Keskustelua ydinvoimasta

Viimeksi muokattu:
Eikö tuo "yli 50 % hyötysuhde" tullut siitä kun verrattiin sen biodieselin energia-arvoa verrattuna raakapuuhun ja prosessiin kuluttaman sähkön määrän kanssa? Mikä siis on täysin erillinen asia kuin puun roudaamiseen menevä normaali diesel mistä hkultala puhui.

Kyllä.

Kuten sanoin tuo alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, loppu oli ylipäätänsä kommenttina tuon tuotannon kannattavuuteen, joka siis on huono.
 
Kyllä.

Kuten sanoin tuo alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, loppu oli ylipäätänsä kommenttina tuon tuotannon kannattavuuteen, joka siis on huono.

Ei sitten kannata heitellä mitään "No ei toki aivan pidä, mutta ei siitä kovin kaukanakaan olla." jos viittasit aivan toiseen asiaan.

Se on huono jos sitä vertaa suoraan puun polttamiseen. Ei mitenkään muuten yksiselitteisesti huono. Vähän eri maailman asioista kyse kun on kyse laitosenergiasta ja rekoissa poltettavasta dieselistä kun se laitosenergia ei vielä toistaiseksi sovellu hyvin raskaalle liikenteelle jolle ainoa vaihtoehto tällä hetkellä, varsinkin Suomen oloissa on fossiilinen tai biodiesel ja niiden henkilöautojenkin kanssa on vielä käytännön ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Niinpä niin, ihan normaalia säteilymääriä löytyy jokamaailman kolkasta mitä vastaavasti tsernopyllyn ympäristöstä nothin to see here..:facepalm:
Jätänpä linkit vain tähän jokainen tekee itse omat mielipiteensä.

The terrible environmental fallout of Chernobyl is still being felt

 
Viimeksi muokattu:
Noista artikkeleista heräs lähinnä kysymys, että voisko noita possuja käyttää tehokkaaseen dekontaminointiin, kun näköjään toimivat hyvinä kerääjinä. Muutenhan nuo jutut ovat tyypillistä "suhteellisuudentaju täysin hukassa" huuhaata.
 
Aika huvittavaa propagandaa eräät ydinvoiman vastustajat harrastavat täällä. Demonisoidaan ydinvoimaa ties millä ja liitetään hommaan ydinaseet jne.. Samalla ei kyetä tarjoamaan mitää vaihtoehtoisia tapoja tuottaa tarvittava määrä energiaa nyky-yhteiskunnalle. Hieman sanattomaksi vetää

Ollaan taas keskustelussa tasolla "maito tulee kaupasta ja sähkö seinästä". Valitettavaa mutta totta
 
Skippasin ~pari kymmentä viimeistä viestiä, mut mielestäni iha sama ihmisille, jos suurin osa maapallosta säästyy saasteiden vähentymisellä. Ihmiset on pieni osa elämää tällä pallolla.

Toki se on perseestä, jos uraanin louhinnassa toimitaan väärin ja siitä aiheutuu ongelmia. Asia pitää korjata ja siihen varmasti pyritäänkin. Ydinvoima on kuitenkin puhtainta energiaa mitä ihmiskunta tällähetkellä kykenee tuottaan. Kiitos Muskin, ehkä voimme lähivuosina tykittää avaruuteen nuo paskat edullisesti :D
 
Ydinvoima on kuitenkin puhtainta energiaa mitä ihmiskunta tällähetkellä kykenee tuottaan. Kiitos Muskin, ehkä voimme lähivuosina tykittää avaruuteen nuo paskat edullisesti :D

No avaruuteen niitä ei kyllä kannata tykittää yhtään millään. Kaikkein vähiten Muskin raketeilla :D

En kyllä voi ymmärtää miten jollain voi ongelma ydinjätteen hautaamisen kanssa. Sieltä samasta maasta se tavara on alun perin kaivettukin. Luulisi olevan luonnonmukaista ja harmoniassa äiti Gaian kanssa
 
No avaruuteen niitä ei kyllä kannata tykittää yhtään millään. Kaikkein vähiten Muskin raketeilla :D

En kyllä voi ymmärtää miten jollain voi ongelma ydinjätteen hautaamisen kanssa. Sieltä samasta maasta se tavara on alun perin kaivettukin. Luulisi olevan luonnonmukaista ja harmoniassa äiti Gaian kanssa

a) miksi ei avaruuteen?
b) miksi kaikkein vähiten Muskin raketeilla, jotka on halvimpia?
c) se on eri kamaa haudatessa, kuin louhittaessa.

edit: Me löydetään jopa pyramidien alta nykyaikana koskemattomia esineitä ja ruumiita, nii totta me muutamat tuhat vuotta myöhemmin osataan jätteitä kaivaa syvälle kallioon (jos ei avaruus kelpaa)? Veikkaanpa, että tuossa yks Muskin bisnesajatuksista. Ei kuluttajilta mitää rahaa saa, mut ku valtiot maksaa siitä, että heitetään jätteen avaruuteen.. sinne mistä ovat tulleetkin.
 
Viimeksi muokattu:
a) miksi ei avaruuteen?
b) miksi kaikkein vähiten Muskin raketeilla, jotka on halvimpia?
c) se on eri kamaa haudatessa, kuin louhittaessa.

a) Koska se olisi räjähtäessään aivan järjetön ympäristökatastrofi
b) Liittyy edelliseen
c) On, mutta kyllä se siellä mätänee
 
a) Koska se olisi räjähtäessään aivan järjetön ympäristökatastrofi
b) Liittyy edelliseen
c) On, mutta kyllä se siellä mätänee

Järjetön ympäristökatastrofi.. kuten toisen maailmansodan pommitukset? Tshernobyl? Sehän oli silkkaa perseilyä ja pääsi iha kunnolla tupruttaan ilmakehää. Ei päästäis lähellekkään sitä, vaikka kuinka jysähtäis varsinki, ku siihen olis varauduttu säätietoja myöden. Milloin spacex:n raketti on muute räjähtäny viimeksi? Muutoin kuin takaisin tullessaan?
 
a) miksi ei avaruuteen?
b) miksi kaikkein vähiten Muskin raketeilla, jotka on halvimpia?
c) se on eri kamaa haudatessa, kuin louhittaessa.

edit: Me löydetään jopa pyramidien alta nykyaikana koskemattomia esineitä ja ruumiita, nii totta me muutamat tuhat vuotta myöhemmin osataan jätteitä kaivaa syvälle kallioon (jos ei avaruus kelpaa)? Veikkaanpa, että tuossa yks Muskin bisnesajatuksista. Ei kuluttajilta mitää rahaa saa, mut ku valtiot maksaa siitä, että heitetään jätteen avaruuteen.. sinne mistä ovat tulleetkin.

Ei tarvitse odottaa tuhansia vuosia koupan tekoon. Suomessa ollaan jo hyvässä vauhdissa. Tuossakin on täysin naurettava 100k vuoden aikajänne, kun huomattavasti lyhyempikin aika riittäisi siihe, että jätteen vaarallisuus on enää murto-osa nykyisestä.

Avaruuteen ampumista harkittiin aikanaan, mutta siitä luovuttiin, koska riski on valtava, jos raketti räjähtäsi ilmakehässä. Tilanne on varsin eri voimalaonnettumuuteen nähden, koska laitoksessa ydin vain sulaa ja säteilee tyyliin max. kilometrien päähän. Raketista taas jäte voisi levitä pieninä hiukkasina varsin laajalle alueelle ja siitä helposti ihmisten elimistöön hengitysilman kautta. Sama probleema koskee mereen upottamista, koska jätettä voi päätyä veteen ja siitä kaloihin jne. ravintoketjussa ylöspäin. Maahan hautaaminen on ehdottamasti turvallisin vaihtoehto ydinjätteen loppusijoitukselle, ellei jätettä haluta käsitellä tai uudelleenkäyttää.
 
Järjetön ympäristökatastrofi.. kuten toisen maailmansodan pommitukset? Tshernobyl? Sehän oli silkkaa perseilyä ja pääsi iha kunnolla tupruttaan ilmakehää. Ei päästäis lähellekkään sitä, vaikka kuinka jysähtäis varsinki, ku siihen olis varauduttu säätietoja myöden. Milloin spacex:n raketti on muute räjähtäny viimeksi? Muutoin kuin takaisin tullessaan?

No eiköhän tonnikaupalla plutoniumia sisältävä, kymmenien kilometrien korkeudella räjähtävä likainen pommi ole vähän eri kokoluokan paukku kuin joku Tsernobyl. Viimeisin raketti taisi räjähtää 2016. Jos niiden toimintavarmuus saadaan joskus vaikka niiden ydinvoimaloiden tasolle, niin ajatusta voisi harkita. Tosin se olisi joka tapauksessa järjetöntä potentiaalisesti hyödyllisten alkuaineiden haaskaamista.
 
No eiköhän tonnikaupalla plutoniumia sisältävä, kymmenien kilometrien korkeudella räjähtävä likainen pommi ole vähän eri kokoluokan paukku kuin joku Tsernobyl. Viimeisin raketti taisi räjähtää 2016. Jos niiden toimintavarmuus saadaan joskus vaikka niiden ydinvoimaloiden tasolle, niin ajatusta voisi harkita. Tosin se olisi joka tapauksessa järjetöntä potentiaalisesti hyödyllisten alkuaineiden haaskaamista.

No sitä hainkin takaa, että tulevaisuudessa ne voidaan heittää pois täältä. Ei niiden satoja tuhansia vuosia tarvi kaikkea mahdollista sietää maan uumenissa. Totta myös se, että tuhlaamista se olisi. Teknologia kehittyy ja seki "jäte" on vielä käyttökelpoista kamaa aikanaan. Tällähetkellä saasteet tappaa enemmän kuin radioaktiivinen jäte kerkeäis koskaan tappaa.. räjähtäis sitte taivaalla vaikka. Turvallisesti mutulla väitän tätä, koska saasteet tappaa koko maapallon elämää tällähetkellä.

Joo mut aika mennä nukkumaan. Minunkaan jutuissa ole mitää tolkkua :D
 
Viimeksi muokattu:
"A typical nuclear power plant in a year generates 20 metric tons of used nuclear fuel. The nuclear industry generates a total of about 2,000 - 2,300 metric tons of used fuel per year.

Over the past four decades, the entire industry has produced 76,430 metric tons of used nuclear fuel. If used fuel assemblies were stacked end-to-end and side-by-side, this would cover a football field about eight yards (=7,2m) deep."

Aika monta rakettia sais laukasta vuodessa. Ei mikään kovin iso muuten tilavuudeltaan tuo käytetyn ydinpolttoaineen määrä.
 
a) miksi ei avaruuteen?

Mitähän nyt oikein tarkoitat "avaruudella" ? Millaista rataa?

Ilmekehä ei lopu mitenkään kerrasta. Matalalta kiertoradalta kaikki putoaa takaisin, koska ilmakehä pikku hiljaa hidastaa niitä. Jostain 300km korkeudesta sateliitit putoisi n. vuodessa, jos ne ei käyttäisi polttoainetta ratansa nostamiseen/nopeutensa säilyttämiseen. (tosin toki pääosin uraania sisältävällä möhkäleellä olisi suurempi ballistinen kerroin kuin sateliitilla joka on tehty kevyistä materiaaleista ja jossa on esim. huomattavan ilmanvastuksen aiheuttavat aurinkopaneelit, joten se putoisi hiukan hitaammin)

Raketin viimeinen vaihe myös päätyy samalle radalle kuin itse payload.

Käytännössä kaikki sellaiset radat, miltä sen raketin viimeisen vaiheen on käytetyn polttoaineen suhteen "halpaa" palata uudellenkäytöä varten, tarkoittaa myös sitä, että se payload tulee myös käymään hyvin lähellä maata jossain vaiheessa.


Ja ydinjäte jossain syvällä maan alla ei ole mikään ongelma. Ydinjäte putoamassa niskaan on suuri ongelma.

Vaikka yksittäisen laukaisun luotettavuus saataisiinkin jonnekin 99.9% luokkaan, tarkoittaisi se sitä, että yksi tuhannesta laukaisusta failaa. Ja siinä vaiheessa siitä tulevt ympäristövaikutukset on paljon suuremmat kun mitä tulee sen suuremman määrän säilömisestä maan alla.


Yksi yksinkertainen syy on kuitenkin myös se, että normaalista ydinjätteestä suurin osa on U-238a ja Pu-239a, jotka ei oikeasti ole mitään jätettä vaan arvokasta raaka-ainetta ja poltoainetta. Ei niitä kannata pois heittää. Se U-238 pitää transmutatoida Pu-239ksi ja se Pu-239 on ihan kelpoa fissiopolttoainetta. Tällä hetkellä tätä vaan tehdään todella vähän poliittisista syistä.

Kun ydinjäte varastoidaan maan alle luoliin, se voidaan sieltä tarvittaessa hakea takaisin sitä uudelleenkäsittelyä varten siinä vaiheessa kun poliittinen tilanne on siihen helpompi.

c) se on eri kamaa haudatessa, kuin louhittaessa.

Suurin osa siitä on louhittaessa ja säilöön laittaessa ihan samaa U-238a. U-235 on muuttunut muiksi aineiksi, ja hyvin pieni osa U-238sta on muuttunut Pu-239ksi
 
Ydinjätteessä on vielä paljon energiaa jäljellä. Kannattaisi ennemmin kehittää reaktori mikä voisi hyödyntää jätettä ja alentaa sen radioaktiivisuutta merkittävästi. (Näitä on jo, mutta ei käytössä ja osittain teoriatasolla/testauksessa)
Vaihtoehtoisista energiamuodoista taisi olla omakin lanka, mutta ehkäpä tämä nyt menee tässä käytyyn keskusteluun siltikin. Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa
Omakotitalon katolla 29 paneelia säästää 443 euroa vuodessa sähkölaskussa. Säästämiseen käytettyä rahaa ei lasketa ja niin poispäin, mutta eihän tuo nyt oikein loistavalta sijoitukselta vaikuta.
Varmaan maksanut noista 15k ainakin. Takaisinmaksu jotain 30v. Hyvä sijoitus.
 
Vaihtoehtoisista energiamuodoista taisi olla omakin lanka, mutta ehkäpä tämä nyt menee tässä käytyyn keskusteluun siltikin. Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa
Omakotitalon katolla 29 paneelia säästää 443 euroa vuodessa sähkölaskussa. Säästämiseen käytettyä rahaa ei lasketa ja niin poispäin, mutta eihän tuo nyt oikein loistavalta sijoitukselta vaikuta.
Jätän tämän vain tähän:
upload_2018-2-15_10-46-7.png


Toimii hienosti päiväntasaajan nurkilla: Silloin kun paistaa, tarvitaan sähköä jäähdytykseen.
Suomessa; ei.

upload_2018-2-15_10-48-38.png
 
Vaihtoehtoisista energiamuodoista taisi olla omakin lanka, mutta ehkäpä tämä nyt menee tässä käytyyn keskusteluun siltikin. Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa
Omakotitalon katolla 29 paneelia säästää 443 euroa vuodessa sähkölaskussa. Säästämiseen käytettyä rahaa ei lasketa ja niin poispäin, mutta eihän tuo nyt oikein loistavalta sijoitukselta vaikuta.

Sähkön jakelussa ollaan siirtymässä järjestelmään, jossa mitataan sähkön maksimaalinen kulutus (TS talvella max pakkasilla) ja sitten sen mukaan laskutetaan perus (siirto) maksua vuoden ympäri, kulutuksesta riippumatta. Eli tuollaisen kannattavuus tulee laskemaan huomattavasti. Muistaaksen Suomen energiatuotantovaje on todella huima, kun ja jos pamahtaa kunnon pakkaset. Ja mitä enemmän asennellaan ilmalämpöpumppuja, tuuli ja aurinkovoimaa niin sitä pahemmaksi tuo ongelma kasvaa-
 
Vaihtoehtoisista energiamuodoista taisi olla omakin lanka, mutta ehkäpä tämä nyt menee tässä käytyyn keskusteluun siltikin. Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodess
Omakotitalon katolla 29 paneelia säästää 443 euroa vuodessa sähkölaskussa. Säästämiseen käytettyä rahaa ei lasketa ja niin poispäin, mutta eihän tuo nyt oikein loistavalta sijoitukselta vaikuta.
No ei tuo ole millään laskukaavalla kannattavaa.
Ihmiset ei ensinkään ymmärrä, että tuon kokoinen järjestelmä tuottaa auringonpaisteella aivan hemmetillisellä teholla sähköä, joka menee myyntiin ihan pilkkahinnalla.
Sen lisäksi unohdetaan, että invertteri on kuluva osa ja se menee 10 vuoden sykleissä vaihtoon... Hintaa reilut 1000€.
Mitä noihin ympäristösyihin tulee, niin maassa jossa aurinkoiseen aikaan sähköä ei edes tuoteta fossiilisin polttoainein on se ympäristöystävällisyys hyvin kyseenalaista.
 
Itse miettinyt että miksei Polttokennoja käytetä enempää(Etelä-Koreassa nuo on todella suosittuja). Joku 5kW polttokenno yhdistettynä vaikka vesibaroniin, toki 5kW ei taloa riitä talvella lämmittämään mutta helposti riittää kesäisin kaikkeen. Toki se hinta noilla on vieläkin aika jäätävä; Joku 5kW PEM maksaa sen 20k€...

Siinäpä sitä oikeastaan kaksi järkevää sähköntuottotapaa(Ydin+polttokenno) onkin sitten seuraavaa jääkautta silmälläpitäen :D
 
Itse miettinyt että miksei Polttokennoja käytetä enempää(Etelä-Koreassa nuo on todella suosittuja). Joku 5kW polttokenno yhdistettynä vaikka vesibaroniin, toki 5kW ei taloa riitä talvella lämmittämään mutta helposti riittää kesäisin kaikkeen. Toki se hinta noilla on vieläkin aika jäätävä; Joku 5kW PEM maksaa sen 20k€...

Siinäpä sitä oikeastaan kaksi järkevää sähköntuottotapaa(Ydin+polttokenno) onkin sitten seuraavaa jääkautta silmälläpitäen :D

Mitä siinä polttokennossa polttaisit?

Jos vetyä, niin kyse ei ole energiantuotannosta vaan energiansiirrosta, ja sähköjohdot soveltuu paljon paremmin.

Jos maakaasua, niin paljon helpompaa ja fiksumpaa polttaa se maakaasu isossa voimalassa, jossa hyötysuhde on parempi ja logistiikan kanssa vähemmän sähläämistä, ja siirtää sähkö sähkölinjoja pitkin asiakkaille.
 
Pari kommenttia...
Toisekseen, se U-238 on erittäin matala-aktiivista ainetta, ja sen radioaktiiviset terveyshaitat on täysin merkityksettömiä, ellei sen pölyä satu hengittämään tai syömään/juomaan suuria määriä. Sen aiheuttama säteily ei läpäise ihmisen ihoa.
Näin. Lisäksi, jos uraanilla ei olisi markkina-arvoa ydinpolttoaineena, ammuksia varmaankin tehtäisiin arvottomaksi käyneestä luonnonuraanista. Ammuksen kannalta on yhdentekevää, onko se luonnonuraania vai köyhdytettyä.

Ja fukushimassakin mitään onnettomuutta ei olisi tullut, jos ei olisi painettu paniikkinappulaa ajattelematta sen seurauksia, vaan olisi annettu reaktorin toimia ja tuottaa itse jäähdytyssähkönsä.

Tämä menee liioittelun puolelle. Laitokset oli ajettu (automaattisesti?) alas maanjäristyksen jälkeen ja jäähdytys toimi normaalisti tunnin verran, kunnes laitokselle vyörynyt tsunami kasteli mm. voimalan sähkökojeistot suolavedellä. Sen jälkeen minkään järjestelmien suunnitellulle toiminnalle ei ollut edellytyksiä. Esim. viimeisenä hätävarana olevat akustot menivät oikosulkuun ja valvomo pimeni.

Onnistunut alkujäähdytys antoi lisäaikaa ja erilaisilla improvisoiduilla purkkavirityksillä ytimien sulamista onnistuttiin viivästämään jopa päiviä, paitsi ykkösyksiköllä. Siellä olisi ollut passiivinen jälkilämmönpoistojärjestelmä, mutta sähköisesti ohjattu venttiili oli kiinni ja pysyi...

Tsenrnobylissä käytetiin vaarallista reaktorityyppiä, ja siitä vielä tarkoituksella kytkettiin varojärjestelmät pois päältä.
Turvajärjestelmien kytkeminen pois päältä oli käsittääkseni tarpeen laitoksella tehtävän kokeen suorittamiseksi?

Varsinainen syypää tapahtumiin oli se, että reaktori melkein sammui ennen koetta ja teho laski olennaisesti sallittua pienemmäksi. RBMK-reaktorissa vesi kiehuu reaktorin sydämessä mutta jos teho on liian pieni, kiehuminen ei ole vakaata. Reaktori olisi pitänyt sammuttaa ja käynnistää uudelleen, mutta nyt operaattorit saivat reaktorin pysymään teholla "väkisin"... ja siitähän ei hyvää seurannut.

Ydinvoimala koostuu metrien paksuisista betoni-, lyijy- ja terässeinistä. Mikään auringonpurkaus ei tee sille yhtään mitään.
Ei varmaan suoraan voimalalle, mutta periaatteessa kosminen purkaus voi kaataa kantaverkon, ja ulkoisen verkon menetys on ihan merkityksellinen tapahtuma ydinvoimalan kannalta.
 
Ei varmaan suoraan voimalalle, mutta periaatteessa kosminen purkaus voi kaataa kantaverkon, ja ulkoisen verkon menetys on ihan merkityksellinen tapahtuma ydinvoimalan kannalta.

"Kosminen purkaus" on vähän raflaavasti sanottu, mutta aurinkomyrskyn aiheuttama maan magneettikentän vaihtelu voi synnyttää verkkoon ns. GIC-virtoja, joiden takia ydinvoimala saatetaan joutua irrottamaan verkosta ainakin hetkeksi. Tällainen tilanne on suomalaisessa ydinvoimalassa suunniteltu ja harjoiteltu moneen kertaan.
 
Pari kommenttia...
Turvajärjestelmien kytkeminen pois päältä oli käsittääkseni tarpeen laitoksella tehtävän kokeen suorittamiseksi?

Mitään tarvetta sen kokeen suorittamiseen ei ollut.

Hyvin vaarallinen koe vaan päätettiin tehdä, ajattelematta että se on vaarallinen. Kenelläkään ei koetta suunnitellessa välähtänyt, että jotain voi mennä pieleen, jos suljetaan reaktorista turvajärjestelmät, ja sitten kuormitetaan sitä äärimmilleen...

Tämä on aivan darwin awardsin arvoinen suoritus, jos kokeen speksaaja oli itse laitoksessa paikalla.
 
"Kosminen purkaus" on vähän raflaavasti sanottu, mutta aurinkomyrskyn aiheuttama maan magneettikentän vaihtelu voi synnyttää verkkoon ns. GIC-virtoja, joiden takia ydinvoimala saatetaan joutua irrottamaan verkosta ainakin hetkeksi. Tällainen tilanne on suomalaisessa ydinvoimalassa suunniteltu ja harjoiteltu moneen kertaan.

Tottakai on. Eikä toki pelkän aurinkopurkauksen vuoksi vaan ihan minkä tahansa muunkin kantaverkkohäiriön varalta.

Joo, ei verkon menetys tosiaankaan johda mihinkään kirkonmiesten vetämään yhteiseen rukoushetkeen, vaan moninaisten varajärjestelmien suunniteltuun käynnistymiseen. Siltikin, kantaverkon menetys on ydinvoimalan turvallisuuden kannalta merkityksellinen tapahtuma.
 
Vaihtoehtoisista energiamuodoista taisi olla omakin lanka, mutta ehkäpä tämä nyt menee tässä käytyyn keskusteluun siltikin. Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa
Omakotitalon katolla 29 paneelia säästää 443 euroa vuodessa sähkölaskussa. Säästämiseen käytettyä rahaa ei lasketa ja niin poispäin, mutta eihän tuo nyt oikein loistavalta sijoitukselta vaikuta.

No ei tuo ole millään laskukaavalla kannattavaa.
Ihmiset ei ensinkään ymmärrä, että tuon kokoinen järjestelmä tuottaa auringonpaisteella aivan hemmetillisellä teholla sähköä, joka menee myyntiin ihan pilkkahinnalla.
Sen lisäksi unohdetaan, että invertteri on kuluva osa ja se menee 10 vuoden sykleissä vaihtoon... Hintaa reilut 1000€.
Mitä noihin ympäristösyihin tulee, niin maassa jossa aurinkoiseen aikaan sähköä ei edes tuoteta fossiilisin polttoainein on se ympäristöystävällisyys hyvin kyseenalaista.

Tuollasella systeemillä kannattaisi ladata sähköautoa?
 
Tuollasella systeemillä kannattaisi ladata sähköautoa?

Laskeskelin tuota joskus:

"Nissan Leaf lataa itsensä 6,6kW virralla normaalikokoisella akulla 4h. Aurinkopaneelit, jotka jaksavat tuota 6,6kW antaa maksavat tämän hetkisillä hinnoilla vähintään 8000€ jolloin kaikki on tehtävä itse ja paneelit tilattava saksasta. Tuon halvemmalla 6,6kWp kokoista järjestelmää ei ole mahdollista Suomeen saada.
Käytännössä kuitenkaan 6,6kWp aurinkopaneelisto ei riittä lataamaan edellämainittua autoa neljässä tunnissa, koska sähkönsiirrossa syntyy häviötä. Häviön lisäksi 6,6kW aurinkopaneelit tuottavat Suomessa vain noin 5,8kW sähköä siinä tilanteessa että aurinko paistaa paneeleita kohden ideaalisti sen koko neljä tuntia. Pilvet tai hiukan eri suunnasta paistava aurinko romauttaa sähköntuoton. Tällä perusteella on reilua väittää Nissan Leafin lataamiseen riittävän aurinkopaneelijärjestelmän maksavan vähintään 10 000€ kaikkien häviöiden jälkeen useampana kuin parina päivänä vuodessa maksavat varmasti yli 10k €.
Ongelma on kuitenkin se, että Nissan Leafin lataaminen valtakunnanverkosta maksaa vain noin 2,5€ kerta. Onnea yritykseen kuolettaa se paneeli-investointi…"

Lisäksi olennainen kysymys on se, että kenen auto on pihassa silloin kun aurinkoenergiaa tulee paneeleista?

Harvan töissä käyvän.
 
Mitään tarvetta sen kokeen suorittamiseen ei ollut.

Itse asiassa koe sinällään oli ihan järkevä. Kysehän oli siitä, että osoitetaan ydinvoimalan turvajäjestelmän toimivan suunnitellusti - ja tämä palautuu juuri tuohon ulkoisen verkon menetykseen. Kokeella oli tarkoitus osoittaa, että turbiinin liike-energia riittää pyörittämään reaktorin jäähdytyksen kannalta tarpeellisia pumppuja ilman ulkoista verkkoa, kunnes varavoimadieselit ehtivät käynnistyä.

Tarve kokeen suorittamiseen taas tuli siitä, että ydinalalla ei yleensä tavata luottaa siihen, että paperilla suunniteltu toimii myös käytännössä vaan suunnitelmien toimivuus pitää osoittaa myös käytännössä. Ei kokeessa mitään erikoista reaktorin kannalta olisi ollut normaalissa käyttötilassa. Ongelma oli siinä, että reaktori oli ajettu tukevasti ulos sallitulta käyttöalueelta.
 
Laskeskelin tuota joskus:

"Nissan Leaf lataa itsensä 6,6kW virralla normaalikokoisella akulla 4h. Aurinkopaneelit, jotka jaksavat tuota 6,6kW antaa maksavat tämän hetkisillä hinnoilla vähintään 8000€ jolloin kaikki on tehtävä itse ja paneelit tilattava saksasta. Tuon halvemmalla 6,6kWp kokoista järjestelmää ei ole mahdollista Suomeen saada.
Käytännössä kuitenkaan 6,6kWp aurinkopaneelisto ei riittä lataamaan edellämainittua autoa neljässä tunnissa, koska sähkönsiirrossa syntyy häviötä. Häviön lisäksi 6,6kW aurinkopaneelit tuottavat Suomessa vain noin 5,8kW sähköä siinä tilanteessa että aurinko paistaa paneeleita kohden ideaalisti sen koko neljä tuntia. Pilvet tai hiukan eri suunnasta paistava aurinko romauttaa sähköntuoton. Tällä perusteella on reilua väittää Nissan Leafin lataamiseen riittävän aurinkopaneelijärjestelmän maksavan vähintään 10 000€ kaikkien häviöiden jälkeen useampana kuin parina päivänä vuodessa maksavat varmasti yli 10k €.
Ongelma on kuitenkin se, että Nissan Leafin lataaminen valtakunnanverkosta maksaa vain noin 2,5€ kerta. Onnea yritykseen kuolettaa se paneeli-investointi…"

Lisäksi olennainen kysymys on se, että kenen auto on pihassa silloin kun aurinkoenergiaa tulee paneeleista?

Harvan töissä käyvän.

No jos nyt muutenkin sattuu olemaan sähköauto...perheen kakkos autona... :vihellys:
 
Mitenkä haastavaa olisi taloudellisesti vetää töpseli valtakunnan verkosta?

Perjaatteessa mahdollista. Jos unohdetaan kaasun tai polttoöljyn käyttö, niin esim näin onnistuu...

Järkevin malli on hankkia puukattila, joka tuottaa sähköä. Akusto, tuulivoimala ja aurinkopaneelit tueksi. Tuolla pitäisi pärjätä talven yli.
 
Perjaatteessa mahdollista. Jos unohdetaan kaasun tai polttoöljyn käyttö, niin esim näin onnistuu...

Järkevin malli on hankkia puukattila, joka tuottaa sähköä. Akusto, tuulivoimala ja aurinkopaneelit tueksi. Tuolla pitäisi pärjätä talven yli.

Olemassa olevan kiinteistön muuttaminen voi monessa kohdassa olla hankalaa, mutta jos kaikki suunnitellaan tätä varten, ei enenergian omavaraisuus ole kovin vaikea asia.

Listattujen lisäksi suuri helpotus on pienellä vesivoimalalla, jos sellainen on kiinteistöllä mahdollisuus toteuttaa.

Muutoin ne suurimmat ongelmat tulevat juuri lämmityksessä ja ruoanlaitossa, joiden toiminnot pitää olla oikein mitoitettu ja suunniteltu, ja silti väittäisin että varavoima on käytännössä pakollinen olla olemassa esim. agrekaatin muodossa.

Ihmettelen kyllä tosin, ettei näitä vielä ole uusina taloina juuri rakennettu, sillä sähkön hinta liittymänä + käyttömaksuina alkaa olla sitä luokkaa, että taloudellisesti saattaa jopa jossain paikoissa olla kannattavaa.
 
Olemassa olevan kiinteistön muuttaminen voi monessa kohdassa olla hankalaa, mutta jos kaikki suunnitellaan tätä varten, ei enenergian omavaraisuus ole kovin vaikea asia.

Listattujen lisäksi suuri helpotus on pienellä vesivoimalalla, jos sellainen on kiinteistöllä mahdollisuus toteuttaa.

Muutoin ne suurimmat ongelmat tulevat juuri lämmityksessä ja ruoanlaitossa, joiden toiminnot pitää olla oikein mitoitettu ja suunniteltu, ja silti väittäisin että varavoima on käytännössä pakollinen olla olemassa esim. agrekaatin muodossa.

Ihmettelen kyllä tosin, ettei näitä vielä ole uusina taloina juuri rakennettu, sillä sähkön hinta liittymänä + käyttömaksuina alkaa olla sitä luokkaa, että taloudellisesti saattaa jopa jossain paikoissa olla kannattavaa.

Pienikin vesivoimala tuottaa helposti niin hemmetisti sähköä, että jo sitä varten voi olla kannattavaa ottaa liittymä.

Lämmitys hoituu sillä puu, pelletti, hake kattilalla. Ruuanlaitossa ongelma on tosiaan se äkillinen suuri tehontarve.

On näitä rakennettu, mutta ne mitä tiedän niin siellä mennään kuitenkin piikit kaasulla tai dieselillä.
 
Pienikin vesivoimala tuottaa helposti niin hemmetisti sähköä, että jo sitä varten voi olla kannattavaa ottaa liittymä.

Lämmitys hoituu sillä puu, pelletti, hake kattilalla. Ruuanlaitossa ongelma on tosiaan se äkillinen suuri tehontarve.

On näitä rakennettu, mutta ne mitä tiedän niin siellä mennään kuitenkin piikit kaasulla tai dieselillä.
Ruuanlaittohan on helposti ratkaistu, puuhellalla on tehty ruokaa aikojen alusta asti. Ja jos asentaa toisen hellan kesäkeittiöön niin kokkailu ei puske tupaa täyteen ylimääräistä lämpöä.

Mutta muu talouden hoito vaatii miettimistä. Jos ei halua palata täysin 50-luvulle jossa ainoat sähkölaitteet oli pari lamppua ja raadio olohuoneen nurkassa, niin sähköä pitäisi saada niin paljon että se riittää myös pyykin ja astioiden pesuun ja imurointiin (ei toki kaikki samaan aikaan), ja käyttämään jääkaappia ja pakastinta. Ja jos sitä saa noin paljon, niin silloin sillä toimii myös pieni sähköhella.
 
Vähän on jo karattu ketjun ydinvoima-aiheesta. Hyvää näpertelyä varmasti muutaman yksittäisen mökin muuttaminen omavaraiseksi, mutta eipä se valtion mittakaavassa ja etenkin kaupungistuneessa yhteiskunnassa juuri mitään auta. SMR-reaktorit on varmaan lähitulevaisuuden tehokas kehityssuunta Suomen kaltaiseen pienten kaupunkien maahan missä myös lämmitykselle on suurta tarvetta. Nuo kun saisi tuottamaan yhdistettyä sähkön ja lämmöntuottoa, niin voitaisiin ajaa monta polttovoimalaa alas suoraan. Toivottavasti noista aletaan keskustelemaan siten, että tavallinen kansakin alkaisi pikkuhiljaa omaksumaan realistisemman käsityksen ydinvoimasta ja sen mahdollisuuksista (ja riskeistä).

No eiköhän tonnikaupalla plutoniumia sisältävä, kymmenien kilometrien korkeudella räjähtävä likainen pommi ole vähän eri kokoluokan paukku kuin joku Tsernobyl. Viimeisin raketti taisi räjähtää 2016. Jos niiden toimintavarmuus saadaan joskus vaikka niiden ydinvoimaloiden tasolle, niin ajatusta voisi harkita. Tosin se olisi joka tapauksessa järjetöntä potentiaalisesti hyödyllisten alkuaineiden haaskaamista.

Tuossa ollaan vielä aika tähtitieteellisen kaukana esimerkiksi matkustajalentokoneiden turvallisuusvaatimuksista, mikä muistaakseni on 1 katastrofinen turma per 10^9 lentoa. Ja kun mietitään että tuossa menetetään lentokone ja 100-1000 matkustajaa, niin ydinjätekuljetuksen onnettomuudelle voitaisiin haluta vieläkin pienempi riski mahdollisesti suuremman vaikutuksen takia. Näkisin että tuollaisiin lukemiin avaruusrakettien osalta ei tulla pääsemään ikinä.
 
Viimeksi muokattu:
SMR-reaktorit on varmaan lähitulevaisuuden tehokas kehityssuunta Suomen kaltaiseen pienten kaupunkien maahan missä myös lämmitykselle on suurta tarvetta. Nuo kun saisi tuottamaan yhdistettyä sähkön ja lämmöntuottoa, niin voitaisiin ajaa monta polttovoimalaa alas suoraan. Toivottavasti noista aletaan keskustelemaan siten, että tavallinen kansakin alkaisi pikkuhiljaa omaksumaan realistisemman käsityksen ydinvoimasta ja sen mahdollisuuksista (ja riskeistä).
Ei varmasti tarvitse odottaa että tuollaisia voimaloita tulisi Suomessa käyttöön kovin pian. Ensin alkaa se ydinvoimavastustajien normaali vauhkoaminen: kuljetus on vaarallista ja mitä jos tulee tulee tulva/maanjäristys/lentokone/auringonpurkaus. Sitten aletaan maalata uhkakuvia reaktorin koon vuoksi, että mitä jos terroristit varastaa voimalan ja rakentaa pommin tai ajaa sillä lastatulla rekalla päin eduskuntataloa/lastentarhaa jne.
 
Suomi, järki ja ydinvoima ovat kolme sanaa jotka harvoin istuvat samaan lauseeseen.

Esimerkkinä valmisteilla oleva Olkiluoto 3. Ilman öyhöttäjien vastustusta olisi haettu lupaa kolmelle pienemmälle reaktorille eikä yhdelle niin massiivisille EPR:lle kuin oli silloin saatavilla, mutta kun poliittisesti yhdenkin luvan antaminen oli miten oli niin oli pakko tarttua siihen. Kustannukset olisivat olleet ainakin puolet pienemmät ja todennäköisesti halvemmalla tekniikalla rakennetut reaktorit olisivat olleet käynnissä jo vuosia. Mutta ei, tässä maassa ydinvoima nostaa niin monen vihervassarin niskakarvat pystyyn että kansantaloutta siinä ei paljon pohdita.
 
Vaihtoehtoisista energiamuodoista taisi olla omakin lanka, mutta ehkäpä tämä nyt menee tässä käytyyn keskusteluun siltikin. Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa
Omakotitalon katolla 29 paneelia säästää 443 euroa vuodessa sähkölaskussa. Säästämiseen käytettyä rahaa ei lasketa ja niin poispäin, mutta eihän tuo nyt oikein loistavalta sijoitukselta vaikuta.
Skimmailin jutun läpi ja hiukan kävi sääliksi ko. "keksijää"...
 
Mitähän nyt oikein tarkoitat "avaruudella" ? Millaista rataa?

Ilmekehä ei lopu mitenkään kerrasta. Matalalta kiertoradalta kaikki putoaa takaisin, koska ilmakehä pikku hiljaa hidastaa niitä. Jostain 300km korkeudesta sateliitit putoisi n. vuodessa, jos ne ei käyttäisi polttoainetta ratansa nostamiseen/nopeutensa säilyttämiseen. (tosin toki pääosin uraania sisältävällä möhkäleellä olisi suurempi ballistinen kerroin kuin sateliitilla joka on tehty kevyistä materiaaleista ja jossa on esim. huomattavan ilmanvastuksen aiheuttavat aurinkopaneelit, joten se putoisi hiukan hitaammin)

Raketin viimeinen vaihe myös päätyy samalle radalle kuin itse payload.

Käytännössä kaikki sellaiset radat, miltä sen raketin viimeisen vaiheen on käytetyn polttoaineen suhteen "halpaa" palata uudellenkäytöä varten, tarkoittaa myös sitä, että se payload tulee myös käymään hyvin lähellä maata jossain vaiheessa.
Ja vaikka rata olisikin riittävän korkea pysyäkseen kauan ilmakehän ulkopuolella ei sinne tarvita yhtään lisärojua.
Itänaapurin RORSATit jo toivat ydinjäteongelmaakin kiertoradalle.
US-A - Wikipedia

Maan painovoiman ulkopuolelle tuupatut kappaleet taas tahtovat tosiaan piipahtaa käymässä lähistöllä:
J002E3 - Wikipedia
Ja tarvittava energiamääräkin kasvaa nopeasti.

Se myös kasvaa vielä rajummin jos halutaan muuttaa kappaleen rata kokonaan kaummas maapallon radasta...
Sekä auringosta maata kauemmas mennessä että lähemmäs aurinkoon päin mennessä.
Tuon takia joka ikisen kilon lisäys kauemmas lähetetyn luotaimen painossa maksaa rajusti.



Ei päde Suomeen millään tavalla. Kaivostoiminnassa Suomi on itseasiassa nykyäänkin nimenomaan sen riiston KOHDE eikä riistäjä.
Täällä vielä valtio rakentaa ja ylläpitää infran valmiiksi ylikansallisille yrityksille, kun jossain Afrikassa ne joutuvat tekemään sen omalla kustannuksellaan.
 
Itse asiassa koe sinällään oli ihan järkevä. Kysehän oli siitä, että osoitetaan ydinvoimalan turvajäjestelmän toimivan suunnitellusti - ja tämä palautuu juuri tuohon ulkoisen verkon menetykseen. Kokeella oli tarkoitus osoittaa, että turbiinin liike-energia riittää pyörittämään reaktorin jäähdytyksen kannalta tarpeellisia pumppuja ilman ulkoista verkkoa, kunnes varavoimadieselit ehtivät käynnistyä.

Tarve kokeen suorittamiseen taas tuli siitä, että ydinalalla ei yleensä tavata luottaa siihen, että paperilla suunniteltu toimii myös käytännössä vaan suunnitelmien toimivuus pitää osoittaa myös käytännössä. Ei kokeessa mitään erikoista reaktorin kannalta olisi ollut normaalissa käyttötilassa. Ongelma oli siinä, että reaktori oli ajettu tukevasti ulos sallitulta käyttöalueelta.

Tsernobylin kokeella oli tarkoitus, mutta koe oli hyvin vaarallinen ja sen toteuttaminen vastoin Tsernobylin voimalan omia turvallisuusmääräyksiä. Neuvostokommunistisessa järjestelmässä säännöillä ei vain ollut niin väliä.


Vastaavan kokeen suorittaminen olisi sinänsä onnistunut ilman ydinreaktoriakin. Massa pyörimään ja katsotaan, riittääkö energia vastaavalle määrälle pumppuja.
 
http://www.stuk.fi/documents/12547/...us_6.pdf/caca8f42-99d4-4ec7-b61b-5978f7f763a5
http://www.stuk.fi/documents/12547/...us_6.pdf/caca8f42-99d4-4ec7-b61b-5978f7f763a5
Tuossa on muutamassa sivussa pääpiirteittäin kerrottu Tshernobylin onnettumuus. Onnettomuuteen johti ainakin reaktorin ajaminen vajaateholla kesken kokeen, jolloin reaktorimyrkyt kerkesivät syntymään hankaloittamaan tehonsäätöä, virheellisesti reaktorin lähes sammuttaminen jonka jälkeen tehon nostossa kokeen vaatimalle tasolle ei onnistuttu (säätösauvat käytännössä poissa reaktoriytimestä), ja kaiken lisäksi näiden kokeen ohjeidenvastaisuuksien jälkeen koetta päätettiin aina jatkaa. Lisäksi reaktorityypille ominainen positiivinen takaisinkytkentä veden kiehumisesta on vaarallinen ominaisuus, eli kun reaktorin teho kasvoi ja jäähdytyskierto ei ole optimaalinen, vesi kiehuu entistä enemmän ja reaktorin teho kasvaa entisestään ja kiehuminen lisääntyy jne. Tuossa reaktorityypissä tehon kasvaessa reaktorimyrkkyjen määrä vähenee kun neutronit pommittavat niitä paskaksi, joka edelleen kasvattaa tehoa (säätösauvat vielä epätavallisessa asennossa?, vaikka niitä oli jo alettu laskemaan)... Nopea tehonnousu taas poltti ytimen polttoainekanavat ja säätösauvat todella nopeasti, mikä johti lopulliseen onnettomuuteen.
 
Tsernobylin kokeella oli tarkoitus, mutta koe oli hyvin vaarallinen ja sen toteuttaminen vastoin Tsernobylin voimalan omia turvallisuusmääräyksiä. Neuvostokommunistisessa järjestelmässä säännöillä ei vain ollut niin väliä.

Vastaavan kokeen suorittaminen olisi sinänsä onnistunut ilman ydinreaktoriakin. Massa pyörimään ja katsotaan, riittääkö energia vastaavalle määrälle pumppuja.

Jos koe olisi suoritettu reaktorin ollessa normaalissa käyttötilassa, niin mikä siinä niin vaarallista olisi ollut? Nyt reaktori oli saatu vaarallisen epävakaaksi, kun teho oli romahtanut sallittua pienemmäksi ja reaktori pidettiin käynnissä väkisin poistamalla reaktorista sallittua enemmän säätösauvoja. Reaktori oli saatu tilaan, jossa tehonkasvu kiihdytti itseään hallitsemattomasti.

Ei vastaavaa koetta olisi mitenkään voinut tehdä kuivaharjoitteluna. Excel-harjoitusten perusteella kokeessa ei olisi pitänyt olla mitään ongelmia, mutta käytännössä kokeet eivät kai olleet onnistuneet odotetusti.

http://www.stuk.fi/documents/12547/...us_6.pdf/caca8f42-99d4-4ec7-b61b-5978f7f763a5
Tuossa on muutamassa sivussa pääpiirteittäin kerrottu Tshernobylin onnettumuus. Onnettomuuteen johti ainakin reaktorin ajaminen vajaateholla kesken kokeen, jolloin reaktorimyrkyt kerkesivät syntymään hankaloittamaan tehonsäätöä, virheellisesti reaktorin lähes sammuttaminen jonka jälkeen tehon nostossa kokeen vaatimalle tasolle ei onnistuttu (säätösauvat käytännössä poissa reaktoriytimestä), ja kaiken lisäksi näiden kokeen ohjeidenvastaisuuksien jälkeen koetta päätettiin aina jatkaa. Lisäksi reaktorityypille ominainen positiivinen takaisinkytkentä veden kiehumisesta on vaarallinen ominaisuus, eli kun reaktorin teho kasvoi ja jäähdytyskierto ei ole optimaalinen, vesi kiehuu entistä enemmän ja reaktorin teho kasvaa entisestään ja kiehuminen lisääntyy jne. Tuossa reaktorityypissä tehon kasvaessa reaktorimyrkkyjen määrä vähenee kun neutronit pommittavat niitä paskaksi, joka edelleen kasvattaa tehoa (säätösauvat vielä epätavallisessa asennossa?, vaikka niitä oli jo alettu laskemaan)... Nopea tehonnousu taas poltti ytimen polttoainekanavat ja säätösauvat todella nopeasti, mikä johti lopulliseen onnettomuuteen.

Tshernobylissä positiivinen takaisinkytkentä kiehumisesta oli saatu erityisen voimakkaaksi juuri poistamalla reaktorista liikaa säätösauvoja. Säätösauvojen sijasta neutronit absorboituivat veteen, joka ei kiehunut kunnolla alhaisella teholla. Kun kiehunta alkoi, ylimääräiset neutronit pääsivät kasvattamaan tehoa vapaasti.
 
Ei vastaavaa koetta olisi mitenkään voinut tehdä kuivaharjoitteluna. Excel-harjoitusten perusteella kokeessa ei olisi pitänyt olla mitään ongelmia, mutta käytännössä kokeet eivät kai olleet onnistuneet odotetusti.
Väärin. Länsimaissa tieteilijät olivat jo laskeneet tuon skenaarion mahdollisuuden ja ohjeistukset oli päivitetty sen mukaisiksi. Harmi että idässä ei moisesta tiedetty/välitetty.

Tshernobylin onnettomuus oli puhtaasti ihmisen typeryyttä. Uudemmissa reaktoreissa, järkevien päättäjien aikana, ei pitäisi olla enää mahdollista lähellekään vastaava onnettomuus. Toisekseen nykyreaktoreissa on hyvin paljon passiivisia varojärjestelmiä, joita ei edes voi ohittaa. Tietysti unohtamatta sitä ettei läheskään kaikki reaktorityypit edes kykene moiseen hallitsemattomaan reaktioon.

Ydinvoima toteutettuna nykyaikaisesti on ehdottomasti puhtain ja varmin energiamuoto. Riski suuronnettomuudelle on jo niin pieni, ettei siitä kannata juuri edes puhua. Jos joku kauhuskenaario, esim se ison meteoriitin osuminen itämereen joskus tapahtuu, niin eipä se ydinvoima ole suurin ongelma.
Uutisten välityksellä 2011 Japanin katastrofikin oli vain Fukushiman ydinonnettomuus, mutta samalla unohdetaan ne lähemmäs 20 000 järistykseen/hyökyaaltoon kuollutta ja kaikki muu siihen oikeaan katastrofiin liittyvä.
 
Tshernobylin onnettomuus oli puhtaasti ihmisen typeryyttä. Uudemmissa reaktoreissa, järkevien päättäjien aikana, ei pitäisi olla enää mahdollista lähellekään vastaava onnettomuus. Toisekseen nykyreaktoreissa on hyvin paljon passiivisia varojärjestelmiä, joita ei edes voi ohittaa. Tietysti unohtamatta sitä ettei läheskään kaikki reaktorityypit edes kykene moiseen hallitsemattomaan reaktioon.

Noita RBMK reaktoreita ei edes ole länsimaissa, joten semanlaista onnettomuutta ei muutenkaan voi käydä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 385
Viestejä
4 493 618
Jäsenet
74 123
Uusin jäsen
Eezy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom