Kohtalaisen pieni se on tosiaan, siis ainakin ”dinosauruskrematorioissa”. Mutta ei mitenkään ihan mitätön edes verrattuna lämpöenergiaan. Hyvät hihavakioluvut on 40 % pelkässä sähköntuotannossa ja 30 % yhdistelmätuotannossa.
Yhdistelmätuotantofanipoikien markkinointimateriaalissa käytettään yleensä ihan naurettavan huonoja perinteisen tuotannon hyötysuhteita, kuten 33 %. Realistinen luku kuitenkin on lähemmäs 40 %, tai ehkä jopa hieman sen ylitse. Siis jos molemmat laitokset ovat yhtä moderneja. Näillä luvuilla noin neljännes sähköstä menetetään. Vastineeksi toki saadaan noin nelinkertainen määrä lämpöenergiaa jokaista menetettyä sähköenergiayksikköä kohti. Tämä toki noin pääsääntöisesti voittaa lämpöpumppujen tehokertoimen (kylmään vuodenaikaan selvästi alle 3, eikä tässä saatava noin 4).
Ydinvoimala ei kuitenkaan ole tämänkaltainen laitos, joten heitän hieman tarkemmat luvut alle. Näyttää melko rumalta, ja voinee osaltaan selittää miksi ihan valtavasti ei ole tuota väkisin yritetty toteuttaa.
– –
Jos otetaan valistunut hihavakiolukuarvo painevesilaitokselle: kuuma vesi = 330 °C = 600 K. Ja, seuraksi terminen hyötysuhde puhtaassa sähköntuotannossa 0,4. (Eli Olkiluodon kolmosreaktori.)
hyötysuhde = 1 - kylmä / kuuma
Saadaan kylmälle vedelle lämpötilaksi normaalisti 0,6 × 600 K = 90 °C.
Ravistetaan lisää hihasta: Tämä lienee noin 60 astetta korkeampi kuin se kylmän pään lämmönvaihtimen toinen puoli.
Kaukolämmön kanssa halutaan sen viimeisen lämmönvaihtimen kylmä puoli vähintään 120 asteeseen, eli turbiinin kylmä pää sanotaanko vaikka 180 asteiseksi. (Tämä 180 astetta on myös mainittuna muualla järkevänä yhteistuotannon kylmän ylärajana. Alempia lukujakin toki käytetään kun halutaan nätimpi ja selvempi voitto CHP-laitokselle.)
Sähköntuotannon osuus koko termisestä energiasta on nyt noin 1 - 450/600 = 0,25.
Tähän vielä lisäksi kummankin osalta noin 0,03 (OL3 luvut taas) kokonaislämpöenergiasta hukattavaksi laitoksen omaan operointiin.
Puhdasta sähköä saadaan 37 % lämpöenergiasta. Yhdistelmätuotannossa sähköä saadaan vain 22 % lämpöenergiasta. Auts, luvut rumeni. 40 % nettosähkötehosta hukattiin juuri. Lämpöenergiaa saatiin tälläkin kertaa se 40 % kokonaislämpöenergiasta, joten nyt tehollinen COP on enää ”vain” 0,4/0,15 = 2,7. Tämä rupeaa kuulostamaan jo melkein lämpöpumpuilla saavutettavissa olevalta luvulta (poislukien talven pahimmat pakkaset).
Jekku miksi luvut on näin rumia on toki se, että tuo kuuma pää on verrattain ”kylmä” ydinvoimalassa. Kivihiilellä tai maakaasulla se kuuman pään vesihöyry tulistettaisiin yli sen kriittisen lämpötilan, siis sinne 500 celsiuksen seuduille.
Lukuja toki voi kaunistella, vaikkapa pudottamalla kaukolämpöverkon maksimilämpötilaa. Tällöin toki kaikki käyttäjät tarvitsevat isompia lämmönvaihtimia käyttöpaikoissa samaan lämmitystehoon päästäkseen.