Kitaran soittaminen

Tokihan tuo kannattaa harjoitella myös täppingillä kolmelta kieleltä, niinkuin tabulatuureissa. Silloin näppärin käyttää kahta sormea pickauskädellä, eli keskisormella e-kieli ja etusormella b- ja g-kieli.
Tuon kun oppii, niin voipi hypätä suoraan Shy Boyn sooloon, jossa kyseistä kuviota käytetään.
 
Jahas. Kerta black friday lähestyy, niin esitetäänpäs aiheeseen liittyvä kama kysymys.

Oman multiefektilaitteen expression poljn ei aiheuta minkäänlaista MIDI -tietojen lähettämistä. Ainoastaan bank switch namikat lähettää jotain MIDI dataa. Nyt olisi kuitenkin kiva saada MIDI dataa expression pedaalista, ja muutama on off painikekin olisi ihan kiva (flanger ja phazer päälle pois esim.) MIDI data menisi siis DAW iin ja sieltä sitten plugin softiin. Minkäläisillä härpäkkäillä homma menisi halviten tai onko jotain, mitä suosittelisitte hankittavaksi?
 
Jahas. Kerta black friday lähestyy, niin esitetäänpäs aiheeseen liittyvä kama kysymys.

Oman multiefektilaitteen expression poljn ei aiheuta minkäänlaista MIDI -tietojen lähettämistä. Ainoastaan bank switch namikat lähettää jotain MIDI dataa. Nyt olisi kuitenkin kiva saada MIDI dataa expression pedaalista, ja muutama on off painikekin olisi ihan kiva (flanger ja phazer päälle pois esim.) MIDI data menisi siis DAW iin ja sieltä sitten plugin softiin. Minkäläisillä härpäkkäillä homma menisi halviten tai onko jotain, mitä suosittelisitte hankittavaksi?
En itse käytä mutta aika usein näkee tuon Behringerin käytössä keikoilla. Kovin paljon halvemmalla ei varmaan pääse jos expression pitää olla.
 
Mulla taitaa olla joku Source Audion vekotin.. tartti pikkuista kalibrointia, että juttelee tuon Quad Cortexin kanssa oikein (ts. että koko skaala käytössä). Oon kyllä käyttäny häpeällisen vähän, vaikka tuolla sais tehtyä kaikenlaista ihan wahista ja whammysta lähtien.

Mission Engineeringin pedaaleita näkee minusta kanssa aika paljon, mutta eivät ole mitään erityisen halpoja.

Useamman sormen täppingeihin Govanin Fivesissä on kanssa se yks, ei minusta kylläkään mikään älyttömän mielenkiintoinen, likki. Isoin haaste minusta opetella vasurin otteet sillai, että saa dempattua ylimääräiset kielet soimasta.
 
Tässä ois nyt tämä romanttinen tarina Alice Cooperin tyyliin. Vuoden 1987 levyltä Raise Your Fist And Yell viimoinen biisikolmikko, Chop Chop Chop, Gail ja Roses On White Lace.



Suht nopeasti tuli, vaikka piti tehdä vain yksi biisi mikä oli osittain valmis, mutta tehtiinpä sitten koko setti kun on yhtä tarinaa.

Kitarat Nembrini Audion plugareiden läpi, eli rytmit menee Marshall JMP-1 ja leadit ADA MP-1. Ilman mitään boosteja.

Muuten tuolla pyörii EZ Drummer 3, Arturia V Collection 9, Eventiden plugarit, jotain Arturialta sekä Nembriniltä delayta, IK:n T-RackSia ja ties mitä mitä ei muista.

EDIT: Laitoin muuten Kane Robertsille (se joka noi biisit teki Alicen kanssa) viestiä joku päivä sitten että tämmöistä tehdään. Vastasikin ja nyt laitoin linkin sillekin, jos vaikka noottia tulisi.
 
Viimeksi muokattu:
En itse käytä mutta aika usein näkee tuon Behringerin käytössä keikoilla. Kovin paljon halvemmalla ei varmaan pääse jos expression pitää olla.
Jees. Tämä näyttää kaikkein parhaimmalta. Rolandilla kanssa, mutta behku 160 egee vs roland 400 egee niin valinta aika selvä. Tossa behkussa ja Rolandissa myös itselle ihan liikaa kamaa, mutta pienempiäkään halvemmalla hinnalla ei ole, niin katsotaan josko Behringer menee tilaukseen.
Mulla taitaa olla joku Source Audion vekotin.. tartti pikkuista kalibrointia, että juttelee tuon Quad Cortexin kanssa oikein (ts. että koko skaala käytössä).
Poljin saattaa toimia efektilaitteiden kanssa ihan hyvin, mutta siitä menee harvemmin sitä MIDI dataa DAW -softalle. Sellainenkin härpäke on, joka muuttaa normi polkimen datan MIDIksi.
 
Mun on pitänyt hankkia tämä pitkän aikaa

... mutta ei ole saanut aikaiseksi. En kyllä tiedä olisko oikeaa tarvetta kuitenkaan. En edes muista milloin olisi jotain poljinta käyttänyt viimeksi. Oikeaa wahiakin käytän ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Wahit tulee usimmiten hoidettua jälkikäteen sopiviin kohtiin. Mitään pedaaleiden on/off kytkimiäkään ei tarvitse kun nämäkin menee automaatiolla jälkikäteen tai sitten suoraan soundi per raita.

Jännä tosiaan kun noita videoita touhuaa, niin ei ketään oikeasti kiinnosta. Pitäisi alkaa tekemään niitä "How to play Enter Sandman w/TABS" -pätkiä, niin silloin tykätään ja katsotaan :D Silloin kun touhuaa omiaan, joko covereita mistä tykkää tai omaa musaa, niin ei ketään kiinnosta. Katsomiskertojen määrillä nyt ei sinänsä mitään merkitystä mutta palaute ois aina kivaa.
 
Mun on pitänyt hankkia tämä pitkän aikaa

... mutta ei ole saanut aikaiseksi. En kyllä tiedä olisko oikeaa tarvetta kuitenkaan. En edes muista milloin olisi jotain poljinta käyttänyt viimeksi. Oikeaa wahiakin käytän ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Wahit tulee usimmiten hoidettua jälkikäteen sopiviin kohtiin. Mitään pedaaleiden on/off kytkimiäkään ei tarvitse kun nämäkin menee automaatiolla jälkikäteen tai sitten suoraan soundi per raita.

Jännä tosiaan kun noita videoita touhuaa, niin ei ketään oikeasti kiinnosta. Pitäisi alkaa tekemään niitä "How to play Enter Sandman w/TABS" -pätkiä, niin silloin tykätään ja katsotaan :D Silloin kun touhuaa omiaan, joko covereita mistä tykkää tai omaa musaa, niin ei ketään kiinnosta. Katsomiskertojen määrillä nyt ei sinänsä mitään merkitystä mutta palaute ois aina kivaa.
Kuumehoureissa kuuntelin vloppuna Cooperit läpi ja sehän oli mallikasta veivuuta. Pitää kyllä kuunnella uudestaan, koska sen verran vasemmalla korvalla tuli kuitenkin maisteltua.

Ainut mikä ärsytti vimmatusti, oli Roses on White Lacen haitsun ja riden 8-osatikutus. Ne vois olla soljuvammat neljäsosina. Eli ei kauheesti nyt tähän hätään ollu huonoa :p
 
Kuumehoureissa kuuntelin vloppuna Cooperit läpi ja sehän oli mallikasta veivuuta. Pitää kyllä kuunnella uudestaan, koska sen verran vasemmalla korvalla tuli kuitenkin maisteltua.

Ainut mikä ärsytti vimmatusti, oli Roses on White Lacen haitsun ja riden 8-osatikutus. Ne vois olla soljuvammat neljäsosina. Eli ei kauheesti nyt tähän hätään ollu huonoa :p

No toimi metronomina :p
 
Katsomiskertojen määrillä nyt ei sinänsä mitään merkitystä mutta palaute ois aina kivaa.
Jollain jipolla pitäisi varmaan markkinoida, että yleisö löytäisi. Palautteen antaminenkin on haastavaa kun tuo on jo noin hyvällä tasolla.
Vastaavassa tilanteessa olisin ehkä miksannut (edes pätkän) muutamana hieman eri versiona ja kysynyt että mikä niistä kenenkin mielestä paras ja miksi.
Pidän tuossa käyttämistäsi kitarasoundeista. MIksauksesta: laittaisin bassopuolella ehkä -1...-1.5db, ja jos millään ihmeellä saisi ihan pikkuriikkisesti "ilmaa/tilaa" kitaran ja muiden instrumenttien välille niin olis just mun makuun.
 
Jollain jipolla pitäisi varmaan markkinoida, että yleisö löytäisi. Palautteen antaminenkin on haastavaa kun tuo on jo noin hyvällä tasolla.
Vastaavassa tilanteessa olisin ehkä miksannut (edes pätkän) muutamana hieman eri versiona ja kysynyt että mikä niistä kenenkin mielestä paras ja miksi.
Pidän tuossa käyttämistäsi kitarasoundeista. MIksauksesta: laittaisin bassopuolella ehkä -1...-1.5db, ja jos millään ihmeellä saisi ihan pikkuriikkisesti "ilmaa/tilaa" kitaran ja muiden instrumenttien välille niin olis just mun makuun.

Jees. Kiitoksia tästä. Mulla ei hermot riitä miksausten jakoon. Pari koe mixiä tuli tehtyä mitkä tuolle laulajalle laittelin ja hän kommentoi omalta kantiltaan. Muuten mentiin "tein-itse-ja-säästin" tavalla. Pääasia että nuo sai alta pois. Suht vähän näitä ns. tosissaan kokonaisuuksia on tullut tehtyä mutta jotenkin aina mene omaan korvaan parempaan suuntaan. Töitä kyllä vaatii vielä.

Mä olen tykästynyt noihin Nembrini Audion simulaatioihin. Marsun JMP-1 ja ADA MP-1 tosiaan boostaamattomana. Molempiin lykättynä joku York Audion 4x12 marshall kaappi. Sitten ne perinteiset käsittelyt, eli EQ:lla alapäätä pois ja stereo busiin kevyesti Eventiden Micropitch sekä joku IK:n reverbi. Oisko Fame tai Sunset Studio, en muista. Lead kitaraan käytännössä sama, tosin Micropitchin märkää lisää sekä Nembrinin Delay3000. Väliin käytin Eventiden Instant Flangeria.

Kane Robertsilta pari pv sitten kysäisin kyllä että mitäs se käytti aikoinaan tuolla levyllä kun lead kitaroissaan semmoinen jännä soundi. Ei tosin siihen mitään vastannut, ainakaan vielä. Selviäsi sekin mysteeri.
 
Jännä tosiaan kun noita videoita touhuaa, niin ei ketään oikeasti kiinnosta. Pitäisi alkaa tekemään niitä "How to play Enter Sandman w/TABS" -pätkiä, niin silloin tykätään ja katsotaan :D Silloin kun touhuaa omiaan, joko covereita mistä tykkää tai omaa musaa, niin ei ketään kiinnosta. Katsomiskertojen määrillä nyt ei sinänsä mitään merkitystä mutta palaute ois aina kivaa.
No katoin osittain. Itse en ole noita orkkiskappaleita koskaan kuunnellut niin ei ole oikein vertailupohjaa, enkä jaksanut vieläkään kuunnella.

Mutta vaikutti siltä että originaalit kannattaisi kuunnella.

Annetaas nyt sitten palautetta omasta pienestä kuuntelusta. Rummut ja niiden soundi oli musta ihan perushyvä.
Soundit ylipäänsä varsin hyvät.
Laulaja ei nyt ole Alice Cooper, ja tällä tasolla se vähän haittaa.

Toosiaan pitäisi lähettää miksaajalle, tai jollekin tuottajalle, mutta mutaa...

Tuotettuja covereita tekee vain isommat nimet.

Annetaan nyt palautetta siitä mörkö biisistä kanssa. Sekin on sillä tasolla, että se pitäisi tuottaa. Mutta toisaalta ei se kyllä hittikään ole, vaan olisi joku levyn täytekappale. Tekemisesi on vähän vaikeassa välissä. Ei ole mitään aloittelevien harrasttelijoiden juttua, mutta ei myöskään isoa yleisöä kosiskelevaa. En kyllä osaa sanoa mitä tuossa vaiheessa pitäisi, tai mitä halutaan tehdä.

Anteeksi vaan kriittisestä/negatiivisesta tekstistä. Pistä silti vaan kamaa ulos.
 
No katoin osittain. Itse en ole noita orkkiskappaleita koskaan kuunnellut niin ei ole oikein vertailupohjaa, enkä jaksanut vieläkään kuunnella.

Mutta vaikutti siltä että originaalit kannattaisi kuunnella.

Annetaas nyt sitten palautetta omasta pienestä kuuntelusta. Rummut ja niiden soundi oli musta ihan perushyvä.
Soundit ylipäänsä varsin hyvät.
Laulaja ei nyt ole Alice Cooper, ja tällä tasolla se vähän haittaa.

Toosiaan pitäisi lähettää miksaajalle, tai jollekin tuottajalle, mutta mutaa...

Tuotettuja covereita tekee vain isommat nimet.

Annetaan nyt palautetta siitä mörkö biisistä kanssa. Sekin on sillä tasolla, että se pitäisi tuottaa. Mutta toisaalta ei se kyllä hittikään ole, vaan olisi joku levyn täytekappale. Tekemisesi on vähän vaikeassa välissä. Ei ole mitään aloittelevien harrasttelijoiden juttua, mutta ei myöskään isoa yleisöä kosiskelevaa. En kyllä osaa sanoa mitä tuossa vaiheessa pitäisi, tai mitä halutaan tehdä.

Anteeksi vaan kriittisestä/negatiivisesta tekstistä. Pistä silti vaan kamaa ulos.

Turhia pyytelee anteeksi. Tottahan tuo on. Toisaalta ei oikein kiinnosta tehdä muiden ehdoilla yhtään mitään vaan itse tehdä mitä huvittaa silloin kun huvittaa. Mutta ainakin itse oppii koko ajan lisää ja tämä Cooper veto on soundillisesti parempaan suuntaan vs toi mörköbiisi. Mun mielestä. Kait

Tosi vähän tulee tuommoista itse tehtyä ja silloin jää semmoisiksi täytebiiseiksi jos sitäkään. Ja sitä mitä itse haluaa tehdä, ei kelpaa minnekään kun vetelen fiilispohjalta mitä sattuu.

Ei se nyt sinänsä haittaa. Harrastus ja kiva sellainen ja voi toteuttaa itseään miten huvittaa täysin omilla ehdoilla.
 
Täs touhussa välillä tulee ihan yhtäkkisiä muutoksia tai "ahaa" momenttei. Eilen ku nakkasin kitaran syliin niin totesin että tää on liia ylhäällä, ei tunnu hyvältä, vaikka samalla korkeudella soittanut viimeiset puoli vuotta. Pakko oli laskea kitaraa alemmaks ja heti tuntuu vähä paremmalta.

Plektran kanssa kans tulee ihmeellisiä juttuja mitä ei sillee edes hiffaa välttämättä ilman että kirjottas aina ylös mitä tapahtuu tai miten edistyy tässä tekemisessä.

Aivot jotenki prosessoi tätä tekemistä ja ku strugglee tarpeeks jossai nii yhtäkkiä sen oivaltaakin..

Nyt alkaa huomaa "oikoreittejä" jo jonkun verran. Välillä soitan asioita oikeesti tosi vaikeesti ku sit tajuan että tän vois hoitaa helpomminkin :D
 
Kuka se ehdotti täällä taannoin kirjaa musiikin teorian opiskeluun mikä avasi omat silmät sen oppimiseen?

Tota kirvestä ko alkaa yleisesti ymmärtää paremmin, eri tekniikat alkaa avautumaan ja säveletkin on suht tuttuja: ABCDEFG sekä sharpit/flatit. Nämäkin alkaa pikkuhiljaa muistumaan otelaudalta ku harjaa.

Olisi motii mennä next levelille. Youtubesta oon ettiny ties mitä eri teoriavideoita ja niistä aina jotai jää käteen mut edelleen tuntuu semmoseltä isolta möykyltä kaikki.

Teoria ei varmasti ole vaikeaa, mutta pitäs löytää se tietynlainen polku sen opiskeluun. Kaikissa hiton videoissa tulee vastaan aina se sama jaarittely "music theory isnt hard", "music theory aint rocket science" jne, mut mitää konkreettista eroa näissä ei usein edes ole :D

Ehkä se ongelma juuri syntyy siitä kun tähä teoriaan ei ole selkeää polkua vaan niitä palasia sitten yhdistellään sieltä täältä, mut ko ne palaset on myös vähä hajalla.

"Major pentatonic scales" tullut usein vastaan mitä suositellaan heti alkuun ulkoa opeteltavaksi. Tästä vois toki lähteä liikkeelle. Noita tulee tiedostamatta jonkun verran harjattua ku treenailee biisejä.
 
En tiedä onko mitään yhtä teoriakirjaa, mitä vois suositella, koska se teoria tosiaan koostuu palasista ja ottaa kaikilta aikaa, että kokonaiskuva alkaa hahmottumaan, mutta ite meinasin tilata Govanin Creative Guitar Advanced Techniques kakosen, jota on käyty tunneilla. Hyviä reenejä.

Mitä tuohon (soittolähtöiseen) teoriatreeniin tulee, niin minä suosittelisin opettelemaan:

- Pentatonisen viisi eri sormitusta / asemaa
- Duuriasteikon moodit niin, että tiedät mikä niiden karakteristinen sävel tai sävelet on ja osaat painottaa niitä itekseen soittaessa. Treenatessa kannattaa käyttää jotain drone-taustoja (yhden sävelen taustoja), joiden päälle on helpompi hahmottaa noiden eri moodien soundit.
- Duuri ja mollikolmisoinnut ja niiden terssi- ja kvinttikäännökset ja että löydät nuo eri asemista ja kieliltä.

Tuossa on jo aika paljon kamaa, jos haluaa, että nuo tulee selkärangasta.
 
Teorian oppimisen kautta kielisoittimet on aika hanurista. Kun kitaran otelaudelle luodut jutskat oppii katsomaan pianon koskettimilta, niin se on kuin ottaisi siteen pois silmien edestä. Paljon helpompi ja systemaattisempi systeemi koskettimilla. Ja kun otelaudalta löytyvät sävelet on hanskassa, on helppo viedä koskettimilta kitaralle.

Omat neuvot siis, että alkaa katsella niitä pallukoita tabulatuurien yläpuolelta sekä muodostamaan sävelten välisiä yhteyksiä koskettimilla.
 
Sainpas hauskan idean printtaa erinäisiä kitaran teoriajuttuja paperille ja teipata mun pöydälle missä soittelen ja roikkuu naamani eteen tähä työpöydän korkeudelle. Tylsinä hetkinä sitten voisin mahdollisesti treenaa tekniikoita ja teoriaa ihan että nuo paperit on tuossa naaman edessä sen sijaan että rupeaisin tekee jotai muuta :D
 
Sainpas hauskan idean printtaa erinäisiä kitaran teoriajuttuja paperille ja teipata mun pöydälle missä soittelen ja roikkuu naamani eteen tähä työpöydän korkeudelle. Tylsinä hetkinä sitten voisin mahdollisesti treenaa tekniikoita ja teoriaa ihan että nuo paperit on tuossa naaman edessä sen sijaan että rupeaisin tekee jotai muuta :D
Et oo enää niillä tunneilla käyny minkään opettajan kanssa?
 
Kuka se ehdotti täällä taannoin kirjaa musiikin teorian opiskeluun mikä avasi omat silmät sen oppimiseen?

Tota kirvestä ko alkaa yleisesti ymmärtää paremmin, eri tekniikat alkaa avautumaan ja säveletkin on suht tuttuja: ABCDEFG sekä sharpit/flatit. Nämäkin alkaa pikkuhiljaa muistumaan otelaudalta ku harjaa.

Olisi motii mennä next levelille. Youtubesta oon ettiny ties mitä eri teoriavideoita ja niistä aina jotai jää käteen mut edelleen tuntuu semmoseltä isolta möykyltä kaikki.

Teoria ei varmasti ole vaikeaa, mutta pitäs löytää se tietynlainen polku sen opiskeluun. Kaikissa hiton videoissa tulee vastaan aina se sama jaarittely "music theory isnt hard", "music theory aint rocket science" jne, mut mitää konkreettista eroa näissä ei usein edes ole :D

Ehkä se ongelma juuri syntyy siitä kun tähä teoriaan ei ole selkeää polkua vaan niitä palasia sitten yhdistellään sieltä täältä, mut ko ne palaset on myös vähä hajalla.

"Major pentatonic scales" tullut usein vastaan mitä suositellaan heti alkuun ulkoa opeteltavaksi. Tästä vois toki lähteä liikkeelle. Noita tulee tiedostamatta jonkun verran harjattua ku treenailee biisejä.

1701161393600.png


Musiikin teoriasta saa myös niin vaikeaa kuin huvittaa. Opettelee sen asian, minkä katsoo itselleen hyödylliseksi. Loppupeleissä kaikesta varmasti on jollain tasolla hyötyä, mutta onko järkevää tankata asioita vain niiden tankkaamisen vuoksi, milloin menee vain entistä enemmän sekaisin? Tarve edellä, toisin sanoen. Palasia sieltä täältä ja sitten yhdistelee niitä alitajuisesti mielessään ja välillä niitä hokaa ja välillä kestää hieman kauemmin.

Samallahan sä opit myös mollipentatoniset samalla kuin duuipentatoniset. Sama kuvio, alkaen vain eri kohdasta.

Printtaat vain sen kvinttiympyrän esiin ja tuijotat sitä. Soittele nuotibiisejä ja hiljalleen hiffaa niitä kaavoja ja samalla transponointia yms.

1701162118902.png
 
Nyt tulee covereita soiteltua myös kuulokkeet päässä. Naurattaahan toi katsoa videokuvattua ku jammailee niin että kitarasta kuuluu vaan cleani soundi.

Coverien soittaminen tässä kohta 2v aikajanalla ei sitten oo helpottunut yhtään. Aina jännittää yhtä paljon.
 
Plini X -plugari tuli nappastua Neuralin alesta. Pitäs varmaan asentaa ja jaksaa testailla, mutta ihan ekana pitäs jaksaa vaihtaa kielet..

Vähän semmonen mind blown -havainto myös, en tiedä miks en oo aikaisemmin tajunnu testata, että kun on kelluvatallainen kitara, niin monikieliset bendit kuulostaa, ehkä jonkin matkaakin, vireisemmältä, kun painaa bendatessa kevyesti plekukädellä tallaan pikkaisen vastaan. Govanihan tosta jollain videollaan puhui, kun jutteli uuden signaturensa tallasta ja verrattuna kiinteätallaisiin, että "kelluvatallaisten kanssa tarvii plekukädellä vähän kompensoida", mutta menny aikaisemmin vähän niinku ohi.
 
Vaihdoin tähä Bentoniin paksummat yläkielet: Daddario EXL140

Pitäs toi intonaatio vaa säätää.

Mut kivempi soitella alempaa virettä ku paksummat kielet. Voi olla et laitan pykälää paksummat seuraavalla kielisetilla myös noihi ohuempiin.
Otin kans tuon vanhemman Ibanezin käyttöö pitkäst aikaa ja noil nuudeleil soittelis sit enemmän standardi biisei :) Sais vähä monipuolisuutta ja eri kitaroilla reenailtua.

Tuntuu et vire kans pysyy paremmi noil kielil ku Ernie Ballin vastaavil.
 
Vaihdoin tähä Bentoniin paksummat yläkielet: Daddario EXL140

Pitäs toi intonaatio vaa säätää.

Mut kivempi soitella alempaa virettä ku paksummat kielet. Voi olla et laitan pykälää paksummat seuraavalla kielisetilla myös noihi ohuempiin.
Otin kans tuon vanhemman Ibanezin käyttöö pitkäst aikaa ja noil nuudeleil soittelis sit enemmän standardi biisei :) Sais vähä monipuolisuutta ja eri kitaroilla reenailtua.

Tuntuu et vire kans pysyy paremmi noil kielil ku Ernie Ballin vastaavil.

Riippuu toki vähän minkä paksuiset kielet oli aiemmin, mutta kantsii intonaation lisäksi huomioida kaularauta. Paksummissa kielissä suurempi jännite, joten periaatteessa rautaa olisi hyvä tarkastaa kireämmälle ettei kielet seilaa liian korkealle. Tämä toki ei välttämättä ole tarpeen jos samalla vire alenee, mutta kantsii olla tietoinen.

Mut ehkä vielä oleellisempaa on tiedostaa, että paksut kielet tarvitsevat hieman enemmän tilaa satulan urissa. Jos ne on liian ahtaat, kielet saattaa bendeissä kirrata vähän jumiin ja aiheuttaa epävireisyyttä. Sitten taas paksuista kielistä ohuisiin siirtyessä ongelmaksi saattaa muodostua liian väljät satulaurat, johon ei pahimmillaan auta kuin kokonaan uusi satula. Tosin eipä se iso homma ole vaihtaa.
 
Tuntuu et vire kans pysyy paremmi noil kielil ku Ernie Ballin vastaavil.
En taida enää ostella ite noita Ernie Ballin halpiksia. Eivät näemmä oikein kestä ja soundaavatkin vähän ehkä paskemmalta kuin mitä tuossa customissa aikaisemmin oli. Ehkä D'Addariota..

Mut tommonen 10-52 toimii aika varmasti paremmin matalammissa vireissä kuin joku 9-42 tilusetti. Enkä usko, että huomaat matalammissa vireissä juuri eroa vähän paksummilla korkeilla kielillä. Se kielten jännitys kuitenkin putoaa tatsin puolesta minusta aika merkittävästi jo tyyliin D-vireeseen standardi E:stä pudotettuna.
 
Kaularautaa jouduin joo myös säätää ku tosiaa kielet oli aiva liia korkealla. Voipi olla että joudun viel hienosäätää tuota, meni turhan matalalle nyt kieleks.
Mut joo jotenki noista Ernie Balleist on nyt jääny tosi halpa maku sen jälkee ku käyttäny noita Daddarion kieliä. Taidan pysyä niissä. Sitäpaitsi noi Daddariot ei oo katkeillu edes samalla tavalla ku Ernie Ballit.

Näist Daddario kielist myös huomaa että Tonee saa vetää alemmaks sekä hienosäätää muuten nuppia tuossa AiOssa, ottaa muute kaikki pienetkin kilkkeet ja suhinat nauhalle :D

Silleen mutulla kyllä laatuero noissa kielissä.
 
Viimeksi muokattu:
Käytin ite tuota Quad Cortexia monitoreissa ja latasin sen beta desktop appiksen. Kuulosti yllättävän hyvältä joku mun varhaisimpia marsupresettejä, kun en vielä osannu suunnilleen käyttää tuota yhtään, ja oisin ottanu nauhallekin nopsaan jotain, mutta en saanu tuleen playbackia Abletonista Cortexilla.. soitto kyllä kuului. Sit loppu mielenkiinto säätämiseen, kun oli tarkoitus reenatakin, joten pitää nyt vielä erikseen koittaa tutkia, mikä namiska on väärässä asennossa.

Economy-kuvioita ja legatoja ollu vuoronperään tapetilla. Economyn kanssa joutuu keskittyyn aika paljon siihen, ettei pikkais erikseen samansuuntaisia iskuja, kun aikanaan opettelin kohtuu nopeaksi tuossa.
 
Mut tommonen 10-52 toimii aika varmasti paremmin matalammissa vireissä kuin joku 9-42 tilusetti. Enkä usko, että huomaat matalammissa vireissä juuri eroa vähän paksummilla korkeilla kielillä. Se kielten jännitys kuitenkin putoaa tatsin puolesta minusta aika merkittävästi jo tyyliin D-vireeseen standardi E:stä pudotettuna.

Joo siis etenkin Amon Amarthia reilusti kivempi riffeillä noilla paksummilla. Ja sit alakielet on ohuet niin helppo soolotella, tosin niinku mainitsin niin noihinki vois hommaa pykälää paksummat ku on se aika nuudeli meininki.

Taidan jossai vaiheessa viedä ton Bentonin sepälle ja laittaa sen kuntoon (samalla siis perushuolto, satasen verra tuo maksaa ku käy kaikki läpi) kunnolla noilla paksummil kielil nii toi kitara on sitten D-vireestä alaspäin käytössä, ja vanha ibanez säilynee korkeammissa ralleissa :)

Joskus sit jopa kolmas kitara et olis matalimmille omansa, keskivaiheelle omansa, korkeille omansa. Toi ku vaihtelee yhdellä kitaralla virettä Standard B ja E välillä on jopa ajanhukkaa ku sit pitää se vire saada pysymäänkin + intonaatiot kusee ku soittelen kaikis eri vireissä.
 
En jaksa treenata enkä vaihdella kieliä.

Tästä C64 muzaa, Auf Wiedersehen Monty


EDIT: Pitäisi kuunnella näitä ennen kuin tuuttaa pihalle, kun jäi jotain pätkiä mitkä huvikseen vaan sinne veteli mutta unohtui deletoida veks. Ne on ne vitulta kuulostavat kohdat.
 
En taida enää ostella ite noita Ernie Ballin halpiksia. Eivät näemmä oikein kestä ja soundaavatkin vähän ehkä paskemmalta kuin mitä tuossa customissa aikaisemmin oli. Ehkä D'Addariota..

Hah, itse taas vannon EB:n nimiin ja mulla on kaikissa Fender-skaalan kitaroissa EB:n .008:t, lyhyempikaalaisissa .009:t ja stanu-C hevikepissä kympit.

D'addarioita en suostu enää ostamaan kun niistä menee aina samantien ylä-E kun edes ajattelee bendaamista. Lopullisesti kamelin selän katkaisi se kun kaksi kertaa peräkkäin katkesi jo kieliä ensi kertaa kiristäessä ylä-E. Eikä ollut edes kitarassa vika, molemmilla kerroilla oli purkautunut sieltä tapin päästä koko kieli.

Akkarissa on Elixir Nanowebit jotka kuulostaa vieläkin aivan helvetin hyvältä vaikka ovat pitkälle toista vuotta olleet jo kiinni. Vähän raskassoutuiset ovat tosin vaikka extra laittina myytiin.
 
Hah, itse taas vannon EB:n nimiin ja mulla on kaikissa Fender-skaalan kitaroissa EB:n .008:t, lyhyempikaalaisissa .009:t ja stanu-C hevikepissä kympit.

D'addarioita en suostu enää ostamaan kun niistä menee aina samantien ylä-E kun edes ajattelee bendaamista. Lopullisesti kamelin selän katkaisi se kun kaksi kertaa peräkkäin katkesi jo kieliä ensi kertaa kiristäessä ylä-E. Eikä ollut edes kitarassa vika, molemmilla kerroilla oli purkautunut sieltä tapin päästä koko kieli.

Akkarissa on Elixir Nanowebit jotka kuulostaa vieläkin aivan helvetin hyvältä vaikka ovat pitkälle toista vuotta olleet jo kiinni. Vähän raskassoutuiset ovat tosin vaikka extra laittina myytiin.
Makuasioitahan nämä. Musta noi Ernie Ballit oli vähän tahmeen tuntuisetkin edelliseen settiin verrattuna ja aika nopsaan meni soittokelvottoman paskaiksiksi, vaikka pyyhin samaan tapaan aina soiton perään pyyhkeellä, niin ei oikein vakuuta. Näkyy olevan molempaa sorttia varalla oikealla paksuudella, Ernie Ballia ja D'Addariota, että päivän fiiliksen mukaan voi valita, kun sais aikaiseksi vaihtaa.

Akkarissa on noi samat ja tykkään itekin.
 
Tossa olis @Markqq :lle tubetuskitara:


Tuolla kun vetää kevyen puoliheijarin kanssa pleksin takana, niin alkaa tulemaan videoihin tykkäyksiä.

Pähee on kyllä, mut hintaakin, ja toisaalta yritän tehdä kaikkeni etten osta uutta kitaraa.
PS. Tossa ei oo kampee ja se on yks edellytys seuraavaan kirveesee nii pääsis sitäki opettelee :/
 
Emminä tiiä tarviiko sitä kampea varsinaisesti kenenkään opetella.. enemmän siitä kiinni haluaako semmosta soundia, jota saa kammella tehdyksi, ts. sitä kampivibraa ja noita kaikenlaisia hevikliseitä yms. kampitemppuja.

Ja jos pedantisti haluais opetella, niin minusta eka pitäs opetella kunnollinen, hallittu vibrato sormin, ettei vaan het alusta saakka ruveta vatkaan kampea, niin kuin ite teki.
 
Viimeksi muokattu:
Vaihteeksi havaitsin selkeää kehitystä omalla sarallani! Olin aiemmin jo pidempään harjoitellut Master of Puppetsin alkupään soittamista, mutta tuli nopeuden suhteen kuin seinä vastaan n.180bpm kohdilla. Pidin kesän taukoa sen suhteen, kun alkoi ihan oikeasti turhauttamaan. Nyt loppusyksystä aloittelin treenit tämän osalta uudelleen, noin 3x10min viikossa sahaamisella.

Jostain syystä tuo mainitsemani seinä on nyt kadonnut, ja hidasta, mutta vääjäämätöntä kehittymistä tapahtuu! Lämmittelyn jälkeen menee jo hetkittäin 220bpm tasossa, vaikkakin epätarkasti ja nopeasti väsyen :) Ennen taukoa pikkaamista ei vain kyennyt yhtään nopeuttamaan, sormet eivät kertakaikkiaan totelleet toiveita ja homma hajosi totaalisesti! Matkaa maaliin on vieläkin reilusti, rentous ja varmuus puuttuvat yhä, mutta nopeammin vetäminen ilmeneekin normaalina haparoinnin lisääntymisenä ja liikana pusertamisena, tahdin mennessä omille rajoilleni (ja sen ylitse).

Kehityskohteet ovat selvillä, rentous ja maksiminopeuden nosto n. 230bpm tasoon. Sitten luultavasti jaksaa soittaa koko kappaleen lävitse hyvänkuuloisena (pl. nopeat soolot).

Että sellaista tällä erää.
 
Ostin eilen Tokmannista 10e timanttiviilasetin ja näytin tuota Stratocasterille, kun pientä terävyyttä ollut nauhoissa. Nyt on nauhojen päät kuin kuulalaakerit. Varmaan vuoden maannut lootassaan jossain koko kitara.
Tein itse ja säästin.
 
En jaksa treenata enkä vaihdella kieliä.

Tästä C64 muzaa, Auf Wiedersehen Monty


EDIT: Pitäisi kuunnella näitä ennen kuin tuuttaa pihalle, kun jäi jotain pätkiä mitkä huvikseen vaan sinne veteli mutta unohtui deletoida veks. Ne on ne vitulta kuulostavat kohdat.

Kiva versiohan tuo. Viimeistelyä joltakin kunnon tekijältä vain kaipaa ja sitä aitoa rumpalia. Kitaroiden soundit on musta teikäläisen parhaat tähän mennessä.
 
Vaihteeksi havaitsin selkeää kehitystä omalla sarallani! Olin aiemmin jo pidempään harjoitellut Master of Puppetsin alkupään soittamista, mutta tuli nopeuden suhteen kuin seinä vastaan n.180bpm kohdilla. Pidin kesän taukoa sen suhteen, kun alkoi ihan oikeasti turhauttamaan. Nyt loppusyksystä aloittelin treenit tämän osalta uudelleen, noin 3x10min viikossa sahaamisella.

Jostain syystä tuo mainitsemani seinä on nyt kadonnut, ja hidasta, mutta vääjäämätöntä kehittymistä tapahtuu! Lämmittelyn jälkeen menee jo hetkittäin 220bpm tasossa, vaikkakin epätarkasti ja nopeasti väsyen :) Ennen taukoa pikkaamista ei vain kyennyt yhtään nopeuttamaan, sormet eivät kertakaikkiaan totelleet toiveita ja homma hajosi totaalisesti! Matkaa maaliin on vieläkin reilusti, rentous ja varmuus puuttuvat yhä, mutta nopeammin vetäminen ilmeneekin normaalina haparoinnin lisääntymisenä ja liikana pusertamisena, tahdin mennessä omille rajoilleni (ja sen ylitse).

Kehityskohteet ovat selvillä, rentous ja maksiminopeuden nosto n. 230bpm tasoon. Sitten luultavasti jaksaa soittaa koko kappaleen lävitse hyvänkuuloisena (pl. nopeat soolot).

Että sellaista tällä erää.

Puppets pyörii levyversiona siellä 210-212 BPM tietämissä. Itsellä tuosta biisistä lähinnä arvelua, loppuuko ekaksi voimat vai kiinnostus. Mielestäni Blackened on kivempi, koska siinä ei kiinnostus lopu.

Välillä on tosiaan hyvä vetää ylitempoon. Mulla tuossa Yngwien "Never Die" ollut soitannossa. 120 BPM tempolla 16-osia meneepi alunperin niin kaikkea on tullut vedeltyä 120-138 BM välillä. Saa nähdä, jos tuon videolle saa, mikä tulee vauhti olemaan.

Nopeus on muuten tempo, eikä tahti :p
 
Kiva versiohan tuo. Viimeistelyä joltakin kunnon tekijältä vain kaipaa ja sitä aitoa rumpalia. Kitaroiden soundit on musta teikäläisen parhaat tähän mennessä.

Samalla Studio Onen templatella tässä menty jo monta biisiä, niin perussoundeissa ei mitään muutoksia tapahtunut.
Mitä sinä kaipaisit viimeistelyyn lisäksi? Mitä puuttuu? Mitä tarttee? Miksaus, master, jotain muuta mitä? Automaatioita oon vähän laiska tekemään miksaukseen ja niitä ainakin omasta mielestä pitäisi heitellä sekaan.

Oikeasti soitetut rummut olisi kyllä kiva lisä. Pitää joskus koittaa soitella itse ja olla tunkematta kaikkea gridiin.

Ilmeisesti basso on niin ilmiselvä, kun siitä ei mainintaa :D
 
Hauska tässä tekemisessä taas se asioiden hiffaus ja kuinka voi helpottaa omaa tekemistä. Harjottelin tätä joskus vuosi sitten ja hyvä jos sain tuon alkuriffin 20-30% nopeudellä sinnepäin ku sormet ei löytäny yhtää paikkaa. Nyt menee jo 80% tahdilla suht hyvin maaliin heti. Ja samalla tajuten että tuohan on vaan etusormen aseman siirtoa :D

 
Tästä Kynkkä-Ynkkää. Meni ihan originaalitempoon. Tokalla otolla ilman korjailuja. Alku vähän sählinkiä, enkä edes alkutilua alkanut yrittämäänkään. Perinteisesti kitaran vire tarkastettiin vasta kun biisi purkissa. Ei se nyt niin pielessä ollut :D

 
Pitkästä aikaa oli minulla hyvä kitarapäivä, kun tuo syntikka vienyt ja elektroninen musiikki. Sävelsin puolet päivästä biisiä pianon ja kitaran yhteisvoimin. Jotain maalailevaa metallia, jossa yhdistyy herkempää kauneutta tykimpään poljentoon. Pitää kirjoittaa lyriikat ja karjua sisään. Puhtaita vokaaleja en välttämättä saa tyydyttävällä tasolla ulos itsestäni niin oikaisen niissä tekemällä jotain kuiskaustyyliä. Sekin käy onneksi siihen.
 
Semmost täl erää



Hyvää edistystä. Rytmikitarat ihan mallikkaat, mutta edelleen olisi kiva kuulla miltä ne kuulostaa ilman taustabiisiä. Tai vaikkapa ihan naturell soitettuna ilman taustaa/klikkiä, jotta kuulee sun oman timen.
Aika bassovoittoinen tuo sun soundi kun vertasin alkuperäiseen. Joku tubescreameri vaikkapa eteen ja tonea enempi. post EQ:na alapäätä pois reippaasti.

Lead -kitarasta ei voi samaa sanoa. Todella epävireisen kuuloista, varsinkin bendit. Soita kevyemmällä tatsilla. Tuo 1:18 kohdalta alkavassa lead mutessa voisi käyttää noin 20% siitä voimasta mitä käytät. Sekä pickauskädelle että otelautakädelle.
Edelleen, painat ihan liikaa.

Kuuletko/huomaatko itse epävireen soittaessa?
 
Hyvää edistystä. Rytmikitarat ihan mallikkaat, mutta edelleen olisi kiva kuulla miltä ne kuulostaa ilman taustabiisiä. Tai vaikkapa ihan naturell soitettuna ilman taustaa/klikkiä, jotta kuulee sun oman timen.
Aika bassovoittoinen tuo sun soundi kun vertasin alkuperäiseen. Joku tubescreameri vaikkapa eteen ja tonea enempi. post EQ:na alapäätä pois reippaasti.

Lead -kitarasta ei voi samaa sanoa. Todella epävireisen kuuloista, varsinkin bendit. Soita kevyemmällä tatsilla. Tuo 1:18 kohdalta alkavassa lead mutessa voisi käyttää noin 20% siitä voimasta mitä käytät. Sekä pickauskädelle että otelautakädelle.
Edelleen, painat ihan liikaa.

Kuuletko/huomaatko itse epävireen soittaessa?

Sanotaanko näin että kuulen jatkuvasti paremmin ton epävireyden :D Mut en tarpeeksi hyvin. 1:18 alkavasta kyl jälkikäteen ajattelin että tää ei nyt ole iha sellanen mihin oon tyytyväinen mut ajattelin silti laittaa menemään. Bendaukset meni keturalleen ihan vaa mun mielest koska bendasin väärin, toki varmasti epävireyttäkin nois alakielis. Liikaa palm mutee. Tiedostan, mut sitku on se "h-hetki" nauhottaa niin se usein unohtuu. Tuossa ibanezissa pikkauskättä on pidettävä hieman kauempana tai kevyemmin kielten päällä tai tulee liikaa palm mutee vrt toho mun Harley Bentoniin. Joka tuo toki oman haasteensa ku tottunut veiva pitkään tuolla toisella skeballa.

Mut hyvät vinkit kiitos! Tässä tekemisessä on tosi paljo semmosii mikroasioita mitä otettava huomioon jotta se kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa hahmottuu. Kuitenki jatkuva "kriittisyys" elää täs tekemisessä.

Voin tuon ääniraidan uppaa eriksee johonki ja linkkaa tänne, vaikka kaikista tulevist covereist :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 318
Viestejä
4 509 355
Jäsenet
74 352
Uusin jäsen
JuhaSaar

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom