Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kattelin muuten tuon sun "alternate like a pro" tms. videon.
En kyllä kauheasti lähtisi sitä plektraa kallistelemaan niin että se on sivuttain. Ehkä se helpottaa menoa kun ei ole kitkaa, mutta... Ensinnäkin, tumppu soundi ja toisekseen kun joutuu soittamaan
muutakin kuin sitä alternatea, niin menee ihan ylimääräistä energiaa siihen että muuttaa plektran asentoa.
Eli suoraan se plektra kohti kieliä.
En nyt itse ihan vielä lähtisi kauheasti mitään ns. opetusvideoita tekemään.
Videolla taisinkin mainita "extreme" eli ei lyö sitä plektraa sivuttain kuin sen verran kuin on tarve. Mut idea onkin antaa vinkkejä omista ongelmista mitä oon saanut matkan varrella rakottua ilman että antaisin mitä syvempää osaamista. Toki hyvä pointti ja varmasti tuun tekemään toisenkin videon missä tarkennan asiaa.
Eli nää on vähä tälläsii ympäripyöreit kunnes teen sitte parempia videoita ajan mittaan
Ja perus klikkiotsikko. Tarkoitus on tehdä sisällöntuottoa.
Joo, siis lähinnä tarkoitin, ettei nyt itse tuota sivuttain plektran pitämistä turhaan opettele tai neuvoa muita että "tää on hyvä".
En halua olla töykeä, mutta oma soitto ekaksi kuntoon ja tietotaitoa ja sitten vasta muita neuvomaan.
Toki sisältöä on kiva tehdä mutta YouTube on pullollaan näitä "press finger here on the.. uhm.. fifth fret and then one finger on eighth fret and do tap like this on the fiftee.. oh sorry, twelveth fret"
Videolla taisinkin mainita "extreme" eli ei lyö sitä plektraa sivuttain kuin sen verran kuin on tarve. Mut idea onkin antaa vinkkejä omista ongelmista mitä oon saanut matkan varrella rakottua ilman että antaisin mitä syvempää osaamista. Toki hyvä pointti ja varmasti tuun tekemään toisenkin videon missä tarkennan asiaa.
Eli nää on vähä tälläsii ympäripyöreit kunnes teen sitte parempia videoita ajan mittaan
Ja perus klikkiotsikko. Tarkoitus on tehdä sisällöntuottoa.
Toinen asia on, että mitä hallaa tekee omalle kehitykselleen. Alitajuntaan, kun tarpeeksi vahvasti iskostuu nämä ideat omasta opettajuudesta niin saattaa alkaa skippaamaan tärkeitä perustason tekemisiä, kun oma käsitys itsestä harhautuu.
Tätä tarkoitin sillä biisien päälle soittamisesta coverointina. Kivaa on mutta voi antaa todella erilaisen kuvan. Kun siellä pohjalla soi valmis biisi täysillä ja soitellaan kitaraa päälle niin ettei erota mistään mitään ja vaikka tykkäyksiä/tilaajia satelee YouTubessa, niin antaa tosi värän kuvan itselle.
Kuten omalla kohdalla tämä. Oikeasti aika paskasti ja laiskasti soitettu. Puolustuksena että ihan saakelin vaikea biisi.
Nappaa vaikka jonkun helpon biisin, vaikkapa Paranoid tai mikä vaan. Sitten pelkkä kitara nauhoitettuna klikin päälle kokonaisena. Sitten seuraava raita ja soittaa toisen kitaran samana. Jos ei toimi, lisää treeniä. Jos toimii, niin sitten sama juttu mutta vain neljä iskua vaikkapa alkuun ja sama ruljanssi. Tuolloin ei ole mitään muuta häiritsemässä ja oikeasti keskittyy siihen että jokainen nuotti kuulostaa hyvältä ja tällöin sen myös kuulee. Jos ei kuule, niin kuuntelee äänitetyn version, mikä sitten paljastaa heikot kohdat.
Ja onhan itsellänikin kaikenlaisia outoja tapoja, jotka tiedän "vääriksi" vaikka ne on mulle ihan luontaisia juttuja. En jaksa enkä viitsi opetella niistä pois kun tähänkin asti näillä pötkytellyt menemään. Esimerkiksi kompatessa pidän monesti plektraa peukalon ja keskisormen välissä.
Meitsi treenaa UG kautta biisei lopulta yleensä niin että muteen kitarat kokonaan eli siellä on taustalla kaikki muu paitsi itse skeba. Kuulee sitte kuinka paskasti sitä veivaa. Reaperiin ko nauhottaa niin siinä sitte kuulee vielä enemmän noi virheet. Ja sitku tosiaan lyö youtubesta biisin päälle niin eihä ne virheet tosiaankaan tuu esille sit sinne mössön sekaa, vaikka itse laitan sen taustabiisin aina hiljemmalle, että ne kitarat kuuluu enemmän, antaa se silti loppupeleissä hieman virheellistä kuvaa.
Summarum: Se coverin ulosanti on kutakuinkin sinnepäin, paljo löytyy pieniä virheitä, mutta ei ne siellä biisin seassa sitten kuulu. Toki itse biisiä pyrin aina opettelemaan mahdollisimman hyvin ja oikein. Vaikka en ihan raakana klikin kanssa soitakaan. Tällä tavalla kyl varmaan oppisi vielä paremmin tän soittamisen perään.
Nauhoittelua vaan, analysointia ja harjoittelua. Ei siinä muu auta. Toisaalla foorumilla joku just kirjoitti samantyylistä liittyen miten omaa soittoa voi parantaan:
"Know what you really, truly sound like. That means recording a lot and listening to your recordings in isolation without other instruments or backing tracks. That will tell you without bias what's working and what's not working. Then you can decide what should be kept, what should be fixed and what should be discarded. "
Pelkästään kahtoo miten sun plektra liikkuu noissa riffeissä niin.. Kai tänki voi oppia joskus kerta sieki ihminen olet
Nonni. Herra otti nyt hommaa alkuun kun oli tuossa pitkässä flunssassa ja ekaa vedosta kuultu ekaan kertsiin asti.
Palautteet laitettu ja ruoskitaan jatkamaan samalla lailla ja samaan syssyyn kun realisoituu miltä vokaalien kanssa kuulostaa,
niin muovataan hiukan ja lisätään juttuja.
Huomaa kyllä että ammattilainen kyseessä ja ääni edelleen hyvin tunnistettavissa vaikka ikää on. Hyvä tästä tulee.
Ei jaksa ottaa mitään kuvia, joten seuraavista ei varmaan kukaan tajua mitään, mutta noista plekun kallistamisistahan on kyllä paljon juttua ns. kovan profiilin soittajiltakin. Guthrie (Govan) oheistaa sitä pientä pituussuunnassa sisään päin kääntämistä, ettei pleku menis ihan flättinä kielten yli. Pointtina tuossa käsittääkseni a) vähän erilainen soundi ja b) vähemmän kitkaa, kun pleku ylittää kielen ts. ekonomisempi.
Sit on näitä "upward tai downward pick slanting" juttuja, jotka liittyy yleensä monikielisiin arpeggioihin yms. juttuihin ja joissa kallistetaan plekua vähän niin kuin menosuuntaan, kun soitetaan useampia kieliä saman suuntaisella plekun iskulla. Kai tuossakin pointtina ekonomisuus.
Toi toka mulla tulee luonnostaan. Jäi varmaan joskus siitä, kun opettelin soittelemaan jotain nopeita sointuarpeggioita ylös ja alas kuutta kieltä. Ekasta en taas oo saanu oikein tolkkua. Vähän oon välillä mallaillu, että mitä siitä tulee, jos kääntäis plekua enemmän tonne sisäänpäin, mutta aika flätti toi mun ote vaan on, mikä luonnostaan tulee, enkä oo nähnyt tarvetta lähteä tuota remontoimaan. Eikä se tuosta pitäs mun nopeuteni kiinni olla.
Jooh, en minäkään tiedä paljonko näihin kannattaa käyttää aikaa ja ajatusta.. itelle noi jotkut jutut on tosiaan vaan muovautunut ajan saatossa ja ymmärrän pointin noissa tietyissä videoissa, mutta en oo kyllä koskaan nähnyt tarpeelliseksi lähteä sorvaamaan omaa tekniikkaa kys. videoiden takia. Väittäisin ehkä myös jotenkin löyhästi niin, että soitto ja tietyntyyppinen reeni kyllä muovaa tekniikkaa siihen suuntaan, mitä jonkun jutun soittaminen vaatii..Mutta on siis syvä kaninkolo jos lähtee tuolle analyysin tielle
Hyvä huomio toi raskas käsi yleisesti ottaen. Tuli joskus aika kantapään kautta opittua kun ekoja kertoja nauhoteltiin bändin kesken vähän puolivakavammin ja omat osuudet kuulosti vähän pahalta. Kävi ilmi, että painelin joitain osuuksia turhan raskaasti, vaikka omassa mielessäni vain eläydyin riffeihin. Jostain syystä en kotioloissa ollut sitä niin huomannut, mutta en niihin aikoihin selvästikään ollut tarpeeksi itsekriittinen.Oikeanlainen plektra on kyllä semmoinen mysteeri. Itsekään en ole sitä one-to-rule-them-all plektraa löytänyt. Muoto siis on Dunlop tortex mutta paksuudet vaihtelee riippuen mitä soittelee. 2.0mm useimmiten käytössä mutta välillä 1.5mm ja välillä ohkaisempikin.
@Markqq katselin jotain sun soolotreenipätkää YouTubesta, niin vireongelma olisi hyvä saada ratkaistua. On meinaan aika karseaa kuunnella kun heittää niin paljon. Jos avoimilla on vireessä, niin katsopa intonaatio kuntoon (aika simppeli homma loppujen lopuksi).
Myös pitkään jo näyttänyt mun silmiin siltä, että otelautakäden tatsi aika raskas, mikä taas korostaa vireen ongelmia. Eli jos kieltä painaa liikaa, niin vire muuttuu.
Hyvää kehitystä sulla joo tässä alkuaikoihin verraten. Mutta kuitenkin siinä se että kun niitä oppeja ja vinkkejä alkaa jakamaan, niin voi ottaa vakavammin kun soitto on vireessä
Hyvä huomio toi raskas käsi yleisesti ottaen. Tuli joskus aika kantapään kautta opittua kun ekoja kertoja nauhoteltiin bändin kesken vähän puolivakavammin ja omat osuudet kuulosti vähän pahalta. Kävi ilmi, että painelin joitain osuuksia turhan raskaasti, vaikka omassa mielessäni vain eläydyin riffeihin. Jostain syystä en kotioloissa ollut sitä niin huomannut, mutta en niihin aikoihin selvästikään ollut tarpeeksi itsekriittinen.
Toki kokemuksen karttuessa se tatsi voi olla raskaampi kuin naapurilla ilman, että vire kärsii, mutta silti siihen kannattaa paneutua. Tämän suhteen mm. Kiko Loureiro on havainnollistanut omaa treenaamistaan ja soittotyyliään, eli panostaa huomattavan kevyeen otteeseen.
Oikeanlainen plektra on kyllä semmoinen mysteeri. Itsekään en ole sitä one-to-rule-them-all plektraa löytänyt. Muoto siis on Dunlop tortex mutta paksuudet vaihtelee riippuen mitä soittelee. 2.0mm useimmiten käytössä mutta välillä 1.5mm ja välillä ohkaisempikin.
@Markqq katselin jotain sun soolotreenipätkää YouTubesta, niin vireongelma olisi hyvä saada ratkaistua. On meinaan aika karseaa kuunnella kun heittää niin paljon. Jos avoimilla on vireessä, niin katsopa intonaatio kuntoon (aika simppeli homma loppujen lopuksi).
Myös pitkään jo näyttänyt mun silmiin siltä, että otelautakäden tatsi aika raskas, mikä taas korostaa vireen ongelmia. Eli jos kieltä painaa liikaa, niin vire muuttuu.
Hyvää kehitystä sulla joo tässä alkuaikoihin verraten. Mutta kuitenkin siinä se että kun niitä oppeja ja vinkkejä alkaa jakamaan, niin voi ottaa vakavammin kun soitto on vireessä
Hmm joo. Meinaatko noita shortteja mitä oon lyönyt tuonne? Tosiaan mun pitäs jo pelkästään kielet vaihtaa toho Harley Bentoniin ku must tuntuu et se vire vaan joistain kielistä lähtee karkuun tosi nopeasti. Miul on edelleen tehdaskielet kiinni siinä. Mut muuten mainio pointti. Otan vkl rojektiks vaihtaa kielet toho ja katson tuon intonaation samalla
Ja tosiaan tarkka olet, mä painan välillä vähän liikaa noita kieliä.
Onko kukaan erikoistunut noihin 7-kielisiin vehkeisiin? Olen vihdoin saavuttanut keski-iän ja kuunnellut aika paljon Dream Theateria. Nyt vähän innostaisi hankkia 7-kielinen vehje, että pääsisi kokeilemaan kaikkia DT-riffejä. Jotenki ehkä vähän yllätti kitaroiden suhteellinen vähyys hintaluokassa 500-1000 euroa. Tuota kalliimpia on sitten aika paljon ja Petrucci signature onkin sitten jo viisi tonnia.
Schecterille lähtee oma suositus etenkin uudemmille joissa kapeampi kaulaprofiili ja nykyään jos edukasta lähtisin miettimään Harley Bentonin kalleimpia lähtisin miettimään. Muutamaa Ltd kokeillut muttei napannut.Onko kukaan erikoistunut noihin 7-kielisiin vehkeisiin? Olen vihdoin saavuttanut keski-iän ja kuunnellut aika paljon Dream Theateria. Nyt vähän innostaisi hankkia 7-kielinen vehje, että pääsisi kokeilemaan kaikkia DT-riffejä. Jotenki ehkä vähän yllätti kitaroiden suhteellinen vähyys hintaluokassa 500-1000 euroa. Tuota kalliimpia on sitten aika paljon ja Petrucci signature onkin sitten jo viisi tonnia.
Hienosti olet Markqq kyllä kehittynyt. Vähän kateeksi käy, kun omaa kehityskaarta katsoo..
En oo erikoistunut seiskoihin, teatteriin jonkin verran. Mutta siis onhan noita muusikoiden netin tori pullollaan seiskoja ja pitäs löytyä useampiakin vaihtoehtoja tohon hintahaarukkaan. Jos ei siis uusi tarvii olla.Onko kukaan erikoistunut noihin 7-kielisiin vehkeisiin? Olen vihdoin saavuttanut keski-iän ja kuunnellut aika paljon Dream Theateria. Nyt vähän innostaisi hankkia 7-kielinen vehje, että pääsisi kokeilemaan kaikkia DT-riffejä. Jotenki ehkä vähän yllätti kitaroiden suhteellinen vähyys hintaluokassa 500-1000 euroa. Tuota kalliimpia on sitten aika paljon ja Petrucci signature onkin sitten jo viisi tonnia.
Kannattaa ensin miettiä onko edes tarvetta seitsemälle kielelle? Aina voit laskea kuusikielisen kitaran matalampaan vireeseen. Eri asia sitten, jos haluat käyttää koko kitaran otelautaa hyväksi myös soolojen muodossa, eikä kuusikielinen enää riitä.
Joo, siis jos on vain tarkoitus runtata tr00 metal® jyystöä niin alavireinen kuusikielinen ihan passeli. Seiskakielinen on tonaalisuudessaan ihan eri juttu ja luo mahdollisuuksia ihan eri tavalla. Mulla on pari seiskaa ollut. Ibanezeja, eli RG7620 käväisi joskus ja siitä kun eroon pääsi, tuli RG927 (joka vielä löytyy). Siitä oisin mieluusti ottanut kiinteätallaversion, mutta niitä ei oikein näkynyt joten Edge Zero II -tallaan piti taipua. Sen fani en ole, mutta eipä tuo nyt haittaa.
Paljonhan se on kiinni mistä mensuurista tykkää ja kaulaprofiilista yms. Mulle Ibanezit olleet sopivia.
Juu, ja riippuu vireestäkin miten tuota asiaa ajattelee. Tykkään pitää lähes kaikkea drop-vireissä. Kuusikielinen on drop-B:ssä ja seiska drop-A:ssa. Eli seiskalla on mukavasti ihan normaali vire pohjilla, mutta sitten päästään vaivatta alarekisteriin saakka. Molemmissa on puolensa, ja joskus biisi toimii toisella kitaralla paremmin. Matalan vireen soittamiseen on helpointa vain laittaa jo se ennestään löytyvä kuusikielinen eri vireeseen
Kaulaprofiileja löytyy niin paljon erilaisia joka lähtöön, että kannattaa käydä suosiolla kyllä kokeilemassa kitaraa itse ennen ostopäätöstä.
Näinhän se on. Mutta esim seiskakielisellä suosikkisointuni on ihan perus Dsus2, jossa alimmalta kieleltä otettu matala D mukaan. Eli 3X00230. Samaa tonaalisuutta ja äänensävyä ei alavireisellä kuusikielisellä saa kun tuolla on se avoin korkea e-kieli mukana.
Mä en oikein tykkää laitella kitaroita alavireisiin. Ehkä johtuen siitä kun noita floikallisia on ja helvetinmoinen säätö siinä että hiukan soittelee jollain drop C:llä kunnes viikon päästä kyllästyy ja heittää takaisin tuttuun ja turvalliseen.
Tässä tämä nyt on, eli houkuttelin Yngwie Malmsteenin kahdella levyllä (Eclipse ja Fire & Ice) laulaneen Göran Edmanin luikauttamaan oman biisin. Kertoo muumien möröstä.
Tein itse ja säästin/säädin. Toivottavasti kelpaa. Hyvä ääni edelleen ollakseen 67v.
Onpa hyvä! Mielellään kuunteli alusta loppuun
Tässä tämä nyt on
Ei kyllä vastannut ennakko-odotuksiani yhtään!
Ihan odottamattoman suoraviivainen Helloween-henkinen 80-hevi. Hyvä se on.