Keskustelua ydinvoimasta

Energiayhtiöt toivovat valtiota mukaan Suomen ensimmäiseen lämmöntuotannon pienydinvoimalaan

Energiayhtiöt toivovat valtiota mukaan Suomen ensimmäiseen pienydinvoimalaan – haaveena sarjatuotanto ja miljardiluokan vientituote.

Energiayhtiöiden kaavailema laitos tuottaisi lämpöä, mutta ei sähköä. Selvityksen mukaan pelkästään kaukolämpöä tuottava reaktori olisi edullisempi ja nopeampi toteuttaa.

Suomalaiset energiayhtiöt kehottavat valtiota nopeisiin toimiin ensimmäisen pienydinvoimalan saamiseksi Suomeen. Viisi yhtiötä ja Lappeenrannan kaupunki ovat laatineet asiasta julkilausuman. Ne toivovat tulevalta hallitukselta päätöstä pienydinvoiman pilottihankkeen edistämisestä ja rahoituksesta.

Lausuman allekirjoittaneet energiayhtiöt ovat Imatran Lämpö, Kuopion Energia, Lappeenrannan Energia, Pori Energia ja Tampereen Sähkölaitos.

Yhtiöt katsovat, että on tarpeen kehittää nimenomaan suomalaista konseptia ydinkaukolämmöstä. Se on niiden mukaan tulevaisuudessa yksi hyvä vaihtoehto kaupunkien lämmittämiseen.

– Suomella on kaikki edellytykset olla maailman paras kaukolämmön tarpeisiin sopivien pienten ydinvoimaloiden valmistaja, julkilausumassa sanotaan.

Energiayhtiöt ovat valmiita ostamaan pienydinvoimalan tuottamaa lämpöä, mutta ne toivovat valtiota rahoittajaksi ja ehkä jopa laitoksen omistajaksi.

Pienydinvoimalat ovat selvästi perinteisiä voimaloita pienempiä ja vaativat ympärilleen nykyisiä laitoksia pienemmän varoalueen.
 
FARSSI

1675792897626.png
 
Ja lisää viivästystä. Onneksi tuulisia kelejä pidellyt.


Onko lopullinen startti lähellä kun viivästysilmoitusten intervalli alkaa lähenemään yhtä vrk :smoke:
Tähän kyllä sopii sanonta siitä, miten isommatkin laivat seilaavat tuurilla. Miten ihmeessä yhteen projektiin mahtuu näin äärimmäistä ammattitaidottomuutta näin paljon? Se on tietysti ihan ymmärrettävissä ettei aikataulussa "aina" pysytä eli 2009 ei startattu, mutta aika totaalinen epäonnistuminen olisi ollut sekin jos tuotanto olisi jatkunut vasta tasan 10 vuotta.
 

Farssi jatkuu. En mitenkään luota koekäytön jatkoon 2.3., mutta eivät nyt sentään luvanneet, että homma jatkuisi ensi viikolla
Yllättäen ei ihan jatkunutkaan. Näillä hetkillä pitäisi taas alkaa tapahtua. Huomenna saadaan varmaankin lukea seuraavasta venttiiliviasta ja tulee taas uusi päivämäärä parin kuukauden päähän. :smoke:

Ei vaan, olen taas optimistinen kuten aina ennenkin.

E: Sähköverkon tila näyttää noin 3 GW ydinvoimaa, eli 300 MW olisi jo OL3 tuotantoa. Myöhemmin päivällä sitten katsotaan uutisista, minkä vessan tukkeutumisen takia laitos on tällä kertaa ajettu alas.
 
Viimeksi muokattu:
Yllättäen ei ihan jatkunutkaan. Näillä hetkillä pitäisi taas alkaa tapahtua. Huomenna saadaan varmaankin lukea seuraavasta venttiiliviasta ja tulee taas uusi päivämäärä parin kuukauden päähän. :smoke:

Ei vaan, olen taas optimistinen kuten aina ennenkin.

E: Sähköverkon tila näyttää noin 3 GW ydinvoimaa, eli 300 MW olisi jo OL3 tuotantoa. Myöhemmin päivällä sitten katsotaan uutisista, minkä vessan tukkeutumisen takia laitos on tällä kertaa ajettu alas.
Toivottavasti ei ole valvomossa tullut kahvimukiin säröä. Tutkivat vielä sitä muutaman kuukauden..
 
Toivottavasti ei ole valvomossa tullut kahvimukiin säröä. Tutkivat vielä sitä muutaman kuukauden..
Nyt on jännät paikat. Pannu käy yhä ja ohjelmassa olisi tehon nosto 1400 megawattiin. Jonkin sorttista klappia, vuotoa tai kiinnileikkautumista siis luvassa, jos vanhat merkit pitävät.
 
Saadaankohan lisää ydinvoimaa... Fortumin selvitystyö uuden ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksistä etenee.

Fortum ja Westinghouse Electric Company ovat kirjoittaneet aiesopimuksen uuden ydinvoiman kehittämisen ja käyttöönoton mahdollisuuksista Suomessa ja Ruotsissa.

 
no hupsista saatana

Kuka yllättyi kun tiedossa oli tämä 29.11. testauspäivä.

 
Kuten aiemmin totesin, todennäköisyys sille, että OL3 ei poksanda seuraavan 50 vuoden aikana, ei ole 100,0000 %. Se voi olla 99,99 %, mutta aina jää tuo promille tai sen osia....

"Poksahtaa" viittaa räjähdykseen, kuten Tsernobyl räjähti. Tuohon todennäköisyys on 0%, koska OL3:n rakenne on sellainen, että ainoa tapa miten se reaktori räjähtää on jos sinne kärrätään useita tonneja räjähteitä, jotka sitten räjäytetään.

OL3 voi kyllä vikaantua, sen ydin voi sulaa ja sen seurauksena sieltä voi vuotaa radioaktiivista säteilyä. Tuolle todennäköisyys on erittäin pieni, mutta suurempi kuin nolla. Mutta Tsernobyl tyylisen räjähdyksen todennäköisyys on ihan 0.
 
"Poksahtaa" viittaa räjähdykseen, kuten Tsernobyl räjähti. Tuohon todennäköisyys on 0%, koska OL3:n rakenne on sellainen, että ainoa tapa miten se reaktori räjähtää on jos sinne kärrätään useita tonneja räjähteitä, jotka sitten räjäytetään.

OL3 voi kyllä vikaantua, sen ydin voi sulaa ja sen seurauksena sieltä voi vuotaa radioaktiivista säteilyä. Tuolle todennäköisyys on erittäin pieni, mutta suurempi kuin nolla. Mutta Tsernobyl tyylisen räjähdyksen todennäköisyys on ihan 0.
Poksahtaa viittaa siihen, että laitos tulee ns. silmille jonkin valitettavan tapahtuman vuoksi. Koska en ole Aino Kassinen enkä edes sukua hänelle, en osaa ennustaa, mikä sen voisi aiheuttaa.
 
Nyt sä olet papukaija. Tuon spämmäämisen sijaan kerro nyt, mitä merkitystä tuolla asialla on? Pitäisikö OL3:n käyttö kieltää koska todennäköisyys onnettomuudelle on jotain muuta kuin 0? Pitäisikö kaikki asiat kieltää, jossa todenäköisyys onnettomuudelle on jotain muuta kuin 0? Jos ei, niin miksi toistat tuota koska tuo ei merkkaa yhtään mitään.

Ai niin: ...
Todennäköisyydet ovat aina olemassa. Kyse on vain siitä, miten suuri tai pieni se on. Mm. vakuutusmatematiikka perustuu siihen: mitä pienempi jonkin vahingon todennäköisyys on, sitä pienempi vakuutusmaksu ja vice versa.
 
Todennäköisyydet ovat aina olemassa. Kyse on vain siitä, miten suuri tai pieni se on. Mm. vakuutusmatematiikka perustuu siihen: mitä pienempi jonkin vahingon todennäköisyys on, sitä pienempi vakuutusmaksu ja vice versa.

Tämä ei kyllä nyt vastannut mitenkään kysymykseeni. Toistetaas: ...kerro nyt, mitä merkitystä tuolla asialla on? Pitäisikö OL3:n käyttö kieltää koska todennäköisyys onnettomuudelle on jotain muuta kuin 0? Pitäisikö kaikki asiat kieltää, jossa todenäköisyys onnettomuudelle on jotain muuta kuin 0? Jos ei, niin miksi toistat tuota koska tuo ei merkkaa yhtään mitään.
 
Ei tarvitse kieltää, koska viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että sähköenergialle on tarvetta. Vakuutuksista puheen ollen: niissä on aina ehto ydinonnettomuuden varalta, eli ne eivät yleensä kata niistä aiheutuvia vahinkoja. Tästä voisikin sitten tehdä sellaisen päätelmän, että vakuutusyhtiöt eivät pidä ydinlaitoksia 100-prosenttisesti luotettavina.
 
1701417239757.jpeg


Ydinvoimalassa on kuuma kivi umpinaisessa vesiastiassa, tottakai sillä on jokin teoreettinen posahtamisen todennäköisyys.

Melkeinpä aina kun käsitellään helvetisti energiaa niin on jonkinnäköinen sauma sille että se vapautuu epätoivotulla tavalla, onnistuihan r... venäläiset räjäyttämään vesivoimalankin.

Chernobyl -tyyppiselle onnettomuudelle missä heitetään paineastian kansi katon läpi lähimetsään ei taida enää missään uudemmissa voimaloissa olla edes teoreettisia mahdollisuuksia, mutta varmasti tarpeeksi kämmimällä päästään tilanteeseen jossa paineastian sisältö päätyy tavalla tai toisella paineastian ulkopuolelle, ja se sisältö on ydinvoimalan tapauksessa aika ikävää kamaa. En usko että radioaktiivisen päästön todennäköisyys voimalan ympäristöön on uusissakaan laitoksissa nolla, eikä onnettomuuden joka johtaa laitoksen itsensä brickaamiseen ole taatusti 0.

En ole ydinvoimainssi, mutta veikkaisin että tuolla toimii aika lailla samat säännöt kuin muussakin riskinhallinnassa, eli mitä pienempiin riskiprosentin sadasosan tai tuhanneosan pienennyksiin mennään, sitä suurempi rajakustannus siitä aiheutuu, eli kun aletaan viilaamaan sitä 0,002% riskitodennäköisyyttä 0,001%:aan niin rahaa palaa iloisesti, siksi tuolla kalleimpien rakennusprojektien top 10:ssä uudet ydinvoimalat on aika iloisesti edustettuina.

Mutta jotenkin sitä sähköä tarvii tehdä, fossiilisia polttamalla ikävien seurauksien todennäköisyys on 100%. Ydinvoiman kohtalonkysymys on se, onko hyväksyttäväksi katsottava riskitaso saavutettavissa hinnalla, jolla sähkön tuottaminen on vielä taloudellisesti kannattavaa.
 
...
Chernobyl -tyyppiselle onnettomuudelle missä heitetään paineastian kansi katon läpi lähimetsään ei taida enää missään uudemmissa voimaloissa olla edes teoreettisia mahdollisuuksia, mutta varmasti tarpeeksi kämmimällä päästään tilanteeseen jossa paineastian sisältö päätyy tavalla tai toisella paineastian ulkopuolelle, ja se sisältö on ydinvoimalan tapauksessa aika ikävää kamaa. En usko että radioaktiivisen päästön todennäköisyys voimalan ympäristöön on uusissakaan laitoksissa nolla, eikä onnettomuuden joka johtaa laitoksen itsensä brickaamiseen ole taatusti 0.

En ole ydinvoimainssi, mutta veikkaisin että tuolla toimii aika lailla samat säännöt kuin muussakin riskinhallinnassa, eli mitä pienempiin riskiprosentin sadasosan tai tuhanneosan pienennyksiin mennään, sitä suurempi rajakustannus siitä aiheutuu, eli kun aletaan viilaamaan sitä 0,002% riskitodennäköisyyttä 0,001%:aan niin rahaa palaa iloisesti, siksi tuolla kalleimpien rakennusprojektien top 10:ssä uudet ydinvoimalat on aika iloisesti edustettuina.

Mutta jotenkin sitä sähköä tarvii tehdä, fossiilisia polttamalla ikävien seurauksien todennäköisyys on 100%. Ydinvoiman kohtalonkysymys on se, onko hyväksyttäväksi katsottava riskitaso saavutettavissa hinnalla, jolla sähkön tuottaminen on vielä taloudellisesti kannattavaa.
On noita vielä tuotannossa ainakin 4 kpl Kurskissa, Venäjällä.
Kurskin ydinvoimalaitos

Täällä kun fantasioidaan ydinvoimala onnettomuudella, niin tässä on yksi epätodennäköinen skenaario.
- venäläiset miehittävät Zaporizzjan ydinvoimalaa Ukrainassa ja päättävät poksauttaa sen TNT:llä
- Ukraina maksaa potut pottuina ja pistää Kurskin voimalan sileäksi Himarsilla, on lähellä rajaa
 
Noissa spekulaatioissa on onneksi ollut järki mukana ja kumpikaan osapuoli ei ole nähnyt sabotaasilla järkeväksi saastuttaa vihollisen, mutta myös oman ja osan Euroopasta (onneksi).
Noista venäläisistä ei koskaan tiedä, ovat ennenkin syyllistyneet esim.
 
Pontti on siinä, että vaikka todennäköisyys olisi erittäin pieni, se on kuitenkin aina olemassa.
On mahdollista keksiä äärettömästi teoriassa melkein mahdollisia uhkakuvia, joihin ei oikein voi varautua eikä täten varauduta. OL3 voi jäädä tsunamin tai meteoriitin tai avaruusmuukalaisten takionihaupitsin murjomaksi. Samaan tapaan voin ulos mennessäni menehtyä lentokoneesta pudonneen pianon alle.

Jos edes yksi tällainen kissa nostetaan pöydälle ja keskitytään siihen, se on kaikki pois todellisten riskien hallinnasta, joka ei koskaan ole niin täydellistä etteikö sen parantaminen tuottaisi lisäarvoa.

Fukushimassa se tsunamivaara taas oli todellinen ja siihen varautuminen laiminlyötiin kuten Tepcolla melkein kaikki asiat muutenkin. Ei nyt mikään maailman yleisin tapahtuma mutta mahdollinen kuitenkin. Ydinvoimalat ovat useammin menneet tsunamin takia epäkuntoon kuin olohuoneisiin ajetaan autolla. Jälkimmäistä tapahtuu maailmalla, Suomestakin tunnetaan tapauksia ja yksi löytyy Karpon ohjelmasta. Sitä en tiedä sanoa onko kukaan kuollut lentokoneesta putoavan pianon alle, mutta jäätynyttä septiä on vaarallisesti pudonnut. Ranskan maaseudulla jonkun katto hajosi kun hengiltä paleltunut algerialaismies putosi siitä läpi laskutelineiden avauksen jälkeen - eikä pointti nyt edes vaadi että tarkastaisin oliko tämä uutinen vai urbaanilegenda.

Ydinvoimaloiden tiukka turvallisuussuunnittelu saattaa tarkoittaa sitä että kaikenlaisia absurdejakin riskejä käy pöydällä mutta ei se voi tarkoittaa että niistä kehitetään pakkomielle. Jos OL3 romuttuu Itämerestä tulleen tsunamin vuoksi, jäänee vahinko silti pienemmäksi kuin vastaavan kokoluokan lauhdevoiman normaalin elinkaaren haitta. Lisäksi tällaisessa mielikuvitusskenaariossa yleinen meihemi olisi muutenkin niin maailmanlopun tavaraa ettei mahdollisia eloonjääneitä juuri yksi likainen ydinvoimalatontti kiinnostelisi.
Ehkä nämä kauhuskenaariot voisi mennä johonkin ihan muuhun ketjuun, jos niistä jollain on niin kova halu pohtia ja maalailla.
Totta puhut.
 
Se on hienoa, että täällä keskitytään keksimään vaikka mitä uhkakuvia tuon OL3:n osalta. Mutta onko kukaan vielä ajatellut miten Loviisan laitokset tai vaikkapa OL1&2. Uhkakuvissa noi on tällä hetkellä ne riskit, sekä sisäiselle, että ulkoiselle tekijälle.
 
Mä en pidä OL3 aiheuttamaa laajaa ydinturmaa millään tasolla realistisena riskinä, vähän samaa tasoa kuin että pelkäisin kiinalaisen satelliitin tippumista niskaan tms.

Mun mielestä ydinvoiman riskit on vähän toisenlaisia.

Ydinvoimalat on helvetin kalliita ja hitaita rakentaa. Ne tuottaa ihan helvetisti sähköä / yksikkö. Se polttoaine on niin vittumaista tavaraa, että sen käsittely siellä keittopadassa on ihmisvoimin täysin mahdotonta ja koneellisestikin hankalaa.

Ihan säännöllisesti toteutuva riski on se, että reaktori tipahtaa verkosta. Se aiheuttaa aina hankalan sotkun sähköverkkoon, koska kerralla tipahtaa niin suuri osa kapasiteetista. Ja koska tuo tapahtuu suht säännöllisesti / reaktori, on myös ihan kohtalaisen todennäköistä että kerralla tipahtaa useampikin reaktori, toisistaan riippumattomista syistä. Ja siitä seuraa kaikenlaista sotkua. No, rahallahan siitä yleensä selviää, ja jos siirtoyhteydet toimii niin jonkun terästehtaan sulkemalla saattaa selvitä isommastakin montusta.

Mutta sitten on aina mahdollisuus saada siellä reaktorissa joku sauva poikittain niin huolella että laitos tipahtaa käytöstä pidemmäksi aikaa, tai pahimmassa tapauksessa jos skeidat tussahtaa pöntöstä rakennukseen, pysyvästi. Sitten pistetään valot pois ja muurataan ovet säppiin, ja tullaan parinkymmenen vuoden päästä nuuskimaan että josko olis sen verran jäähtynyt että voitais aloittaa purkuoperaatio, joka on ihan yhtä helvetin kallis kuin mitä koko pömpeli oli aikanaan rakentaa. Laitoksen omistaja siirtyy tappioiden myötä ajasta ikuisuuteen ja veronmaksaja maksaa.

Mutta sellaistahan se on, riskien ja niiden hallintakustannusten kanssa vain pitää tasapainoilla.
 
Pontti on siinä, että vaikka todennäköisyys olisi erittäin pieni, se on kuitenkin aina olemassa.

Edelleen OL3 ei voi tehdä Tšernobylejä. Vakavan ydinonnettomuuden riski on tietenkin aina olemassa, mutta kuten aiemmin sanoin riski on niin pieni ettei kansalaisen sellaista kannata miettiä. Paljon suurempi riski on tukehtua syödessään, kuolla kaatumalla, kuolla liikenteessä ym. ym. Ihan samoin en katsele taivaalle peläten sieltä päälle tippuvan avaruusromua/lentokone/meteoritti jne.

Kuten tuossa edellä sanottiin, niin realistinen kuluttajalle tulee siitä, että syystä x voimala vikaantuu ja ei saada sähköä. Jos useammassa reaktorissa kävisi samaan aikaan joku käpy Suomessa suurenkulutuksen aikana ja Fingrid kuorman tiputus ei syystä x toimisi olisi todellinen riski sähköverkon kaatumisesta olemassa. Tämäkin riski on melko pieni, mutta jo sellainen joka voisi realisoitua todella huonolla tuurilla.
 
On mahdollista keksiä äärettömästi teoriassa melkein mahdollisia uhkakuvia, joihin ei oikein voi varautua eikä täten varauduta. OL3 voi jäädä tsunamin tai meteoriitin tai avaruusmuukalaisten takionihaupitsin murjomaksi. Samaan tapaan voin ulos mennessäni menehtyä lentokoneesta pudonneen pianon alle.

Jos edes yksi tällainen kissa nostetaan pöydälle ja keskitytään siihen, se on kaikki pois todellisten riskien hallinnasta, joka ei koskaan ole niin täydellistä etteikö sen parantaminen tuottaisi lisäarvoa.

Fukushimassa se tsunamivaara taas oli todellinen ja siihen varautuminen laiminlyötiin kuten Tepcolla melkein kaikki asiat muutenkin. Ei nyt mikään maailman yleisin tapahtuma mutta mahdollinen kuitenkin. Ydinvoimalat ovat useammin menneet tsunamin takia epäkuntoon kuin olohuoneisiin ajetaan autolla. Jälkimmäistä tapahtuu maailmalla, Suomestakin tunnetaan tapauksia ja yksi löytyy Karpon ohjelmasta. Sitä en tiedä sanoa onko kukaan kuollut lentokoneesta putoavan pianon alle, mutta jäätynyttä septiä on vaarallisesti pudonnut. Ranskan maaseudulla jonkun katto hajosi kun hengiltä paleltunut algerialaismies putosi siitä läpi laskutelineiden avauksen jälkeen - eikä pointti nyt edes vaadi että tarkastaisin oliko tämä uutinen vai urbaanilegenda.

Ydinvoimaloiden tiukka turvallisuussuunnittelu saattaa tarkoittaa sitä että kaikenlaisia absurdejakin riskejä käy pöydällä mutta ei se voi tarkoittaa että niistä kehitetään pakkomielle. Jos OL3 romuttuu Itämerestä tulleen tsunamin vuoksi, jäänee vahinko silti pienemmäksi kuin vastaavan kokoluokan lauhdevoiman normaalin elinkaaren haitta. Lisäksi tällaisessa mielikuvitusskenaariossa yleinen meihemi olisi muutenkin niin maailmanlopun tavaraa ettei mahdollisia eloonjääneitä juuri yksi likainen ydinvoimalatontti kiinnostelisi.

Totta puhut.
Lisätään tännekin:

Kuten ensimmäisessä viestissäni totesin, OL3:n taival lähes alusta alkaen riitoineen, viivästymisineen yms. on ollut niin surkuhupaisa, että sopiva päätös sen tarulle olisi hyvinkin epätodennäköinen tapahtuma, eli se vastoin kaikkia todennäköisyyksiä – sanotaanko vaikka näin – vikaantuisi korjauskelvottomaksi.
 
Edelleen OL3 ei voi tehdä Tšernobylejä. Vakavan ydinonnettomuuden riski on tietenkin aina olemassa, mutta kuten aiemmin sanoin riski on niin pieni ettei kansalaisen sellaista kannata miettiä. Paljon suurempi riski on tukehtua syödessään, kuolla kaatumalla, kuolla liikenteessä ym. ym. Ihan samoin en katsele taivaalle peläten sieltä päälle tippuvan avaruusromua/lentokone/meteoritti jne.

Kuten tuossa edellä sanottiin, niin realistinen kuluttajalle tulee siitä, että syystä x voimala vikaantuu ja ei saada sähköä. Jos useammassa reaktorissa kävisi samaan aikaan joku käpy Suomessa suurenkulutuksen aikana ja Fingrid kuorman tiputus ei syystä x toimisi olisi todellinen riski sähköverkon kaatumisesta olemassa. Tämäkin riski on melko pieni, mutta jo sellainen joka voisi realisoitua todella huonolla tuurilla.
Tehdä "tshernot" oli lähinnä vertauskuvallinen termi tarkoittaen jonkin tyyppistä ennalta odottomatonta tuhoutumista mutta ei välttämättä samalla tavalla kuten urheat Ukrainan pojat tekivät.
 
Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta suoraan ihmisen huolimattomuuden aiheuttamaa ydinvoimalaonnettomuutta ei ole tapahtunut vuoden 1986 jälkeen eli lähes 40 vuoteen. Fukushiman onnettomuus johtui luonnonmullistuksesta. Kun ottaa huomioon maailmassa oli tammikuussa 2023 yhteensä noin 440 ydinvoimalaitosyksikköä myös sellaisissa maissa joissa paskotaan vielä tontin nurkalle huussissa onnettomuuksia on tapahtunut hämmästyttävän vähän.

No, lennetäänhän monesta noista pihan perällä reikään kakkaavista maista avaruuteenkin :)

On hankalaa löytää sellaista definitive listaa kaikista ydinvoimalahaavereista koska vain sellaiset joissa pata sanoo poks tai joku kuolee noteerataan muuten kuin paikallisesti, ja niinkuin tuossa ylempänä on pitkästi keskusteltu, tuollaisia tapahtuu hyvin hyvin harvoin. Tässä on fiksu yritys listata sellaiset joissa joko kuoli joku tai tuli vähintään 100M taloudellisia vahinkoja, harmillisesti 2011 päättyen. Siellä on mm 2002 jenkeissä haaveri joka pisti reaktorin telakalle 2 vuodeksi ja 2003 Unkarissa toinen joka sammutti yhden puoleksitoista vuodeksi. Molemmissa (varsinkin tuolle jenkkilän incidentillä) oli saumat sille että koko laitoksesta olisi tullut sarkofagi. Forsmark 2006 olisi myös ollut saumat pistää koko voimala pakettiin, mutta en tiedä oliko siinä haaveri oikeasti edes mitenkään lähellä.

Noin nopeasti vilkaistuna näyttäisi siltä että suurin osa kuolonuhreista on tullut haavereissa jotka eivät mitenkään erityisesti liity ydinvoimaan vaan ihan vaan normaaleihin voimalaitoshasardeihin, kuten höyryvuotoihin. Mutta sitten taas taloudellista damagea tulee helposti eniten niissä joissa pääsee atomit karkuun.

Voisi kuvitella että noita lieviä mutta silti laitoksen käyttöiän päättäviä haavereita tulee jatkossa kiihtyvällä tahdilla kun yksiköt vanhenee.
 
Tehdä "tshernot" oli lähinnä vertauskuvallinen termi tarkoittaen jonkin tyyppistä ennalta odottomatonta tuhoutumista mutta ei välttämättä samalla tavalla kuten urheat Ukrainan pojat tekivät.

Edelleen vastaava iso tuhoutuminen OL3 osalta on aika mahdoton kun se ydin menee sieppariin, jos pahin tapahtuu eikä reaktori ole grafiittihidasteinen. Lähinnä joku meteoriitti/terroriteko voisi vastaavan aiheuttaa. Tsenossa vika oli niissä henkilöissä ketkä päätti sen testin tehdä.
 
Edelleen vastaava iso tuhoutuminen OL3 osalta on aika mahdoton kun se ydin menee sieppariin, jos pahin tapahtuu eikä reaktori ole grafiittihidasteinen. Lähinnä joku meteoriitti/terroriteko voisi vastaavan aiheuttaa. Tsenossa vika oli niissä henkilöissä ketkä päätti sen testin tehdä.

Ton reaktorityypin insinööri kyllä tiesti tästä ongelmasta ja laitoksen operaattoreita ei oltu koulutettu/opetettu tän varalle. Edes Loviisan ydinvoimalaitoksessa ei voi tapahtua samaa ku mitä tapahtui 1986, kun tekniikka on eri vaikka Neuvostoliittolainen voimala.
 
Edelleen vastaava iso tuhoutuminen OL3 osalta on aika mahdoton kun se ydin menee sieppariin, jos pahin tapahtuu eikä reaktori ole grafiittihidasteinen. Lähinnä joku meteoriitti/terroriteko voisi vastaavan aiheuttaa. Tsenossa vika oli niissä henkilöissä ketkä päätti sen testin tehdä.

Miten lie OL3 kestää tsunamin? Meteoriitti jos tippuu Itämereen, niin käsittääkseni se voi aiheuttaa korkean tsunamin.
 
Ton reaktorityypin insinööri kyllä tiesti tästä ongelmasta ja laitoksen operaattoreita ei oltu koulutettu/opetettu tän varalle. Edes Loviisan ydinvoimalaitoksessa ei voi tapahtua samaa ku mitä tapahtui 1986, kun tekniikka on eri vaikka Neuvostoliittolainen voimala.

Kyllä siellä moni muukin tiesi, mutta koska neukku järjestelmä niin sen tiesi vain harvat ja valitut. Kuten sanoin vika oli niissä jotka päättivät, että testi tehdään.

Miten lie OL3 kestää tsunamin? Meteoriitti jos tippuu Itämereen, niin käsittääkseni se voi aiheuttaa korkean tsunamin.

En osaa sanoa, todennäköisyys lienee kuitenkin aika pieni tuollaiselle. OL3 kun sijaitsee saaristossa, niin korkean tsunamin osuminen OL3 vaatisi meteoriitin tippumisen juuri sopivaan kohtaan.
 
En osaa sanoa, todennäköisyys lienee kuitenkin aika pieni tuollaiselle. OL3 kun sijaitsee saaristossa, niin korkean tsunamin osuminen OL3 vaatisi meteoriitin tippumisen juuri sopivaan kohtaan.

Todennäköisyys meteoriitin tippumiseen lienee aika tavalla yksi. Kysymys on vain siitä, että tippuuko sellainen "sopivaan" paikkaan tänään vai kenties esimerkiksi 10 tuhannen vuoden päästä.

Sitä en oikein tiedä miksei ydinvoimaloita louhita riittävän syvälle peruskallioon. Siellähän ne olisivat suojassa niin tsunameilta, putoavilta lentokoneilta ja ydinpommin kokoisilta räjähdyksiltä.
 
Sitä en oikein tiedä miksei ydinvoimaloita louhita riittävän syvälle peruskallioon. Siellähän ne olisivat suojassa niin tsunameilta, putoavilta lentokoneilta ja ydinpommin kokoisilta räjähdyksiltä.

Raha?

Vähän ollut taloudellisesti haastavaa aina silloin tällöin tuo ydinvoimalan pykääminen pystyyn muutenkin. Ja välillä muutenkin haastavaa, OL3 on taas särki.
 
Millä meinasit saada tsunamin Itämerelle? Jos tuollainen meteoriitti taas tippuu niin joku OL3 on pienin murheenaihe.

Viisi metriä korkean tsunamin voisi saada aikaan jo halkaisijaltaan 100 metrin meteoriitin tippuminen mereen. Riippuu meren syvyydestä, pohjan koostumuksesta ja mallista, meteoriitin koostumukseta ja niin edelleen. Mutta suuruusluokka tuollainen.

Tuo vastaisi kooltaan noin 75 megatonnin TNT lastia. R-maan testaaman Tsar-bomba ydinpommi oli kooltaan noin 50 megatonnia.

Eli ei tuollaisen meteoriitin tippuminen mikään maailmanloppu olisi. Ikävä olisi jos ydinvoimalan saasteet leviäisit ympäristöön tuollaisen vuoksi. Eikä se radioaktiivisen moskan leviäminen ympäristöön todellakaan olisi pienin murheenaihe.

Japanissa ne ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt tsunamin seurauksena taisi olla aivan jotain muuta kuin pienin murhe siinä tsunamissa ja sen seurauksissa.
 
Kyllä siellä moni muukin tiesi, mutta koska neukku järjestelmä niin sen tiesi vain harvat ja valitut. Kuten sanoin vika oli niissä jotka päättivät, että testi tehdään.
Ei vika ollut edes itse testissä vaan niissä olosuhteissa, joissa testiä päädyttiin tekemään. Sama testi oli tehty ainakin Sosnovyi Borin laitoksella aiemmin.

Yksittäinen tekijä, joka ehkä eniten vaikutti tapahtumien kulkuun oli sydämessä osittain olevien säätösauvojen sallitun minimimäärän alitus. Tällä menetettiin kyky sammuttaa reaktori tarvittaessa nopeasti ja päädyttiin tilaan, jossa säätösauvojen positiivinen takaisinkytkentä oli voimakkaampi kuin ketjureaktiota sammuttava vaikutus. Jos olisi pysytty sallituissa rajoissa, reaktori olisi vain sammunut omia aikojaan. [...ja tästä olisi otaksuttavasti tullut huutia, kun tärkeää koetta ei vieläkään saatu tehdyksi]
 
Viisi metriä korkean tsunamin voisi saada aikaan jo halkaisijaltaan 100 metrin meteoriitin tippuminen mereen. Riippuu meren syvyydestä, pohjan koostumuksesta ja mallista, meteoriitin koostumukseta ja niin edelleen. Mutta suuruusluokka tuollainen.

No ihan ensimmäiseksi Ydinonnettomuuksia tapahtuu useammin kuin on laskettu – Olkiluoto 3:ssa onnettomuutta torjuu keksintö nimeltään sydänsieppari | Yle

Fukushiman kaltaiset luonnonilmiöt eivät ole Suomessa mahdollisia. Teoriassa maanvyörymä Ruotsin rannikolla voisi laukaista tsunamin, mutta meri Olkiluodon edustalla on niin matala, että tsunami kohoaisi vaahtopäiseksi aalloksi jo ulapalla ja menettäisi voimansa ennen rantaviivaa.

Olkiluoto 3:ssa jäähdytysjärjestelmien energiansaanti on muiden onnettomuusriskien varalta varmistettu toisistaan riippumattomista lähteistä.

Yksi järjestelmä toimii sähköllä, toinen dieselillä, kolmas painovoimalla ja neljäs kaasulla. Näin on pyritty varmistamaan se, että reaktorin jälkijäähdytys onnistuisi, vaikka laitokselta menisi yhteys sähköverkkoon.

Olkiluoto 3:ssa on varauduttu myös siihen, että kaikki jäähdytysjärjestelmät pettäisivät ja sen ydin sulaisi. Reaktorin paineastian alapuolella on sydänsieppariksi kutsuttu kammio, jonka suojiin ydinsula sydämen sulamisonnettomuudessa valuisi.

Toisekseen melkoisen lottokupongin saat vetää saadaksesi juuri sopivan meteoriitin kun otetaan huomioon että

A. Meteoriitti onnistuu osumaan itämeren kokoiseen lampeen
B. Meteoriitti on tarpeeksi iso ettei pala ilmakehässä
C. Meteoriitti on tarpeeksi pieni ettei tuhoa koko Suomen länsirannikkoa
D. Meteoriitti on tarpeeksi pieni ettei tuhoa koko maapalloa

Foliohattua vähän pienemmälle kiitos.

Japanissa ne ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt tsunamin seurauksena taisi olla aivan jotain muuta kuin pienin murhe siinä tsunamissa ja sen seurauksissa.
Suomea ja olkiluotoa on aika turha verrata päin persettä rakennettuun laitokseen maailman aktiivisimmalla tsunami/maanjäristysalueella.
 
Ei vika ollut edes itse testissä vaan niissä olosuhteissa, joissa testiä päädyttiin tekemään. Sama testi oli tehty ainakin Sosnovyi Borin laitoksella aiemmin.

Yksittäinen tekijä, joka ehkä eniten vaikutti tapahtumien kulkuun oli sydämessä osittain olevien säätösauvojen sallitun minimimäärän alitus. Tällä menetettiin kyky sammuttaa reaktori tarvittaessa nopeasti ja päädyttiin tilaan, jossa säätösauvojen positiivinen takaisinkytkentä oli voimakkaampi kuin ketjureaktiota sammuttava vaikutus. Jos olisi pysytty sallituissa rajoissa, reaktori olisi vain sammunut omia aikojaan. [...ja tästä olisi otaksuttavasti tullut huutia, kun tärkeää koetta ei vieläkään saatu tehdyksi]

Itse näen vian kyllä olleen täysin niissä ketkä päättivät, että testi tehdään sillä miehityksellä jolla se tehtiin. Ne ketkä päätöksen tekivät tiesivät ettei testin suorittajat tienneet reaktorin riskeistä matalalla teholla. Itse näen suurimmaksi syyksi koko onnettomuuteen neukkukulttuurin, jossa vioista/puutteista ei kerrota niille, keidän oikeasti pitää tietää tälläiset asiat. Ei kerrottu, koska se ei poliittisen järjestelmän etujen mukaista. Jos olisi kerrottu, väitän ettei koko onnettomuutta olisi tapahtunut. Vähintään siellä olisi pitänyt olla testien aikaan ihmisiä, jotka tietävät.
 
Itse näen vian kyllä olleen täysin niissä ketkä päättivät, että testi tehdään sillä miehityksellä jolla se tehtiin. Ne ketkä päätöksen tekivät tiesivät ettei testin suorittajat tienneet reaktorin riskeistä matalalla teholla. Itse näen suurimmaksi syyksi koko onnettomuuteen neukkukulttuurin, jossa vioista/puutteista ei kerrota niille, keidän oikeasti pitää tietää tälläiset asiat. Ei kerrottu, koska se ei poliittisen järjestelmän etujen mukaista. Jos olisi kerrottu, väitän ettei koko onnettomuutta olisi tapahtunut. Vähintään siellä olisi pitänyt olla testien aikaan ihmisiä, jotka tietävät.
Syitä on toki monella tasolla ja neukkukulttuuria voi syyttää ainakin siitä, että koetta haluttiin jatkaa vaikka reaktori oli ajautumassa kiellettyyn tilaan. Jos reaktorin olisi vain annettu sammua, niin onnettomuutta ei olisi (sillä kertaa) sattunut.

Oliko tuossa jopa niin, että itse koe ei olisi vaatinut reaktorin pitämistä käynnissä mutta haluttiin varautua siihen, että koe voi epäonnistua ja olla valmiudessa kokeen toistamiseen?
 
Toisekseen melkoisen lottokupongin saat vetää saadaksesi juuri sopivan meteoriitin kun otetaan huomioon että

A. Meteoriitti onnistuu osumaan itämeren kokoiseen lampeen
B. Meteoriitti on tarpeeksi iso ettei pala ilmakehässä
C. Meteoriitti on tarpeeksi pieni ettei tuhoa koko Suomen länsirannikkoa
D. Meteoriitti on tarpeeksi pieni ettei tuhoa koko maapalloa

Foliohattua vähän pienemmälle kiitos.

Jos katsot kuun pintaa, niin siitä saa hyvää käsitystä siitä miten paljon niitä metoriitteja päätynyt siihen. Maahan niitä osunut aika tarkkaan samaa tahtia suhteessa pinta-alaan.

Sitä en osaa arvioida milloin sellainen meteoriitti pamahtaa kenttään. Se voi pamahtaa vaikka huomenna tai jo tänään tai sitten mennä sata tuhatta vuotta.

Sekin on vain ajankysymys milloin maa joutuu seuraavan kerran sellaisen Mount Everst vuoren kokoisen tai isomman metoriitin tulilinjalle joka tappoi dinosaurukset.
 
Syitä on toki monella tasolla ja neukkukulttuuria voi syyttää ainakin siitä, että koetta haluttiin jatkaa vaikka reaktori oli ajautumassa kiellettyyn tilaan. Jos reaktorin olisi vain annettu sammua, niin onnettomuutta ei olisi (sillä kertaa) sattunut.

Oliko tuossa jopa niin, että itse koe ei olisi vaatinut reaktorin pitämistä käynnissä mutta haluttiin varautua siihen, että koe voi epäonnistua ja olla valmiudessa kokeen toistamiseen?

Sekin tosiaan oli neukkukulttuurin syytä, että koette ei lopetettu kun reaktorin teho tipahti melkein nollille (taisi käydä 30MW tai alle) ja reaktorin olisi pitänyt sammuttaa (jos olisi toimittu kuten kuuluu). Käynnistyksessä olisi sitten kestänyt pitkään ja sehän ei käynyt, testi olisi jälleen jäänyt tekemättä.

Itse en edes näe miksi tuollainen testi piti suorittaa reaktorille, jonka suunnittelijat tiesivät epävakaaksi pienillä tehoilla. Joo diesel generaattoreilla kesti nousta täydelle teholle 60-75s ja teoriassa sen turbiinin liike-energiaa voitaisiin käyttää tuottamaan pumpuille sähköä osan tuosta ajasta. Neukkujärjestelmän hienouksia oli ettei tuolle testille tarvittu lupaa reaktorin suunnittelijoilta tai ydinturvallisuudesta vastaavalta taholta.

Kokeen idea oli siis varmistaa kokeellisesti kuinka kauan turbiini voi tuottaa sähköä jäähdytyspumpuille reaktorin sammutuksen jälkeen. Tilanteena siis se, että yhteys sähköverkkoon katkeaa ja reaktori joudutaan sammuttamaan, kun yhteyttä sähköverkkoon ei ole. Reaktorin lämmöntuotanto ei kuitenkaan lopu, vaan sitä pitää jäähdyttää vielä sammutuksen jälkeenkin, joten sähköllä pyöriville pumpuille pitää jostain saada sähköä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 295
Viestejä
4 508 365
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom