Keskustelua ydinvoimasta

Taitaa laitoksen loppulasku jäädä siihen sovittuun 4,5 - 5mrd paikkeille, mutta toki menetettyjä tuotantokustannuksia on, kun esimerkiksi henkilöstökulut rullaavat jatkuvasti.

Jos nyt oikein hierotaan pilkkua, niin menetettyjä tuotantokustannuksia ei käytännössä ole, eikä käyttöikäkään ole vielä lähtenyt laskurissa rullaamaan. Toki hlö-kuluja on.
 
Joo kyllä se varmaan omilleen pääsee mutta on sitten täysin eri asia että näkeekö kukaan sitä järkevänä riskiä lähteä rakentamaan uutta voimalaa. Meinaan jos pitää lyödä se joku 8 miljardia tiskiin siihen rakentamiseen ja kestää, käyttäen tuota sun 20€ / MWh operointikulua, pelkästään se joku 30 vuotta että saat edes tuon alkuinvestoinnin maksettua niin siinä pitää operoida aika pitkän ajan tähtäimellä ja luottaa siihen että se sähkön hinta pysyy korkealla.
Tuolla viime vuoden sähkönhinnalla ja 20€ / MWh operointikuluilla tarvitaankin sitten jo 65 vuotta että saadaan nuo rakennuskulut takaisin.
Toki, mutta tähän ratkaisuna on se reaktoreiden massatuotanto, jonka yleistymistä eri poliittiset kannat ovat haitanneet vuosien varrella. Parasta olisi se pienreaktoreiden sarjatuotanto, jos laitos saadaan kelpoistettua sellaisiin standardeihin ettei eri valtioiden viranomaisten tarvitse enempää huomautella puutteista. EPR:n piti olla se ydinvoiman uusi tuleminen, mutta lähdettiin liian puuttellisin suunnitelmin rakentamaan laitosta. Toki nyt on valoa tunnelin päässä, sillä EPR-reaktoreitakin nousee jo lähes massatuotantona.

Olkiluoto 1&2 olivat aikanaan hyvä esimerkki massatuotannosta, kun ASEA-atom rakensi vain muutamassa vuodessa kymmenen lähes identtistä laitosta.
 
Jos halutaan laskea voimalan taloudellista kannatavuutta niin kyllä se kokonaisrakennuskulu on se mikä merkkaa. Tuskin nyt normaalissa tilanteessa se voimalan rakentaja niitä voimaloita tappiolla rakentaa.

Lasketaan nyt vaikka ensin TVO:n kuluilla uusiksi ja tuossa viimeisin hintalappu viimeisten sopimusten jälkeen:

TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua sanoo, että laitoksen hinta TVO:lle on pysynyt suurin piirtein arvioidussa eli TVO maksaa laitoksesta kaikkine kuluineen noin 5,7 miljardia euroa.
 
Jos nyt oikein hierotaan pilkkua, niin menetettyjä tuotantokustannuksia ei käytännössä ole, eikä käyttöikäkään ole vielä lähtenyt laskurissa rullaamaan. Toki hlö-kuluja on.
Ehkä operointikustannukset olisivat parempi termi, sillä henkilöstökulut ynnä muut kuuluvat siihen.
 
Lasketaan nyt vaikka ensin TVO:n kuluilla uusiksi ja tuossa viimeisin hintalappu viimeisten sopimusten jälkeen:

TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua sanoo, että laitoksen hinta TVO:lle on pysynyt suurin piirtein arvioidussa eli TVO maksaa laitoksesta kaikkine kuluineen noin 5,7 miljardia euroa.

Niin, TVO maksaa siitä 5,7 miljardia. Arevan kustannukset ovat noin 8,5mrd. Eli Areva tekee tuon laitoksen myynnissä melkein 3mrd tappiota.

Jos haluat laskea sen voimalan taloudellisen kannattavuuden kokonaisuutena niin sitten sun pitää ottaa tuo Arevan tappio myös mukaan laskelmaan. Joo, TVO itse pääsee pinnalle nopeammin mutta ei se tee tuosta kokonaisprojektista vielä taloudellisesti kannattavaa.

Ja Areva tietenkin oppi tilanteesta ja hinnoittelee seuraavat voimalansa sen mukaisesti. Mikä nähtiin Briteissä kun Hinkley Point C:n EPR:t maksaakin yli 10mrd puntaa per kappale. Toki Briteissä eri kustannustaso joten suoraan ei voida verrata.
 
Toki, mutta tähän ratkaisuna on se reaktoreiden massatuotanto, jonka yleistymistä eri poliittiset kannat ovat haitanneet vuosien varrella. Parasta olisi se pienreaktoreiden sarjatuotanto, jos laitos saadaan kelpoistettua sellaisiin standardeihin ettei eri valtioiden viranomaisten tarvitse enempää huomautella puutteista. EPR:n piti olla se ydinvoiman uusi tuleminen, mutta lähdettiin liian puuttellisin suunnitelmin rakentamaan laitosta. Toki nyt on valoa tunnelin päässä, sillä EPR-reaktoreitakin nousee jo lähes massatuotantona.

Olkiluoto 1&2 olivat aikanaan hyvä esimerkki massatuotannosta, kun ASEA-atom rakensi vain muutamassa vuodessa kymmenen lähes identtistä laitosta.

Joo jos noita isoja reaktoreita alettaisiin tekemään kunnolla sarjatuotantona niin sitten olisi chanssejä tiputtaa niiden hintaa. Mutta aika nihkeältä näyttää, ainakin Euroopassa. Ehkä Areva onnistuu tekemään Hinkleyn reippaasti alle budjetin ja se sitten muuttaa tilanteen.
Mutta jos katsotaan tilannetta tällä hetkellä niin noiden nykyisten, isojen voimaloiden taloudellisen kannattavuuden kohdalla on helvetin iso kysymysmerkki.
Pienreaktorit voivat myös muuttaa tilannetta, kuten tuossa jo aiemmin totesinkin.
 
Ja Areva tietenkin oppi tilanteesta ja hinnoittelee seuraavat voimalansa sen mukaisesti. Mikä nähtiin Briteissä kun Hinkley Point C:n EPR:t maksaakin yli 10mrd puntaa per kappale. Toki Briteissä eri kustannustaso joten suoraan ei voida verrata.
According to Dieter Helm, professor of Energy Policy at the University of Oxford, "Hinkley Point C would have been roughly half the cost if the government had been borrowing the money to build it at 2%, rather than EDF's cost of capital, which was 9%.
Hinkley Point C nuclear power station - Wikipedia :think:
 
Niin, TVO maksaa siitä 5,7 miljardia. Arevan kustannukset ovat noin 8,5mrd. Eli Areva tekee tuon laitoksen myynnissä melkein 3mrd tappiota.

Jos haluat laskea sen voimalan taloudellisen kannattavuuden kokonaisuutena niin sitten sun pitää ottaa tuo Arevan tappio myös mukaan laskelmaan. Joo, TVO itse pääsee pinnalle nopeammin mutta ei se tee tuosta kokonaisprojektista vielä taloudellisesti kannattavaa.

Ja Areva tietenkin oppi tilanteesta ja hinnoittelee seuraavat voimalansa sen mukaisesti. Mikä nähtiin Briteissä kun Hinkley Point C:n EPR:t maksaakin yli 10mrd puntaa per kappale. Toki Briteissä eri kustannustaso joten suoraan ei voida verrata.
10mrd on aika tavanomainen hinta tuon kokoiselta laitokselta, kun vertaa muiden valmistajien hintoihin. Se TVO:n alkuperäinen hinta sisälsi ns. prototyyppialennuksen. Ja mikäli massatuotanto olisi saanut heti alusta lähtien tuulta alleen, olisi näitä laitoksia rakentanut reilusti alle 10mrd muuallekkin. Kiinan laitosten hintalapusta en tarkemmin tiedä, mutta ei edes järkevä verrata sillä laitokset ovat pitkälti kiinalaisten omaa käsialaa, jossa Areva on toimittanut primääripiirin järjestelmät ja automaation.
 
Eiköstä tässä ollut puhe siitä kaupallisesta kannattavuudesta, ei siitä että kuinka halvalla voidaan rakentaa valtion tuilla?
2 % on nyky-ympäristössä tukea? :D Ja 9 % normaali rahoituskulu? Mielestäni tuo brittien diili ei kerro mistään muusta kuin akuutista tarpeesta hyväksyä noinkin paska sopimus sähkön turvaamiseksi. Kannattaa myös muistaa, että pienillä vihreillä kätösillä on ollut näppinsä pelissä myös rahoituspuolessa, kuka voi rahoittaa ja mitä jne.

e: Briteissä täytyy myös muistaa niiden lisensiointitapa, yhdellä kertaa saa monistuspaperit useampaan laitokseen. Se näkyy C:n hinnassa. Suomessa mennään perse edellä puuhun laitos kerrallaan.
 
2 % on nyky-ympäristössä tukea? :D Ja 9 % normaali rahoituskulu? Mielestäni tuo brittien diili ei kerro mistään muusta kuin akuutista tarpeesta hyväksyä noinkin paska sopimus sähkön turvaamiseksi. Kannattaa myös muistaa, että pienillä vihreillä kätösillä on ollut näppinsä pelissä myös rahoituspuolessa, kuka voi rahoittaa ja mitä jne.

Siis tuossahan on kyse siitä että yrityksen saama markkinaehtoinen laina korvattaisiin valtion tukemalla lainalla. Valtion tukea tuo on.

Kuten alkuperäisessä lähteessä sanotaankin:
"Governments can borrow much more cheaply that private companies and that lower cost of borrowing can drastically reduce the ultimate cost. Hinkley Point C would have been roughly half the cost if the government had been borrowing the money to build it at 2%, rather than EDF's cost of capital, which was 9%."
 
Siis tuossahan on kyse siitä että yrityksen saama markkinaehtoinen laina korvattaisiin valtion tukemalla lainalla. Valtion tukea tuo on.
Konkurssikypsän Nokian kuponkien korot olivat 2012 4-5 % välillä ja vakavaraiset kahden maan valtionyhtiön saamat korot tuon 9 %. Kuulostaako järkevältä vai olisko jossain jotain välistävetoa? TVO näyttää saaneen ainakin 2018 2% kupongilla rahaa markkinoilta. Ymmärrän kyllä kantasi, että valtion tukea ei pidä laskea mukaan, mutta ihan yhtälailla typerää se kustannusta on arvioida pelkästään brittien tekemän umpipaskan diilin perusteella.
 
Konkurssikypsän Nokian kuponkien korot olivat 2012 4-5 % välillä ja vakavaraiset kahden maan valtionyhtiön saamat korot tuon 9 %. Kuulostaako järkevältä vai olisko jossain jotain välistävetoa? TVO näyttää saaneen ainakin 2018 2% kupongilla rahaa markkinoilta. Ymmärrän kyllä kantasi, että valtion tukea ei pidä laskea mukaan, mutta ihan yhtälailla typerää se kustannusta on arvioida pelkästään brittien tekemän umpipaskan diilin perusteella.

No eiköhän siinä ole ollut mukana jotain mekanismia millä rajoitetaan sitä emoyhtiön riskiä. Mikä on normaalia tuollaisissa projekteissa kun puhutaan useiden miljardien investoinnista joka vaatii sen parin kymmenen vuoden takaisinmaksuajan ja muuten rakennusprojektina aika riskialtis.
Että joo, varmaan sen halvemmalla olisi saanut jollain toisella rahoitusjärjestelyllä mutta tuo hinta millä UK:n valtio olisi saanut sen rahoitettua on täysin väärä luku jos puhutaan markkinaehtoisuudesta.
Tosin Hinkley Pointhan ei muutenkaan ole markkinaehtoinen vaan siellä on aika kovat syöttötariffit taustalla.
 
No eiköhän siinä ole ollut mukana jotain mekanismia millä rajoitetaan sitä emoyhtiön riskiä. Mikä on normaalia tuollaisissa projekteissa kun puhutaan useiden miljardien investoinnista joka vaatii sen parin kymmenen vuoden takaisinmaksuajan ja muuten rakennusprojektina aika riskialtis.
Että joo, varmaan sen halvemmalla olisi saanut jollain toisella rahoitusjärjestelyllä mutta tuo hinta millä UK:n valtio olisi saanut sen rahoitettua on täysin väärä luku jos puhutaan markkinaehtoisuudesta.
Tosin Hinkley Pointhan ei muutenkaan ole markkinaehtoinen vaan siellä on aika kovat syöttötariffit taustalla.
Paskat tuollainen projekti mitenkään erityisen riskialtis ole, varsinkin jo kertaalleen suunniteltua voimalaa toteutettaessa. Pienet vihreät kätöset ovat vaan saaneet vuosien varrella näperrettyä tarpeeksi moneen sopimukseen kiellon rahoittaa tiettyjä aloja tai määriteltyä riskejä vihreiden lasien läpi, niin vähemmän yllättäen rahoituskulut lähtee nousemaan. Britit oli pakkoraossa ja syöttivät ranskalaisillle lapaan. Huono projekti lähteä sen pohjalta arpomaan mikä yleinen kustannustaso on markkinaehtoisessa toiminnassa.
 
Paskat tuollainen projekti mitenkään erityisen riskialtis ole, varsinkin jo kertaalleen suunniteltua voimalaa toteutettaessa. Pienet vihreät kätöset ovat vaan saaneet vuosien varrella näperrettyä tarpeeksi moneen sopimukseen kiellon rahoittaa tiettyjä aloja tai määriteltyä riskejä vihreiden lasien läpi, niin vähemmän yllättäen rahoituskulut lähtee nousemaan. Britit oli pakkoraossa ja syöttivät ranskalaisillle lapaan. Huono projekti lähteä sen pohjalta arpomaan mikä yleinen kustannustaso on markkinaehtoisessa toiminnassa.

Ai ei ole riskialtis?
Olkiluoto 3 on yli 10 vuotta jäljessä ja maksanut noin 2,6 kertaa enemmän kuin alunperin budjetoitu.
Flamanville 3 on myös yli 10 vuotta jäljessä ja maksanut noin 3,5 kertaa enemmän kuin alunperin budjetoitu.

Että sanoisin että on tuossa nyt jonkinsorttista taloudellista riskiä mukana.
 
Ai ei ole riskialtis?
Olkiluoto 3 on yli 10 vuotta jäljessä ja maksanut noin 2,6 kertaa enemmän kuin alunperin budjetoitu.
Flamanville 3 on myös yli 10 vuotta jäljessä ja maksanut noin 3,5 kertaa enemmän kuin alunperin budjetoitu.

Että sanoisin että on tuossa nyt jonkinsorttista taloudellista riskiä mukana.
Onko rahoittaja jäänyt ilman rahojaan? Ja kuten sanoin, kertaalleen jo suunniteltuna asia on hyvinkin eri. Toimittajakin on käytännössä eri ja omaa aitoa kokemusta kokonaisten voimaloiden rakentamisesta. Ja budjetoimisesta kunnolla voitolliseksi.
 
Onko rahoittaja jäänyt ilman rahojaan? Ja kuten sanoin, kertaalleen jo suunniteltuna asia on hyvinkin eri. Toimittajakin on käytännössä eri ja omaa aitoa kokemusta kokonaisten voimaloiden rakentamisesta. Ja budjetoimisesta kunnolla voitolliseksi.

Siis mitenkä muka eri toimittaja? Tietääkseni sama Areva NP/Framatome sen Hinkleyn rakentaa kuin Olki3:n ja Flamanvillen.
Ja jos se toimittaja olisi eri niin sehän vasta nostaisi ne riskit kattoon jos ne alkaisi ekaa kertaa väsäämään EPR:ää Eurooppaan.
Mutta toistaiseksi Areva NP/Framatomen track-record EPR:istä Euroopassa on että 100% voimaloista ovat yli 10 vuotta myöhässä ja 2,5-3,5 kertaa yli alkuperäisen budjetin.
Ja vaikka rahoittaja ei olisikaan jäänyt ilman rahojaan niin silti tuollainen potentiaalinen 10 vuoden viivästys vaikuttaa pikkasen sen lainanottajan takaisinmaksukykyyn. Joka luonnollisesti hinnoitellaan mukaan sinne lainakuluihin.

Ja näyttäisi että EDF:llä on jo ennaltaan ongelmia velkojensa kanssa:
EDF's net debt at the end of 2018 was €33 billion, but with future obligations such as pension liabilities and costs for managing nuclear waste allowed for, adjusted net debt was €70 billion. In order to improve EDF's finances, as of 2019 EDF has sold €10 billion of assets, with plans to sell a further €2 to €3 billion of assets by 2021, and shareholders have been allocated new shares rather than a cash dividend. Bonds have been issued in Asian currencies to expand sources of funding.
 
Siis mitenkä muka eri toimittaja?…
EDF on mukana, se tuo mukanaan sen osaamisen joka olisi jo edellisissä epr:ssä pitänyt olla mukana. Muu osuus varmaan selittää korkeaa rahoituskustannusta. Mutta samalla entisestään tekee Hinkleyn huonoksi esimerkiksi.
 
Käyttökelpoista polttoainetta, suljettu uraanikierto. Mollarille tiedoksi, että hyötöreaktoreita on taas tulossa. Ongelmat jätteen hyötykäytössä liittyvät enemmän ydinasekelpoiseen tavaraan kuin kaupalliseen puoleen.”Joku”
järjestö/aatesuuntaus tässäkin haitannut järkevää toimintaa.

Korjasin.
 
EDF on mukana, se tuo mukanaan sen osaamisen joka olisi jo edellisissä epr:ssä pitänyt olla mukana. Muu osuus varmaan selittää korkeaa rahoituskustannusta. Mutta samalla entisestään tekee Hinkleyn huonoksi esimerkiksi.

EDF on mukana myös Flamanvillessä, se on EDF:n laitos. Toki eroa on se että Hinkleyssä myös toimittaja on EDF kerta tuo Areva NP siirrettiin Arevalta EDF:lle. Mutta oletan että tilaajanakin EDF olisi pystynyt tuomaan osaamistansa korjaamaan ongelmia.

Mutta joo, ei se Hinkley ole täydellinen esimerkki mutta EPR:istä on nyt Euroopassa neljä esimerkkiä, yhden hintalappu 8,5mrd ja kolmen se about 10mrd.
 
Mutta joo, ei se Hinkley ole täydellinen esimerkki mutta EPR:istä on nyt Euroopassa neljä esimerkkiä, yhden hintalappu 8,5mrd ja kolmen se about 10mrd.

Pikkuisen kun ajattelee, huomaa, että näitä yhdistää se, että niitä kaikkia suunniteltiin ja rakennettiin samaan aikaan. Jos seuraavan laitoksen kanssa suunnittelua ei tarvitse tehdä (ainakaan niin suureessa kaavassa) uudelleen, on rakennusprojektien, suunnittelun ja tarvittavien tutkimusprojektien oppirahat maksettu ja seuraavien laitoksien hintalappu enemmänkin rakennuskustannuksien luokkaa (jos laitostoimittaja yrittää saada voittoa laitoksesta, niin voitot päälle; perinteisesti laitoksia on myyty jopa tappiolla, kerta polttoainetoimituksilla saadaan luotua vendor lock in -tilanne, joilla saadaan tehtyä voitot).
 
Pikkuisen kun ajattelee, huomaa, että näitä yhdistää se, että niitä kaikkia suunniteltiin ja rakennettiin samaan aikaan. Jos seuraavan laitoksen kanssa suunnittelua ei tarvitse tehdä (ainakaan niin suureessa kaavassa) uudelleen, on rakennusprojektien, suunnittelun ja tarvittavien tutkimusprojektien oppirahat maksettu ja seuraavien laitoksien hintalappu enemmänkin rakennuskustannuksien luokkaa (jos laitostoimittaja yrittää saada voittoa laitoksesta, niin voitot päälle; perinteisesti laitoksia on myyty jopa tappiolla, kerta polttoainetoimituksilla saadaan luotua vendor lock in -tilanne, joilla saadaan tehtyä voitot).

Siinä vaiheessa kun Hinkleyä alettiin rakentaan oltiin Olki 3:sta rakennettu jo 13 vuotta ja Flamanvilleä 11 vuotta.
Eli aloitusvuodet on 2005, 2007 ja 2018.
 
EDF on mukana myös Flamanvillessä, se on EDF:n laitos. Toki eroa on se että Hinkleyssä myös toimittaja on EDF kerta tuo Areva NP siirrettiin Arevalta EDF:lle. Mutta oletan että tilaajanakin EDF olisi pystynyt tuomaan osaamistansa korjaamaan ongelmia.
Oletat väärin, ei tilaajalla projektin hoitoon ole samanlaista valtaa kuin toimittajalla. Ei tämä koskaan ydinteknisestä osaamisesta ole ollut kiinni.
 
TVO näyttää saaneen ainakin 2018 2% kupongilla rahaa markkinoilta. Ymmärrän kyllä kantasi, että valtion tukea ei pidä laskea mukaan, mutta ihan yhtälailla typerää se kustannusta on arvioida pelkästään brittien tekemän umpipaskan diilin perusteella.
Tässäpä tuoretta tietoa:
"Teollisuuden Voima Oyj (TVO) laskee liikkeeseen 600 miljoonan euron suuruisen seitsemän vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan, jonka kuponkikorko on 1,375 prosenttia."
Mahtaako mennä kaupaksi?
 
Uusien ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat olleet todella korkeita ja se ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, vaan on monen asian summa.

Vaikka itse olenkin vankkumaton ydinvoiman kannattaja, ei se tarkoita, että luulisin voimaloiden hinnan mystisesti laskevan jollain yksittäisellä tempulla.

Yleisesti rakentamisen tuottavuus länsimaissa on kasvanut surkeasti viimeiset vuosikymmenet, jos on ylipäätään kasvanut. Kustannukset ovat nousseet kaikessa rakentamisessa. Sen lisäksi ydinvoima-alan regulaatio ja turvallisuusvaatimukset ovat tiukentuneet, jotka aiheuttavat entistä kovempia vaatimuksia itse rakentamisen prosesseille, dokumentaatiolle jne. Nuo vaikutukset kertautuvat keskenään, eikä siihen ole mitään helppoa ratkaisua.

Voisin toki ehdottaa, että kevennetään turvallisuusmääräyksiä ja regulaatiota, koska uskon että ydinvoimayhtiöt itsekin ajattelevat omaa parastaan (kukaan ei halua TEPCO:ksi jos voi sen välttää), mutta tämä ei liene poliittisesti realistinen vaihtoehto nykytilanteessa.
 
Voisin toki ehdottaa, että kevennetään turvallisuusmääräyksiä ja regulaatiota, koska uskon että ydinvoimayhtiöt itsekin ajattelevat omaa parastaan (kukaan ei halua TEPCO:ksi jos voi sen välttää), mutta tämä ei liene poliittisesti realistinen vaihtoehto nykytilanteessa.

Ydinvoimayhtiö itsessään on se riskienhallinnan muoto, jos paska osuu tuulettimeen niin se yhtiö vedetään lihoiksi. Sitä varten noita jätteenkäsittely- sun muita turvallisuusrahastoja kerätään. Vaikka länkkäristandardeilla rakennetussa voimalassa riski heittää kattilan kansi lähimetsikköön onkin varmaan samaa luokkaa suoran asteroidiosuman kanssa, niin mikä tahansa säteilyonnettomuus minkä seurauksena voimalaitosalueesta tulee total loss varmaan kippaa koko firman. Yritykset ovat ihan paskoja riskienhallinnassa, johtuen varmaan siitä että yrittäminen aina on jo lähtökohtaisesti riskialtista, ja kannusteita ulottaa riskienhallintaa yli ja ohi yrityksen markkina-arvon ei oikeastaan ole.

Ydinvoima on tällä hetkellä länsimaissa täysin kuollutta. Valmistaja / asiakasyhdistelmiä joilla laitoksia saisi taloudellisesti järkevästi pystyyn ei vain enää ole. Olkiluodon toivotaan-toivotaan -laitos saattaa osoittautua vielä ihan siedettäväksi taloudelliseksi kuvioksi TVO: lle (Ranskan valtion avokätisellä joskin vastentahtoisella tuella), mutta venäläisten viritys Hanhikivellä tulee olemaan vain loputon rahareikä jossa tuskin atomi halkeaa koskaan. Tavallaan harmi, koska jos isot Euroopan valtiot tai USA olisivat jatkaneet isoa panostamista ydinvoimaan, olisi laitoksia varmaan pystynyt pykäämään suht taloudellisesti ja ympäristön kannalta se olisi ollut vain hyvä juttu. Mutta se mitä mieltä Suomessa ollaan ydinvoimasta on ihan merkityksetöntä kun koko ala on länkkärimaailmassa loppumassa, täällä niitä ei yksin voida rakentaa. 3. maailman toimijoiden tuominen tappelemaan täkäläisten turvallisuusviranomaisten kanssa taas on vain ajan ja rahan tuhlausta.

Pienydinvoimaloita ei ole olemassa muuta kuin powerpointeilla. Vähän niinkuin kaupallisesti järkeviä ilmalaivoja, tai rahtisukellusveneitä tai lentäviä autoja.
 
Ydinvoimayhtiö itsessään on se riskienhallinnan muoto, jos paska osuu tuulettimeen niin se yhtiö vedetään lihoiksi. Sitä varten noita jätteenkäsittely- sun muita turvallisuusrahastoja kerätään.
Tottakai - tarpeeksi monta miljardia omaa pääomaa sisällä firmassa tekee meltdownista tarpeeksi kivuliaan kenelle tahansa niin, ettei kukaan halua ottaa riskiä siitä menetyksestä.

En itsekään kannata sitä, että annetaan ydinvoimafirman toimia 99% gearingilla ja ongelmien realisoituessa omistajat vain katoavat paikalta konkurssihakemuksen jälkeen...
 
Ongelma on se komponenttien luvittamisen vaikeus, jonka myötä komponenttien hintalapuissa on myös useampi nolla perässä. Yksittäiset keskipakopumput tai vaikka lämpötila- tai paineanturit maksavat jopa satoja tuhansia euroja, vaikka tekniikka ei eroa mitenkään siitä tavalliseen teollisuuskäyttöön tarkoitetusta komponentista. Jos tämä kansallinen KELPO-projekti aikanaan saadaan valmiiksi, tulee komponenttien luvittamisprosessista huomattavasti kevyempi ja 90% laitoksen komponenteista tulee maksamaan vain murto-osan nykyiseen verrattuna, kun voidaan tilata rikkinäisen pumpun tilalle se tavallinen Sulzerin tai Danfossin pumppu. Ja saadaan vielä muutama ylimääräinen edullisesti sinne varastoon varaosaksi, mikäli tulee yllättävä vaihtotarve. Turvallisuusmääräykset ja -kriteerit laitos pystyy täyttämään myös näilläkin ihan siinä missä niillä kalliimmilla samanlaisilla komponenteilla.
 
Ei ne kalliimmat välttämämättä samanlaisia ole. Voivat olla (ja yleensä ovat) teknisesti täysin vanhentuneita "autotalliverstaan" tuotteita, mutta koska vaaditut paperit löytyy vain ko. palikasta, niin niitä on pakko käyttää. Jokainen tietysti voi pohtia onko tuossa mitään järkeä. Lisäbonuksena yksittäiskappaleista ei yleensä saada kunnollista luotettavaa hajoamisdataa todennäköisyysanalyyseihin.

e: Sinällään sääli, jos rakentaminen Suomessa taas loppuu, kun vihdoin ollaan saatu/saamassa ohjeistoa siihen kuntoon, että homma voisi jopa onnistua ekalla yrityksellä.
 
Ei ne kalliimmat välttämämättä samanlaisia ole. Voivat olla (ja yleensä ovat) teknisesti täysin vanhentuneita "autotalliverstaan" tuotteita, mutta koska vaaditut paperit löytyy vain ko. palikasta, niin niitä on pakko käyttää. Jokainen tietysti voi pohtia onko tuossa mitään järkeä. Lisäbonuksena yksittäiskappaleista ei yleensä saada kunnollista luotettavaa hajoamisdataa todennäköisyysanalyyseihin.

e: Sinällään sääli, jos rakentaminen Suomessa taas loppuu, kun vihdoin ollaan saatu/saamassa ohjeistoa siihen kuntoon, että homma voisi jopa onnistua ekalla yrityksellä.
Tämä on totta, että parempaa dataakin saataisiin noista yleisesti teollisuudessa käytettävistä komponenteista. Ydinvoima-alan komponenttivalmistajia on vain kourallinen, ja näidenkin tuotteet ovat "pitkän kehityksen" tulos eli aikaisemmissa ydinvoimaloissa hyväksi todettuja komponentteja vanhentuneella tekniikalla.
 
Tottakai - tarpeeksi monta miljardia omaa pääomaa sisällä firmassa tekee meltdownista tarpeeksi kivuliaan kenelle tahansa niin, ettei kukaan halua ottaa riskiä siitä menetyksestä.
Onko tuolla nyt mitään merkitystä? Jonkun rahat siellä on joka tapauksessa sisässä. Ja ydinvoimalan kohdalla tuskin on kyse päätökset tekevien henkilöiden henk. koht. varoista.
 
Nasa varmaan sen 10 vuotta sitten paatti ettta lopetta yksittaistuottejun osien ostamisen ja ostaa sarjatuotantoa koska sarjatuotanto osista pystyy edes jotenkin paattelemaan viikaantumisvalin.
 
Serpentza ja China uncensored käsittelee tuota kiinalaista ydinvoimalaa tuoreilla videoillaan. Kyseinen voimala on ainut laatuaan maailmassa, ja samaa sarjaa, kuin se suomessakin ikuisuus rakennettu OL3. Näinköhän noiden ongelmien myötä saadaan OL3:n käyttöönottoa jälleen lykättyä parilla vuodella, kun aletaan arpomaan, ettei samat ongelmat täällä toistuisi.




 
Serpentza ja China uncensored käsittelee tuota kiinalaista ydinvoimalaa tuoreilla videoillaan. Kyseinen voimala on ainut laatuaan maailmassa, ja samaa sarjaa, kuin se suomessakin ikuisuus rakennettu OL3. Näinköhän noiden ongelmien myötä saadaan OL3:n käyttöönottoa jälleen lykättyä parilla vuodella, kun aletaan arpomaan, ettei samat ongelmat täällä toistuisi.






Thumbnail kuvana sienipilvi joten joko sisältö on täyttä paskaa tai muuten vaan clickbaittia.
 
youtube on täynnä clickbaitteja.

Edit. Päätin itse katsoa videon ja tuosta voimalaitoksesta puhuttiin että siellä on vuoto ja näitä sallittuja vuotorajoja on nostettu, jotta laitosta ei tarvitse ajaa alas. Lisäksi sanottiin että ranskalaine yhtiö oli ottanut yhdysvaltoihin yhteyttä, ennen kuin kiinalainen kumppani oli edes tunnustanut ongelman olemassa oloa ja tämä voi viitata että sielä voi olla vielä joku ongelma.

Loppu video käsitteleekin ihan muita aiheita.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Se ei vaan mene kaikille "älyköille" jakeluun että ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto heidän pyrkimyksilleen kohti vähemmän ahnasta molokin kitaa.
Tajuamista odotellessa maamme voidaan pistää polvilleen vauhkoontuneiden niin sanellessa ja vaatiessa.
 
Serpentza ja China uncensored käsittelee tuota kiinalaista ydinvoimalaa tuoreilla videoillaan. Kyseinen voimala on ainut laatuaan maailmassa, ja samaa sarjaa, kuin se suomessakin ikuisuus rakennettu OL3. Näinköhän noiden ongelmien myötä saadaan OL3:n käyttöönottoa jälleen lykättyä parilla vuodella, kun aletaan arpomaan, ettei samat ongelmat täällä toistuisi.





Eniten näissä häiritsee se, että kaveri puhuu kuin se itse ydinvoimala vuotaisi. Kyse on edelleen varsin tavanomaisesta polttoainevuodosta, joita tapahtuu valitettavan usein ympäri maailmaa. Olkiluodon laitoksilla vuotavia polttoainesauvoja tulee keskimäärin vastaan yksi per vuosi. Ei joka vuosi, mutta taajuus on suurinpiirtein tuo. Loviisan laitoksillakin on viimeisen 10 vuoden aikana muutama vuotava nippu poistettu reaktorista. Jäähdyte kiertää painevesilaitoksessa lähes yksinomaan tiiviissä primääripiirissä, tiiviissä suojarakennuksessa (jonne Kiinan laitoksella ei taida tehoajon aikana edes olla henkilökulkua). Primääripiirin tilavuudensäätöjärjestelmä kierrättää osan vedestä apurakennukseen puhdistukseen, josta toki on mahdollisuus erilaisten prosessien ja viivästyksien kautta vapautua pieniä määriä ulkoilmaan, mutta polttoainevuodon pitää olla todella iso ennen kuin tätä kautta rikottaisiin edes suomalaisia päästörajoja ilmakehään.
 
Se ei vaan mene kaikille "älyköille" jakeluun että ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto heidän pyrkimyksilleen kohti vähemmän ahnasta molokin kitaa.
Tajuamista odotellessa maamme voidaan pistää polvilleen vauhkoontuneiden niin sanellessa ja vaatiessa.

Vaikka olen erittäin ydinvoima myönteinen (ainakin Suomessa) niin ei siinä ydinvoimamyönteisyydessäkään kannata lähteä harrastamaan mitään putkinäköä. Ydinvoima on erittäin hyvä tapa tuottaa energiaa jos hommat on kondiksessa niin maantieteellisesti kuin yhteiskunnallisesti.
Suomessa homma on kunnossa maantieteellisesti. Meillä on erittäin vakaa maaperä, suurten luonnonkatastrofien uhka on erittäin pieni ja meillä on sijainnin takia suuri tarve lämmitysenergialle.
Yhteiskunnallisestikin homma on pulkassa, meillä on vakaa yhteiskunta, hyvä turvallisuuskulttuuri ja oikeasti toimiva keskushallinto valvomaan ydinvoimaa.

Mutta sitten kun aletaan katsomaan että mitkä muut maat täyttää nuo kriteerit niin alkaa maita tippuun nopeasti pois. Ruotsi, kelpaa. Venäjä, ei helvetissä. Isoista Euroopan maista Saksa joo, UK ehkä, Ranska varmaan vain siksi että niillä on asiasta kokemusta. Italia ja Espanja alkavat jo oleen rajoilla. Atlantin toiselta puolelta Kanada joo, USA ei. Aasian suunnalta Japani ei, Kiina ei, Intia ei, Australia varmaan joo. Afrikasta ei oikeastaan mikään maa, eikä niin Etelä-Amerikastakaan.

Joten ydinvoimalla on järkevää ratkaista osa energiantarpeesta mutta se ei todellakaan ole mikään panacea. Ja tällä hetkellä tuntuu olevan enemmänkin niin että ne maat joiden kannattaisi rakentaa ydinvoimaa eivät rakenna (paitsi Suomi ja ehkä UK) ja ne maat joiden kohdalla turvallisuusasiat ovat kyseenalaiset rakentavat (Kiina, Intia, Venäjä, jne.).

Ja Suomenkin kohdalla ollaan siinä pisteessä että jos/kun Olki 3 ja Fennovoima saadaan linjoille niin ei täälläkään ole enää juurikaan tarvetta uusille isoille sähköntuotannonyksiköille. Ehkä yksi lisää jos Fortumin voimalat poistuu käytöstä, paikkaamaan sitä ja kattamaan henkilöautoilun sähköistymistä. SMR:t yhteistuotantoon ovat sitten toki eri asia.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Ja Suomenkin kohdalla ollaan siinä pisteessä että jos/kun Olki 3 ja Fennovoima saadaan linjoille niin ei täälläkään ole enää juurikaan tarvetta uusille isoille sähköntuotannonyksiköille.

Kannattaa muistaa, että vanhat laitokset(olkiluoto & loviisa) ovat jo ehtoo puolella ja tulevat laitokset kattavat karkeasti "piakkoin" poistuvat tuotannot. Fennoa ei ole vielä edes aloitettu ja oletetaan, että se menee aikataulussa, ehkä hieman alle, niin minimissään se on tuotannossa 7-8v siitä kun saavat vihreää valoa. Eli jos halutaan kasvattaa atomituotantoa, niin nyt alkaisi olemaan seuraavalle tai parille korkea aika alkaa hakemaan lupia, mutta...
 
Kannattaa muistaa, että vanhat laitokset(olkiluoto & loviisa) ovat jo ehtoo puolella ja tulevat laitokset kattavat karkeasti "piakkoin" poistuvat tuotannot. Fennoa ei ole vielä edes aloitettu ja oletetaan, että se menee aikataulussa, ehkä hieman alle, niin minimissään se on tuotannossa 7-8v siitä kun saavat vihreää valoa. Eli jos halutaan kasvattaa atomituotantoa, niin nyt alkaisi olemaan seuraavalle tai parille korkea aika alkaa hakemaan lupia, mutta...

No Olkiluoto 1 & 2:n luvat juuri uusittiin vuoteen 2038 asti ja voi olla että ne uusitaan vielä senkin jälkeen. Loviisan luvat on voimassa tän vuosikymmenen loppuun mutta ymmärtääkseni niitäkin voidaan vielä mahdollisesti jatkaa sen jälkeen. Ja Loviisan yksiköt ovat ne pienimmät.

Ja toki olisi ihan hyvä laittaa se yksi voimalaprojekti vielä tulille (harmi että silloin 2010 se toinen lupa myönnettiin TVO:lle eikä Fortumille) mutta en tiedä olisiko tuohon oikeasti kiinnostusta ilman että siihen laitettaisiin reippaasti tukia. Fennovoimankin kohdalla oli aika tuskaa saada se riittävä määrä osakkaita ja siinäkin taitaa voimala olla aika vahvasti sponssattu laitoksen toimittajan toimesta.
 
No Olkiluoto 1 & 2:n luvat juuri uusittiin vuoteen 2038 asti ja voi olla että ne uusitaan vielä senkin jälkeen. Loviisan luvat on voimassa tän vuosikymmenen loppuun mutta ymmärtääkseni niitäkin voidaan vielä mahdollisesti jatkaa sen jälkeen. Ja Loviisan yksiköt ovat ne pienimmät.

Ja toki olisi ihan hyvä laittaa se yksi voimalaprojekti vielä tulille (harmi että silloin 2010 se toinen lupa myönnettiin TVO:lle eikä Fortumille) mutta en tiedä olisiko tuohon oikeasti kiinnostusta ilman että siihen laitettaisiin reippaasti tukia. Fennovoimankin kohdalla oli aika tuskaa saada se riittävä määrä osakkaita ja siinäkin taitaa voimala olla aika vahvasti sponssattu laitoksen toimittajan toimesta.

Kyllä noille olisi tilaaja tai pari jos vaan poliittinen ilmapiiri ja myönteisyys olisi hieman toinen. Aika monta kuntaa ja kunnallista energiayhtiötä vetäytyi ja jäi pois ainoastaan yleisen mielipiteen takia Fennon projektista. Harmillisesti meillä on vaan sen verran kapea tilaajakunta noille laitoksille, että jos ei vanhat tekijät niitä tilaa, niin sitten se on käytännössä aina uusi ja niille on juuri nyt hankala löytää riittävää kotimaista osakaskantaa. Ja uuden toimijan osin kokonaisvaatimukset(käyttö ja kokemus) ovat varmasti ehkä se kaikkein suurin haaste.

Tokihan noi vanhat laitokset voi rullata vielä vaikka kuinka kauan, sehän on vaan suunniteltu käyttöikä, mitä aina ilmoitetaan, toki se käytännön käyttöikä voi loppua noilla ikääntyneillä laitoksilla jo pahimmillaan vaikka ensi vuonna, mutta siihen ei taas kukaan voi järkevästi varautua, ellei tulevaisuudessa lähdetä tekemään ihan rajusti ylimitoitettua tuotantoa ulkomyyntiä ajatellen, mutta se on toinen juttu.

Ehkä Fortumilla saattaisi löytyä potentiaalia tällä hetkellä, mutta TVO:lla ei, sillähän he luopuivat nelosprojektista jo kauan sitten, mikä oli mielestäni todella hullua. Olisivat vieneet lupaprosessin maaliin ja aloittaneet kuokkimaan uutta vaikka yhdellä kaivinkoneella pikku hiljaa, kaikki muu oli jo käytännössä valmiina organisaatioita myöten, ei edes Eurajoella olisi ollut varaa sanoa rakennusluvan jatkoille ei.
 
Kyllä noille olisi tilaaja tai pari jos vaan poliittinen ilmapiiri ja myönteisyys olisi hieman toinen. Aika monta kuntaa ja kunnallista energiayhtiötä vetäytyi ja jäi pois ainoastaan yleisen mielipiteen takia Fennon projektista. Harmillisesti meillä on vaan sen verran kapea tilaajakunta noille laitoksille, että jos ei vanhat tekijät niitä tilaa, niin sitten se on käytännössä aina uusi ja niille on juuri nyt hankala löytää riittävää kotimaista osakaskantaa. Ja uuden toimijan osin kokonaisvaatimukset(käyttö ja kokemus) ovat varmasti ehkä se kaikkein suurin haaste.

Tokihan noi vanhat laitokset voi rullata vielä vaikka kuinka kauan, sehän on vaan suunniteltu käyttöikä, mitä aina ilmoitetaan, toki se käytännön käyttöikä voi loppua noilla ikääntyneillä laitoksilla jo pahimmillaan vaikka ensi vuonna, mutta siihen ei taas kukaan voi järkevästi varautua, ellei tulevaisuudessa lähdetä tekemään ihan rajusti ylimitoitettua tuotantoa ulkomyyntiä ajatellen, mutta se on toinen juttu.

Ehkä Fortumilla saattaisi löytyä potentiaalia tällä hetkellä, mutta TVO:lla ei, sillähän he luopuivat nelosprojektista jo kauan sitten, mikä oli mielestäni todella hullua. Olisivat vieneet lupaprosessin maaliin ja aloittaneet kuokkimaan uutta vaikka yhdellä kaivinkoneella pikku hiljaa, kaikki muu oli jo käytännössä valmiina organisaatioita myöten, ei edes Eurajoella olisi ollut varaa sanoa rakennusluvan jatkoille ei.

Epäilen vahvasti että juuri nyt löytyisi tilaajaa vaikka ei olisikaan noita poliittisia esteitä. Se taloudellinen riski on vaan niin suuri. Jos EDF onnistuu tuossa Hinkleyn projektissa ja pystyvät rakentamaan EPR:n kohtuuhintaan ilman mitään merkittäviä viivästyksiä niin se toki muuttaa nopeasti tilannetta.
 
Epäilen vahvasti että juuri nyt löytyisi tilaajaa vaikka ei olisikaan noita poliittisia esteitä. Se taloudellinen riski on vaan niin suuri. Jos EDF onnistuu tuossa Hinkleyn projektissa ja pystyvät rakentamaan EPR:n kohtuuhintaan ilman mitään merkittäviä viivästyksiä niin se toki muuttaa nopeasti tilannetta.

Niin no, ei tuossa tällä hetkellä ole mitään taloudellista riskiä varsinkin jos laitos toteutetaan jo toimivalla järjestelmällä. Sähköenergian kulutus ei todellakaan ole laskemassa, kiitos viimeaikaisten linjausten.
Onneksi kaikkea uutta on tullut ja tulossa, mutta tuskin ne ihan heti perinteistä ydinlaitosta hetkeen syrjäyttää. Mutta sitten joskus jos ja toivottavasti kun hommat on kunnossa niin saadaan miettiä, että onko se iso laitoskompleksi vai ns. kuntakohtainen konttilaitos, molemmissa on ne hyvät ja huonot...

Hihasta heitettynä ns. oikealla porukalla valmiille tontille valmiiksi suunniteltu ja luvitettu laitos ottaa maks 6v ja maks. 6-7mrd€. Tyhjälle tontille kaiken sen ylimääräisen infran kanssa varmaan 8-9mrd€.

EDF, Framatome, Areva, Ranska, mitä nyt noista oikein sanois?? Muotoillaan vaikka nätisti näin, että pysykööt laitetoimittajana, jos sitäkään, turha haaveilla laitostoimituksista...
 
Niin no, ei tuossa tällä hetkellä ole mitään taloudellista riskiä varsinkin jos laitos toteutetaan jo toimivalla järjestelmällä. Sähköenergian kulutus ei todellakaan ole laskemassa, kiitos viimeaikaisten linjausten.
Onneksi kaikkea uutta on tullut ja tulossa, mutta tuskin ne ihan heti perinteistä ydinlaitosta hetkeen syrjäyttää. Mutta sitten joskus jos ja toivottavasti kun hommat on kunnossa niin saadaan miettiä, että onko se iso laitoskompleksi vai ns. kuntakohtainen konttilaitos, molemmissa on ne hyvät ja huonot...

Hihasta heitettynä ns. oikealla porukalla valmiille tontille valmiiksi suunniteltu ja luvitettu laitos ottaa maks 6v ja maks. 6-7mrd€. Tyhjälle tontille kaiken sen ylimääräisen infran kanssa varmaan 8-9mrd€.

EDF, Framatome, Areva, Ranska, mitä nyt noista oikein sanois?? Muotoillaan vaikka nätisti näin, että pysykööt laitetoimittajana, jos sitäkään, turha haaveilla laitostoimituksista...

Kuten tuolla jo aiemmin totesin, jos joku nyt onnistuisi tekemään edes yhden ydinvoimalan edes jotenkin aikataulussa ja alkuperäisen budjetin sisällä länsimaalaisten turvastandardien alaisuudessa niin voitaisiin uudelleenarvioida tuota taloudellista riskiä. Mutta ne kokemukset mitä meillä on parilta viime vuosikymmeneltä on että voimalat valmistuu vähintään 10 vuotta myöhässä ja tyyliin 2,5-3,5 kertaisella budjetilla alkuperäiseen arvioon verrattuna.
Tai siis jos valmistuu, viimeisen 10 vuoden aikana länsimaissa on otettu käyttöön yksi uusi ydinvoimala, Watts Bar 2 Tenneseessä. Ja sen rakentaminen alkoi alunperin 80-luvulla. Sitten vuosituhannen vaihteessa Ranskassa valmistui pari uutta voimaa.
Jahka Olki 3 saadaan käyttöön niin se on ensimmäinen käyttöön otettu ydinvoimala länsimaissa jonka rakentaminen alkoi 2000-luvulla.

Joten kun sanot että "varsinkin jos laitos toteutetaan jo toimivalla järjestelmällä" niin kysyn että mikä ihme on tuo "jo toimiva järjestelmä"?
 
Mutta sitten kun aletaan katsomaan että mitkä muut maat täyttää nuo kriteerit niin alkaa maita tippuun nopeasti pois. Ruotsi, kelpaa. Venäjä, ei helvetissä. Isoista Euroopan maista Saksa joo, UK ehkä, Ranska varmaan vain siksi että niillä on asiasta kokemusta. Italia ja Espanja alkavat jo oleen rajoilla. Atlantin toiselta puolelta Kanada joo, USA ei. Aasian suunnalta Japani ei, Kiina ei, Intia ei, Australia varmaan joo. Afrikasta ei oikeastaan mikään maa, eikä niin Etelä-Amerikastakaan.
Sulla on varmaan tosi tieteelliseen tutkimukseen ja oikeaan alaan liittyvään kokemukseen perustuvaa tietoa jonka perusteella latelet näitä JSCH’s seal of nuclear approval listoja?
 
Sulla on varmaan tosi tieteelliseen tutkimukseen ja oikeaan alaan liittyvään kokemukseen perustuvaa tietoa jonka perusteella latelet näitä JCSH’s seal of nuclear approval listoja?

Fixed :smoke:

Ei mulla muuta ole kuin nuo perusteet jotka listasin jo. Toki myönnän että nuo ovat pintapuolisia raapaisuja noiden maiden turvallisuuskulttuuriin ja valtiotason regulaation toimintaan.
 
Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto lykkääntyy kuukaudella

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa kuukautta suunniteltua myöhemmin, kertoo Teollisuuden Voima tiedotteessaan.
Teollisuuden Voiman mukaan Olkiluoto 3:lla on ollut käynnissä kuumakoevaihe, josta saatujen testitulosten vuoksi turbiinilla on päätetty toteuttaa vielä joitakin huolto- ja tarkastustoimenpiteitä.
Säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen siirtyy Teollisuuden Voiman mukaan maaliskuulle 2022, kun sen oli tarkoitus alkaa helmikuussa 2022.
 
Itse jopa uskoin latauksen jälkeen että käynnistyisi mutta vissiin turha luulo
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 388
Viestejä
4 511 077
Jäsenet
74 360
Uusin jäsen
mouserapids

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom