Ja tartutaanpa taas yhtä härkää sarvista. Illan aiheena kissojen ravitsemustarpeet.
Kissa on lihansyöjä. Se tarkoittaa sitä, että sen elimistö hyödyntää ihanteellisesti ainoastaan eläinperäistä ravintoa. Kesykissan esi-isät söivät pääasiassa pienriistaa ja sellaiseen ravintoon kissan elimistö on suunniteltu. Koska kissan elimistö on suunniteltu vuosituhansien aikana syömään ainoastaan eläinperäistä voivat kasvikunnan tuotteet olla sille turhan lisäksi myös jopa haitallisia.
Mitä kasvikunnan tuotteet ja etenkin viljat sitten kissan elimistölle tekevät? Kissan suolisto on lihansyöjän suolisto, jossa on lihansyöjän bakteerikanta. Bakteerikannan muuttumisen on todettu vaikuttavan koko elimistön hyvinvointiin ja se altistaa esim. suolistosairauksille ja lihomiselle. Kissan suolisto on myös kovin lyhyt pitkäketjuisten hiilihydraattien sulattamiseen, joten ne aiheuttavat monelle kissalle vatsavaivoja kuten ilmavaivat ja ripuli. Hiilihydraatit myös vähentävät virtsaneritystä korvatessaan ruuassa proteiiniin. Viljat vaikuttuvat virtsan pH arvoon nostaen sitä emäksiseksi, joka altistaa kissan virtsakiville.
Virtsakivet muodostuvat, kun mineraalit pääsevät sakkaantumaan kissan virtsarakossa. Tämä vaatii luonnollisesti, että virtsassa on niin paljon kivennäisaineita, että sakkaantumista voi tapahtua. Näitä kivennäisaineita kissan elimistöön tulee ravinnon mukana ja kasviperäiset aineet (etenkin viljat) sisältävät helposti sakkaantuvia mineraaleja enemmän, kun eläinperäiset. Kivet myös vaativat muodostuakseen otollisen pH-ympäristön. Yleisimpiä virtsakiviä ovat struviittikiteet, jotka muodostuvat juuri emäksisessä ympäristössä, jollaisen viljapitoinen ruokavalio herkästi kissan virtsarakkoon luo. Joihin ruokiin lisätään happamoittavia aineita, joilla pyritään estämään hiilihydraattien vaikutus, mutta se taas altistaa kissan oksalaattikiteille. Hiilihydraattien haitallista vaikutusta on siis hankala tai mahdoton kunnolla kompensoida. Virtsakiteiden muodostumisessa tärkeä tekijä on myös nesteen saanti, koska niukka nesteensaanti väkevöittää virtsaa, mutta siitä vähän myöhemmin lisää.
Viljat ovat myös monesti herkästi allergisoivia ja saattavat olla yhtenä tekijänä myös esim. korvien tai ihon hiivatulehduksen syntyyn. Lisäksi hiilihydraatit kelpaavat myös suun mikrobeille lisäten niiden kasvua ja vaikuttaen siten plakin muodostumiseen ja hammasterveyteen.
Hiilihydraatti on kissan näkökulmasta ainoastaan turhaa energiaa, joten kovin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on myös omiaan lihottamaan kissaa. Ylipaino taas aiheuttaa itsessään ongelmia altistaen kissan mm. diabetekselle ja nivelten ylikuormittumiselle. Tiesittekö muuten, että Suomen kissoista jopa 50 % on ylipainoisia?
Lisäksi jos kissan ravinnossa on jotain turhaa se monesti tarkoittaa sitä, että jotain tarpeellista voi jäädä pois. Vaikka kasviproteiinikin on proteiinia, on siinä eri suhteessa aminohappoja verrattuna eläinproteiiniin, jolloin riski aminohappojen epätasapainolle on olemassa, kasviperäisen proteiinin sulavuus on huonompi kuin eläinperäisen. Kissa tarvitsee erityisesti arginiinia ja tauriinia. Tauriinin puute vaikuttaa kissan kehitykseen, altistaa kissan sydänlihassairaudelle, vastustuskyvyn alenemiselle, verisuonten tukkeutumiselle ja näköön liittyville ongelmille. Erityisen tärkeää tauriini on odottavalle emolle ja pienille pennuille. Argiiinin puute taas lisää ammoniakin määrää kissan elimistössä.
Kissa tarvitsee myös rasvaa ja parasta rasvaa kissalle on eläinperäinen rasva, josta se saa tarvitsemansa rasvahapot, joita sen elimistö ei voi itse muodostaa. Näistä esimerkkinä arakidonihappo jota ei ole kun eläinkunnan tuotteissa. Kissan elimistö myös käsittelee rasvan tehokkaasti ja muodostaa siitä tarvitsemaansa energiaa, rasvaa ei siis kissan ruokavaliossa tarvitse erityisesti pelätä, kunhan sen osuus ei nouse niin korkeaksi, että kissa alkaa lihoa. Monesti kissan laihdutusruuissa on rasvaa korvattu hiilihydraateilla. Se on ideana hyvin nurinkurinen, koska hiilihydraatit ovat kissan näkökulmasta pelkkää tyhjää energiaa.Nesteensaanti on kissalle erityisen tärkeää, koska moni kissa on huono juomaan. Tähän selityksenä on taas kissan juuret, se on tottunut saamaan tarvittavan nesteen lähinnä syömästään ruuasta. Tässä yhtälössä kuivaruoka on monesti ongelmallinen osanen. Ensinnäkin kuivaruoka on, niin no, kuivaa, eli siinä on paljon vähemmän nestettä, kun märkäruuassa. Lisäksi siinä on yleensä aina melkoinen määrä hiilihydraatteja. Kuten aikaisemmin jo mainittiin hiilihydraatit itsessään vähentävät virtsan muodostumista, kun proteiinin määrä laskee, mikä tekee asiasta vielä ongelmallisemman. Kuivaruokaan voidaan lisätä esim. suoloja, jotka lisäävät kissan janontunnetta, mutta ne lisäävät myös yleensä nesteen poistumista elimistöstä. Kuivuus lisäksi väkevöi virtsaa, mikä sitten taas lisää kiteiden muodostumisen riskiä. Kuivaruoka myös helposti lihottaa kissaa, koska kuivan nappulan energiatiheys onsuuri, joten sitä on helppo annostella kissoille liikaa. Raksujen vaikutuksista hammasterveyteen kirjoittelin ihan vasta.Tässä pikapaketti kissan ravitsemuksellisista tarpeista. Miten tämä kaikki sitten ihan oikeasti vaikuttaa siihen kissan ruokintaan? Mitä tällä tiedolla pitäisi tehdä?Kannatta vilkaista sen kissanruokapaketin tuoteselostetta ja punnita sitä tätä tietoa vasten.Jotta tästä postauksesta ei tulisi vielä pidempi, lupaan kirjoitella toisen postauksen parista yleisestä ruokintamyytistä, siitä miten niitä tuoteselosteita luetaan ja mitä sieltä kannattaa huomioida ja siitä, miten sitten oikeasti tunnistaa sellaisen ruuan jota kissalle kannattaa syöttää.
Kaikki kissat kannattaa vakuuttaa, siis pentuina/nuorina kissoina kun vielä voi vakuuttaa. Kaikki kissat kannattaa leikkauttaa, ellei aio tehdä pentuja mutta kasvattajaksi ryhtyvä nyt tietää nämä asiat. Niitä "tavallisia" kissoja on ihan liikaa muutenkin.
Ihan hyvä idea tuo reikäinen kansi, mutta ei toimi meillä.
Tulee yöllä nukkumaan sänkyyn pään viereen ja välillä sohvalla maatessa mahan päälle tai viereen ja leipoo vilttiä jne jne.
