

Tälläinen siis LINJALASER LASERLINER COMPACTPLANE-LASER 3D | K-rauta.fi
Vastaavat löytyy myös muilta valmistajilta ja kannattaa katsoa että siinä on tuo pulssi toiminto niin saa tarvittaessa vastaanottimen salaoja, terassi yms ulkohommiin.

Suuri etu on myös se, että tuollaisen saa aivan kiinni seinäpintaan joka helpottaa koolausten asentamista huomattavasti kun ne saa aina "viivaan" eikä tarvitse mitalla/puukapulalla pellillä.

Pitävät myös hyvin hintansa, juuri myin oman 3v vanhan Boschin 3-80 laserin torissa 300e.
 
Kyyllähän sitä harkita kannattaa - kunhan harkinnan lopputulos on että puretaan ny kuitenkin vanhat poies ja varmistutaan että vaikkapa vedeneristys on edelleen ajan tasalla.

Tähän kaipaisin vielä vähän perusteluita lisää. Jos vanha kylpyhuone on vuodelta 2004 eikä mitään syytä epäillä vesieristeiden kuntoa ja kämppä tarkoitus myydä todennäköisesti parin vuoden sisään. Miksi kylppäri siis kannattaisi räjäyttää kokonaan? Jos kylppärissä joku kosteusvaurio olisikin, niin se olisi uuden omistajan ongelma ja tulisi ilmi vasta vuosien päästä.
 
Jos kylppärissä joku kosteusvaurio olisikin, niin se olisi uuden omistajan ongelma ja tulisi ilmi vasta vuosien päästä.
Jos olet tehnyt rempan hyvän rakennustavan vastaisesti, niin kyllä sinä silloin siitä olet vastuussa.
 
Jos olet tehnyt rempan hyvän rakennustavan vastaisesti, niin kyllä sinä silloin siitä olet vastuussa.

Onko päällelaatoittaminen hyvän rakennustavan vastaista?

Kämppä kuitenkin ostettu uutena vuonna 2004 ja kylppäri niitä peruja. Ei mitään syytä epäillä, että kosteussuojauksessa olisi mitään probleemaa, kun siihen ei ole kajottu.

Lain mukaan osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutostyö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti. Hyvän rakennustavan noudattaminen tarkoittaa myös työn asianmukaista suunnittelua (AOYL 5:1.2 §). Hyvän rakennustavan tarkempi sisältö määräytyy käytännössä erilaisten rakentamista koskevien viranomais- ja muiden määräyksin perusteella. (Lähde: 5:1 Osakkeenomistajan muutostyöoikeus, hyvä rakennustapa (AOYL 5:1 ja 5:2 §) - OM Kysy asunto-osakeyhtiölaista)
 
Viimeksi muokattu:
Jos budjetti antaa periksi niin suosittelisin 360-asteen säteen tekevää laseria. Kahdellakin pärjää, mutta tuollainen 3x360ast on aivan ylivoimainen about kaikissa sisähommissa aina väliseinien teosta tasoitukseen.

Peukkua tälle.
 
Tähän kaipaisin vielä vähän perusteluita lisää. Jos vanha kylpyhuone on vuodelta 2004 eikä mitään syytä epäillä vesieristeiden kuntoa ja kämppä tarkoitus myydä todennäköisesti parin vuoden sisään. Miksi kylppäri siis kannattaisi räjäyttää kokonaan? Jos kylppärissä joku kosteusvaurio olisikin, niin se olisi uuden omistajan ongelma ja tulisi ilmi vasta vuosien päästä.

Varmaan tässä mennään hiukan siinä rajalla. Kyllä noille vedeneristeilläkin jonkinlainen laskennallinen käyttöikä (jota en kyllä tiedä) on, epäilemättä enemmän kuin 13/14 vuotta mutta toisaalta todennäköisesti vähemmän kuin se kertaa kaksi.

Onko sitten hyvän rakennustavan mukaista vetästä toiset laatat vanhojen päälle? En tie, mut mä en lähtis tekemään kylppärissä. Jossain vessassa ehkä missä ei koko aikaa oo paikat märkänä.

Ja viel yks - onko sulla syytä epäillä että vedeneristys on kunnossa:-) Ei ne mahdolliset vauriot tai huolimaton työ kuitenkaan ihan heti välttämättä esille tuu. Tulkittakoon tuo kysymys nyt lähinnä vitsiksi, ajatus sen takana kuitenkin on että kyllähän asuntoa pitää pitää sellaisessa kunnossa että varsinaisia vauriokorjauksia ei tarvi tehdä. Paljon mukavampaa on tehdä kylppäriremontti suunnitellusti tiettyyn aikaan kuin mitä repiä se auki varttia ennen joulua kun jostain kulmasta alkaa kasvaa joulukuusi.
 
En kyllä itse näkisi ongelmana laatoittaa 2004 rakennettuun kylpyhuoneeseen toista kerrosta. Jos kyse on taloyhtiöstä niin sieltä tietysti lupa kysyttävä mutta jos ok-talosta niin muistaa vaan mainita siitä seuraavalle asukkaalle.

Ennen laatoitusta on helppo porata muutama 70mm reikä laattoihin niin sieltähän sen nopeasti näkee missä kunnossa rakenteet on ja onko syytä jatkotutkimuksiin. Reikien paikkaus sitten vaan asianmukaisesti ennen uuden kerroksen laatoitusta.

Ei tuo vesieristys nyt oikeasti niin kriittinen asia ole. Ennemmin sen on tuossa 2004 rakennetussa talossakin joku sössinyt jo asennusvaiheessa kun että se nyt sieltä itsestään pettäisi. Sitäpaitsi eipä lattialämmityksellä varustettu kph edes sitä vesieristettä toimiakseen tarvitse kunhan laatat on jotain muuta kuin luonnon kalkkikiveä. Jos seinät on betonia niin silloin se kalkkikivikin kyllä kelpaa :)
 
Varmaan tässä mennään hiukan siinä rajalla. Kyllä noille vedeneristeilläkin jonkinlainen laskennallinen käyttöikä (jota en kyllä tiedä) on, epäilemättä enemmän kuin 13/14 vuotta mutta toisaalta todennäköisesti vähemmän kuin se kertaa kaksi.

Onko sitten hyvän rakennustavan mukaista vetästä toiset laatat vanhojen päälle? En tie, mut mä en lähtis tekemään kylppärissä. Jossain vessassa ehkä missä ei koko aikaa oo paikat märkänä.

Ja viel yks - onko sulla syytä epäillä että vedeneristys on kunnossa:) Ei ne mahdolliset vauriot tai huolimaton työ kuitenkaan ihan heti välttämättä esille tuu. Tulkittakoon tuo kysymys nyt lähinnä vitsiksi, ajatus sen takana kuitenkin on että kyllähän asuntoa pitää pitää sellaisessa kunnossa että varsinaisia vauriokorjauksia ei tarvi tehdä. Paljon mukavampaa on tehdä kylppäriremontti suunnitellusti tiettyyn aikaan kuin mitä repiä se auki varttia ennen joulua kun jostain kulmasta alkaa kasvaa joulukuusi.

Mutta eihän minun tehtäväni ole tutkia vesieristystä, jos en siihen kajoakaan. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö se olisi ihan priima. Miksi se pitäisi tutkia, kun vedän vain päälle uutta pintaa, joka vain parantaa vesieristystä.

Tässähän on kyse kustannuksista. Kannattaako maksaa selvästi enemmän, kun purkaa, vesieristää uudestaa, hommaa valvonnan ja sitten vielä laatoitus vai tekeekö pelkällä uudella pinnalla. Itse en näe tässä mitään ongelmaa, mutta kysyin siis, jos jollakulla olisi faktatietoa.

Isännöitsijälle laitoin kyselyn eikä suoraa vastausta suuntaan tai toiseen tullut. Totesi, että "näitä on tehty", mutta remontin yhteydessä arvioitavaksi tulee mm. laattojen kiinnitysten laatu (kestääkö kuorman, ns. kopotesti), nykyisten laattojen kunto (kestävätkö kuorman), sähköt, käyttövesiputket jne.

Itse ajattelen, että jos käytän jonkun ammattilaisen paikanpäällä vähän koputtelemassa laattoja ja pyydän häneltä muutaman lauseen kirjallisen arvion ja esitän tämän hallitukselle, niin homman pitäisi mennä sillä.
 
Tässähän on kyse kustannuksista. Kannattaako maksaa selvästi enemmän, kun purkaa, vesieristää uudestaa, hommaa valvonnan ja sitten vielä laatoitus vai tekeekö pelkällä uudella pinnalla. Itse en näe tässä mitään ongelmaa, mutta kysyin siis, jos jollakulla olisi faktatietoa.
Joo, maksaa enemmän, mutta toisaalta kunnolla tehty remontti nostaa kämpän arvoa ja haluttavuutta selvästi (kun aiemmin mainitsit, että tarkoistus on myydä parin vuoden sisään). Oikomalla tehdyistä virityksistä tuskin saa edes omiaan takaisin.

IMO jos tollasta 14 vuotta vanhaa alkaa remppaamaan, niin tekee sitten kunnolla. Ei se nyt kuitenkaan niin kovin paljon lisää maksa.
 
Joo, maksaa enemmän, mutta toisaalta kunnolla tehty remontti nostaa kämpän arvoa ja haluttavuutta selvästi (kun aiemmin mainitsit, että tarkoistus on myydä parin vuoden sisään). Oikomalla tehdyistä virityksistä tuskin saa edes omiaan takaisin.

IMO jos tollasta 14 vuotta vanhaa alkaa remppaamaan, niin tekee sitten kunnolla. Ei se nyt kuitenkaan niin kovin paljon lisää maksa.

Eihän päällelaatoittaminen ole välttämättä huonosti tehty remppa. Ei moni ihminen kylppäriä katsoessaan todennäköisesti edes tajua, että laatoitus on tehty päällelaatoittamalla. Näin ollen uskon, että päällelaatoituksella saa paljon enemmän rahoilleen vastinetta kuin räjäyttämällä koko kylppärin. Ja kyllä se maksaa aika paljon enemmän. Itse en ainakaan mielellään paria tonnia heitä huvikseen menemään.
 
Eihän päällelaatoittaminen ole välttämättä huonosti tehty remppa. Ei moni ihminen kylppäriä katsoessaan todennäköisesti edes tajua, että laatoitus on tehty päällelaatoittamalla. Näin ollen uskon, että päällelaatoituksella saa paljon enemmän rahoilleen vastinetta kuin räjäyttämällä koko kylppärin.
No eihän sitä päällepäin näe, mutta et sinä voi kahden vuoden päästä myyntiesitteeseen laittaa, että kylpyhuone remontoitu kaksi vuotta sitten jos siellä vesieristeet on oikeasti jo 16 vuotta vanhat eli niiden tekninen käyttöikä muutaman vuoden päästä loppu.

Ja kyllä se maksaa aika paljon enemmän. Itse en ainakaan mielellään paria tonnia heitä huvikseen menemään.
Niin kuin jo sanoin, säästämällä nyt, otat takkiin myöhemmin. Eniten säästät jättämällä koko rempan tekemättä.

Mutta toki jos tuo "paljon enemmän rahoilleen vastinetta" tarkoittaa vain sitä, että haluat pari vuotta katsella mielummin oman maun mukaan tehtyä kylppäriä ja toteuttaa tämän mahdollisimman edullisesti, eikä lopputuloksen jäännösarvolla ole mitään merkitystä, niin siitä vaan tekemään.
 
Jos myyntihetkeä miettii rahallisesti niin se on joko A) ei tee mitään B) laatoittaa päälle. Täysimittaisesta remontista (C) et tule saamaan rahojasi takaisin tai jos saat niin B:sta olisit saanut enemmän. B voi hyvinkin olla parempi kuin A, vastaa esittelyhuonekalujen roudaamista tyhjään kämppään tai seinien maalaamista.

Kyseessä on taloyhtiö, tulevalla asukkaalla on täysin merkityksetöntä mahdollisen tulevaisuuden vesieristeen korkkaamisen tapauksessa oliko tehty A/B/C, se tulee maksamaan hänelle ihan yhtä paljon, joka on käytännössä "ei juuri mitään" mikäli asuntoja >= 10. Asumishaitta on suurempi, mutta sen riski on caseissa A&B tismalleen yhtä suuri, C:ssä jopa suurempi mahdollisen pieleen tehdyn remontin takia mikäli tähän mennessä yhtiön yhdestäkään nyky kylppäristä ei ole löytynyt vikaa niin tuskin niitä tulee tulevaisuudessakaan eli seuraava pakollinen räjäytys on putkiremppa 20-40v päästä.

Jos haluat freesiä lookkia loppuasumiseen / potentiaalista cashbackkia myydessä vs A / helpompaa asunnonmyyntiä "upgradetun" kylppärin johdosta niin B:llä eteenpäin. Eihän tuota remppaa tarvinne edes mainita myyntihetkellä jos ei kiinnosta, mennee about samaan kastiin seinien maalaamisen kanssa eli tarvitseeko edes taloyhtiöllekään kertoa (tai siis pyytää lupaa - ilmoitus riittänee) kun kosketaan vain pintoihin?
 
Mutta eihän minun tehtäväni ole tutkia vesieristystä, jos en siihen kajoakaan. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö se olisi ihan priima. Miksi se pitäisi tutkia, kun vedän vain päälle uutta pintaa, joka vain parantaa vesieristystä.

Tässähän on kyse kustannuksista. Kannattaako maksaa selvästi enemmän, kun purkaa, vesieristää uudestaa, hommaa valvonnan ja sitten vielä laatoitus vai tekeekö pelkällä uudella pinnalla. Itse en näe tässä mitään ongelmaa, mutta kysyin siis, jos jollakulla olisi faktatietoa.

Isännöitsijälle laitoin kyselyn eikä suoraa vastausta suuntaan tai toiseen tullut. Totesi, että "näitä on tehty", mutta remontin yhteydessä arvioitavaksi tulee mm. laattojen kiinnitysten laatu (kestääkö kuorman, ns. kopotesti), nykyisten laattojen kunto (kestävätkö kuorman), sähköt, käyttövesiputket jne.

Itse ajattelen, että jos käytän jonkun ammattilaisen paikanpäällä vähän koputtelemassa laattoja ja pyydän häneltä muutaman lauseen kirjallisen arvion ja esitän tämän hallitukselle, niin homman pitäisi mennä sillä.

Itse maalasin kylpyhuoneeni noilla V33 kaakelimaaleilla. Maalauksesta on nyt noin 9kk aikaa ja ainakin tähän asti ovat pysyneet hyvin. Kylpyhuoneessani tosin on suihkukaappi, joten veden kanssa kaakelit eivät ole kosketuksessa.
 
No eihän sitä päällepäin näe, mutta et sinä voi kahden vuoden päästä myyntiesitteeseen laittaa, että kylpyhuone remontoitu kaksi vuotta sitten jos siellä vesieristeet on oikeasti jo 16 vuotta vanhat eli niiden tekninen käyttöikä muutaman vuoden päästä loppu.


Niin kuin jo sanoin, säästämällä nyt, otat takkiin myöhemmin. Eniten säästät jättämällä koko rempan tekemättä.

Mutta toki jos tuo "paljon enemmän rahoilleen vastinetta" tarkoittaa vain sitä, että haluat pari vuotta katsella mielummin oman maun mukaan tehtyä kylppäriä ja toteuttaa tämän mahdollisimman edullisesti, eikä lopputuloksen jäännösarvolla ole mitään merkitystä, niin siitä vaan tekemään.

Jos myyntihetkeä miettii rahallisesti niin se on joko A) ei tee mitään B) laatoittaa päälle. Täysimittaisesta remontista (C) et tule saamaan rahojasi takaisin tai jos saat niin B:sta olisit saanut enemmän. B voi hyvinkin olla parempi kuin A, vastaa esittelyhuonekalujen roudaamista tyhjään kämppään tai seinien maalaamista.

Kyseessä on taloyhtiö, tulevalla asukkaalla on täysin merkityksetöntä mahdollisen tulevaisuuden vesieristeen korkkaamisen tapauksessa oliko tehty A/B/C, se tulee maksamaan hänelle ihan yhtä paljon, joka on käytännössä "ei juuri mitään" mikäli asuntoja >= 10. Asumishaitta on suurempi, mutta sen riski on caseissa A&B tismalleen yhtä suuri, C:ssä jopa suurempi mahdollisen pieleen tehdyn remontin takia mikäli tähän mennessä yhtiön yhdestäkään nyky kylppäristä ei ole löytynyt vikaa niin tuskin niitä tulee tulevaisuudessakaan eli seuraava pakollinen räjäytys on putkiremppa 20-40v päästä.

Jos haluat freesiä lookkia loppuasumiseen / potentiaalista cashbackkia myydessä vs A / helpompaa asunnonmyyntiä "upgradetun" kylppärin johdosta niin B:llä eteenpäin. Eihän tuota remppaa tarvinne edes mainita myyntihetkellä jos ei kiinnosta, mennee about samaan kastiin seinien maalaamisen kanssa eli tarvitseeko edes taloyhtiöllekään kertoa (tai siis pyytää lupaa - ilmoitus riittänee) kun kosketaan vain pintoihin?

Itsekin sitä mieltä, että täysin räjäyttäminen ei ole järkevää, kun asunto menee myyntiin parin vuoden päästä. Kyselin aslustavasti isännöitsijältä ja hallituksen luvan hänen mielestään vaatii, jotta vastuunjako säilyy nykyisellään.

Eikä myydessä ole mielestäni mitenkään harhaanjohtavaa mainita, että "kylpyhuone laatoitettu vuonna 2018". Eikä tämä ole edes mitenkään merkityksellinen juttu. Asiastahan ei tarvi välttämättä mainita mitään, jos työ on hyvin tehty, sillä on hyväksyntä jne. En usko, että "säästämällä nyt otan takkiin myöhemmin". Myyntitilanteessa ei välttämättä ole mitään merkitystä sillä, onko kylppäri laatoitettu päälle vai räjäytetty. Eivät kaikki edes ymmärrä eroa tai osaa kysyä. Jäännösarvolla on merkitystä, mutta en usko että räjäyttämällä lopputulos on parempi. Luulen, että päällelaatoittamalla tai pinnoittamalla lopputulos on taloudellisesti paras.

Itse maalasin kylpyhuoneeni noilla V33 kaakelimaaleilla. Maalauksesta on nyt noin 9kk aikaa ja ainakin tähän asti ovat pysyneet hyvin. Kylpyhuoneessani tosin on suihkukaappi, joten veden kanssa kaakelit eivät ole kosketuksessa.

Maalauksesta en ole lukenut korvin rohkaisevia juttuja, mutta kaveri vinkkasi juuri kaakelin pinnoittamisesta. Tämä alkoi kiinnostaa. Kyseessä siis ilmeisesti maalia kestävämpi, keraaminen pinta.

Kaakeleiden maalaus: Laattojen pinnoitus kylpyhuoneessa - Etuovi.com

Pintamestarit tekee kaakelipintojen pinnoituksia ammattitaidolla läpi Suomen
 
Olen itse tuota kylppärin lattian päällelaatoitusta harkinnut. Olen itse taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, mutta muut osakkaat ovat niin tyhmiä ettei mitään vastakaikua saa yhtään mihinkään. Eli kaikki torpataan varmuudenvuoksi. Homma siis seisoo kun kaikki vaan pyörittelee silmiä ja mumisee.

Isännöitsijä on vielä enemmän pihalla mitä me muut. Ilmoitti että onnistuu mutta vastuu siirtyy sitten jatkossa minulle. Vastasin ettei todellakaan voi näin menetellä ja huomautin myös, että isännöitsijä on meillä töissä eikä päätä taloyhtiön asioista. Kusipää lobbaa noita tyhmempiä vähentääkseen omaa työkuormaa...

Muuten olisin tuon jo täräyttänyt ilmoittamatta tulille, MUTTA pari asiaa mietityttää ihan tosissaan.

- WC-istuimen irroitus ja takaisinlaitto. Jos sen nostaa paikaltaan ja sujauttaa uuden laattakerroksen alle niin putket varmaan antaa senverran periksi ettei tarvi putkimiestä lyhentämään niitä? Aika ruma siitä tulisi jos leikkaisi laattoja pytyn reunanmukaisesti ja vetäisi silikonit saumaan.

- Lattiakaivot. Miten nämä tehdään? Yritin kysellä K-Raudasta olisko jotain tähän tarkoitukseen tehtyä korotus-adapteria mutta myyjä oli LSD-höyryissä tms. joten hommasta ei tullut mitään. Tuskin tiesi edes omaa nimeään.
 
- Lattiakaivot. Miten nämä tehdään? Yritin kysellä K-Raudasta olisko jotain tähän tarkoitukseen tehtyä korotus-adapteria mutta myyjä oli LSD-höyryissä tms. joten hommasta ei tullut mitään. Tuskin tiesi edes omaa nimeään.

Tämä itseänikin on mietityttänyt.

Päätöksen osalta kannattaa kysyä, mihin kielteinen päätös perustuu. Eli jos käännät asian niin päin, että remppa pitäisi tehdä hyvän rakennustavan mukaisesti eikä hyvä rakennustapa tuota kiellä, niin millä perusteella taloyhtiö(n hallitus) sen kieltää. Kun sinulla on perusteltu päätös, niin sinulla on jotain, mistä lähteä hakemaan asiantuntijan mielipidettä/riitauttaa asiaa.

Tuo isännöitsijän toiminta taitaa olla valitettavan yleistä. Itsellänikin on yhdessä taloyhtiössä enemmistö osakkeista ja isännöitsijä välillä kysyy minulta ennen asian esittelemistä muulle hallitukselle. Olen siis rivijäsenenä, en pj:na taloyhtiössä.
 
Olisi kiva tietää moniko omakotiasuja laatoittaisi 15v vanhan kylppärin päälle kun on itse vastuussa omaisuudestaan. Itse tekisin mielummin kunnolla ja uusisin vesieristyksen jos kerran jotain remppaa meinaa kylppärille tehdä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 287
Viestejä
4 503 712
Jäsenet
74 379
Uusin jäsen
Antonsilt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom