Kitaran soittaminen

Kaveri heitti haasteen (trolololol jne..):



Kerroin, että jos mä tän joskus osaan vetää yhtä hyvin niin lupaan maailmanympärimatkan mun kustannuksella :D
 
Kaveri heitti haasteen (trolololol jne..):



Kerroin, että jos mä tän joskus osaan vetää yhtä hyvin niin lupaan maailmanympärimatkan mun kustannuksella :D

Tuo on väsyny kappale, elä tuommoisia :D Korkeintaan kolmessa romillessa Guitar Herossa.

Parempia hienoja (raskaamman musan) sooloja:

Yngwie J. Malmsteen - Trilogy Opus Suite No. 5
Yngwie J. Malmsteen - Vengeance
Racer X - Snakebite
Megadeth - Tornado Of Souls
Megadeth - The Killing Road
Dream Theater - Under A Glass Moon
Scar Symmetry - Neuromancers

(Ei tuu nyt lonkalta enempää mieleen.. oishan noita kasapäin)

Eilen tais olla Frank Gambale jossain pk-seudulla livenä. Jos ei ois välimatkaa näin paljon, niin ois ollu tosi siisti nähdä. Oli kuulemma kova.
 
Yngwie J. Malmsteen - Trilogy Opus Suite No. 5
Yngwie J. Malmsteen - Vengeance

Tässä mun molemmat. Trilogyyn helpotti huomattavasti kun otti 2.0mm plektran. Muuten mennään 1.5mm lätkällä.
Eipä nääkään täydellisiä ole. Nopealla aikataululla kuitenkin tehty, eli taustan teko (vengeance. trilogy lainattiin netistä)
päivässä, pari treenivetoa ja ykkösellä sisään. Toki näin youtube aikakaudella vois vetää eri pätkissä ja kuvakulmissa kunnes
"täydellinen" veto, mutta enempi tykkään semmoisesta "as is" -menosta mikä antaa sen aidon kuvan sen hetkisestä tasosta.

Jos ei muuta niin voi ihmetellä miten tietty biisi meni vuosi sitten vrt tämä hetki.


 
On se komeeta ja siistiä kun sen osaa. Kauan olet @Ad_Astra soitellut kitaraa?

Tjaa, oisko joku 30v tullut soiteltua. Aktiiviset vuodet loppui monta vuotta sitten ja tää nyt on tämmöistä nyhveröintiä lähinnä. 10-25min ehkä päivässä
ilman vahvistusta/akkarilla ja ehkä kerran kuussa joku innostuneempi pyrähdys usean tunnin ajan. Joskus iltamyöhään ehkä jotain nauhoittelua mikäli
jaksaa tai on joku biisi alla tai muuten vaan kiinnostaa :D
 
Tässä mun molemmat. Trilogyyn helpotti huomattavasti kun otti 2.0mm plektran. Muuten mennään 1.5mm lätkällä.
Eipä nääkään täydellisiä ole. Nopealla aikataululla kuitenkin tehty, eli taustan teko (vengeance. trilogy lainattiin netistä)
päivässä, pari treenivetoa ja ykkösellä sisään. Toki näin youtube aikakaudella vois vetää eri pätkissä ja kuvakulmissa kunnes
"täydellinen" veto, mutta enempi tykkään semmoisesta "as is" -menosta mikä antaa sen aidon kuvan sen hetkisestä tasosta.
Joo, oot tainnu laittaa näitä myös muusikoiden.nettiin. Joku video tullut siellä vastaan.

Sehän oli asiallista kotisoittoa ja maukas kitarasoundi varsinkin Vengeancessa :thumbsup: Tykkään ite siitä, että coverit reenataan ensin oikein ja sen jälkeen vasta varioidaan ja tykkään ylipäätään vähän enemmän uskollisista versioista alkuperäisille, mutta tuossa reenikontekstissa tai ajan kuvana ajavat varmasti asiansa hyvin.

Eikä sillä, ei meikäläisenkään sormista varmaan irtoa mitään kovin autenttista versiota Vengeancen soolosta :D Sen verran kiirusta siinä pitää. Yngwiellä on niin mielettömän sulava pikkaustekniikka ja ne koverretut nauhatkin keventää vielä tatsia.

muoks. ja tarkennan vielä, ettei yllä ole tarkoitus kritisoida kenenkään soittoja. Oma missio reenatessa on vaan ensin se, että saanko vedettyä jonkun kappaleen niin kuin esittäjä on tarkoittanut. Sen jälkeenhän sitä voi ruveta varioimaan ja ajan kanssahan kaikki jutut muovautuu vähän miten muovautuu.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, oot tainnu laittaa näitä myös muusikoiden.nettiin. Joku video tullut siellä vastaan.

Sehän oli asiallista kotisoittoa ja maukas kitarasoundi varsinkin Vengeancessa :thumbsup: Tykkään ite siitä, että coverit reenataan ensin oikein ja sen jälkeen vasta varioidaan ja tykkään ylipäätään vähän enemmän uskollisista versioista alkuperäisille, mutta tuossa reenikontekstissa tai ajan kuvana ajavat varmasti asiansa hyvin.

Joo, mä harvoin jaksan mitään kunnolla opetella varsinkaan tuolla lead puolella. Katselen ehkä tunnistettavat kulminaatiokohdat mutta muuten mennään sillä fiiliksellä miltä sattuu tuntumaan. Joskus onnistuu, joskus ei :D
 
Tuon Trilogy Opus suiten alku ois varmaan itelläkin aika lähellä jonkinlaista nauhoituskondista. Lähinnä nyt kipuilen tuon musarin mikkivalitsimen kanssa.. Tuo on tuo samperin mikkivalitsin ihan just siinä, missä meikäläisen keskisormi roikkuis pikatessa ja häiritsee hemmetisti esim. tuossa kyseisen biisissä, missä pitäs sweeppailla kahta alinta kieltä..

Linkki: JPXI

Toivottavasti tottuu. Tuo musari ois muuten varmaan ergonomisin / helpposoittoisin kitara soittaa, mitä täällä on ollut. Käy vielä ens viikolla säädettävänä.

Ja muutenhan tuo valitsimen paikka on timanttia, tosta on tosi luontevaa napsaista kaulamikin ja tallamikin välillä (tai mitä ny tarvii).
 
Propsit kyllä teille jotka jaksatte hinkata noita biisejä. Kuten sanottua, itse en jaksa enää opetella nuotista nuottiin biisejä. Korvakuulolla mennään genrestä huolimatta.
 
Äsken tuli sähköpostiin Guitar Pro 8 beta testaus kutsu. Toivottavasti ei aprillipila kun uutta versiota odotellaan.
 
Propsit kyllä teille jotka jaksatte hinkata noita biisejä. Kuten sanottua, itse en jaksa enää opetella nuotista nuottiin biisejä. Korvakuulolla mennään genrestä huolimatta.

No.. Mun hinkkaukset on päivän parin juttuja. Noi Yngwie biisit vähän kuin acdc tai maidenia soittaisi. Yhden temput kun oppii niin samalla kaavalla kaikki muutkin menee.
 
Lapsena nauratti musiikinopettajan moittiessa sähkökitaran roikkuvan liian alhaalla. Nykyään häiritsee, kun tuntuu että kaikilla on kitara liian alhaalla ja kitaran kaula liian vaakatasossa. Tämän seurauksena vasemman käden ranne kiertyy ja kämmenen sisäpuoli ei pysy samassa linjassa otelaudan kanssa. Pikkusormi on muutenkin lyhyt sormi, mutta kämmenen kiertyessä tällaiseen asentoon, se on vielä erityisen kaukana pelipaikoista ja ehkä sitten vähän tämän seurauksena jopa vältellään pikkusormen käyttöä. Keskisormi ja nimetön tekee venytyksiä useiden nauhojen yli. Tästä syystä esimerkiksi Steve Vain soitto ei näytä kauniilta omaan silmään. Aiemmin linkattu Per Nilsson näyttää taas aika hyvältä.
 
Lapsena nauratti musiikinopettajan moittiessa sähkökitaran roikkuvan liian alhaalla. Nykyään häiritsee, kun tuntuu että kaikilla on kitara liian alhaalla ja kitaran kaula liian vaakatasossa. Tämän seurauksena vasemman käden ranne kiertyy ja kämmenen sisäpuoli ei pysy samassa linjassa otelaudan kanssa. Pikkusormi on muutenkin lyhyt sormi, mutta kämmenen kiertyessä tällaiseen asentoon, se on vielä erityisen kaukana pelipaikoista ja ehkä sitten vähän tämän seurauksena jopa vältellään pikkusormen käyttöä. Keskisormi ja nimetön tekee venytyksiä useiden nauhojen yli. Tästä syystä esimerkiksi Steve Vain soitto ei näytä kauniilta omaan silmään. Aiemmin linkattu Per Nilsson näyttää taas aika hyvältä.

Jeps, Steve Vain uusinta videota katsellessa pisti ihan sama silmään. Sillä on tosin pari muuta kikkakolmosta, mitä moni kitaristi välttelee tekemästä. Ja vaikka olisi sama väline käytössä, niin valtaosalla jäisi tekemättäkin :p

 
Onkohan tuosta mihinkään?

https://www.stpaulssound.fi/peavey-vypyr-vip-1-mallintava-kitarakombo/p/7309432/#description


Tarkoitus olisi saada kahden asunnon välillä siirtelyyn ja sisätiloissa soitteluun vahvistin, jolla pystyy ajamaan sekä sähkökitaraa että bassoa. Soitan myös paljon kuulokkeilla, eli vahvistimen oman kaiuttimen äänenlaatu ei ole ihan kaikista tärkeintä. Esiintymislavalle saatan myös päätyä tuon kanssa silloin tällöin, mutta silloin käytetään ihan linjaulostuloa ja on myös toinen vahvistin tarjolla. Ja silloinkaan ei soiteta mitään raskasta musiikkia täysillä. Treenipaikka on ainoa paikka, missä potkua oikeasti tarvitaan, mutta siellä on 500W kaappi.

Tuo Vypyr on saanut ainakin hyviä arvosteluja ja vaikuttaa asialliselta peliltä sekä bassolle että kitaralle. Sitten mietin myös ihan bassovahvistimen hankkimista, jonka läpi soittaisi kitaraa. Vaatisi kyllä pedaalia, jotta saisi säröä ja eri soundeja mukaan. Ilmeisesti Fender Rumblet ja Vox VX50BA toimivat tuossa ihan ok.
 
Onkohan tuosta mihinkään?

https://www.stpaulssound.fi/peavey-vypyr-vip-1-mallintava-kitarakombo/p/7309432/#description


Tarkoitus olisi saada kahden asunnon välillä siirtelyyn ja sisätiloissa soitteluun vahvistin, jolla pystyy ajamaan sekä sähkökitaraa että bassoa. Soitan myös paljon kuulokkeilla, eli vahvistimen oman kaiuttimen äänenlaatu ei ole ihan kaikista tärkeintä. Esiintymislavalle saatan myös päätyä tuon kanssa silloin tällöin, mutta silloin käytetään ihan linjaulostuloa ja on myös toinen vahvistin tarjolla. Ja silloinkaan ei soiteta mitään raskasta musiikkia täysillä. Treenipaikka on ainoa paikka, missä potkua oikeasti tarvitaan, mutta siellä on 500W kaappi.

Tuo Vypyr on saanut ainakin hyviä arvosteluja ja vaikuttaa asialliselta peliltä sekä bassolle että kitaralle. Sitten mietin myös ihan bassovahvistimen hankkimista, jonka läpi soittaisi kitaraa. Vaatisi kyllä pedaalia, jotta saisi säröä ja eri soundeja mukaan. Ilmeisesti Fender Rumblet ja Vox VX50BA toimivat tuossa ihan ok.

Samalla hinnalla käytetty 100w katana
 
Jeps, Steve Vain uusinta videota katsellessa pisti ihan sama silmään. Sillä on tosin pari muuta kikkakolmosta, mitä moni kitaristi välttelee tekemästä. Ja vaikka olisi sama väline käytössä, niin valtaosalla jäisi tekemättäkin :p


Ziisus perkele mikä pyydys! Ollaan kyllä jo turhan lähellä kummeli leveleitä :D
Edit. Itsehän välttelen juuri tuollaisia kolmekaulaisia lonkerohirviöitä nimenomaan soittoteknisistä syistä.
 
Edit. Itsehän välttelen juuri tuollaisia kolmekaulaisia lonkerohirviöitä nimenomaan soittoteknisistä syistä.
No, ööööh, ehkä tota Vain Hydraa on kohtuullisen helppo vältelläkin, kun on totaalisen uniikki yksittäiskappale, joka on tehty noita Vain perversioita varten :D

En keksi ite, miks haluisin edes jotain Page / Slash 2-kaulaista SG:täkään.
 
No, ööööh, ehkä tota Vain Hydraa on kohtuullisen helppo vältelläkin, kun on totaalisen uniikki yksittäiskappale, joka on tehty noita Vain perversioita varten :D

En keksi ite, miks haluisin edes jotain Page / Slash 2-kaulaista SG:täkään.

Toiset keksii ja innovoi kun vanhat pierut kivikautisine maneereineen ovat juuttuneet 70 lukuun ja soittelevat samoja lickejä vuodesta toiseen. Hymiö.
 
Ziisus perkele mikä pyydys! Ollaan kyllä jo turhan lähellä kummeli leveleitä :D
Edit. Itsehän välttelen juuri tuollaisia kolmekaulaisia lonkerohirviöitä nimenomaan soittoteknisistä syistä.

Tästä vähän tarkemmin mitä tuossa soittimessa on mukana. Seducer, climax regulator, optional lamp input :D

 
Tästä vähän tarkemmin mitä tuossa soittimessa on mukana. Seducer, climax regulator, optional lamp input :D


Jännityksellä odotan mitä vol2 tuo mukanaan. Jotain olennaista on varmasti jäänyt vielä hampaankoloon.
Tuo tarvii varmaan melko moninapaisen kaapelin. Verkkopiuha tuossa on jouduttu kuitenkin laittamaan erilliseen liittimeen. Ehkä täydellinen langattomuus vois olla kova.
 
Kaveri heitti haasteen (trolololol jne..):



Kerroin, että jos mä tän joskus osaan vetää yhtä hyvin niin lupaan maailmanympärimatkan mun kustannuksella :D

Tällä samalla tyypillä on Tornado of Soulsista ihan saatanan hieno coveri. Ihan ku levyltä soittaisi.
 
Martin läks takas, verkkokauppaostosten ihanuutta, en oikein saanu perusteltua sen pitämistä, kun plektralla soitettaessa soundas vähän tukkoiselta. Voi olla, että ois siitä auennut ajan kanssa, mutta meni jo.

Ja koska kitaroihin törsätty raha on vakio, niin tilalle tuommosta: Tokai LS150 3A Flamed Top Vintage Honey Burst Nitro (Made In Japan) | Reverb

Jääköön lopullinen kauppahinta pimentoon, tein tarjouksen tuosta. Ja sit pitelemään peukkuja, että tulee kondiksessa perille. Hyvin asiallinen myyjä ainakin viestien ja palautteen perusteella.
 
Kohta tuleekin uutta videoo. Vielä puhelimella täysin kuvattu ja äänitetty.
Rupesin miettii, että kun tuon mikin kanssa rupeen nauhoittaa ja erikseen sitten puhelimelta videoo (toki äänet mutee sitte editoinnissa) niin kuinkakohan hankala on saada se ääni ja kuva täysin samaan tahtiin. Onko tähä jotai vinkkeleitä antaa?
 
^ juu, tuohan se on se kaikkein yksinkertaisin tapa, kun on vaan joku multiefekti, joka moiset tarjoaa.

Minä halusin mm. just tuon takia jonkun laadukkaan mallintavan / multiefektin, että saa a) riittävän laajan paketin soundeja yksissä kuorissa ja b) pystyn soittelemaan musan päälle ilman hirveetä säätöä.
 
Viimeksi muokattu:
^ niin en minä siihen ottanu kantaa, mitä kenenkin kannattaa ostaa tai mistä on lupa pitää, vaan siihen, että noi multiefektit on kotisoittajan kannalta hemmetin näppäriä :)

Mulla on tuo Neural DSP:n laite. Youtubessa on vino pino vertailuvideoita. Joskus noissa on kuulevinaan eroa, joskus ei, varmaan korva ois herkistyny, jos aina soittelis jollain putkipelillä himassa, mutta mulle noi mallinnukset on enemmän kuin riittäviä.

Yks parhaista soundeista on tuommoisesta Matchlessin boutique-vahvarista (DC30) otettu mallinnus. Käytän melkeinpä suurimmaksi osaksi, missä ei tarvii mitään metalli- yms. high gain meininkiä.
 
uinkakohan hankala on saada se ääni ja kuva täysin samaan tahtiin
Joku klaffin korvike käyttöön (kuten vaikka omat kädet...), jolla saa alkuun (& loppuun) terävän & helposti, editoidessa erottuvan äänen. Sitten etsitään kummastakin se ääni ja laitetaan ääniaallot 1:1 kohdilleen.
 
Uutta videoo :) Ja kehitysideat otan vastaan.. Seuraavaan biisiin jo sitten todennäköisesti äänenlaatu paranee kun saan tuon mikin toimimaan halutulla tavalla! PS. Mä unohdin täysin ottaa videoo siitä kun kitara pitää itsestään meteliä, mut pyrin sen tekemään tässä..

E: Mietin et tulikoha vähä liian kovalla biisi taustalle tuohon (saan sen muokattua hiljaisemmaksi) ja särökitara jäi liian hiljaiseksi (tämänkin volaa voin muokata). Mitä mieltä? Nopeastiha tuon päivittäis ja uppais uudestaan.

 
Viimeksi muokattu:
Mun styrkkari aikanaan (no, vähän heikkolaatuisempi kitarakaapeli) nappasi radiosignaalia. Sai siinä sit taustanauhat henkimaailmasta. :rofl:
Jep. Vanha Vox imee poliisiradioin avauksen itseensä:) Eli kun jepari painaa tangenttia niin mulle kuuluu aina joku "Torni kaksi" tai jotain. Sen jälkeen se menee vinkunaksi kun on salattua vissin? Myös joskus radio puskee läpi ja meri VHF. Ihanaa yrittää äänittää:) Mutta komeita skifi efektejä sieltä josku tulee:)
 
Ja kehitysideat otan vastaan..
Kuuntelin kyllä vaan tässä muun mökän seassa läppäriltä, kun emäntä kahtelee tuossa telkkaria, mutta minusta soitto kuulosti ihan hyvältä ja ihan oikeaa nuottia tuli oikeaan aikaan.

Tuntuuko tuo luonnottomalta pitää pikkauskäden sormia auki? Ja jännitätkö jotenkin noita muita sormia tai kämmentä, kun koitat pitää sormia auki? Näyttää nimittäin vähän siltä, ettei tuo sun pikkauskäsi (sormet, kämmen, ranne) oo ihan niin rentona, mitä pitäs. Ja liekö sit tuo edellinen, kun tekee tuosta pikkausliikkeestä vähän tuollaisen hankalan näköisen.
 
Uutta videoo :) Ja kehitysideat otan vastaan.. Seuraavaan biisiin jo sitten todennäköisesti äänenlaatu paranee kun saan tuon mikin toimimaan halutulla tavalla! PS. Mä unohdin täysin ottaa videoo siitä kun kitara pitää itsestään meteliä, mut pyrin sen tekemään tässä..

E: Mietin et tulikoha vähä liian kovalla biisi taustalle tuohon (saan sen muokattua hiljaisemmaksi) ja särökitara jäi liian hiljaiseksi (tämänkin volaa voin muokata). Mitä mieltä? Nopeastiha tuon päivittäis ja uppais uudestaan.



Hyvältä vaikuttaa.

Itsehän en mitään mistään tajua, mutta hiukan tuota soittoasentoa kommentoin. Näin niinkuin omasta näkökulmasta. Henk. koht. en pidä ollenkaan ns. klasarityylistä vaan että kitara on plektrakäden puoleisen reiden päällä. Voisit säkin sitä ehkäpä kokeilla, koska mun silmään juuri tuo pickaava käsi on liian isossa kulmassa, mikä näkyy juuri tuossa isossa pickausliikkeessä. Nyt ei kitaraa tässä, mutta mutuna heittäisin että ranne menisi n. 45 asteen kulmassa tallamikkiin nähden. Käsi siis tulee vähän ylempää.

Toki, kuten aiemmin sanonut niin kaikki tavat mitkä tuntuu luonnollisilta, on ok. Lähinnä mietin siltä kantilta, että jos joskus floikkakitaraa soittelet, niin mikäli käsi tulee liian sivusta, niin voipi tulla ongelmia kun käsi painaa floikkaa ja sitten taas pitää yrittää pitää kouraa eri asennossa.

Tällai itsellä siis
 
Ainakin tuossa soittoasennossa on minusta se, että jos opettelee soittamaan vain ja ainoastaan tuollaisessa asennossa, niin voi olla vaikeaa siinä vaiheessa, kun pitäs soittaa seisten hihnalla.

Ja varmaan kyllä vaikuttaa herkästi mekaniikkaankin, mistä syystä olis ehkä myös suositeltavaa opetella soittamaan neutraalissa asennossa, kuten nyt esim. tuossa videon kuvassa. Muoks. se voi itse asiassa hyvinkin olla yks juttu, joka sotkee tota pikkaamista, kun kielet on tossa kulmassa ylöspäin. Tätä on hemmetin vaikea selittää kirjoittamalla, mutta käden ja ranteen pitäs olla niin, että pikattava kieli on melkein vaakatasossa tai hyvin pienessä kulmassa ja plektra vaan kulkee sit ylös alas kielen poikki pienellä sulavalla liikkeellä. Nyt kun tuo kaula sojottaa ylöspäin, niin se muuttaa tota kielten kulmaa, mitä pitäs sit osata kompensoida käden asennolla, että pikkaaminen ois tehokasta ja jotenkin tuntuu, että tuo kyllä herkästi sotkee asioita pidemmässä juoksussa, jos tuossa asennossa opettelee soittamaan.

Jonkun verranhan tuota kaulan nostamista ylös näkee kyllä kokeneemmillakin soittajilla. Saattaa auttaa ylttämään vähän paremmin matalammille kielille tietyissä otteissa, mutta siis vain tilapäisesti käytettynä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuntuuko tuo luonnottomalta pitää pikkauskäden sormia auki? Ja jännitätkö jotenkin noita muita sormia tai kämmentä, kun koitat pitää sormia auki? Näyttää nimittäin vähän siltä, ettei tuo sun pikkauskäsi (sormet, kämmen, ranne) oo ihan niin rentona, mitä pitäs. Ja liekö sit tuo edellinen, kun tekee tuosta pikkausliikkeestä vähän tuollaisen hankalan näköisen.

Mulle aikasemmi mainittiin, että käsi nyrkissä, vapautahan sormia ulos ihan sillä varauksella jos tai kun niitä tulee käytettyä korkeammille kielille ;) No ei ihan suoraan näin, mutta sinnepäin. Joten mä oon sitä nyt yrittänyt soveltaa. Mut siis tuo sormet auki pitäminen tuntuu ihan rennolta vaikka se ei videossa näkyisikään. Pitäs vaan vielä löytää sellane luonnollisempi, parempi asento niille. Vähä vaiheessa vielä sanoisinko.

Mut pickausliike on rennompi kuin aikasemmissa videoissa! Edistystä siihen nähden. Mut se liike on vielä "kankea". Tarkoitus olisi vielä saada sitä rennommaksi ja että se liike olisi suurempi, tulisi enemmän rannettakin mukaan.

Hyvältä vaikuttaa.

Itsehän en mitään mistään tajua, mutta hiukan tuota soittoasentoa kommentoin. Näin niinkuin omasta näkökulmasta. Henk. koht. en pidä ollenkaan ns. klasarityylistä vaan että kitara on plektrakäden puoleisen reiden päällä. Voisit säkin sitä ehkäpä kokeilla, koska mun silmään juuri tuo pickaava käsi on liian isossa kulmassa, mikä näkyy juuri tuossa isossa pickausliikkeessä. Nyt ei kitaraa tässä, mutta mutuna heittäisin että ranne menisi n. 45 asteen kulmassa tallamikkiin nähden. Käsi siis tulee vähän ylempää.

Toki, kuten aiemmin sanonut niin kaikki tavat mitkä tuntuu luonnollisilta, on ok. Lähinnä mietin siltä kantilta, että jos joskus floikkakitaraa soittelet, niin mikäli käsi tulee liian sivusta, niin voipi tulla ongelmia kun käsi painaa floikkaa ja sitten taas pitää yrittää pitää kouraa eri asennossa.

Muistaakseni kansalaisopiston kitaraopettaja joskus mainitsi tästä myös. Voisin nyt jatkossa yrittää saada parempaa kulmaa tuohon soittamiseen. Esim oon nyt treenannu yhtä biisiä jossa tulee nopeampaa vuoronäpyttelyä ja siinä on käsi oltava hieman eri kulmassa jo pelkästään kun pleku on enemmän "vinossa".

Se mikä tuntuu luonnolliselta, mutta että tekeminen ja tekniikka olisi mahdollisimman oikein, helpottaa tulevaisuudessa :)

Ainakin tuossa soittoasennossa on minusta se, että jos opettelee soittamaan vain ja ainoastaan tuollaisessa asennossa, niin voi olla vaikeaa siinä vaiheessa, kun pitäs soittaa seisten hihnalla.

Ja varmaan kyllä vaikuttaa herkästi mekaniikkaankin, mistä syystä olis ehkä myös suositeltavaa opetella soittamaan neutraalissa asennossa, kuten nyt esim. tuossa videon kuvassa.

Jonkun verranhan tuota kaulan nostamista ylös näkee kokeneemmillakin soittajilla. Saattaa auttaa ylttämään vähän paremmin matalammille kielille tietyissä otteissa.

Tästä päästää siihen, että mulla ollut pitkään tarkoitus treenata soittamista seisten hihnalla.. Joten nyt varmaan olisi senkin paikka jo viimeistään ennenkuin opin vain istumaan ja soittamaan. Seisten tullut todella vähän treenailtua. Voisin kokeilla soitella ilman tuota jalkatukea/koroketta, niin saisin tuota neutraalia asentoa paremmin esiin.

--

Kiitokset vinkkeleistä! Näitä pyrin soveltamaan! :)
 
Mulle aikasemmi mainittiin, että käsi nyrkissä, vapautahan sormia ulos ihan sillä varauksella jos tai kun niitä tulee käytettyä korkeammille kielille ;) No ei ihan suoraan näin, mutta sinnepäin. Joten mä oon sitä nyt yrittänyt soveltaa.
Joo, minähän siitä kirjoittelin ja havaitsin kyllä, että sitä oli myös koitettu soveltaa :) Sillä vaan kysyin, kun näytti vähän siltä, että se käsi kramppaa ihan just :D Mut hyvä jos tuntuu rennolta, se ois yksi niitä olennaisimpia juttuja oikeiden asentojen lisäksi.

Jalkatuesta ei liene haittaa. Tykkään itekin pitää oikean jalan alla jotain koroketta, koska muuten tuntuu, että kitara ilman hihnaa luistaa sylistä, mutta en pidä kaulaa tuollaisessa kulmassa vaan ns. neutraalisti ja kitara on sylissä tuollai samalla tavalla kuin videon kuvassa.

muoks. mulle on itelle jääny varmaan sohvalla soittelusta joku huono asentotottumus.. kun on istunut lysyssä upottavalla sohvalla, niin kitara tulee aika syvälle tonne syliin ja on samalla aika korkealla tuossa rinnalla ja noin meni useampi vuosi jossain kohtaa.

Tällä hetkellä soittelen itse asiassa hihnalla istuenkin. Ei tipu kitara mihinkään. Hihnassa varaa suunnilleen sama, mitä ois seistenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Uutta videoo :) Ja kehitysideat otan vastaan.. Seuraavaan biisiin jo sitten todennäköisesti äänenlaatu paranee kun saan tuon mikin toimimaan halutulla tavalla! PS. Mä unohdin täysin ottaa videoo siitä kun kitara pitää itsestään meteliä, mut pyrin sen tekemään tässä..

E: Mietin et tulikoha vähä liian kovalla biisi taustalle tuohon (saan sen muokattua hiljaisemmaksi) ja särökitara jäi liian hiljaiseksi (tämänkin volaa voin muokata). Mitä mieltä? Nopeastiha tuon päivittäis ja uppais uudestaan.


Hyviä kommentteja tuosta kitaran asennosta ja sylissä pitämisestä.
Lisäisin vielä tuohon pikkaukseen sen että kun jyskyttää komppia alaspäin pikaten niin pikkauskäden sormia voi hyvin pitää auki ja levällään. Plektran puristaminen rajoittuu silloin peukun ja etusormen väliin jolloin lihasvoimaa tarvitaan vähemmän. Itselläni se pikkurillin ankkurointi kanteen on tullut varmaan tuota kautta. Sitten kun pikataan molempiin suuntiin keskisormi voi tulla mukaan tukevoittamaan tilannetta. Tyylejä on tietysti monenlaisia.

Toinen homma vasempaan käteen: kun komppaa voimasointua niin voisi kokeilla vaihtaa nimettömän pikkurilliin. Saisit rennomman fiiliksen siihen koko käteen. Ja samalla pikkurillin loppuosa (tai siis alkuosa) demppaa muita kieliä jotta eivät vahingossa soi mukana.

Sellainen huomio tuli mieleen tuosta Ad_Astran videosta että pikkauksen kohtakin vaikuttaa soundiin. Kandee kokeilla puhtaalla soundilla miltä kuulostaa jos pikkaa läheltä kaulaa vs lähempää tallaa. Esim. oma pikkaustyylini tapahtuu lähempänä tallamikkiä kuin kaulamikkiä. Kielet on siinä kohtaa napakammat eikä letkuile plektran alla yhtä paljon kuin kaulan lähellä. Plus soundi on myös tiukempi. Kitarakohtainen homma tietysti että mihin se käsi ylipäätään sujuvasti voi asettua. Ja missä kippurassa ne plektrasormet on.
 
Sellainen huomio tuli mieleen tuosta Ad_Astran videosta että pikkauksen kohtakin vaikuttaa soundiin. Kandee kokeilla puhtaalla soundilla miltä kuulostaa jos pikkaa läheltä kaulaa vs lähempää tallaa. Esim. oma pikkaustyylini tapahtuu lähempänä tallamikkiä kuin kaulamikkiä. Kielet on siinä kohtaa napakammat eikä letkuile plektran alla yhtä paljon kuin kaulan lähellä. Plus soundi on myös tiukempi. Kitarakohtainen homma tietysti että mihin se käsi ylipäätään sujuvasti voi asettua. Ja missä kippurassa ne plektrasormet on.

Juu. Mulla on aika lailla siinä keskimikin ja kaulamikin välimaastossa missä pickaa. Soundi on erilainen riippuen pickauspaikasta, kuten sanoit. Myös mitä lähempänä tallaa, sen vähemmän käsi tekee liikettä kun kieli on kireämmällä ja värähtelee vähemmän.

Ja paljon tosiaan vaikuttaa minkälaisella kitaralla soittelee. Jollain kiinteätallaisella on varaa pitää kättä vaan siinä tallan päällä, jolloin pickauskohta on lähempänä tallaa. Sitten tosiaan floikkakirveiden ongelma se että ei kauheasti pidetä siinä tallassa kiinni kättä. Tai onhan mulla siinä myös, mutta vain siinä ankkurin kohdalla. Ei ole varaa enää liikuttaa kouraa.
 
Toi vitossoinnut nimettömällä vai pikkurillillä varmaan vähän makuasia. Ja riippuu tietysti siitäkin, tuleeko kolmannelta kieleltä oktaavi mukaan, mikä varais pikkurillin, vai ei.

Tommoisella perus 25,5" skaalalla olevalla kitaralla mun on vielä kohtuu mukava ottaa kahden kielen vitossoinnut etusormella ja nimettömällä, mutta mulla on aika iso käsikin. Jos ois joku baritoni, seiska tai joku muu pidempiskaalainen, niin saattais olla pakko vaihtaa käyttään pikkurilliä, mut nykyisellään tuntuu, että nimettömän kanssa on vähän ketterämpi / luontevampi tehdä nopeita vaihtoja. toinen muoksista. ja varmaan just sen takia käytän nimetöntä, että jos tarvii ton oktaavin mukaan, niin on sormi vapaana tai jos tarvii ottaa vaikka tää perus progevoimasointu, jossa on kaksi kvinttiä päällekkäin (onko tuo nyt joku add9 sitten..)

Ootan itse asiassa mielenkiinnolla tota Tokain Les Paulia. Toi Les Paulin lyhyempi 24,75" skaala on vähän rennompi soittaa, mitä noita testasin. Eikä oo keskimikkiä eikä mikkivalitsimia tiellä soittaessa \o/

Mitä tuohon floikallisen kitaran tallaan ja käden pitämiseen tai demppaamiseen tulee, niin mulla ei oo kyllä ikinä ollu sitä ongelmaa, että painais vahingossa tallaa alas.. ja minusta pikkausta niin läheltä tallaa, missä tuo vois olla jonkinlainen ongelma, käytetään lähinnä mausteena, kun halutaan saada vähän sitä metallisempaa soundia, jolloin ei taas dempata, että se metallinen soundi kuuluu :)

muoks. tai no, mulla on aina ollu floikallisia kitaroita ja oon erittäin paljon tottunut niihin, että oon ehkä tuossa huono esimerkki.
 
Viimeksi muokattu:
Ootan itse asiassa mielenkiinnolla tota Tokain Les Paulia. Toi Les Paulin lyhyempi 24,75" skaala on vähän rennompi soittaa. Eikä oo keskimikkiä eikä mikkivalitsimia tiellä soittaessa \o/

Täytyy kyllä sanoa, että oma LePa-klooni lyhyellä skaalallaan on varmaan mukavin kitarani soittaa, vaikka mulla ihan kohtuullisen pitkät sormet onkin. Harmi, että humbuckerit ei vaan itselle oikein ole mieleen, eikä tuossa kitarassa ole vibrakeppiä, jota tykkään kanssa käytellä. Olenkin miettinyt että pitäisiköhän pervoilla tuohon yksikelaiset mikit ja vaikka Duisenbergin Les Trem. Olisi kyllä aika epäpyhä vehje sen jälkeen...
 
Täytyy kyllä sanoa, että oma LePa-klooni lyhyellä skaalallaan on varmaan mukavin kitarani soittaa, vaikka mulla ihan kohtuullisen pitkät sormet onkin. Harmi, että humbuckerit ei vaan itselle oikein ole mieleen, eikä tuossa kitarassa ole vibrakeppiä, jota tykkään kanssa käytellä. Olenkin miettinyt että pitäisiköhän pervoilla tuohon yksikelaiset mikit ja vaikka Duisenbergin Les Trem. Olisi kyllä aika epäpyhä vehje sen jälkeen...
Eikö se kannata melkein hommata jo joku tuota tarkoitusta varten ajateltu soittopeli kuin lähteä raiskaamaan hyvää LP-parkaa? :D

Äkkiseltään googlattuna joku Jaguar-tyyppinen kitara ois aika lähellä. Lyhyt skaala, kampi, strato-tyyppistä mikkiä.

Varmaan kyllä joku kotimainen custom-mikkejä valmistava paja tekee humpparikoteloon sopivaa yksikelaisen soundilla olevaa mikkiä, mutta toi kammen asennus tuntuu jo lähtökohtaisesti itestä pahalta :D Minähän siis hommasin LP:n myös siksi, että on yksi kiinteätallainenkin, jonka virettä saa vaihdella vapaammin säätämättä kitaraa uusiksi.
 
Tai no, otetaan takas tota edellistä sen suhteen, että onhan noita siis hemmetin siistejäkin LP-tyyppisellä bodyllä olevia kitaroita, joissa on kampi, floikallinen tai ilman. PRS nyt tulee ainakin mieleen. Niiden SE-sarjassakin oli jotain kohtuu hintaista Single Cut:ia, jossa oli kampi.

Mutta siis samaa mieltä tuosta, että kyllä LP yksikelaisilla mikeillä ja kammella varustettuna aikas epäpyhä vehjes on :D
 
Eikö se kannata melkein hommata jo joku tuota tarkoitusta varten ajateltu soittopeli kuin lähteä raiskaamaan hyvää LP-parkaa? :D

Sen takia ostetaan noita edullisia malleja, niin kehtaa tehdä niillä kaikkea pervoa. ;-)

Äkkiseltään googlattuna joku Jaguar-tyyppinen kitara ois aika lähellä. Lyhyt skaala, kampi, strato-tyyppistä mikkiä.

Tällainen itseasiassa löytyy jo ja tykkään kyllä kovasti siitäkin, mutta se on turhan "erikoistunut" soitin, jonka vibramekanismi on turhan monimutkainen ja hankala omaan makuun. Eikä muutenkaan yllä soittomukavuudessa ihan LePa-muotoisen kitaran tasolle.

Varmaan kyllä joku kotimainen custom-mikkejä valmistava paja tekee humpparikoteloon sopivaa yksikelaisen soundilla olevaa mikkiä, mutta toi kammen asennus tuntuu jo lähtökohtaisesti itestä pahalta :D
Minähän siis hommasin LP:n myös siksi, että on yksi kiinteätallainenkin, jonka virettä saa vaihdella vapaammin säätämättä kitaraa uusiksi.

Löytyyhän noita ihan suoraan vaan sovitinkappaleitakin, jolla saa laitettua humpparin slottiin yksikelaisia, jolloin voi käyttää ihan hyllytavaraa mikkeinä. Tosin pitkään on kyllä vähän kutkutellut testata tällaista hybridimikkiä, jolla voisi teoriassa saada samaan kitaraan sekä räyheät hot rail humpparit, että perinteisemmät "stratomikit". Kitarassa on valmiiksi jo neljä push/pull-potikkaa, joten niidenkin puolesta voisi aika helposti viritellä jonkun systeemin missä voisin valita joko railit, yksikelaiset tai molemmat sarjassa jos haluaa mahdollisimman törkeän ja kuuman mikin.

Lisäksi tuo Les Trem on täysin/lähes täysin epäinvasiivinen toimenpide, koska tiputetaan vaan tavallisen tune-o-matic tyylisen tallan kieltenpitimen paikalle, tähän malliin. Eihän tuollaisella mitään divebombeja vedetä, mutta itsellä se kammen käyttö on muutenkin aika kevyttä.
 
Sen takia ostetaan noita edullisia malleja, niin kehtaa tehdä niillä kaikkea pervoa. ;-)
Asia kunnossa, sit antaa palaa :D

Tosin pitkään on kyllä vähän kutkutellut testata tällaista hybridimikkiä, jolla voisi teoriassa saada samaan kitaraan sekä räyheät hot rail humpparit, että perinteisemmät "stratomikit".
Kah, ihan mielenkiintoiset. Kattelin tuossa itse yhtä käytettyä Godinia, joka ois ollut varustettuna Seymourin P-Railseilla, mutta jäi nyt sit tuon Tokain alle se hankinta. P-Railseissakin vähän niin kuin samaa ideaa käsittääkseni.

En oo toistaiseksi saanu oikein totutettua itteeni noihin push-pull -systeemeihin. Ainakin tossa mun ESP LTD Elitessä ovat turhan jäykät käyttää, ei onnistuis minulla mitkään nopsat vaihdot livetilanteessa. Mikkeinä tuossa kitarassa Fishmanin Fluence Classicit. Ihan makeita soundeja noista kyllä saa eri asetuksin.

Tossa musarissa taas käyttökelpoisempi tonen push-pull (ja molempien humppareiden puolitus), kun on sen verran sulavampi nostaa se potikka.
 
Asia kunnossa, sit antaa palaa :D


Kah, ihan mielenkiintoiset. Kattelin tuossa itse yhtä käytettyä Godinia, joka ois ollut varustettuna Seymourin P-Railseilla, mutta jäi nyt sit tuon Tokain alle se hankinta. P-Railseissakin vähän niin kuin samaa ideaa käsittääkseni.

En oo toistaiseksi saanu oikein totutettua itteeni noihin push-pull -systeemeihin. Ainakin tossa mun ESP LTD Elitessä ovat turhan jäykät käyttää, ei onnistuis minulla mitkään nopsat vaihdot livetilanteessa. Mikkeinä tuossa kitarassa Fishmanin Fluence Classicit. Ihan makeita soundeja noista kyllä saa eri asetuksin.

Tossa musarissa taas käyttökelpoisempi tonen push-pull (ja molempien humppareiden puolitus), kun on sen verran sulavampi nostaa se potikka.

Mulla on Ibanez JS:ssä just puolitukset humppareille sellaisella nostopotikalla. Harvoin tulee käytettyä. Lähinnä puhtailla soundeilla molemmat mikit puolitettuina, jotta mahdollisimman heleä soundi. Vähän tylsä tuota käytellä kuitenkin. Ois paremmat semmoiset omat kytkimet/katkaisimet/mitä lie. Volumessa myös nostona treble bleed siinä skebassa.
 
Vaikka monet vihaa, niin kyllä ihan tykkään puolitettujen humppareiden saundista. Eihän se ihan yksikelaiselta kuulosta, mutta on siinä jotenkin oma viehätyksensä. Muistuttaa itseasiassa aika paljon Straton kakkos- ja nelospositioiden saundia. Voladroppi voi tietty olla ongelma, mutta itsellä on kompurapedaali käytännössä aina päällä, joten omassa soitossa ei tuota edes huomaa.

Sen olen todennut, että avainasemassa hyvänkuuloisiin splitteihin on se, että humpparit on tarpeeksi kuumat. Tuossa LePassa mulla on "vintage"-speksin 6-7 kOhm resistanssin humpparit, jotka puolitettuina ovat tietysti vielä puolet tuosta, jolloin ääni on hiljainen ja ohut. Schecterin hevikepissä mulla taas on paljon kuumemmat 15 kOhmin humpparit, jotka puolittuvat erittäin hienon kuuloisiksi. Saundi sopii mielestäni erinomaisesti Knopfler - tyyliseen cleaniin näppäilyyn.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että push-pull-potikat ei ole kovin miellyttäviä, mutta käytän silti yleensä niitä jottei tarvitse porailla kitaroihin lisää reikiä. Monissa kitaroissa on myös niin pienet "konehuoneet", että aika huonosti niihin DPDT-kytkimiä mahtuu muutenkaan.

Ja kyllä, tykkään modailla kitaroitani ja eipä taida enää yksikään ~kymmenestä soittimesta olla enää täysin tehdaskunnossa, vaan jotain modeja löytyy oikeastaan kaikista. :geek:
 
Sen olen todennut, että avainasemassa hyvänkuuloisiin splitteihin on se, että humpparit on tarpeeksi kuumat. Tuossa LePassa mulla on "vintage"-speksin 6-7 kOhm resistanssin humpparit, jotka puolitettuina ovat tietysti vielä puolet tuosta, jolloin ääni on hiljainen ja ohut. Schecterin hevikepissä mulla taas on paljon kuumemmat 15 kOhmin humpparit, jotka puolittuvat erittäin hienon kuuloisiksi. Saundi sopii mielestäni erinomaisesti Knopfler - tyyliseen cleaniin näppäilyyn.
Hmm, tästä on kyllä toinenkin näkemys, että noi liian kuumat mikit syö dynamiikkaa ja vie pois juttuja, joita niillä voi järkevästi tehdä. Ja että pedaaleilla, vahvarilla (tai jollain asiallisella digitaaliefektillä) saa kyllä hönkää soundiin, jos ei mikeistä suoraan löydy. Tuo ei ole siis suoraan minun päästäni, vaan juttelin tästä yhden kaiffarin kanssa, joka on pitkän linjan soittaja ja rakennellut itsekin useampia kitaroita, mutta kallistun kyllä ehkä enemmän tuohon suuntaan.

Mulla oli tossa Suhrissa niiden SSH+ humppari tallassa. Sen puolittamalla sai aika kivaa stratosoundia keskimikin kanssa ja tuohan ei ole mikään kovin kuuma, mutta ei sillä taas soita yhtä mukavasti samoja juttuja kuin tossa mun musarissa olevalla Crunchlabilla, joka on tosi kuuma. Että ehkä sit kuitenkin kitarat ja mikit erikseen eri tarpeeseen.

Jos pakko olla yleiskitara, niin menisin ehkää sitä kautta, että ei ihan hirveen kuumia mikkejä ja vahvarista ja efekteistä loput, mutta toki vaikuttaa mikkikonfiguraatiokin ja minkälaista soundia halajaa. Itellä on vähän ikävä stratoa.. ei saa oikein hyvää stratosoundia nyt millään kolmesta kitarasta. Kai se on vaan strato vielä ostettava jossain kohtaa :D

muoks. tai emminä tiedä, siitä kai se on kiinni, mistä soundista pitää ja mitä eniten soittelee :D
 
Viimeksi muokattu:
Hmm, tästä on kyllä toinenkin näkemys, että noi liian kuumat mikit syö dynamiikkaa ja vie pois juttuja, joita niillä voi järkevästi tehdä.

Joo tottakai, ja ei superkuumat mikit mikään itseisarvo ole ja tosiaan resistanssia nostamalla alkaa tulla kaikenlaisia epätoivottuja lieveilmiöitä. Lähinnä tarkoitin tuolla, että nimenomaan *splittaamiseen* on hyvä olla aika kuumat mikit, koska splitin jälkeen tuommoisen 15 kOhmin vastus on tietysti enää 7.5 kOhm, mikä on lähempänä tyypillisiä "texas straton" mikkejä (vaikkei resistanssi toki olekaan koko stoori mitä mikkien "kuumuuteen" tulee). Siinä missä taas valmiiksi jo viileämpien vintage-humppareiden puolituksessa aletaan mennä liian alhaisiin resistansseihin. Toki tässäkin löytyy kaikenlaista kikkailua ja esim. PRS-kitarathan on tunnettuja hyvästä splittisaundistaan, joka ei juuri hukkaa volaakaan.
 
Hmm, toi Suhrin SSH+ on resistanssiltaan 17,5kOhm, DiMarzion Crunchlab noin 11kOhm. On kuitenkin ihan satavarma, että Crunchlab on noista se isotehoisempi.

Mulla ei riitä ymmärrys tarkemmalla tasolla näistä, mutta Vuoren Saku naureskeli (vaiheeseen jäänyttä) mikkitilausta kysellessäni, että siinä ei oo oikein järkeä, että mikkien outputtia mitattais resistanssilla (niin kuin näistä puhuttaessa tehdään) :)

Noi Suhrin ML Standardit on Alnico 5 -magneeteilla ja esim. kaulaversio 6,5kOhm resistansssilla. Noi oli tosi hyvänkuuloisia keski- ja kaulamikkeinä. Noilla varustettu strato pitää kyllä tosiaan ehkä saada.
 
Tuo Harley Benton DnaFX Git saapui ja voi luuuuoja siinä on paljon säätöjä. 200 esiasennettua ääntä joita voi sitten vielä itse modailla miten huvittaa. Sitte vielä vahvistimen päästä ku säätää niin saa lisää kikkoja. Mut lähtökohtaisesti pidän vahvarin säädöt ihan defaulttina / clean soundina ja tuolta pedaalista sitten väännän ääniä. Toki niitä on paljon ja siihe saa kyllä aikaa kuluu. Jää toi @Ad_Astra lähettämä EQ-Pedaali nyt pois ellen nyt "kyllästy" tuon pedaalin laajuuteen ja palaan takaisin vanhaan tuttuun turvalliseen :D Siis nyt vaan mukavan kuulonen asetus päälle ja treenailee biisejä..

Sitte pittäs tuo mikrofooni säätää ja saada nauhalle koneelle tuota ääntä.. Onhan tässä kaikkea.. Oli se niin helppo ku oli vain vahvistin, pikku eq-pedaali ja puhelin joka kuvasi.. Mut kaippa tää sitte palkitsee kun mä aikani näide kanssa sählään.
 
Tuo Harley Benton DnaFX Git saapui ja voi luuuuoja siinä on paljon säätöjä. 200 esiasennettua ääntä joita voi sitten vielä itse modailla miten huvittaa. Sitte vielä vahvistimen päästä ku säätää niin saa lisää kikkoja. Mut lähtökohtaisesti pidän vahvarin säädöt ihan defaulttina / clean soundina ja tuolta pedaalista sitten väännän ääniä. Toki niitä on paljon ja siihe saa kyllä aikaa kuluu. Jää toi @Ad_Astra lähettämä EQ-Pedaali nyt pois ellen nyt "kyllästy" tuon pedaalin laajuuteen ja palaan takaisin vanhaan tuttuun turvalliseen :D Siis nyt vaan mukavan kuulonen asetus päälle ja treenailee biisejä..

Sitte pittäs tuo mikrofooni säätää ja saada nauhalle koneelle tuota ääntä.. Onhan tässä kaikkea.. Oli se niin helppo ku oli vain vahvistin, pikku eq-pedaali ja puhelin joka kuvasi.. Mut kaippa tää sitte palkitsee kun mä aikani näide kanssa sählään.

Huomioi sitten että niin kauan kuin vedät vahvistimen inputtiin, niin mukana on aina vahvistimen oma mallinnus mukana, eli sulla on sitten tuplamallinnus jos tuossa multsarissa on vahvarimalli päällä. Sekä tietysti kaappimallinnus. Yleensäkin kun mallintavilla mennään niin mahdollisimman neutraalia äänentoistoa kannattaa käyttää. Jos kaikkea multiefektin ominaisuuksia haluaa hyödyntää, niin sen outputista vahvistimen Aux In ja multiefektistä mieluiten kaappimalli pois. Multiefektistä sitten volumen säätö. Ettei ole tårta på tårta på tårta.

Itse kerkesin useasti käyttää niin että esim Bossin muljuttimesta silloisen vahvistimen loop returniin, jolloin käytössä oli vain pääte ja vahvarin master volumella mentiin.
 
Huomioi sitten että niin kauan kuin vedät vahvistimen inputtiin, niin mukana on aina vahvistimen oma mallinnus mukana, eli sulla on sitten tuplamallinnus jos tuossa multsarissa on vahvarimalli päällä. Sekä tietysti kaappimallinnus. Yleensäkin kun mallintavilla mennään niin mahdollisimman neutraalia äänentoistoa kannattaa käyttää. Jos kaikkea multiefektin ominaisuuksia haluaa hyödyntää, niin sen outputista vahvistimen Aux In ja multiefektistä mieluiten kaappimalli pois. Multiefektistä sitten volumen säätö. Ettei ole tårta på tårta på tårta.

Itse kerkesin useasti käyttää niin että esim Bossin muljuttimesta silloisen vahvistimen loop returniin, jolloin käytössä oli vain pääte ja vahvarin master volumella mentiin.

Kaappimalli. Mitä tää tarkoittaa? Tässä nyt tuli jonku verra asiaa etten iha ymmärrä kaikkea mut yritetään :)
Ja vissii saisin tuon toimii ilman mun erillistä vahvistintakin kun tuossa sisäänrakennettu. Kuulokkeet/kajarit vaan kiinni.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 638
Viestejä
4 552 908
Jäsenet
75 038
Uusin jäsen
Vauhtihirmu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom