Keskustelua ydinvoimasta

[zepi]

Isojen reaktorien tarjoukset pyöri arvioiden mukaan 9 miljardin nurkilla muilta kuin rosatomilta.

Fennovoima sai raavittua kasaan sen 6 miljardia josta siitäkin iso osa tuli Venäläisiltä. Mistään ei löydy sitä puuttuvaa 6+ miljardia että joku muu ison reaktorin toimija voisi jatkaa.

Toshiba oli se kolmas tarjoaja joka on virallisesti lopettanut ydinvoimahommat ulkomailla. Ainakin tällä hetkellä.

Rahoitus tulee EU:n uudesta energiapaketista ja laitostoimitus lähes varmasti Ranskasta…

Arvauksia toki vaan, mutta ihmettelisin jos tuohon ei päädyttäisi.

 

[Rensu]

Tänään se sitten tapahtui. Olkiluoto 3 tuotti ensimmäiset watit valtakunnanverkkoon. Ydinvoiman tuotanto normaalisti 2800 MW, eli 110 MW OL3 tuotanto.

 

[Harb]

Sieltä se Olkiluoto 3 alkaa enenevissä määrin puskemaan sähköä verkkoon:

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi

Graafin nollakohta lienee väärin.. Tuskin laitos 75MW verkosta imaisee silloin kun tuotanto ei ole käynnissä.

 

[Chaos]

Sieltä se Olkiluoto 3 alkaa enenevissä määrin puskemaan sähköä verkkoon:

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi

Graafin nollakohta lienee väärin.. Tuskin laitos 75MW verkosta imaisee silloin kun tuotanto ei ole käynnissä.

Kyllä se on ihan oikein, omakäyttösähkö.

 

[Harb]

Kyllä se on ihan oikein, omakäyttösähkö.

En oikein usko tuota kokoluokkaa. 75MW on ihan hemmetin paljon. Sehän on keskikokoinen tuulivoimapuisto.

 

[chrisekh]

En oikein usko tuota kokoluokkaa. 75MW on ihan hemmetin paljon. Sehän on keskikokoinen tuulivoimapuisto.

Tiedotteessa luki että kun tuotetaan 50MW niin verkkoon ei syötetä koska se käytetään itse.

 

[Chaos]

En oikein usko tuota kokoluokkaa. 75MW on ihan hemmetin paljon. Sehän on keskikokoinen tuulivoimapuisto.

Ei se ole mikään uskon asia, mutta noin se vaan on. Sieltä löytyy kaksi 90MVA:n omakäyttömuuntajia ja varamuuntajakin on 100MVA.

 

[Harb]

Ei se ole mikään uskon asia, mutta noin se vaan on. Sieltä löytyy kaksi 90MVA:n omakäyttömuuntajia ja varamuuntajakin on 100MVA.

Yep, näinhän se on. Usko on tiedon puutetta.

Ja näköjään graafin mukaan kulutus kasvaa tuotantotehon kasvaessa, joten kyllä sen on joku ihan faktuaalisesti arvioinut. Maaliskuussa se on 50MW ja huhtikuusta lähemmäs 100MW.

 

[noreth]

Huomenna 12.3 pitäisi olla jo illalla 223 MW teholla. Ihan hyvältä alkaa näyttää.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi

 

[pulatunnus]

Sieltä voimalasta ei edelleenkään saa nykyisellään ulos mitään tarpeeksi lämmintä vettä koska nykyisellään se voimalasta ulossaatava vesi on n. 40-asteista mutta kaukolämpöön käytännössä tarvitaan vähintään 65-asteista vettä joten se vaatisi huomattavia muutoksia siihen voimalaan että sieltä saisi sopivan lämpöistä vettä. Kuinka vaikeaa tämä on ymmärtää?

Tuosta 65 asteisesta tuli mieleen, että tuo kai se minimi mitä loppuasiakkaalle lämpösillä keleillä kierrätetään, muullon sitten ihan jotain muuta.

Se aiemmin kerrottu että kuumaa on saatavilla, mutta ajatus ei ole kantanut niin pitkälle että homma kannattaisi. (eli se kuuma ei tule ilman).

Eli jos poliittisella syyllä tarkoitetaan sitä että vapailla markkinoilla ei kannata, niin vaatisi poliittista päätöstä, niin sitten on poliittinen.


Joskus kysyttiin jossain ketjussa, kumpi on tehokkaampaa, siirtää se energia sähköllä käyttöpaikalle vai sinä kaukolämpönä, niin joku muistaakseni ko ketjussa antoi ymmärtää että kaukolämpö sitten tehokkaampi, en ihan varma kommentoiko nimenomaan Loviisaa / Olkiluotoa. PK / Turun seutu.

Helsingin seudulla siihen sähköön kuitenkin siirrytään, jos ne lämpöpumppuja virittelee joka tapauksessa, niin silloin sen nesteen ei tarvisi olla kuumempää kuin paluu, saati yli asiakkaalle tuotavan. Mutta jos sitä kuumaa nestettä se tahokkaammin, vs viileä + sähkö, niin viimeisessä ole muta ideaa kuin joku vikasietoisuus.

 

[Rensu]

Jotenkin vaikea käsittää tuota OL3:n kokoluokkaa. Turbiinigeneraattorin pituus on 68 m ja pyörivä massa taitaa olla yli 400 t. Merivesivirtaus 57 m³/s. Vertailun vuoksi Ivalojoen keskivirtauma on 39 m³/s.
Tässä dokumentissa on kohtuu selkeästi kerrottu laitoksen tiedot, kannattaa vilkaista jos ei ole tuttu.

https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/ydinvoimalaitosyksikko_ol3_fin.pdf

Siitä löytyy esimerkiksi nämä tekniset tiedot.

 

[Vertigo]

Jotenkin vaikea käsittää tuota OL3:n kokoluokkaa. Turbiinigeneraattorin pituus on 68 m ja pyörivä massa taitaa olla yli 400 t.

On kyllä, melkoinen inertia tuossa turbiinissa/genussa kun tuollainen pyörii 1500rpm

 

[Chaos]

Merivesivirtaus 57 m³/s. Vertailun vuoksi Ivalojoen keskivirtauma on 39 m³/s.

Hyvin usein moni miettii, että miksi noi laitokset rakennetaan Suomessa aina merenrannalle, no, jos halutaan vesijäähdytystä, niin tuossa onkin jo ihan hyvä syy tuon kokoiselle laitokselle. Toinen on sitten lämpenemä jos jostain löytyy sopiva sisävesipaikka tommoselle laitokselle ja jos otetaan vertailuun vaikka OL1, niin sekin vaatii kuitenkin sen ~40m3/s vettä ja lämpenemä on oikeastaan sama.

 

[Tonnin Seteli]

Rahoitus tulee EU:n uudesta energiapaketista ja laitostoimitus lähes varmasti Ranskasta…

Arvauksia toki vaan, mutta ihmettelisin jos tuohon ei päädyttäisi.

Asiaa syvällisesti ymmärtämättä arvaan samansuuntaista. Kaikki muut ratkaisut vaikuttavat absurdeilta tai muuten vaan loogisesti mahdottomilta. Ei kai energiantarve maailmasta ja Suomesta häviä, eikä taida nyt viime aikaisilla näytöillä naapuri jatkossa paljon ydinlaitoksia EU:ssa rakennella. Onko niitä sopivia paikkoja liiaksi asti olemassa saati neuvoteltavissa kun tällä kertaa olisi oikeasti tarvetta muutamassa vuodessa valmistuvalle lisätuotannolle.

 

[Chaos]

Asiaa syvällisesti ymmärtämättä arvaan samansuuntaista. Kaikki muut ratkaisut vaikuttavat absurdeilta tai muuten vaan loogisesti mahdottomilta. Ei kai energiantarve maailmasta ja Suomesta häviä, eikä taida nyt viime aikaisilla näytöillä naapuri jatkossa paljon ydinlaitoksia EU:ssa rakennella. Onko niitä sopivia paikkoja liiaksi asti olemassa saati neuvoteltavissa kun tällä kertaa olisi oikeasti tarvetta muutamassa vuodessa valmistuvalle lisätuotannolle.

Toivottavasti ei oteta enää koskaan mistään mitään laitostoimitusta. Paitsi jos joku porukka ihan oikeasti osaa organisoida, rakentaa jne, mutta ei ikinä ranskalaisilta. Laitetoimitukset on sitten ihan toinen juttu, voi käyttää vaikka Framatomea, Siemensiä jne, nimeä itse, vaikka Rosatom. Ja ei todellakaan haittaa tommosessa projektissa, että edes joku taho osaa hallita tommosia kokonaisuuksia myös tilaajan puolelta, nythän tuon OL3:n osin tuo ei ole ollut kenenkään hallussa.

 

[warre1]

Nyt tulee sähköä Olkiluoto 3:sta.




edit: ja nyt Kolmonen tuottaa jo 165 MW


Ja jatkavat tehon nostoa. Nyt jo 240 MW



nyt tapahtui jotain. kello 18 OL3 sähköntuotto verkkoon lakkasi

 

[Resetor]

nyt tapahtui jotain. kello 18 OL3 sähköntuotto verkkoon lakkasi

Niin sen kuuluikin lakata.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi

 

[warre1]

Niin sen kuuluikin lakata.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi

Tuo sivu päivitettiin vasta joskus iltapäivällä. Heti puolen päivän jälkeen kun sähköntuotanto alkoi ei tuota katkoa ennusteessa näkynyt.

 

[Antti Alien]

Luin tuosta Laitisen kandintyöstä oleelliet kohdat, ja editoin jo pätkiä siitä tuohon viestiini.

Sieltä voimalasta ei edelleenkään saa nykyisellään ulos mitään tarpeeksi lämmintä vettä koska nykyisellään se voimalasta ulossaatava vesi on n. 40-asteista mutta kaukolämpöön käytännössä tarvitaan vähintään 65-asteista vettä joten se vaatisi huomattavia muutoksia siihen voimalaan että sieltä saisi sopivan lämpöistä vettä. Kuinka vaikeaa tämä on ymmärtää?

Nämä tarvittavat muutokset mainitaan tuossa mainostamassasi Laitisen kandintyössä, tietäisit, jos olisit jaksanut sen lukea.

Tähänkö viittaat pöyryn selvityksellä?

http://mb.cision.com/Public/15253/2212341/95a71499ef895506.pdf

Tämähän on ihan käsienheiluttelua, ei mitään teknistä sisältöä. Täysin ignorattu tuo lämpötilapointti.

Helen suunnittelee myös meriveden käyttöä kaukolämpöverkon energianlähteenä. Veden lämpötila on talvella n. 2 C. Hyvin saa irti siitäkin lämpöä. Taikasana on: lämpöpumppu.

 

[Ormu]

En oikein usko tuota kokoluokkaa. 75MW on ihan hemmetin paljon. Sehän on keskikokoinen tuulivoimapuisto.

Suurin osa tuosta menee jäähdytysvesien pumppaamiseen. Lauhduttimeen ensinnäkin tuo mainittu 57 kuutiota merivettä sekunnissa, ja reaktori- ja höyrystinpiireihin omansa, ja kaiketi aika kovalla paineella vielä.

 

[demo69]

Suurin osa tuosta menee jäähdytysvesien pumppaamiseen. Lauhduttimeen ensinnäkin tuo mainittu 57 kuutiota merivettä sekunnissa, ja reaktori- ja höyrystinpiireihin omansa, ja kaiketi aika kovalla paineella vielä.

Pääkiertopumput on 9 MW/kpl (4 kpl) ja syöttövesipumput on 11 MW/kpl (4 kpl, mutta pienillä tehoilla vaan 1 käytössä).

 

[xana]

Saisi tulla pienydinvoimaloita keskisuurten kaupunkien yhteyteen. Ne on rakennuskustannuksiltaan huomattavasti huokeampia rakentaa kuin isot 1200 Megawatin ydinvoimalat. Pieni 100 Megawatin ydinvoimala riittäisi Vaasan kokoiselle kaupungille. Esimerkiksi kaukolämpöä saisi tehtyä näillä helposti.

Ylen uutisjuttu pienydinvoimaloista.

 

[emagdnim]

Saisi tulla pienydinvoimaloita keskisuurten kaupunkien yhteyteen. Ne on rakennuskustannuksiltaan huomattavasti huokeampia rakentaa kuin isot 1200 Megawatin ydinvoimalat. Pieni 100 Megawatin ydinvoimala riittäisi Vaasan kokoiselle kaupungille. Esimerkiksi kaukolämpöä saisi tehtyä näillä helposti.

Ylen uutisjuttu pienydinvoimaloista.

Pennanenhan noiden puolesta on pidempään jo puhunut. Siis ennenku hänestä tuli miljoonääri/kohujulkkis/sekoilija/naistenhakkaaja(?) mitälie..

 

[BongisKhan]

Siirretään Sähköenergian hinta ketjun aiheesta ohi menevät mieluummin täällä:

Aletaan mennä jo vähän ohi ketjun aiheesta, mutta Suomessa on jo aika pitkään ollut vallitseva politiikka se, ettei ydinvoimassa sinänsä nähdä periaatteellista estettä. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin jotka ovat uutta ydinvoimaa rakentaneet. Mutta tuo "ydinvoimaa nyt heti huomenna pystyyn!" huutelu on nyt vaan niin tympeää, realiteeteista irtautunutta.

Oikeastihan paras aika rakentaa ydinvoimaa olisi ollut joskus 30 vuotta sitten, kuten vaikka Ranskassa tehtiin. Tosin vähän tympeästi näin ei täällä tehty, koska realiteeteista irronneet päättäjät ja mitään mistään ymmärtämättömät vauhkot kansalaiset näin päättivät. Tuo "ei periaatteellista" estettä ei todellakaan ole ollut vallitsevaa politiikkaa "pitkään", vaan puhutaan ihan reilusti alle kymmenestä vuodesta. Toiseksi paras aika olisi sitten eilen ja kolmanneksi paras tuo huomenna.

}
OL3:ssa meni valtioneuvoston periaatepäätöksestä 22 vuotta koekäytön alkamiseen. Hanhikiven kanssa on kulunut 12 vuotta valtioneuvoston periaatepäätöksestä, ja alueella on valmiina sorakenttä ja muutama koppi desanttien majoitustiloiksi.

OL3 ei ole mikään ydinvoimalaprojektin arkkityyppi, vaan enemmänkin varoittava esimerkki siitä, miten kaikki mahdollinen voidaan vatuloida pieleen. Toisaalta perverssit kannustinrakenteet johtivat nimenomaan siihen, että koska historiallisesti ne ydinvoimaluvat on vauhkoilun takia olleet kiven alla, niin sitten kun se lupa heltiää, kannattaa lähteä mahdollisimman järeisiin systeemeihin, vaikka siinä ei ihan hirveästi järkeä muuten olisikaan. Olisi ollut paljon järkevämpää rakentaa useita vähän pienempiä ja vähemmän kokeellisia laitoksia, kuin yhtä-kahta megalaitosta. Jos tälle linjalle olisi lähdetty, ne olisivat luultavasti pukanneet sähköä verkkoon jo hyvän tovin.

Eiköhän tässä ala olla näytöt kasassa siitä, että Suomen kaltaisessa maassa se nyt vaan vie sen 15-20 vuotta saada aikaan ydinvoimala, eli jos nyt nopeasti reagoitaisiin, niin kyllä, joskus vuonna 2040 ehkä helpottaisi. Lupien hakeminen sinänsä on täysin sijoittajista kiinni, ei ydinvoimaloita millään poliittisilla päätöksillä ostella kuin karkkikaupan hyllyltä. Varmasti VN luvan myöntää, kun toimiva suunnitelma ja rahoitus sille esitetään.

Energiantarve ei tule olemaan vuonna 2040 yhtään sen pienempi kuin nytkään. Päin vastoin, kaikki merkit viittavat suoraan siihen, että yhteiskunta sähköistyy koko ajan vaan enemmän lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla osa-alueilla ja sitten siihen päälle vielä kaikki ne tulevat sähkösyöpöt, joita emme osaa vielä edes kuvitella. Siksi se tulevaisuuden energiantuotanto pitääkin turvata jo tänään, eikä jatkaa tällä ihme mañana mañana - haihattelulla, kuten on tähän asti. Siitä ydinvoimalupaprosessista on myös poliittisilla päätöksillä tehty niin järjettömän raskas ja riskialtis, että harva tosiaan viitsii siihen lähteä, ainakin niin kauan kun dinosaurauksen pieruilla saa vielä suhteellisen vapaasti ja edullisesti mennä. Toisaalta poliittisissa päätöksissä on se kiva puoli, että niitä voidaan myös muuttaa.

OL ja Hanhikiven kokemusten perusteella en kyllä itse senttiäkään rahojani mihinkään kickstarteriin sijoittaisi, ja näin ilmeisesti aika moni muukin sijoittaja asian näkee. Vuoteen 2040 mennessä on niin suuri "riski" että tuulivoimaan kytketty energian varastointi (vihreä vety lähinnä) otetaan käyttöön. Ydinvoima on jo nyt kallis tapa tuottaa energiaa, ja kun tuo em. varastointiteknologia toteutuu, niin aika heikko sijoitus on samaan aikaan käynnistyvä ydinvoimala.

Tässä on sitten meidän välillä aika iso periaatteellinen ero. Minä luottaisin mieluummin jo nyt toimivaksi todettuun ja tasaisesti energiaa tuottavaan teknologiaan, kuin johonkin teknologiaan joka keksitään ehkä joku päivä. Menee ihan samaan kategoriaan kuin nämä ympäripyöreät teknillismaagiset haaveet jostain "älykkäistä sähköverkoista" jotka ratkaisevat kaikki uusiutuvien holtittomasti vaihtelevan tuotannon ongelmat. Akkuteknologia on ollut jo pitkään yksi isoimpia pullonkauloja ihmiskunnan sähköistymiselle ja puhutaan oikeasti triljoonaluokan kannustimista sille, että joku kehittäisi parempia akkuja. Siitä huolimatta koko homma nojaa edelleen kohta 40 vuotta täyttävään litiumioniakkuteknologiaan, ihan vaan kun parempaakaan ei ole saatu kaikesta yrityksestä huolimatta kehitettyä.

Toisaalta jos joku superälykäs sähköverkko ja maagiset akut joskus keksitään, ydinvoimalat voivat hyödyntää niitä ihan yhtälailla tasaamaan kulutushuippuja ja kysyntäkuoppia. Lisäksi veikkaan, että kun ihmisille oikeasti valkenee, kuinka vitun kalliiksi fossiilisista luopuminen tulee ihan konkreettisesti sähkön hinnan kautta, ja kun huomataan että uusiutuvista ei vaan kertakaikkiaan ole vielä kattamaan koko energiantarvettamme, alkaa ydinvoimakin luultavasti houkuttelemaan päättäjiä ja sijoittajia ihan eri tavalla. Tämä Ukrainan sota on vasta esimakua.

Noin tiivistetysti voisi sanoa, että ongelmat eivät varsinaisesti ole ydinvoimassa energiantuotantomuotona, vaan siihen liittyvissä poliittisissa prosesseissa.

NB! En pidä ydinvoimaa mitenkään ainoana ja objektiivisesti parhaana energiantuotantomuotona, saati lopullisena. Lähinnä näen sen vähiten huonona välivaiheen lisäenergiantuotantomuotona uusiutuvien rinnalla, josta saamme suhteellisen turvallisesti ja ennen kaikkea päästöttömästi tarvitsemamme energian siihen asti, kunnes pystymme oikeasti siirtymään kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin.

 

[Gespard]

Noin tiivistetysti voisi sanoa, että ongelmat eivät varsinaisesti ole ydinvoimassa energiantuotantomuotona, vaan siihen liittyvissä poliittisissa prosesseissa.

Tästä 100% samaa mieltä edes lukematta muuta tekstiä.
Itse olin aikoja sitten sitä mieltä että niitä pieniä reaktoreita olisi pitänyt rakentaa ympäri Suomen. Tälle ajatukselle toki tietämättömät ovat naureskelleet. Nyt aletaan herätä vasta siihen että tulevaisuutta ajatellen energiapolitiikan on pakko nytkähtää eteenpäin. Olemme aika kusessa jos ainoa tulevaisuuden reaktori on joku kokeellinen olkiluoto 4. Muut energiamuodot toki tulevat, mutta kyllä tällaisella vakaalla maaperällä tulisi panostaa vielä vuosikymmenien ajan ydinvoimaan eri muodoissa.

 

[pulatunnus]

Itse olin aikoja sitten sitä mieltä että niitä pieniä reaktoreita olisi pitänyt rakentaa ympäri Suomen. Tälle ajatukselle toki tietämättömät ovat naureskelleet.

"kaupunki" voimalat oli pinnalla ydinvoiman kulta-aikaan, ei ehkä niin pieninä kuin ajattelit.

Jos niitä olisi silloin rakennettu, niin olisi suht korkea riski että niistä olisi tullut aikamoinen riesa.

Nämä pienvoimalat jotka ovat viimevuosikymenellä nousseet pinnalle, niin niitä ei vielä ole, mutta odotukset on kovia.

Olemme aika kusessa jos ainoa tulevaisuuden reaktori on joku kokeellinen olkiluoto 4.

Mitä kokeellista sinne ollaan rakentamassa ?

 

[Jims]

Pienet 100-300 MW SMR reaktorit tulevat olemaan tulevina vuosikymmeninä potentiaalinen vaihtoehto hajautettuun sähkön ja lämmön tuotantoon, jos vaan eduskunta saa ydinenergialain sorvattua sellaiseen muotoon, että näitä reaktoreita käyttävien voimalaitosten rakentaminen on mahdollista ja taloudellisesti järkevää.

Näillä näkymin ydinenergialaki menee eduskunnan käsittelyyn vasta 2026, joten suomen ensimmäistä SMR reaktoria ei kannata odotella ennen 2030-luvun alkua.
Nykyinen ydinenergialaki on tehty isojen voimalaitosyksiköiden pohjalta ja sen takia laitoksista on myös kannattanut rakentaa mahdollisimman suuria, kun kerran on luvan saanut.

Osasyynä Olkiluoto 3:sen rakentamisaikataulun venymiselle oli myös se, että kyseessä oli maailman ensimmäinen EPR reaktori ja siinä oli joukko uusia turvaominaisuuksia, jotka STUK:in piti myös hyväksyä.
Toki Olkiluoto 3:sta edeltävä suomeen rakennettu ydinvoimala eli Loviisa 2:nen on valmistunut vuoden 1980 lopussa, joten STUK:issakaan ei varmaan ollut enää porukkaa, jolla oli vankkaa kokemusta uuden ydinvoimalan tarkastus- ja hyväksymis prosessista.

Toki koko projekti oli Arevan puolelta hieman huonosti johdettu ja Areva lähti liikkeelle ehkä liian itsevarmalla otteella ja ajautui ongelmiin STUK:in, Siemensin sekä suomalaisten alihankkijoiden kanssa.
Uskoisin, että jos nyt Areva lähtisi rakentamaan samanlaista EPR reaktoria suomeen, olisi projektin läpimenoaika 4-5 vuotta.

 

[akse]

Toki koko projekti oli Arevan puolelta hieman huonosti johdettu ja Areva lähti liikkeelle ehkä liian itsevarmalla otteella ja ajautui ongelmiin STUK:in, Siemensin sekä suomalaisten alihankkijoiden kanssa.
Uskoisin, että jos nyt Areva lähtisi rakentamaan samanlaista EPR reaktoria suomeen, olisi projektin läpimenoaika 4-5 vuotta.

Wikipediassa oli hyvä juttu kun pelkästään automaatiojärjestelmien suunnittelu/toteutus viivästyi jotain 4 vuotta!

Toukokuun alussa 2009 Ajankohtainen Kakkonen esitti, että Säteilyturvakeskuksen mukaan voimalan automaatiosuunnittelun myöhästyminen voi johtaa työmaan sulkemiseen. Säteilyturvakeskus oli huolestunut Arevan automaatiosuunnittelun periaatteista, asenteesta ja pätevyydestä. STUK lähetti suoraan Arevalle kirjeen, jossa todetaan että Olkiluodon automaation suunnittelu ei täytä ydinvoimaturvallisuuden periaatteita. Tältä pohjalta STUK ei näe mahdollisuutta hyväksyä automaatiota asettavaksi Olkiluotoon.[88] Automaatiojärjestelmät on jo kertaalleen rakennettu valmiiksi Ranskassa, mutta Säteilyturvakeskus haluaa varmistaa niiden vaatimustenmukaisuuden ennen asennustöiden aloitusta.[89] Automaatiota ei voida alkaa asentaa ennen hyväksyntää, mikä johtaisi rakennustöiden pysähtymiseen ainakin osittain ennen pitkää. Areva lupasi ottaa STUKin pääjohtajan esittämän huolen vakavasti ja toimittaa halutut suunnitelmat kesäkuun 2009 loppuun mennessä.[90] Tästä huolimatta 17. kesäkuuta 2009 STT uutisoi, että toimitetut automaatiosuunnittelua koskevat asiakirjat eivät tyydytä Säteilyturvakeskusta, eikä se ole hyväksynyt OL3:n rakentamislupaa kokonaisuudessaan. Teollisuuden voima aikoi toimittaa asiakirjat Säteilyturvakeskukselle vielä kaksi kuukautta luvattua myöhemmin, eli elokuussa 2009.[91] Suunnitteluasiakirjojen toimittaminen kuitenkin venyi edelleenkin myöhemmäksi. 28. heinäkuuta 2009 STUK antoi tiedotteen, jonka mukaan pyydetyt asiakirjat toimitetaankin vasta syyskuun loppuun mennessä 2009.[92]

Myös Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala on arvostellut Arevan suunnitteluasiakirjoja. Hän totesi 2. lokakuuta 2009 julkaistun uutisen mukaan: ”Arevan toimittamat dokumentit ovat niin huonoja, että ne pitää lähettää takaisin Ranskaan tai Saksaan”. Areva NP:n toimitusjohtaja Luc Oursel puolestaan kommentoi, että 97,5 prosenttia TVO:n huomautuksista ei liity millään tavalla tekniseen asiasisältöön, vaan toissijaisiin muotoseikkoihin.[93]

Myös Britannian ydinturvallisuusviranomaiset epäilivät heinäkuussa 2009 Arevan EPR-ydinvoimaloiden säätö- ja hallintajärjestelmien (automaatiojärjestelmien) turvallisuutta.[94] Johtaja Lasse Reiman Säteilyturvakeskuksesta totesi tähän, että Olkiluodon kolmosreaktorin suojausautomaatio eroaa erityisesti varajärjestelmän osalta muista EPR-voimalaitoksista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi tässä yhteydessä myös: ”Vaikka Olkiluotoon rakennettava reaktorityyppi on sama, sen suojausautomaatiojärjestelmät ovat erilaiset. Ne on suunniteltu Suomen tiukkojen vaatimusten mukaisesti”.[95] Tästä huolimatta vielä myöhemmin (2. marraskuuta 2009) julkisuuteen tuli tieto, että Suomen, Ranskan ja Britannian säteilyturvaviranomaiset yhdessä esittivät vaatimuksensa Arevan uusien ydinvoimaloiden turvajärjestelmien parantamiseksi, koska toisistaan riippumattomiksi tarkoitettujen turvajärjestelmien väliltä löydettiin kytköksiä, joita viranomaiset eivät hyväksy.[96]

Säteilyturvakeskuksen mukaan helmikuussa 2013 voimalan reaktorin automaatiojärjestelmän hyväksymisprosessi oli edelleen pahasti kesken, eikä se ei ollut STUK:n kannalta merkittävästi edistynyt 1–2 vuoteen. Esimerkiksi reaktorin hallintajärjestelmän eri osien riippumattomuus toisistaan ja vikojen leviämisen estämisen keinot ovat edelleen epäselviä kysymyksiä. Automaatiojärjestelmä on hyväksynnän jälkeen vielä testattava tehtaalla Saksassa, jonka jälkeen vasta voidaan tehdä asennukset ja varsinaiset käyttötestit Olkiluodossa.[97]

Säteilyturvakeskus hyväksyi lopulta automaatiojärjestelmän tehdastestaukset Saksan Erlangenissa 28. heinäkuuta 2013. Seuraavana oli vuorossa käyttöautomaation tuonti laitospaikalle Olkiluotoon, missä alkoi automaatiojärjestelmän testaus käyttöpaikalla.[98]

 

[Lämpöpumppu]

Wikipediassa oli hyvä juttu kun pelkästään automaatiojärjestelmien suunnittelu/toteutus viivästyi jotain 4 vuotta!

Suomessa vaatimustaso oli kyllä kova ja Olkiluotoon tuli sellaisia suojausautomaatioratkaisuja, joita ei muihin EPR:iin tehty. Ei edes nyt britteihin rakennettaviin laitoksiin. Ja aika paljon rakenteellisia poikkeavuuksia ja lisävaatimuksia Suomen laitokseen on tullut.

 

[chrisekh]

Ei ole kukaan tainnut viela kysya Arevalta etta mita maksaa jos toisen samanlaisen toimittaisi. Paras olisi jos saisi kimppatilauksen Etela-Ruotsin kanssa. Kylla pohjoismaissa viela sen 6 uutta OL-3 tehoista voimalaa ehditaan ajamaan rinnakkain loppuun ennenkuin uudet teknologiat halpenevat. Jos olisi liikaa tuotantoa niin helppo on etelaan myyda.

 

[mozeinen]

Selvitys: Pieniä modulaarisia reaktoreita voisi rakentaa Suomessa vaikka heti, mutta ydinenergialakia ja käytäntöjä syytä päivittää

LUT-yliopiston valtioneuvostolle laatima selvitys pienten modulaaristen ydinreaktoreiden (SMR-teknologian) mahdollisuuksista Suomessa osoittaa, että näitä reaktoreita olisi jo nykyisen ydinenergialainsäädännön puitteissa mahdollista toteuttaa Suomessa sähkön-, lämmön- tai molempien tuotannossa.

Spoileri: Teksti

Selvityksen mukaan ydinenergialakia ja ydinalan luvitus- ja valvontakäytäntöjä kehittämällä saataisiin kuitenkin SMR-teknologian tuomat hyödyt rakentamiselle, käytön turvallisuudelle sekä taloudelle täysin hyödynnettyä.

Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden omistusrakenne, sijoittelu, toteutustavat, turvallisuusominaisuudet ja valmistus poikkeavat monelta osin nykyisistä ydinvoimalaitoksista. Lappeenrannan-Lahden tekniseltä yliopistolta (LUT) tilattu selvitys arvioi näiden kriteerien valossa suomalaisen ydinalan lupajärjestelmän ja valvontamenettelyjen kehitystarpeita.

Lakia, luvitusta ja valvontaa kehittämällä voitaisiin edistää SMR-teknologioiden hyödyntämistä energiantuotannossa. tässä kehitystyössä olisi otettava huomioon sekä rakentamisvaihe että käytön turvallisuus koko elinkaaren ajan.

Selvityksessä arvioidaan, että pienreaktoreista koostuvan laitoskokonaisuuden hyväksyminen saattaa yhteiskunnan kannalta olla merkityksellisempää kuin kunkin yksittäisen reaktorin lupaprosessin käynnistäminen erillisellä periaatepäätöksellä. Tämä tietysti haastaa myös tulevia liiketoimintamalleja kokonaisajatteluun.

Tällöin ydinenergiahankkeita koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen energiapoliittinen sisältö erotettaisiin yksityiskohtaisesta yksittäisiä reaktoreita koskevasta päätöksenteosta. Tämä toteutuisi erityisesti silloin kun hankkeen toteutus perustuu yhtäaikaisiin pienvoimaloihin mahdollisesti usealla sijoituspaikalla tai useamman reaktorin sarjana.

”Lausunnolla olleessa Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksessa SMR-reaktorit esitetään potentiaalisena vaihtoehtona energiantuotannon kehittämiseksi. Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen energiahuollon toimitusvarmuuden turvaamisessa ja valtakunnallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo.

Selvitysraporttia ja sen jatkotöitä hyödynnetään ydinenergialain käynnissä olevassa uudistustyössä. Tavoitteena on, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavana oleva lakiesitys saadaan eduskuntaan, ja uudistettu laki voimaan seuraavalla hallituskaudella, arviolta vuonna 2027.

Sähkön tuotanto on Suomessa jo vähäpäästöistä. Viime vuonna 87 prosenttia suomalaisesta sähköstä oli päästötöntä. Osuus lisääntyy tänä vuonna entisestään, kun OL3-ydinvoimalaitosyksikkö otetaan kaupalliseen käyttöön ja tuulivoimaa rakennetaan runsaasti lisää.

Seuraavaksi ratkaistava päästövähennyskohde energiajärjestelmässä on Suomen yleisin lämmitysmuoto eli kaukolämmitys, josta vielä noin puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot: professori Juhani Hyvärinen, LUT Yliopisto, p. 050 524 1512, juhani.hyvarinen(at)lut.f sekä erityisasiantuntija Jaakko Louvanto, TEM, p. 029 504 8274, jaakko.louvanto(at)gov.fi

Linkki itse selvitykseen

 

[Lämpöpumppu]

Ei ole kukaan tainnut viela kysya Arevalta etta mita maksaa jos toisen samanlaisen toimittaisi. Paras olisi jos saisi kimppatilauksen Etela-Ruotsin kanssa. Kylla pohjoismaissa viela sen 6 uutta OL-3 tehoista voimalaa ehditaan ajamaan rinnakkain loppuun ennenkuin uudet teknologiat halpenevat. Jos olisi liikaa tuotantoa niin helppo on etelaan myyda.

Iso teollisuuskulutus vain on karannut vuosien saatossa Suomesta ja pohjoismaista. Tuollainen iso laitosyksikkö vaatisi paljon nykyistä vahvemman ja isomman sähköverkon, jos laitos irtoaisi verkosta häiriön seurauksena. Nykytilannetta varten on tehty OL3 järjestelmäsuoja.

 

[chrisekh]

Iso teollisuuskulutus vain on karannut vuosien saatossa Suomesta ja pohjoismaista. Tuollainen iso laitosyksikkö vaatisi paljon nykyistä vahvemman ja isomman sähköverkon, jos laitos irtoaisi verkosta häiriön seurauksena. Nykytilannetta varten on tehty OL3 järjestelmäsuoja.

Siis tarkoitin etta 6 samanlaista kuin OL-3. En yhta joka on 5 kertaa tehokkaampi. Vai ymmarsinko nyt jotenkin vaarin. Jos suomeen tulisi 3 erillista lisaa niin samalla suojauksella ne toimisivat kuin nykyisetkin.

 

[Lämpöpumppu]

Siis tarkoitin etta 6 samanlaista kuin OL-3. En yhta joka on 5 kertaa tehokkaampi. Vai ymmarsinko nyt jotenkin vaarin. Jos suomeen tulisi 3 erillista lisaa niin samalla suojauksella ne toimisivat kuin nykyisetkin.

Suojaus toimisi kyllä samalla tavalla muillekkin, mutta se ei ole kovin järkevä himmeli. Ne sopimuskuormat ovat kalliita ylläpitää ja riski useammalle samanaikaiselle häiriölle kasvaa. Suomesta on vaikea löytää edes 400MW irtikytkettävää teollisuuskuormaa ja tilanne heikkenee vuosi vuodelta, kun teollisuuden poistot ovat investointeja isommat tässä maassa.

Järkevämpi olisi mielestäni rakentaa jotain noin tuhannen megawatin laitoksia tai vaikka niitä SMR:iä hajauttamalla ympäri Suomea.

 

[erihyva]

Ranskassa ongelmia ydinvoimaloiden korroosion kanssa.

Ranska on Euroopan suurimpia sähköntuottajia ydinvoimatuotantonsa ansiosta, mutta maan ydinvoimayhtiö Edf on joutunut panemaan seisokkiin jopa puolet ydinvoimaloistaan tänä vuonna korroosio-ongelmien takia.

Edf:llä on 56 ydinreaktoria Ranskassa.

Ilmeisesti korroosiota on löytynyt erityisesti järjestelmistä ja putkistoista, jotka tulevat apuun ydinreaktorin toimintaongelmissa. Ongelma näyttää toistuvan useimmissa laitoksissa.

Sähkökriisi uhkaa Eurooppaa – Ranska joutunut sulkemaan jopa parikymmentä ydinvoimalaansa

Ranskan ydinvoimaloiden turvallista toimintaa hankaloittaa nyt korroosio.

www.tekniikkatalous.fi

 

[zxcv]

Aivan kun tämä oltaisiin kuultu joskus aiemminkin "Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun"

Toivottavasti ensi vuonna sitten, olen kyllä itse ehdottomasti ydinvoiman kannalla mutta hämmentävää tunarointia.

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun

yle.fi

 

[Kvarkki]

Ranskassa ongelmia ydinvoimaloiden korroosion kanssa.

Sähkökriisi uhkaa Eurooppaa – Ranska joutunut sulkemaan jopa parikymmentä ydinvoimalaansa

Ranskan ydinvoimaloiden turvallista toimintaa hankaloittaa nyt korroosio.

www.tekniikkatalous.fi

Tämä lienee parempi ja ilmainen lähde:

Update Nuclear on May 18th, 2022

www.edf.fr

Esim. tuo puolet voimaloista korroosio-ongelmien takia on ihan paskapuhetta. Toimittajalla mennyt sekaisin normaalit ja ylimääräiset huollot. Ranskassa on muutenkin aina merkittävä osuus reaktoreita huoltovuorossa ja vuosihuollot eivät ole samanlaista minuuttisuorittamista kuin Suomessa.

e: Tarkastusohjelma viranomaisen kertomana: Stress corrosion phenomenon: ASN asks EDF for more in-depth analyses

 

[Griffin]

Aivan kun tämä oltaisiin kuultu joskus aiemminkin "Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun"

Toivottavasti ensi vuonna sitten, olen kyllä itse ehdottomasti ydinvoiman kannalla mutta hämmentävää tunarointia.

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun

yle.fi

Tulistimesta löytynyt irto-osia.. Onkohan olleet ammmmattimiehet rakentamassa?

 

[Corex]

Ei hyvää päivää, alkoi alkuvuodesta jo kuulostamaan siltä että ensi talveksi saisi padan porisemaan mutta aika tiukalle menee. Nykymaailmantilanteessa ei näille lisäviivityksille ole tilausta. Mikä avuksi...joka jannu tekeen kolmivuorotyötä kunnes laitos on viimeistelty?

 

[pulatunnus]

Aivan kun tämä oltaisiin kuultu joskus aiemminkin "Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto siirtyy joulukuuhun"

Toivottavasti ensi vuonna sitten, olen kyllä itse ehdottomasti ydinvoiman kannalla mutta hämmentävää tunarointia.

https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-86488?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

En halunnut painaa tykkää nappi, koska en tykännyt uutisesta. Mutta halusin kiittää viestistä.

Voisi tuo tykkää nappi nimetä toisin, esim kiitos viestistä.

Jotta ei jäisi pelkäksi kiitokseksi, niin lainataa linkistäsi

Teollisuuden voima kertoo tiedotteessa, että OL3-laitosyksikön koekäyttö keskeytyy vielä reilun kuukauden ajaksi. Turbiinipuolen välitulistimesta löytyi toukokuussa irto-osia, jotka vaativat tarkastus- ja korjaustoimenpiteitä.

Teollisuuden voiman mukaan korjaustyöt kestävät heinäkuun lopulle.

Ja aiempi tavoitearvio oli syyskuu.

 

[zxcv]

En halunnut painaa tykkää nappi, koska en tykännyt uutisesta. Mutta halusin kiittää viestistä.

Voisi tuo tykkää nappi nimetä toisin, esim kiitos viestistä.

Jotta ei jäisi pelkäksi kiitokseksi, niin lainataa linkistäsi


Ja aiempi tavoitearvio oli syyskuu.

Kiitos,

Jos en yhtään väärin muista niin tuossa aikaisemmassakin ajankohdassa syyskuun suhteen sanoivat että koekäytön ongelmat eivät vaikuta siihen että syyskuu ei riittäisi kun olivat ottaneet tarpeeksi huomioon näitä mahdollisia ongelmia.

 

[Tonnin Seteli]

Nyt pitää ennustaa, että arvio on konservatiivinen ja kaupalliseen tuotantoon päästään noin 15.11. Tai siis näin todetaan noin 10.10 työn edistyttyä hyvin. Kuitenkin 3.11 mennessä havaitaan seuraava rakennevika tai sattuu seuraava laiterikko. Lopulta voimalaitos saadaan käyttöön maaliskuussa.

Maaliskuussa vuonna 2034. 2037 selviää, että se joudutaan poistamaan lopullisesti käytöstä useiden keskeisten järjestelmien käyttöiän tultua täyteen. Sattuu myös pikku vuoto, koska laitoksen operointi on tähän mennessä ulkoistettu intialaiselle henkilöstövuokrausfirmalle. Sarkofagi valmistuu 2041.

 

[Lämpöpumppu]

"Vastaavanlaista tilannetta ei ole sattunut aikaisemmin Suomessa, ja tapahtuma oli hyvin poikkeuksellinen." Ympäristöön pääsi säteilyä, ei merkittäviä määriä mutta silti en pitäisi tuota aivan vähäpätöisenä asiana. Jatkot varmaan tänne Keskustelua ydinvoimasta

OL-3 viivästyminen on vaikuttanut sähkön SPOT-hintaan toistaiseksi yllättävän vähän. Määräaikaisissa sopimuksissa se varmaankin tosin näkyy.

Totta on, ettei vastaavanlaista suojarakennuksen eristystä ole tapahtunut Suomessa. Ja se on tietenkin poikkeuksellinen, sillä suojarakennukseen ruiskutetaan satoja kiloja vettä sekunnissa ja se tulvittuu osittain. Säteilytasot nousivat päähöyryputkien läheisyydessä, juuri suojausrajan yläpuolelle, josta tilanne alkoi. Ulkoympäristöön ei normaalista poikkeavaa päästöä tullut.

Syy tilanteelle oli lopulta vähäpätöinen, sillä aktiivisuustasot nousivat vain hetkellisesti eivätkä aiheuttaneet vaaraa esimerkiksi henkilöstölle. Ja säteilyn määrä oli tuossa järjestelmässä varsin korkea (suojarajat matalat), mutta laitoksella esiintyy huomattavasti korkeampaakin säteilyannosnopeutta tietyissä paikoissa.

EDIT:
Tässä ihan kattava selitys asiasta. Lehdistön uutisissa tuntui olevan aina vähän kaikenlaisia asiavirheitä tai yhdistelty tietämättömästi asioita tai irroitettu asiayhteyksistä.

Spoileri: STUK:n Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnan vuosiraportti 2020, liite 2

Olkiluoto 2:lla tapahtui 10.12.2020 klo 12.22 automaattinen pikasulku ja suojarakennuksen eristys (I-eristys), minkä seurauksena TVO julisti ohjeiston mukaisesti laitoshätätilanteen. Pikasulku johtui säteilyn voimakkuuden hetkellisestä noususta laitoksen höyrylinjoissa. Säteilytason nousu 3–4-kertaiseksi normaaliin verrattuna käynnisti automaattisena varotoimenpiteenä reaktorin pikasulun, suojarakennuksen eristyksen ja suojarakennuksen vesiruiskutuksen. Turvallisuusjärjestelmät toimivat suunnitellusti.

Säteilypiikin syy oli liian kuuman veden joutuminen reaktorin puhdistusjärjestelmän suodattimille. Sen seurauksena suodattimista irtosi materiaalia, mikä aiheutti säteilytasojen nousun höyryputkissa. Reaktorin polttoaine ei vaurioitunut, joten uhkaa haitallisesta radioaktiivisesta päästöstä ei ollut.
Suojarakennuksen eristys ja ruiskutus käynnistyvät tällaisessa tapauksessa siltä varalta, että säteilytason nousu johtuisi äkillisestä polttoainevauriosta tai reaktorin turvallisuutta uhkaavasta putkivauriosta. Tässä tapahtumassa ei ollut kyse kummastakaan, eikä todellista säteilyonnettomuutta tai sen uhkaa ollut. Tapaus ei aiheuttanut vaaraa työntekijöille eikä ympäristölle.

Ohjeistuksen mukaisesti tilanne käynnisti myös valmiusorganisaatioiden toiminnan
sekä TVO:lla että STUKissa. STUKin toiminta perustuu tilanteesta ja laitoksen turvallisuustoimintojen toteutumisesta kulloinkin saatavilla olevaan tietoon ja alkuvaiheessa noin 80 ihmistä STUKissa seurasi tilanteen kehittymistä. Tilannetta hoidettiin alkuperäisen tilannetiedon edellyttämällä laajuudella, kunnes klo 15:42 TVO laski valmiustilanneluokitusta omien vahvistettujen tutkimustulosten ja selvitystensä perusteella. Hyvin pian tilanteen alussa oli kuitenkin jo tieto, että päästön uhkaa ympäristöön ei ollut.

Pikasulun jälkeen TVO ajoi laitoksen kylmäseisokkiin. TVO selvitti tapahtuman syyt ja teki tarvittavat selvitykset, tarkastukset ja huoltotyöt, joilla voitiin varmistua, että turvallisuudelle tärkeät laitteet ja järjestelmät toimivat. STUK valvoi töitä laitospaikalla ja tarkasti TVO:n
sille toimittamat selvitykset. STUKin arvion mukaan TVO teki vaadittavat selvitykset
ja tarkastukset perusteellisesti ja varmistui näin laitoksen turvallisuudesta. STUK antoi laitosyksikölle käynnistysluvan 15.12.2020.

STUK arvioi tapahtuman kuuluvan kansainvälisen ydintapahtumien arviointijärjestelmän (INES) asteikolla luokkaan nolla. Tapahtuma oli poikkeuksellinen, mutta sen ydin- ja säteilyturvallisuusmerkitys oli vähäinen, eikä sitä voitu asettaa varsinaiselle arviointijärjestelmän seitsenportaiselle asteikolle.

Vaikka todellista vaaraa tai vaaran uhkaa ei ollut, tilanteen ensimmäiset indikaatiot kertoivat onnettomuuden mahdollisuudesta, joten TVO:n, STUKin ja muiden organisaatioiden aloittamat toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi olivat perusteltuja ja valmiusohjeiden mukaisia.

 

[Törni]

Kuudes ydinvoimala saa edelleen kannatusta eduskunnassa. Itseä korpeaa vieläkin se, että Fortum ei saanut aikoinaan lupaa Loviisa 3:lle. Se olisi tehnyt sähköä jo vuosia – talossa on vieläkin osaamista ko. projektin tekemiseen.

Uutissuomalainen: Suurin osa eduskuntapuolueista kannattaa kuudetta ydinvoimalaa

Uutissuomalainen: Suurin osa eduskuntapuolueista kannattaa kuudetta ydinvoimalaa

yle.fi

 

[zxcv]

"Olkiluoto 1:n reaktorista poistetaan vioittunutta polttoainetta" Tuo toivottavasti ei ole isompi ongelma, ainakaan aikataulujen suhteen tuolla ei näytä olevan mitään isompaa kiirettä. Olisi kyllä kiva tietää teknisesti että miten moinen on havaittu, ja korjataan käytännössä, varsinkin suhteessa noihin aikatauluihin että miten paljon pitää arpoa radioaktiivisuutta jne.

Olkiluoto 1:n reaktorista poistetaan vioittunutta polttoainetta

Olkiluoto 1:n reaktorista poistetaan vioittunutta polttoainetta

yle.fi

 

[Kvarkki]

Perusjuttua (valitettavasti) Olkiluodossa, primääripiirin kaasunäytteistä tuon ensimmäisenä näkee, isomman vuodon osalta piiriin tulee myös uraania.

Tuo tehonalennus ja vuodon etsintä tarkoittaa käytännössä sitä, että lisäävät tehoa reaktorissa alueittain ja mittaavat mitä tapahtuu. Jos pitoisuudet kasvavat -> vuotava nippu lähellä. Nopeampi sitten poistaa reaktorista, kun tietää mistä etsiä. Sitä en osaa sanoa pääseekö tuolla menetelmällä peräti nipun tarkkuuteen paikallistamisessa. Huollossa niput tarkastetaan yksi kerrallaan, jotta nähdään mistä kaasut tulee. Tilanteen tekee hieman hankalaksi se, että nippu on jäähtynyt ja tuottaa vähemmän kaasua - Toisaalta tällainen alasajon tarve viittaa siihen, että vuoto on suht iso.

Nippu vaihdetaan toiseen tai nippu korjataan poistamalla rikkoutunut sauva ja laittamalla toinen (uraaniton) sauva tilalle.

 

[zxcv]

Perusjuttua (valitettavasti) Olkiluodossa, primääripiirin kaasunäytteistä tuon ensimmäisenä näkee, isomman vuodon osalta piiriin tulee myös uraania.

Tuo tehonalennus ja vuodon etsintä tarkoittaa käytännössä sitä, että lisäävät tehoa reaktorissa alueittain ja mittaavat mitä tapahtuu. Jos pitoisuudet kasvavat -> vuotava nippu lähellä. Nopeampi sitten poistaa reaktorista, kun tietää mistä etsiä. Sitä en osaa sanoa pääseekö tuolla menetelmällä peräti nipun tarkkuuteen paikallistamisessa. Huollossa niput tarkastetaan yksi kerrallaan, jotta nähdään mistä kaasut tulee. Tilanteen tekee hieman hankalaksi se, että nippu on jäähtynyt ja tuottaa vähemmän kaasua - Toisaalta tällainen alasajon tarve viittaa siihen, että vuoto on suht iso.

Nippu vaihdetaan toiseen tai nippu korjataan poistamalla rikkoutunut sauva ja laittamalla toinen (uraaniton) sauva tilalle.

Kiitos! Tuli taas opittua uutta

 

[Lämpöpumppu]

Perusjuttua (valitettavasti) Olkiluodossa, primääripiirin kaasunäytteistä tuon ensimmäisenä näkee, isomman vuodon osalta piiriin tulee myös uraania.

Tuo tehonalennus ja vuodon etsintä tarkoittaa käytännössä sitä, että lisäävät tehoa reaktorissa alueittain ja mittaavat mitä tapahtuu. Jos pitoisuudet kasvavat -> vuotava nippu lähellä. Nopeampi sitten poistaa reaktorista, kun tietää mistä etsiä. Sitä en osaa sanoa pääseekö tuolla menetelmällä peräti nipun tarkkuuteen paikallistamisessa. Huollossa niput tarkastetaan yksi kerrallaan, jotta nähdään mistä kaasut tulee. Tilanteen tekee hieman hankalaksi se, että nippu on jäähtynyt ja tuottaa vähemmän kaasua - Toisaalta tällainen alasajon tarve viittaa siihen, että vuoto on suht iso.

Nippu vaihdetaan toiseen tai nippu korjataan poistamalla rikkoutunut sauva ja laittamalla toinen (uraaniton) sauva tilalle.

Jep, pienten vuotojen kanssa voidaan usein ajaa pitkäänkin. Vuoto kuitenkin kontaminoi laitoksen prosessijärjestelmiä ja aiheuttaa tulevissa vuosihuolloissa suurempia säteilyannoksia työntekijöille, joten nyt jakson alussa ajetaan aika herkästi alas mikäli vuoto kasvaa tai on tarpeeksi iso valmiiksi. Aikataulusta voi päätellä, että vuoto on pieni mutta kasvaa hiljalleen.

 

[yero]

Nämä pienvoimalat jotka ovat viimevuosikymenellä nousseet pinnalle, niin niitä ei vielä ole, mutta odotukset on kovia.

Ilmastosyistä ydinvoimaa ei voi enää avoimesti vastustaa, ainakaan Suomessa ja ainakaan Vihreissä. Vihreissä on kuitenkin ydinvoiman vastustus niin syvällä, että ydinvoiman rakentamista ei edelleenkään voida mitenkään hyväksyä. Pienvoimalakannatus on yksi ydinvoiman vastustamisen muoto, pienvoimaloissa kun on se kätevä piirre, että niitä ei ole olemassa.

 

[zepi]

Ilmastosyistä ydinvoimaa ei voi enää avoimesti vastustaa, ainakaan Suomessa ja ainakaan Vihreissä. Vihreissä on kuitenkin ydinvoiman vastustus niin syvällä, että ydinvoiman rakentamista ei edelleenkään voida mitenkään hyväksyä. Pienvoimalakannatus on yksi ydinvoiman vastustamisen muoto, pienvoimaloissa kun on se kätevä piirre, että niitä ei ole olemassa.

Joku voisi sanoa, että uusia isojakaan ydinvoimaloita ei ole todistetusti olemassa, koska 15-17v sitten aloitetut EPR-hankkeet ovat edelleen jumissa, eivätkä ne tuota sähköä.