Kitaran soittaminen

Taitaa olla näistä tämän sukupolven uusista soittajista paras improvisoimaan (sillon kun niin tekee, ei tietenkään tässä kyseisessä biisissä).
Missäs videossa tätä sen improa olis katottavissa?

Jotain sen videoita koitin viikonloppuna katella ja pätevä kaverihan se, mutta ollu vähän näitä "ei herätä minkäänlaisia tunteita" tyyppisiä soittajia itelle. Hyvän kuuloisia presettejä sillä on kyllä ollut noissa Neuralin plugareissa, joista jotain säätäny itellekin käyttöön.
 
Missäs videossa tätä sen improa olis katottavissa?
Tuubissa vaikka kuinka, Skolnickin kanssa jammailua NAMM:ssa, kaikissa Beaton videoissa joissa on taitaa kanssa soitella, kiertueiden jammailuvideoita myös runsaasti.
Tuolla videolla minkä aiemmin linkkasin myös vähän avasi omaa soittotyyliään ja improvisaatiota klinikan kyselyosiossa.
 
Coveerasin tän uusiks. Eihän se nyt täydellinen ole, mutta edelleenkään menoa haittaa :) Vähä iskut jää vaisuiks ja taitaa pääriffissäkin yksi lyönti jäädä välistä. Eka coveri tuon uuden kitaran kanssa joten totuttelemista noihi paksuihin kieliin!

 
Nää varmaan ketään kiinnosta, mutta tuossa kuitenkin pikainen sutaisu:


Ideana lähinnä testata Abletonin eq:ta, jos pöllii taustan valmiista biisistä ja haluaa saada kitaransa vähän paremmin esille niin, ettei soittele vaan alkuperäisen päälle ja tulee sitä tuplaus- / chorus- / sekamelska-efektiä, jos ei menekään ihan yks yhteen alkuperäisen kanssa.

Biisi tota kasarivaikutteista höttöä, jonka soolon opetteli vartissa. Orkkis siis Michael Oakley ja Turn Back Time.
 
Kuka sitä Sentencediä veti akustisesti? (Sori patalaiska, niin en jaksa alkaa selaan ketjua)

Näköjään tämä proggis ois tulossa toukokuun lopulla tänne Jyväskyläänkin, mutta päivän liian aikaisin, kun oon tietysti just ulkomailla tuolloin. Oisin muuten kyllä tullu mestoille.
 
Hyvän kuuloisia presettejä sillä on kyllä ollut noissa Neuralin plugareissa, joista jotain säätäny itellekin käyttöön.
Tarpeeton ittensä korjaus, mutta sotkin varmaan Charlie Robbinsiin..

Koitin viikolla vähän kuunnella Marshallia ja enemmän se mun kirjoissani tuommoisena sounditeknikkona loistaa kuin soittajana (tai improvelhona). Minusta esim. Matteo Mancuso uusista kitaristeista aivan toiselta planeetalta soittajana, mutta ei kiinnosta yhtään lähteä mihinkään nettipalstojen kuka fanittaa kovinta jätkää -kisoihin, että jos Marshall inspiroi jotakuta soittamaan, niin sehän on vaan hienoa.
 
Kuka sitä Sentencediä veti akustisesti? (Sori patalaiska, niin en jaksa alkaa selaan ketjua)

Näköjään tämä proggis ois tulossa toukokuun lopulla tänne Jyväskyläänkin, mutta päivän liian aikaisin, kun oon tietysti just ulkomailla tuolloin. Oisin muuten kyllä tullu mestoille.
Minähän sitä rämpyttelen. 31.5 Ilokivessä on myös 2 tribuuttibändiä sähköisenä, meteliä siis luvassa. Ettei nyt olis pelkkää mainostamista, laitetaanpas soittovideo myös. Ekassa säkeessä muistutetaan, että myös hiljaisuus on musiikkia. Älkää täyttäkö väkisin tahteja, varsinkaan jos ei ole mitään sanottavaa

 
Tämmöinen tuli taloon reilu viikko sitten :-o

IMG_8696.JPG

Piti se täysikokoinen ostaa, jotta pääsee itsekin koittamaan hieman paremmin kun tuo tytön käyttämä 3/4 viulu vähän pieni näille nakkisormille.

On kuin aikahyppy siihen kun sai ekan kerran kitaran syliin. Paitsi huomattavasti hankalampaa. Kahtellaan 10v päästä...
 
Joskus muinoin kokeilin kaverin luona eka kertaa viulua, vetelin sillä pikkukaljoissani antaumuksella ja vitsillä ääneen ajattelin että tällänenhan se pitää naapureiden iloksi hommata. Ihme kyllä eivät antaneet pitkään mun vedellä sillä niitä sulosointuja ja veivät soittimen käsistä pois.. kuulemma kitara on parempi soitin minulle. :rolleyes:

Vähä sama homma oman retro-haitarin kans, ei ollut oikein hitti kotona. Nykyään se haitari on mökillä ja se on hyvä porojen pois ajamiseen pihalta, eivät pidä yhtään sen äänestä. :D
 
Aiemmin taisi olla jotain plektraharjoituksia. Itse suosin ihan selkeää musiikkia niihin harjoituksiin, koska muuten voi alkaa tympääntyä nopeasti (ainakin minä).

Hyvä vaihtoehto on vedellä Can Cania. Tuossahan on vaikka kuinka monta vaihtoehtoa soitella, miltä kieliltä mitäkin säveliä ottaa. Samalla tulee otelautakättä
harjoiteltua. Esim. tuossa ekan rivin 4. tahti, kun siinä on kielen vaihto 7. nauhalta, voi joko barrena tai vaihtaa sormen. Kun yksi tapa menee hyvin, nostaa
tempoa. Kun kyllästyy, opettelee seuraavan tavan. Sitten vuorottelee eri tavoin, nostaa tempoa, uusi tapa, vuorottelee jne. Ja kun menee tylsäksi, heittelee
slidea ja legatoa kehiin. Aina noista perättäisistä samoista sävelistä voi toisen korvata oktaavia alempaa tai ylempää.

1713237206456.png

1713237303696.png

1713237422490.png
 


Jotkut kohdat näyttää että ei menis ihan synkassa mut todellisuus on se, että nauhoitan ja kuvasin ko kitara oli epävireessä vähä nii vedin sit osan uusiks mut jätin videopätkät samoiksi :D ..
 
Tämmöinen tuli taloon reilu viikko sitten :-o

IMG_8696.JPG

Piti se täysikokoinen ostaa, jotta pääsee itsekin koittamaan hieman paremmin kun tuo tytön käyttämä 3/4 viulu vähän pieni näille nakkisormille.

On kuin aikahyppy siihen kun sai ekan kerran kitaran syliin. Paitsi huomattavasti hankalampaa. Kahtellaan 10v päästä...
hitto mulla aina sillon tällön tulee mieleen että sähköviulu vois olla kiva, varsinkin kun alkaa googlailemaan ja törmää aina siihen nauhoitettuun 5 kieliseen :D Onneksi hintalappu sitten taas palauttaa maan pinnalle...
 
hitto mulla aina sillon tällön tulee mieleen että sähköviulu vois olla kiva, varsinkin kun alkaa googlailemaan ja törmää aina siihen nauhoitettuun 5 kieliseen :D Onneksi hintalappu sitten taas palauttaa maan pinnalle...

Tosta maksoin tilpehööreineen vähän reilu 200e. Uutena toi pelkkä soitin 600e ilman laukkua taikka jousta.

Ja aika onneton olo kyllä. Onhan pianot ja kitarat ihan helvetin helppoja viuluun verrattuna. Näin niinkuin ihan äänen muodostuksen kannalta. Aivoton vihanneskin saa pianosta ja kitarasta heti kivan äänen ensi yrittämältä. Mutta joo.. Katotaan parin vuoden päästä
 
Onhan pianot ja kitarat ihan helvetin helppoja viuluun verrattuna. Näin niinkuin ihan äänen muodostuksen kannalta
Jep, sama haitarin kans. Prkl ku pitää yhtäaikaa vispata palkeita ja painella molemmilla käsillä nappeja, jotka tuntuu ettei ne ei ole missään loogisessa järjestyksessä.. :D
 
Jep, sama haitarin kans. Prkl ku pitää yhtäaikaa vispata palkeita ja painella molemmilla käsillä nappeja, jotka tuntuu ettei ne ei ole missään loogisessa järjestyksessä.. :D

Voi olla. Ei itsellä kokemusta. Viulussa vielä se bonus että taitaa olla fyysisesti sen verran vaativa suoritus että helposti rikkoo itsensä. Onhan se tosi epäluonnollinen asento, joten väärin tehdessä voi isojakin ongelmia tulla.
 
Tosta maksoin tilpehööreineen vähän reilu 200e. Uutena toi pelkkä soitin 600e ilman laukkua taikka jousta.

Ja aika onneton olo kyllä. Onhan pianot ja kitarat ihan helvetin helppoja viuluun verrattuna. Näin niinkuin ihan äänen muodostuksen kannalta. Aivoton vihanneskin saa pianosta ja kitarasta heti kivan äänen ensi yrittämältä. Mutta joo.. Katotaan parin vuoden päästä

Olen tekemässä kaverille pianolla biisiä ja toiveena oli myös viulua. Sinäkö vedät vai mennäänkö vsti:llä? :D
 
Tuli bongattua itelle tommonen Les Paul Studio Bonamassa mnetistä. On kyllä hunajaisen kuulonen peli sustain just sitä mitä lespalta voi odottaa. En muuten kauheesti goldtopeista välitä mutta noilla mustilla osilla ja mustalla sivuilla ja pohjalla näyttää mielestäni komeelta. Perus studioon nähden tässä on parannuksena vielä burstbuckerit.
 

Liitteet

  • 20240421_144118.jpg
    20240421_144118.jpg
    229,3 KB · Luettu: 90
Joo tässä kyllä toi kaksivärisyys tekee tästä paljon hienomman mielestäni kuin perus yksiväriset studiot. Tulee vähän se vaikutelma mikä kalliimmissa malleissa.
 
Perus studioon nähden tässä on parannuksena vielä burstbuckerit.
Kattelin, että oisko tuohon joku laittanu ihan luusatulankin, kun on samaa sävyä kuin noissa japsitokaissa.. mut joo, asiallisen näköinen peli ja vastaavia ei tuu ihan joka paikassa vastaan.

Ite jos nyt vielä lespaan sortuu, niin loimukansihan se ois melkein oltava, jos perinnetyyliin menis tai sitten näitä ohkaisemmalla bodyllä olevia, mahdollisesti 24 nauhaisia, joilla saattais pystyä soittaankin :D

Btw. nyt on taas se Neuralin -50% alennus päällänsä, notta olin väärässä joskus muistellessani, että ne ois vaan jouluna. Vois nyt lunastaa sen Morganin viimein itelleenkin, kun jäi maksamati trialin testauksen jälkeen.
 
Morgan taitaa kyllä lähtee itselläkin ostoon Neuralin alennuksesta. Tähän asti ollut Tone King kovassa ajossa.

Tässä kun nyt lespoja kehutaan niin reilu kuukausi sitten tuli hommattua Gibsonin LP tribute vähän käytettynä. Muuten kyllä ollut tyytyväinen, mutta kannen pinnoitus tuntuu olevan todellä herkkä kulutukselle. Tokihan sitä tiesi ettei tässä ole mitään paksua lakkakerrosta, mutta silti yllättävän monesta kohtaa paistaa vaalea vaahtera lävitse vaikka nätisti on vain soitellut kotona tietokoneen ääressä.

PXL_20240319_135951917.jpg
 
Morgan taitaa kyllä lähtee itselläkin ostoon Neuralin alennuksesta. Tähän asti ollut Tone King kovassa ajossa.

Tässä kun nyt lespoja kehutaan niin reilu kuukausi sitten tuli hommattua Gibsonin LP tribute vähän käytettynä. Muuten kyllä ollut tyytyväinen, mutta kannen pinnoitus tuntuu olevan todellä herkkä kulutukselle. Tokihan sitä tiesi ettei tässä ole mitään paksua lakkakerrosta, mutta silti yllättävän monesta kohtaa paistaa vaalea vaahtera lävitse vaikka nätisti on vain soitellut kotona tietokoneen ääressä.

PXL_20240319_135951917.jpg
Mullon tuo Tone King kanssa, mutta ei oo ihan hirveästi sit löytynyt käyttöä.. koska joku sen vahvarin ominaissoundissa vähän tökkäisee. Pitäs tuon tuoreimman telen kanssa vielä testailla.

En huomaa mitään erikoista ainakaan kuvassa tuossa lakassa.. Jos siinä on joku ohut satiinilakka, niin eikö sen osapuilleen tuolta kuulu näytäkin?
 
Mä en oikein ymmärrä tuota miksi ihmiset pelkää tai sit tuntuu haittaavan et kitarassa näkyy et se on käytetty. Käyttötavaroitahan ne on. Ja sitten ei kannata vetää sitä korttia, että kallis soitin blaablaa, koska itsellä on tasan yks arvokkaaksi luokiteltava soitin (eikä sekään mikään tolkuttoman kallis ole) ja siinä nyt melkeen eniten näkyy ne käytön jäljet eikä kyllä haittaa yhtään, koska soittamista varten sen hankin.
Eikä tämä millään pahalla ketään kohtaan jokainen harrastelee taas tavallaan jne.
 
Ei nyt ollut suoranaisesti tarkoitus valittaa, lähinnä ihmettelen kun reilun kuukauden soitolla tulee tämmöisiä jälkiä vaikka en ole mihinkään pöydän kulmaan kolautellut. Ajatellut että satiinipinnoituksissa ongelma on lähinnä "kiillouttuminen". Ihan ok tuo tuommoinen pieni reliköityminen on. Tässä muutama kuva noista jäljistä, jos jotain nyt sattuu kiinnostamaan:

PXL_20240427_083507161.jpgPXL_20240427_083537776.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Parhaiten kestää kulutusta nykyaikainen kiiltävä lakka. Saa aika monta vuotta soitella että kulumia tulee, ellei vyön solkia ja niittirannekkeita lasketa. Suurin ongelma on pehmeissä puissa ja puupinnoissa. Kaverilla on Edwardsin rusehtava Exploirer jossa on joku kevyt lakka tai puupinta ja siihen tulee kolhuja ihan pienistä osumista ja kulumakin näkyy helposti. Perus Fenkun maali ja lakka kestää tolkuttomasti ihon hankaamista ja vähän osumiakin, no ne on kyllä kovista puistakin usein tehty.
 
Ei nyt ollut suoranaisesti tarkoitus valittaa, lähinnä ihmettelen kun reilun kuukauden soitolla tulee tämmöisiä jälkiä vaikka en ole mihinkään pöydän kulmaan kolautellut. Ajatellut että satiinipinnoituksissa ongelma on lähinnä "kiillouttuminen". Ihan ok tuo tuommoinen pieni reliköityminen on. Tässä muutama kuva noista jäljistä, jos jotain nyt sattuu kiinnostamaan:

PXL_20240427_083507161.jpgPXL_20240427_083537776.jpg
Tuossa kuvassa, jossa bindauksen päältä on väritys lähtenyt, näyttää että lakkaus (tai sen alla oleva kerros) on kauttaaltaan pilalla. Aivan kuin se olisi ollut tekemisissä jonkun asiaan kuulumattoman kemikaalin kuten väärän puhdistusaineen kanssa, joka olisi pehmentänyt lakan.

Tai sitten näen jpg kompression aiheuttamia artifakteja.
 
Ei nyt ollut suoranaisesti tarkoitus valittaa, lähinnä ihmettelen kun reilun kuukauden soitolla tulee tämmöisiä jälkiä vaikka en ole mihinkään pöydän kulmaan kolautellut. Ajatellut että satiinipinnoituksissa ongelma on lähinnä "kiillouttuminen". Ihan ok tuo tuommoinen pieni reliköityminen on. Tässä muutama kuva noista jäljistä, jos jotain nyt sattuu kiinnostamaan:

PXL_20240427_083507161.jpgPXL_20240427_083537776.jpg
En oo mikään asiantuntija, mutta tuo eka kuva näyttää minusta joltain plekun osumilta, jotka on ihan tavallisia niille, kenen soittotekniikalla se pleku voi kanteen raapia.

Toka kuva taas näyttää vaan vähän huonolta viimeistelyltä, mikä ei liene kovin tavatonta budjettiluokan kitaroissa tai välttämättä kalliimmissakaan tuollai noin pienessä mittakaavassa.

Nitrolakkaus minun käsittääkseni kiillottuu, ei niinkään polyuretaani ja tuota nitrolakkaa on aika harvassa budjetti-instrumentissa, kun vaatii useamman lakkauskerran ja kuivumisen ts. on työläämpi.

Paksumman polyuretaanilakkauksen ei kyllä pitäs mennä oikein miksikään, jos ei kolhi. Aika virheettömiä nuo omat on, Suhri ja Mannisen customi jollain paksuhkolla PU-kiiltolakkauksella ja tuo Edwards jollain millä lie, että puun syyt vähän tulee esille.

Viitasaarelta saatan ottaa bodyyn ohkaisemman nitrolakan, pitäs vielä päättää tässä lähiviikkoina. Se kyllä kuluu sitten ajan kanssa ja kuuluu vähän niinku asiaan. Vähän hakee vielä värityskin, kun ei oo mielikuvitusta..
 
Tuossa kuvassa, jossa bindauksen päältä on väritys lähtenyt, näyttää että lakkaus (tai sen alla oleva kerros) on kauttaaltaan pilalla. Aivan kuin se olisi ollut tekemisissä jonkun asiaan kuulumattoman kemikaalin kuten väärän puhdistusaineen kanssa, joka olisi pehmentänyt lakan.

Tai sitten näen jpg kompression aiheuttamia artifakteja.

Itse en ainkaan samaa vaikutelmaa saa kun livenä tätä katson valoa vasten. Oma mutu että se on vain tuo puun oma epätasaisuus, joka siinä näkyy ohuesta käsittelystä johtuen. Itse en nyt ainakaan ole tätä millään aineella käsitellyt tai pyyhkinyt. Jos tarkkoja ollaan niin tässähän ei ole mitään bindausta vaan se on vain tuo vaahterakansi mikä näkyy sivusta.

En oo mikään asiantuntija, mutta tuo eka kuva näyttää minusta joltain plekun osumilta, jotka on ihan tavallisia niille, kenen soittotekniikalla se pleku voi kanteen raapia.

Ihan vain plekukäden nimetön tuossa välillä lepää. Ei mielestäni oma pleku tuohon osu.

Toka kuva taas näyttää vaan vähän huonolta viimeistelyltä, mikä ei liene kovin tavatonta budjettiluokan kitaroissa tai välttämättä kalliimmissakaan tuollai noin pienessä mittakaavassa.

Nitrolakkaus minun käsittääkseni kiillottuu, ei niinkään polyuretaani ja tuota nitrolakkaa on aika harvassa budjetti-instrumentissa, kun vaatii useamman lakkauskerran ja kuivumisen ts. on työläämpi.

En tiedä voiko viimeistelystä syyttää kun ei tuota jälkeä ostohetkellä ollut ja speksien mukaan tässä on kyllä nitrolakkaus. Vaikkei tämä mikään custom shoppi olekaan niin en nyt ehkä budjettikitaraksi tätä kutsuisi.
 
En tiedä voiko viimeistelystä syyttää kun ei tuota jälkeä ostohetkellä ollut ja speksien mukaan tässä on kyllä nitrolakkaus. Vaikkei tämä mikään custom shoppi olekaan niin en nyt ehkä budjettikitaraksi tätä kutsuisi.
Joo, sori, ei oo oikein mallit hanskassa. Tuo on ilmeisesti jossain studion ja std:n välissä hinnaltaan..

Mutta siis kuten edellä, niin nitrolakka kuluu. Se kuuluu ymmärtääkseni jossain määrin aina asiaan nitrolakatun kitaran kanssa, vaikkei noista vielä ole juuri kokemusta kuin yhden Tokain lespan osalta ja mitä custom seppien kanssa on juteltu pintakäsittelystä. Jos sen lakkapinnan pitäs säilyä pidempään hyvänä, eikä halkeilla, niin sitten kannattas minun käsittääkseni pysyä noissa polyuretaanilakatuissa.

muoks. no, huonosti luettukin meikäläiseltä.. en tiedä pitäskö noiden vielä kuukaudessa kotisoitolla mennä miksikään.. minä tosiaan syyttäisin ehkä Gibsoneiden laatua tuossa, mutta tää on tämmöstä heittelyä, kun en oo noita ainuttakaan omistanut, ettei kannata ottaa pahalla.
 
Jos tarkkoja ollaan niin tässähän ei ole mitään bindausta vaan se on vain tuo vaahterakansi mikä näkyy sivusta.
Totta! Nyt kun paljastit asian, niin se raita vaahteraa (jota katsoin bindaukseksi) ei näytä enää muovilta. Kertoo paljon siitä kuinka vaikea on minkään kuvien perusteella lähteä arvioimaan.

Mitä arvelet tapahtuvan jos raapaisisit varovasti kynnellä (en kehoita tekemään, tämä on kysymys arvelusta) lakkausta sieltä missä nimetön väliin lepäilee?

Jos kyseessä on kunnollinen hyvin kuivunut, kitara käyttöön tarkoitettu lakka, niin mitäänhän ei tapahdu ellei kynsi osu juuri johonkinmurtuman alle. Jos taas syystä tai toisesta lakka on pehmentynyt (tai seos ei ole koskaan ehtinyt kuivua täydellisesti), niin sitähän jäisi tässä ajatuskokeessa massana kynnen alle.

Osa lakoista (kuten Martelan huonekaluissa käytetty) on sellaisia että ne menettävät aikaa myöden ominaisuutensa ihan ihon kautta erittyvästä kosteudesta/rasvasta/ym, eivätkä ne alkuperäiset ominaisuudet enää millään konstilla palaudu.
 
Ohessa vielä kuva kohdasta (musta alue siinä), joka sai epäilemään, että lakkaus ei ole asianmukaisessa kunnossa.

Sanoit että puunsyyt, lisään vielä että valon/heijastuksen mahdollisesti aiheuttama korostuma. Lisättynä pakatun kuvan heikkoon kykyyn tuottaa autenttinen näkymä.

Oliko tuo leppää vai mahonkia vai? Mietin että minkä puun pinta jää hiomisen jälkeen niin "rosoiseksi" että lopputulos on kuvasi esittämä kaiken tehtaalla tehdyn viimeistelyn jälkeen.
Ryhmypinta.png
 
Eikö se lespaan tyypillisesti vaahterakansi kuulu mahonkibodyn ja -kaulan kanssa.
Jep, ja tuolta kyljestähän mahonki syineen näkyy kauniisti. Mutta kansi mustalta alueelta??
Edit. Jatkan vielä -vaahterahan on niin kova puuna että on mainio käsiteltäväksi aina peilimäisen tasaiseksi. Ainakaan omien skepojen (lakatuissa/maalatuissa) vaahtera pinnoissa ei ole havaittavissa mitään edellänähtyjen kuvien kaltaista epätasaisuutta. Ei satiini käsitellyissä, nitro- eikä pu versioissa.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitokset mielenkiinnosta. Tässä vielä kuvat hieman lähempää jos siitä nyt jotain selviää. Tosiaan vahteraa kansi ja runko mahonkia. Epätyypillisesti myös kaula on vaahteraa. En kyllä huomaa että lakkaa jäisi kynnen alle raapaistaessa, mutta pienen pientä tahmaisuutta tuossa kohtaa olen tuntevinani ja selvästi tuo kulunut kohta on laajentunut viikkojen aikana.


PXL_20240427_153437796.MP.jpgPXL_20240427_153305492.MP.jpg
 
pienen pientä tahmaisuutta tuossa kohtaa olen tuntevinani
OK. Silloin epäilyni voi hyvinkin osua kohdilleen.

Täältä löytyy eräs Gibsonin Flying-V mahonki kaulalla ja sen kaulassa käytetty lakkapinnoite käyttäytyi juuri noin. Ensin lakka alkoi tuntua tahmaiselta, sittemmin pehmentyä, sittemmin jäi kynnen alle jänkkinä jos raapaisi. Jouduin lopulta hiomaan pahimman paikan puhtaaksi ja uusimaan pinnoitteen.

Koko kaula ei kuitenkaan kärsinyt tuosta ilmiöstä, vaan pelkästään n. fret 17-20 takana oleva alue, minne vaikutti lakkaa tulleen paksumpi kerros, joka ei sitten ehkä koskaan ollut täydellisesti kuivunut.
 
Itsellä on gibsonin melody maker, siis niitä halvinpia gibsoneita mitä maa päällään kantaa niin en tiedä mikä lakka siinä on pinnassa vai onko mitään, kun se on kestoltaan just semmoinen, että kärjistettynä vähän kun pölyjä pyyhkii niin tulee naarmuja.
Luulis, että kalliimmissa olisi paremmin hoidettu hommat. Tosin jos nitrolakka on niin se ymmärtääkseni reagoi herkemmin monienkin ainesten kanssa, mutta tuohon kyseiseen keissiin kuvien perusteella en oikein osaa kantaa ottaa.
 
Tulipahan nyt ainakin ensi hätään heitettyä plektrasuojus takaisin päälle, jos nyt ei kerta ollut kyse normaalista kulumisesta. Kuittikin löytyis niin en tiedä pitäiskö harkita laittaa kyselyä Musacornerin suuntaan.
 
Ite nakkasin jo pois myydyn parin tonnin nitrolakatun Tokain ajatuksissani kumiseen ständiin, jonka jälkeen oli bodyn tausta kivan näköinen, kun oli palanut mustia kumiläiskiä sinne tänne. Sain kyllä lakkabensiinillä ihan siistiin kuntoon, että kehtas myydä eteenpäin, mutta nuo ei tosiaan ihan niin huolettomia ole kuin nää perus PU-lakatut.

Voi tuota varmaan myyjäliikkeestä minusta kysellä, mutta epäilen, että ne tuolle lähtee mitään tekemään.. notta jos se on hyvä peli soittaa, niin kovaa ajoa vaan ja antaa kitaran relikoitua millaiseksi relikoituu, kun ei kai se soittamiseen juuri mitään vaikuta. Ellei nyt kaulan tausta, jos sekin oli nitrolakattu, pahasti kiillotu ja mene sit hikisessä kädessä nahkeaksi.

Sen verran pelasin varman päälle tuon tulevan customin kanssa, että ihan perus PU-satiinilakka tulee kaulan taakse on bodyn viimeistely mitä hyvänsä, niin pitäs pysyäkin smoothina soitella.
 
En ymmärtäny edellisen pointtia, mutta puhtaasti tyylijuttuhan tuo on, vähän niinku reverse-lavat, bodymallit ja niin edelleen.

Jotkut haluaa ehdottomasti, jotkut ehdottomasti ei.

On kai se pykälän kivemman näköinen omaankin silmään, mutta tosiaan vähän sit hankalampi pitää ja käyttäytyy eri tavalla tähän PU-lakkaan verrattuna.
 
Kattelin, että oisko tuohon joku laittanu ihan luusatulankin, kun on samaa sävyä kuin noissa japsitokaissa.. mut joo, asiallisen näköinen peli ja vastaavia ei tuu ihan joka paikassa vastaan.

Joo näin on! Myös edellinen omistaja on noi Nashville tallat vaihtanut og:mman näköisinä abr-1 malleihin
 
Noita ilmasia plugareita metallin riffittelyyn kyl löytyy aika mahtaviakin comboja. Mitä nyt käyttänyt Lepou Legion + Mercuriall Cab 3, mutta just eilen katselin mitä tarjontaa olisi niin Ignite - Emissary Bundle on kanssa hiton hyvä setti. Tuo Ignite - Emissary amp toimii myös tuon Mercuriall Cab 3 kanssa oikein hyvin. Kolmantena ML Amped Roots tarjoaa kyllä ilmaiseksi erittäin helppokäyttöisen kokonaisuuden.

Toki mikäli käyttää noita (Legion + Merc / Emissary comboja) ja jos haluaa vähän reverb tai delayy, joutuu erilliset plugarit hakee tähän tai sitten Reaperin omia ko käyttää, neki ajaa asiansa ihan ok (Reaverb, ReaDelay)

Hassuna pointtina tässä on se, että mä käytän noita ilmasia mielummin ko maksullisia :D Tuntuu, että ovat jopa parempia. Toki noilla maksullisilla kuten Archetype Gojira on sitten kustomisointi mahdollisuudet paljo laajemmat sekä ominaisuuksia reippaasti enemmän.

Tälläselle amatöörimäiselle plug n play tekijälle helppokäyttöisyys on plussaa.
 
Ohessa vielä kuva kohdasta (musta alue siinä), joka sai epäilemään, että lakkaus ei ole asianmukaisessa kunnossa.

Sanoit että puunsyyt, lisään vielä että valon/heijastuksen mahdollisesti aiheuttama korostuma. Lisättynä pakatun kuvan heikkoon kykyyn tuottaa autenttinen näkymä.

Oliko tuo leppää vai mahonkia vai? Mietin että minkä puun pinta jää hiomisen jälkeen niin "rosoiseksi" että lopputulos on kuvasi esittämä kaiken tehtaalla tehdyn viimeistelyn jälkeen.
Ryhmypinta.png
Tuollain tehdään käsittääkseni nykyään "helpolla" satiinipintaa, eli ruiskutetaan niin paljon kirkasta lakkaa kun pinnassa vaan pysyy ja jätetään kiillottamatta. Siksi se on ilmeisesti tuon näköinen. Mitä tulee tuohon lakan irtoamiseen, niin toki nitrolakan kuuluukin vähän nopeampaa relikoitua mitä akryyli yms lakat, mutta ei tuo kyllä ihan viikoissa pitäisi noin pahasti ottaa osumaa, ainakaan vaahterapinnalle. Täysin harrastelijana sanoisin että sekoitussuhteessa tai jossain tullut käpä ettei kunnolla pääse kovettumaan tuo lakka ja se sitten krapisee pois heti kun ottaa vähänkään jostain dingiä.
 
Omassa 2009 vuoden Gibson SG Raw Power:issa ("Satin Trans Ebony") ei lakka ole kyllä kulunut 15 vuodessa, sitten niin mitenkään.
En jaksa uskoa että sillä, että on se vaahteraa mahongin / jne. sijaan, olisi ollut merkitystä asiaan.
 
Tuollain tehdään käsittääkseni nykyään "helpolla" satiinipintaa, eli ruiskutetaan niin paljon kirkasta lakkaa kun pinnassa vaan pysyy ja jätetään kiillottamatta. Siksi se on ilmeisesti tuon näköinen. Mitä tulee tuohon lakan irtoamiseen, niin toki nitrolakan kuuluukin vähän nopeampaa relikoitua mitä akryyli yms lakat, mutta ei tuo kyllä ihan viikoissa pitäisi noin pahasti ottaa osumaa, ainakaan vaahterapinnalle. Täysin harrastelijana sanoisin että sekoitussuhteessa tai jossain tullut käpä ettei kunnolla pääse kovettumaan tuo lakka ja se sitten krapisee pois heti kun ottaa vähänkään jostain dingiä.
Nitrolakkaus pitää minun ymmärtääkseni tehdä (aina?) useammassa osassa ja antaa välillä kuivua, minkä takia sitä ei näissä halvimmissa kitaroissa usein näe, kun vaatii enemmän duunia.

Minäkin toki täysi amatööri tämmöisissä, mutta pitäs tosiaan jutella Viitasaaren Ollin kanssa tuosta omasta pelistä vielä, että hältä varmaan tulis aika jämptiä tietoa, jos alkais kyseleen.

Siitä kyllä samaa mieltä, että prosessissa tai laaduntarkkailussa joku pieni ropleema tuossa kuvan Gibsonissa, jos tosiaan pinta alkaa kuukaudessa rapistumaan.
 
En jaksa uskoa että sillä, että on se vaahteraa mahongin / jne. sijaan, olisi ollut merkitystä asiaan.
Kun ammatilainen asialla, valittu kohteeseen sopiva lakka ja prosessi seossuhteineen sekä kuivausolosuhteineen on kohdillaan niin ei väliä onko vaahteraa vai jotain muuta puuta.

Nyt jos sitten haluaa pieleen tehdä, niin vaahteran kanssa onnistuu seuraavasti: valitaan lakka jota pitää vetää useita kerroksia, ja vaahtera tunnetusti (etenkin lämpökäsitelty) ei pahemmin ime lakkaa eikä siten auta sen kuivumisessa, joten liian nopeasti vedetty seuraava kerros lukitsee alleen edellisen kerroksen joka ei sitten välttämättä "ikinä" kuivu. Tätä ei saa mokattua läheskään niin helposti jos lakkaa mahonkia, koska se suurihuokoisena nopeuttaa alimman lakkakerroksen kuivumista imemällä ylimäärää kuivaan sisukseensa, siis siinäkin tapauksessa että seuraava kerros lakkaa on vedetty liian hätäisesti.

Puulajilla on myös toinen merkitys kuin pelkkä lakan kuivuminen. Mahonki on puulaji, jota ei voida hiomalla saada sileäksi, sillä aina hiottaessa syvemmälle löytyy seuraavat avonaiset puunsyyt. Joten tarvitaan täyteainetta tai muutoin paksua pinnoitetta, jos haluaa peilinsileän lopputuloksen.
Vaahtera, etenkin lämpökkäsitelty puolestaan saadaan siloiseksi peilipinnaksi hionnalla, ohuellakin lakalla, kiilloituksella, koska puunsyyt ym ominaisuudet tässä materiaalissa mahdollistavat.

Ehkä Gibson onkin pyrkinyt tahallaan tekemään "tehdas relikoitunutta" pintaa. Niin tai näin niin sellaisenkin pinnan pitäisi kestää normaali käsittely.
 
Noita ilmasia plugareita metallin riffittelyyn kyl löytyy aika mahtaviakin comboja. Mitä nyt käyttänyt Lepou Legion + Mercuriall Cab 3, mutta just eilen katselin mitä tarjontaa olisi niin Ignite - Emissary Bundle on kanssa hiton hyvä setti. Tuo Ignite - Emissary amp toimii myös tuon Mercuriall Cab 3 kanssa oikein hyvin. Kolmantena ML Amped Roots tarjoaa kyllä ilmaiseksi erittäin helppokäyttöisen kokonaisuuden.

Toki mikäli käyttää noita (Legion + Merc / Emissary comboja) ja jos haluaa vähän reverb tai delayy, joutuu erilliset plugarit hakee tähän tai sitten Reaperin omia ko käyttää, neki ajaa asiansa ihan ok (Reaverb, ReaDelay)

Hassuna pointtina tässä on se, että mä käytän noita ilmasia mielummin ko maksullisia :D Tuntuu, että ovat jopa parempia. Toki noilla maksullisilla kuten Archetype Gojira on sitten kustomisointi mahdollisuudet paljo laajemmat sekä ominaisuuksia reippaasti enemmän.

Tälläselle amatöörimäiselle plug n play tekijälle helppokäyttöisyys on plussaa.

Mä otin kans käyttöön ton hypetyn Neural Amp Modelerin, löytyy kyllä todella hyvä mallinnuksia tuolta tonehuntista. Käytän kyllä s-gearia IR loaderina niin saa miksattua paria eri IR kerrallaan ja sen delayta ja reverbiä.

Tuolta tonehuntista oon ainakin tykännyt arlington audion, TimR, emil rohben ja amalgamaudion captureista

Esim hevin runttaamiseen Peavey - 5150 II (0.5.2) | ToneHunt
ja marsu V30 kaappi Marshall 4x12 V30 IR | ToneHunt
5150 tykkää myös jostain tubescreamer tyylisestä boostista
 
Viimeksi muokattu:
Nitrolakkaus pitää minun ymmärtääkseni tehdä (aina?) useammassa osassa ja antaa välillä kuivua, minkä takia sitä ei näissä halvimmissa kitaroissa usein näe, kun vaatii enemmän duunia.

Minäkin toki täysi amatööri tämmöisissä, mutta pitäs tosiaan jutella Viitasaaren Ollin kanssa tuosta omasta pelistä vielä, että hältä varmaan tulis aika jämptiä tietoa, jos alkais kyseleen.

Siitä kyllä samaa mieltä, että prosessissa tai laaduntarkkailussa joku pieni ropleema tuossa kuvan Gibsonissa, jos tosiaan pinta alkaa kuukaudessa rapistumaan.
Myös esim. PU-lakat joita myös käytetään reilusti, kiskotaan useammassa kerroksessa ja hiotaan välillä, joten suoraan siihen ei kalleus myöskään perustu.
Joku puhui tuossa noista puista, niin köykäisesti aasinsiltana voisin hyvinkin kuvitella että mahonkipinta on selvästi kalliimpi lakata mitä kovat puulaadut ihan sillä että varsinkin mahonki ja keisaripuu, kuten suosaarnikin käsittääkseni imee sitä lakkaa aivan tolkuttomia määriä ellei sitä puun pintaa tukita ennen lakkausta ja tämähän tuo yhden työvaiheen kokonaan lisää. Homma sinällään ei ole kovin iso eikä kallis mutta kun tehdään sarjatyötä ja tuhansia soittimia päivässä, niin... Samaan ongelmaan ei juuri törmää esim vaahterassa.
Sanoisin vankalla mutulla myös että mitä pehmeämpi puu niin sen helpommin kuitenkin lakka siitä lohkeaa irti koska alla oleva pinta antaa periksi ja tämä siis siinä vaiheessa kun se lakka ei ole vielä täysin kuivunut joka saattaa ottaa esim kuukauden.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 342
Viestejä
4 509 977
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom