Keskustelua ydinvoimasta

Ydinreaktoreita ilman sähkögeneraattoria on rakennettu vaikka kuinka paljon tutkimuskäyttöön. Kun ilman sitä sähkögeneraattoria se reaktori on selvästi yksinkertaisempi ja halvempi.

Suomen ensimmäinen ydinreaktorikin (valmistui vuonna 1962 otaniemeen, otettiin pois käytöstä muutama vuosi sitten) oli ilman generaattoria, mutta siitä ei myöskään lämpöä johdettu ulos kaukolämpöverkkoon

Ja on ydinvoimaa käytetty ihan suoraan lämmön tuottamiseen lämmityskäyttöön:

http://www.iaea.org/inis/collection/NCLCollectionStore/_Public/28/076/28076305.pdf

Miksi sitten ei ole jo lämpökäytössä ollut jo kauan Suomessa jos niin loistava viritelmä ja yksinkertaisempi ja halvempi vaan me lämmitämme tälläkin hetkellä kalliilla ydinsähköllä?
 
Ei tuo nyt kelpaa syyksi.

Tämän keskustelun perusteella itse olet nimenomaan juuri malliesimerkki siitä, miksi se nimenomaan kelpaa syyksi.

Suomi on täynnä sinunkaltaisiasi ihmisiä, joita ei kiinnosta fakfat, vaan jotka muodostavat mielipiteensä ennen niiden faktojen selvittämistä.

Ja sitten "faktoja" aletaan vääristelemään sen oman mielipiteen mukaiseksi tai siis kertomaan eteenpäin valheita, jotka tukee sitä omaa mielipidettä.


Ja suomi on demokraattinen maa jossa tyhmällä ja tietämättömällä ihmisellä on ihan yhtä paljon ääniä vaaleissa kuin fiksulla ja asioista tietävillä ihmisillä.
 
Tämän keskustelujn perusteella itse olet nimenomaan juuri malliesimerkki siitä, miksi se nimenomaan kelpaa syyksi.

Suomi on täynnä sinunkaltaisiasi ihmisiä, joita ei kiinnosta fakfat, vaan jotka muodostavat mielipiteensä ennen niiden faktojen selvittämistä.

Ja suomi on demokraattinen maa jossa tyhmällä ja tietämättömällä ihmisellä on ihan yhtä paljon ääniä vaaleissa kuin fiksulla ja asioista tietävillä ihmisillä.

jaaa kasetti meni.

Olisit ihan voinut vain sanoa että et siis osaa selittää mitkä poliittiset syyt on että ydinvoimalat on tehty sähkögeneraattoreiksi.
 
jaaa kasetti meni.

Olisit ihan voinu vain sanoa että et siis osaa selittää mitkä poliittiset syyt on että ydinvoimalat on tehty sähkögeneraattoreiksi.

Siis, järkevää olisi käyttää ydinvoimaa SEKÄ sähkön ETTÄ kaukolämmön tuottamiseen, koska MOLEMPIA tarvitaan. Ja rakentaa ydinvoimaa selvästi enemmän.

Mutta koska poliitiset syyt,

1) Ydinvoimaloiden rakentamismäärää minimoidaan, ja toistaiseksi niitä on käytetty vain sähköntuotantoon suomessa.

2) Ja oleellinen poliittinen syy miksi nimenomaan siihen kaukolämpöön ei ole käytetty on että se pitäisi rakentaa lähelle niitä taloja mitä sillä lämmitetään, mutta NIMBY-ilmiö. Sähkö kulkee pidemmän matkan tehokkaasti kuin kaukolämpö, joten sähköä tuottava voimala voidaan rakentaa kauemmaksi isoista kaupungeista, paikkaan missä poliittinen vastustus sen rakentamiselle on pienempi.
 
Viimeksi muokattu:
Hesan tilanteesta joskus todettiin, että tiukka vastustus löytyi nimenomaan nykyisten voimaloiden omistajien toimesta.
Heille tuo muutos olisi erittäin huono asia, joten sitä jarrutetaan kaikin voimin.
 
2) Ja oleellinen poliittinen syy miksi nimenomaan siihen kaukolämpöön ei ole käytetty on että se pitäisi rakentaa lähelle niitä taloja mitä sillä lämmitetään, mutta NIMBY-ilmiö. Sähkö kulkee pidemmän matkan tehokkaasti kuin kaukolämpö, joten sähköä tuottava voimala voidaan rakentaa kauemmaksi isoista kaupungeista, paikkaan missä poliittinen vastustus sen rakentamiselle on pienempi.

Tuo nimenomaan on se turvallisuussyy kuten sanoin.
 
Tuo nimenomaan on se turvallisuussyy kuten sanoin.
Vaadit koko ajan perusteluja kaikkeen ja jätät ne sitten huomiotta kun huomaat perustelun olevan aukoton.

Nyt, perustele itse miksi väittämäsi on "nimenomaan turvallisuussyy".

Tämä asia on käsitelty tässä ketjussa noin 100 kertaa, joten nyt odotamme sinulta edes pientä panostusta ja perusteluja väittelleesi. Voisimme melkein vastat kaikkiin väittämiisi jollain vanhalla lainauksella tästä viestiketjusta. Asiaa kun on jankattu ja jankattu. Koita siis keksiä joku uusi perustelu, jota ei ole jo onnistuttu tyrmäämään.
 
Se henkilökunnan määrä oli suhteutetuna tuotettuun energiaan. Ei ydinvoimalassakaan montaa henkeä itse käyttöön tarvita ja muukin huolto on loppujen lopuksi aika samanlaista kuin perinteisissä voimaloisss. En sano puolesta enkä vastaan, mutta todennäköisesti lopputulos/tuotettu energia voi yllättää. Varsinkin jos huomioi ydinvoimaloiden sijoittelut lähekkäin.
Laskes huvikses mikä sen puulla tuotetun kaukolämmön hinta olisi, jos se kävis välissä sähkönä kuten ydinpuoli tuossa sun esimerkissäs? Sen sijaan, jos esim. Loviisasta vedettäis lämpöputket pk-seudulle ja Loviisan myllyjen hyötysuhde hyppäis 30% ylöspäin, niin paljonkohan se lämpö sit maksais ;) Tämä kaikki pienellä tappiolla sähköntuottoon. Entäs sit kun tehdään puhdas lämpövoimala lähelle käyttäjiä...

Loviisan ydinvoimalat työntävät mereen muistaakseni noin 35-asteista lauhdevettä, eli kyllä siitä voimalan tuotantotehosta repsahtaisi iso osa pois jos Helsinkiin alettaisiin johtaa riittävän lämmintä vettä kaukolämmöksi.
 
"Ei, vaan poliittisista syistä."
Tälle jotain lähdettä?
Aika puusilmä täytyy olla, jos väittää ydinvoiman olevan politiikasta riippumatonta. Onko esim. Matti Vanhasen ponsi ollenkaan tuttu käsite?

Lupaprosessin arvaamattomien käänteiden ohella politiikka vaikuttaa normiohjaukseen. Koko prosessi on siinä määrin raskas, että sitä voisi luonnehtia ...suuria yksiköitä suosivaksi. Voipa olla, että millään keskikokoisen kaupungin lämpöyhtiöllä ei ole voimia sen läpiviemiseen.

Ja se ydinreaktori tarvitsee miljoona kertaa enemmän silmälläpitoa ja vartiointia ja muuta säätöä kuin puukamiina.
Vertailun vuoksi, Vantaan uusi jätevoimala työllistää n. 50 henkilöä:
Vantaan uusi jätepolttolaitos on Euroopan tehokkain

Voimalaitosprosessit nyt yleensä tapaavat vaatia 24/7 valvontaa ja teknistä tukea.
 
Tuo nimenomaan on se turvallisuussyy kuten sanoin.

Ei ole. Se on tyhmien ja tietämättömien ihmisten irrationaalisiin pelkoihin liittyvä poliittinen syy.

Ydinvoimalan rakentamisessa lähelle suurkaupunkia ei ole mitään merkittävää turvallisuusriskiä.

Mutta ihmiset jotka eivät ole viitsineet (tai halunneet) ottaa asioista selvää, luulevat että siinä on jotain turvallisuusriskiä, esim. mahdollisuus ydinräjähdykseen, jota todellisuudessa ei ole.

Ja se, että suuri määrä ihmisiä vaatii jotain, tekee asiasta poliittisen kysymyksen.
 
Viimeksi muokattu:
Loviisan ydinvoimalat työntävät mereen muistaakseni noin 35-asteista lauhdevettä, eli kyllä siitä voimalan tuotantotehosta repsahtaisi iso osa pois jos Helsinkiin alettaisiin johtaa riittävän lämmintä vettä kaukolämmöksi.
Kaukolämmön tuottaminen (n. 100 astetta) toki alentaisi voimalan sähkötehoa mutta ei ole aivan helppo laskea paljonko. Missään tapauksessa lämpöteho ei olisi 1:1 pois sähkötehosta. Höyryä lauhdutettaisiin osittain nykyistä korkeammassa lämpötilassa, jolloin tältä osin jäisi saamatta mekaaninen teho.

Sähkötehon menetys kaukolämpöä tuotettaessa on varmaan yksi syy, miksi laajamittainen ydinlämpö ei oikein ole ollut suosiossa. Toinen syy on siinä, että ison laitoksen tuottama lämpömäärä olisi niin tolkuton, että pk-seutua ehkä lukuunottamatta siitä ei pystyisi hyödyntämään kuin pienen osan. Sähkö taas käy aina kaupaksi.

[EDIT]Tästä teemasta näkyy olevan tuore IAEA:n julkaisukin:
Opportunities for Cogeneration with Nuclear Energy
 
Loviisan ydinvoimalat työntävät mereen muistaakseni noin 35-asteista lauhdevettä
Tuo taitaa olla enemminkin suurin ympäristölupien sallima lämpötila sille mereen palaavalle vedelle. Jos en aivan väärin muista, niin noin 10 astetta sen lämpötila lauhduttimessa nousee kun mennään maksimivirtauksella, eli kesällä meriveden ollessa kuumimmillaan voi ulos tuleva vesi olla tuota luokkaa.
 
Fukushiman ydinkatastrofista seitsemän vuotta – asiantuntija: alueen evakuointi oli hirvittävä virhe
Fukushiman ydinkatastrofista seitsemän vuotta – asiantuntija: alueen evakuointi oli hirvittävä virhe

Julkaistu: 11.3. 17:40

Ydinvoimalaonnettomuuden traagisimmat seuraukset eivät aiheutuneet säteilystä, vaan onnettomuuden psykologisista vaikutuksista, kirjoittaa Financial Times.

Aika pysähtyi Japanissa 11. maaliskuuta vuonna 2011, kun maanjäristystä seurannut tsunami vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichi -ydinvoimalaa.

Tsunamissa ja maanjäristyksessä kuoli tai katosi noin 18 500 ihmistä. Onnettomuuden seurauksena yli 63 000 joutui jättämään kotinsa noin 20 kilometrin säteellä Fukushimasta. Heistä noin puolet on yhä evakossa, kirjoittaaFinancial Times.
  • Katso jutun alussa olevalta videolta, millaisella muurilla Japanin rannikkoa on suojattu.
Tuhojen takia kodittomia oli aluksi moninkertainen määrä.

Tuoreissa kuvissa näkyy, kuinka Namien kaupungin kaduilla palavat valot, mutta ihmisiä ei näy. (KUVA: KIMIMASA MAYAMA / EPA)
Näiden lukujen valossa on hieman yllättävää, ettei yhtään onnettomuuteen liittyvää syöpätapausta ole todettu, ei edes voimalan työntekijöiden keskuudessa.

Financial Timesin mukaan onnettomuuden vaikutus eliniänodotteeseen olisi suurimmillaankin ollut vain reilut 80 päivää.

Itsemurhien piikki viisi vuotta sitten
Fukushiman onnettomuuden seurauksilla on ollut tappavia vaikutuksia, eikä kyse ole säteilystä, Soman keskussairaalan lääkäri tohtori Sae Ochi uskoo.

Evakuoinnin vaikutukset ovat Ochin mukaan näkyneet etenkin iäkkäässä väestönosassa. Vanhukset ovat kuolleet sairauksiin ja stressiin jouduttuaan pois kotiseudultaan ilman tietoa siitä, milloin kotiin voi palata.

Fukushiman uhrit eivät siis ole kuolleet varsinaiseen säteilyyn, vaan koko vyyhdin seurauksiin, Ochi summaa. Hän pitää alueen mittavaa evakuointia virheenä.

Futabassa aurinkopaneelilla toimiva bensamittari on jäänyt heinikon keskelle. Villieläimet ja hylätyt lemmikit käyskentelevät kaduilla. (KUVA: KIMIMASA MAYAMA / EPA)
Katastrofi on nostanut myös itsemurhalukuja. Piikki oli vuonna 2013, jolloin peräti 23 Fukushiman uhria päätyi itsemurhaan.

Fukushiman ydinonnettomuus jätti voimalaa hallinoivalle Tokyo Electronic Powerille (Tepco) vuosikymmenien puhdistustyön.

102-vuotias ei jaksanut lähteä
Financial Times kokosi yhteen Fukushiman onnettomuuteen liittyviä tarinoita. Yksi liikuttavimmista on Fumio Okubon tapaus.

Vartija pysäyttää suoja-alueelle ja sieltä pois pyrkivän liikenteen. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Okubo oli onnettomuuden sattuessa 102-vuotias. Hän asui pienessä kylässä noin 30 kilometrin päässä onnettomuuspaikasta.

Kylä tyhjeni ihmisistä, mutta Okubo ei halunnut lähteä. Hän kuuli onnettomuudesta vasta viikkoja myöhemmin tv-uutisista.

– En halua lähteä. Olen elänyt liian kauan, miehen miniä kertoi myöhemmin oikeudessa Okubon sanoneen.

Vanhus löydettiin samana iltana hirttäytyneenä kotoaan.

Hänen sukulaisilleen maksettiin 15,2 miljoonan jenin eli noin 116 000 euron korvaukset.

Okumassa auto on jäänyt hylättynä heinikkoon. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)

Katastrofi teki välinpitämättömäksi
Seiichi Kanno oli kotonaan Minamisoman kaupungissa, kun maanjäristys tapahtui. Mimamisoma sijaitsee Tyynen valtameren rannikolla, noin 25 kilometrin päässä Fukushimasta.

Kanno asui iäkkään äitinsä kanssa, joka kuoli pian onnettomuuden jälkeen. Seiichi Kanno ei suostunut jättämään kotiaan, vaikka alueelle oli annettu pakollinen evakuointimääräys.

Yli 160000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja elinkeinonsa Fukushimassa. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Seiichi Kanno partioi autioituneen kotikaupunkinsa katuja, etsi ruokaa ja auttoi hylättyjä, kodittomiksi jääneitä lemmikkejä. Kanno kertoo, että hän ei juuri välittänyt säteilyriskistä.

Noin kuusi viikkoa onnettomuuden jälkeen Kannon oli viimein jätettävä kotinsa. Hän on palannut työelämään, mutta ei malta olla murehtimatta, millainen tulevaisuus alueen nuoria odottaa.

– Olisin hyvin voinut jäädä asumaan kotiini, olen jo sen verran iäkäs. Vaikka säteilyannos olisikin ollut suuri, sillä ei oikeastaan olisi ollut minulle mitään väliä.

Tältä Fukushiman alueella näyttää nyt:
Pilaantunutta maata varastoituna Tomiokassa. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Laaja alue on suljettu uteliailta portein ja aidoin. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Alueelle pääsee vain luvan kanssa. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Seitsemän vuotta tsunamin jälkeen laajat alueet ovat yhtä vailla asukkaita. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Puhdistustyöt jatkuvat edelleen. Saastunutta maata toimitetaan jatkokäsittelyyn Tomiokassa. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Hylätty ravintola Tomiokassa. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Tuhannet talot jäivät vaille asukkaita. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Luonto ottaa hiljalleen valtaa alueilla, joilta ihmiset ovat lähteneet. (KUVA: Behrouz Mehri / AFP)
Piia Kujala

Näiden lukujen valossa on hieman yllättävää, ettei yhtään onnettomuuteen liittyvää syöpätapausta ole todettu, ei edes voimalan työntekijöiden keskuudessa.

Financial Timesin mukaan onnettomuuden vaikutus eliniänodotteeseen olisi suurimmillaankin ollut vain reilut 80 päivää.

Itsemurhien piikki viisi vuotta sitten
Fukushiman onnettomuuden seurauksilla on ollut tappavia vaikutuksia, eikä kyse ole säteilystä, Soman keskussairaalan lääkäri tohtori Sae Ochi uskoo.

Evakuoinnin vaikutukset ovat Ochin mukaan näkyneet etenkin iäkkäässä väestönosassa. Vanhukset ovat kuolleet sairauksiin ja stressiin jouduttuaan pois kotiseudultaan ilman tietoa siitä, milloin kotiin voi palata.

Fukushiman uhrit eivät siis ole kuolleet varsinaiseen säteilyyn, vaan koko vyyhdin seurauksiin, Ochi summaa. Hän pitää alueen mittavaa evakuointia virheenä.

Hienoa että tehtiin massiiviset hysteeriset pakkoevakot ja tapettiin siten monia ihmisiä.
 
Vai bensamittari!! Nyt tuon toimittajan sietäisi edes VÄHÄN tarkistella tuota kuvaa, mitä niiden numeroiden perässä lukee..
 
Viimeksi muokattu:
Vai bensamittari!! Nyt tuon toimittajan sietäisi edes VÄHÄN tarkistella tuota kuvaa, mitä niiden numeroiden perässä lukee..
No ei tuolla ainakaan kovin kummoisesti säteile tuon mittarin perusteella. Jutun kirjoittaneella toimittajallahan on säteitä päähän kertynyt paljon enemmän, vaikkei jutun laadusta uskoisi.
 
Tulipa muuten mieleen, että kuinka yleisessä tiedossa tämä uutispalvelu on:
World Nuclear News

Pysyy hyvin kartalla alan ajankohtaisista asioista, tarjolla esim. viikkokooste.

Niin kuin esimerkiksi tästä... tietenkään tämä mikään iso uutinen ole, normihommaa tuossa rajan takana...:
Leningrad II-1 starts pilot operation
09 March 2018
Russia has today connected unit 1 of the Leningrad Phase II nuclear power plant to the grid and it has started producing its first power, state nuclear corporation Rosatom has announced. The VVER 1200 reactor was brought to the minimum controllable power level on 6 February.
...
The existing Leningrad plant site has four operating RBMK-1000 units, while Leningrad II will have four VVER-1200 units. The new unit will be the second to come online in Russia this year - Rostov 4, a VVER 1000 which is near the city of Volgodonsk, was connected to the grid on 1 February.

Tämä toki koskettaa suomalaisia siten, että ko. yksikkö on kai Hanhikiven referenssilaitos?
 
Niin kuin esimerkiksi tästä... tietenkään tämä mikään iso uutinen ole, normihommaa tuossa rajan takana...:
Leningrad II-1 starts pilot operation

Onko tämä nyt itse asiassa niin vähäinen uutinen, että mikään suomalainen media ei ole nähnyt aiheelliseksi uutisoida sitä ollenkaan? Suunnilleen samaa tasoa kuin että autokauppa luovuttaa asiakkaalle uuden auton?
 
Saksan näytöt ilmastopolitiikassa ovat niin heikot, että kannattaisi vaan taputtaa otsaan ja sanoa että meeppä Merkel tonne nurkkaan kun aikuiset juttelee. Totuus tietty on vähän ikävämpi. :/
 
Eipä mene enää kauaa, kun Olkiluoto 1&2 juhlivat satavuotissynttäreitä.

Talous
Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktorit saavat lisää käyttöaikaa 20 vuotta – Säteilyturvakeskus puoltaa Teollisuuden Voiman hakemusta
Jos valtioneuvosto myöntää lisäajan, Olkiluodon ykkösreaktorin käyttöiäksi tulee vähintään 60 vuotta.
Olkiluodon kaksi vanhinta ydinreaktoria (etualalla) voivat Säteilyturvakeskuksen puolesta jatkaa sähkön tuottamista edelleen seuraavat 20 vuotta. (KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO)
Heikki Arola HS
Julkaistu: 31.5. 15:16

OLKILUODON toiminnassa olevat kaksi reaktoriyksikköä voivat Säteilyturvakeskuksen (STUK) puolesta jatkaa toimintaansa edelleen 20 vuoden ajan, eli vuoteen 2038 saakka.

Voimalan omistaja Teollisuuden Voima (TVO) on hakenut jatkoaikaa ykkös- ja kakkosyksiköiden käyttöluville, jotka päättyvät tämän vuoden lopussa. STUK:n torstaina antaman päätöksen mukaan se puoltaa jatkoa kummankin reaktorin käytölle.

Turvallisuusarviossaan STUK toteaa, että laitosyksiköiden käyttö on turvallista ja täyttää lainsäädännön vaatimukset. STUK arvioi myös ydinjätehuollon järjestelyt riittäviksi ja asianmukaisiksi.

Käyttöluvan myöntämisestä päättää arvion pohjalta valtioneuvosto.

JOS KÄYTTÖLUPA jatkuu voimayhtiön esityksen mukaisesti 20 vuodella, Olkiluodon vuonna 1978 käynnistynyt ykkösyksikkö voi jatkaa toimintaansa 60-vuotiaaksi.

Kakkosyksikkö käynnistettiin 12 myöhemmin vuonna 1980. Jos sen käyttöiäksi tulee myös 60 vuotta, se tarvitsee vielä pidennyksen nyt myönnettävään lupaan.

Ydinenergialain mukaan ydinlaitoksen turvallisuutta on arvioitava kokonaisuutena vähintään kymmenen vuoden välein. STUK edellyttää, että jos valtioneuvosto myöntää käyttöluvan hakemuksen mukaiselle ajalle, TVO:n on tehtävä Olkiluoto 1- ja 2 -laitosyksiköille määräaikainen turvallisuusarviointi ja toimitettava se STUK:n hyväksyttäväksi vuoden 2028 loppuun mennessä.

TVO on parantanut 1970-luvulla suunniteltujen ydinvoimalaitosyksiköiden turvallisuutta jatkuvasti ja STUK korostaa, että yhtiön on noudatettava tätä periaatetta on myös jatkossa.

LAITOSYKSIKÖIDEN alkuperäinen suunnittelu tähtäsi 40 vuoden käyttöön. 20 vuotta pidempi käyttö perustuu laitosyksiköiden ikääntymisen hallintaan, mistä TVO:n täytyy STUK:n mukaan jatkossa pitää erityistä huolta.

STUK tarkasteli reaktorien painesäiliöiden ikääntymistä turvallisuusarviointinsa yhteydessä ja puoltaa TVO:n arviota, jonka mukaan reaktoripainesäiliöitä voidaan käyttää 60 vuoden käyttöiän ajan. Edellytyksenä on, että reaktoripainesäiliöille tehdään painekokeet kahdeksan vuoden välein.

STUK:n apulaisjohtajan Tomi Routamon mukaan turvallisuusarvion tekemiseen osallistui noin 60 asiantuntijaa Säteilyturvakeskuksesta.
 
Eipä mene enää kauaa, kun Olkiluoto 1&2 juhlivat satavuotissynttäreitä.
Kiitos vihreiden ja ydinvoimavastustajien, joudutaan vanhoja ajamaan aina vain pidempään. Uudet olisi todennäköisesti huomattavasti turvallisempia ja parempia, mutta kun niiden rakentaminen on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi lupien takia.
 
Kiitos vihreiden ja ydinvoimavastustajien, joudutaan vanhoja ajamaan aina vain pidempään. Uudet olisi todennäköisesti huomattavasti turvallisempia ja parempia, mutta kun niiden rakentaminen on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi lupien takia.
Taitaa noiden rakentaminen olla vaikeaa muutenkin eli kyse ei ole luvista vaan suomalaisten turvallisuusvaatimuksista?.Olkiluodossahan ne putket värisee joka pitää korjata ennen kuin sen saa ottaa käyttöön.

Olkiluoto 3:n tärkein putkisto värähtelee liikaa – Stukin mukaan korjaaminen on "mittava työ"
 
Kiitos vihreiden ja ydinvoimavastustajien, joudutaan vanhoja ajamaan aina vain pidempään. Uudet olisi todennäköisesti huomattavasti turvallisempia ja parempia, mutta kun niiden rakentaminen on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi lupien takia.

En nyt oikein tiedä, että miksi niitä vanhoja voimaloita ei kannattaisi ajaa niin pitkään kuin mahdollista... Nuo Loviisan voimalat on ihan toimivia pyttyjä vielä pitkään, kunhan ne vain huolletaan ja pidetään kunnossa.

Uuden ydinvoimalan rakentaminenhan toki onnistuisi myös, Olkiluoto 3 nyt ei ole sen voimalan rakentamisesta minkäänlainen esimerkki sen projektin poikkeavuuden vuoksi. Ennemmin kannattaa katsoa muita samaan aikaan rakennettuja voimaloita maailmalla, niitähän on saatu pystyyn ihan aikataulussa.
 
En nyt oikein tiedä, että miksi niitä vanhoja voimaloita ei kannattaisi ajaa niin pitkään kuin mahdollista... Nuo Loviisan voimalat on ihan toimivia pyttyjä vielä pitkään, kunhan ne vain huolletaan ja pidetään kunnossa.
Näin toki täällä Suomessa, mutta maailmalla on monia voimaloita jotka saisi laittaa käyttökieltoon uusien tieltä. Kunhan vain saataisiin niitä uusia ilman järkyttävää greenpeace paskaa.

Taitaa noiden rakentaminen olla vaikeaa muutenkin eli kyse ei ole luvista vaan suomalaisten turvallisuusvaatimuksista?.Olkiluodossahan ne putket värisee joka pitää korjata ennen kuin sen saa ottaa käyttöön.
Olkiluoto 3 nyt ei ole sen voimalan rakentamisesta minkäänlainen esimerkki sen projektin poikkeavuuden vuoksi.
"Tehdään isompi prototyypin reaktori kuin koskaan ikinä missään ja ihmetellään kun tulee ongelmia." :confused2:

Olkiluoto 3 on oikein hyvä erimerkki siitä mitä luonnon"suojelu"järjestöt ja ydinvoiman vastustus saa aikaan. Kun saadaan kauhealla tappelulla se yksi ainoa lupa niin pakko rakentaa megajättisupervoimala. Toista lupaa kun ei ole ihan hetkeen taas tulossa. Pari kolme pienempää olisi valmistuneet helposti aikatavoitteiden sisällä. Toki eihän se huonoa betonia miksikään muuttaisi vaikka pienempiä tehtäisiin. Rakennelman koko vain skaalautuu myös voimalan koon mukaan. Tulisipa vain niitä pienempiä sarjatuotantovoimaloita.
 
Näin toki täällä Suomessa, mutta maailmalla on monia voimaloita jotka saisi laittaa käyttökieltoon uusien tieltä. Kunhan vain saataisiin niitä uusia ilman järkyttävää greenpeace paskaa.

"Tehdään isompi prototyypin reaktori kuin koskaan ikinä missään ja ihmetellään kun tulee ongelmia." :confused2:

Olkiluoto 3 on oikein hyvä erimerkki siitä mitä luonnon"suojelu"järjestöt ja ydinvoiman vastustus saa aikaan. Kun saadaan kauhealla tappelulla se yksi ainoa lupa niin pakko rakentaa megajättisupervoimala. Toista lupaa kun ei ole ihan hetkeen taas tulossa. Pari kolme pienempää olisi valmistuneet helposti aikatavoitteiden sisällä. Toki eihän se huonoa betonia miksikään muuttaisi vaikka pienempiä tehtäisiin. Rakennelman koko vain skaalautuu myös voimalan koon mukaan. Tulisipa vain niitä pienempiä sarjatuotantovoimaloita.

Lähtisin kuitenkin siitä olisi helppo rakentaa kolma pientä samanlaista voimalaa. Ensimmäisestä maksetaan oppirahat, seuraava menee jo kivuttomammin ja kolmas ehkä ilman ongelmia. Ydinvoimalat on kuitenkin siinä mielessä kiitollista rakennettavaa, että niiden vaatimat maa-alueet on hyvin pieniä suhteessa energiantuotantomääriin.
 
Tuo on talvivaaran kaivoksesta johon suunnitellaan uraanin talteenottoa. Ei ne uraanipitoisuudet paljon korkeampia muualla ole?

Uraanipitoisuuksien pohtiminen ei olisi ollenkaan mielekästä mikäli poliitikot ja teollisuus tosissaan satsaisivat (ja olisivat satsanneet) fuusiorealtorin kehittämiseen. Nythän noiden kanssa puuhastellaan pikkurahalla vaikka läpimurto tietäisi halpaa ja loputonta energialähdettä. Mahtaako öljylobbareilla olla sormensa pelissä? Fuusioreaktoria odoteltaessa on fissioreaktori kuitenkin ainoa järkevä vaihtoehto.
 
Uraanipitoisuuksien pohtiminen ei olisi ollenkaan mielekästä mikäli poliitikot ja teollisuus tosissaan satsaisivat (ja olisivat satsanneet) fuusiorealtorin kehittämiseen. Nythän noiden kanssa puuhastellaan pikkurahalla vaikka läpimurto tietäisi halpaa ja loputonta energialähdettä. Mahtaako öljylobbareilla olla sormensa pelissä? Fuusioreaktoria odoteltaessa on fissioreaktori kuitenkin ainoa järkevä vaihtoehto.

Fuusioreaktorista on hyvin hankalaa saada energialtaan positiivinen, eikä se olisi mitenkään erityisen halpaa energiaa.
Mahdolliset polttoaineet Tritium ja Helium-3 ovat molemmat maapallolla melko harvinaisia.

Fuusioreaktoreiden sijaan järkevä lähitulevaisuuden kehitys olisi Torium-pohjaiset hyötöreaktorit. Torium on oikeasti halpaa, ja sitä on todella runsaasti, ja torium-pohjaista hyötöreaktoria ei voisi käyttää apuna ydinaseiden valmistuksessa, joten se olisi poliittisesti paljon ongelmattomampi kuin nykyiset U-238ia Pu-239ksi sivutoimenaan muuttavat reaktorit.
 
Viimeksi muokattu:
"Pikkuraha" on määrittelykysymys, mutta ITERin kustannuksiksi arvioidaan tällä hetkellä noin 20 miljardia euroa.
lähde: ITER - Wikipedia

Suurin osa fuusioenergiatutkimuksesta koskee deuteriumia, jota on pieniä määriä vedessä raskaana vetenä, sekä tritiumia, joka on harvinaista mutta jota voidaan tuottaa litiumista neutronisäteilyllä. Deuterium-tritium -reaktiossa syntyy neutroneja, joten reaktori voi tuottaa tritiumia itse.

Helium-3 on niin harvinaista, että sen käyttöä ei käsittääkseni juurikaan tutkita.
 
kyllä itse määrittelisin 20 miljardin kokonaissummaa maapallon fuusioenergiatutkimukseen (voi olla toki hieman enemmän kuin tuo) melko mitättömänä summana. Esimerkiksi USA:n puolustusbudjetti on 550-700 miljardia vuodessa, tuosta prosentti niin voitaisiin joka kolmas vuosi rakenta uusi ITER. Tarkoitus ei ole moralisoida sotateollisuuteen yms. käytettäviä rahoja, vaan saada tuolle vain suuruusluokkaa esiin.

Se on sitten täysin toinen asia että kuinka paljon fuusiovoiman kehitys nopeutuisi jos siihen käytetyt varat vaikka satakertaistettaisiin.

edit:
ITER nuclear fusion project faces delay over Trump budget cuts

Näköjään USA käyttää leikkausten jälkeen ITER:n rahoittamiseen 50-60 miljoonaa vuodessa, jos oletetaan että USA:n osuus on kolmannes budjetista, niin silti ITER kuluttaisi alle 200 miljoonaa vuodessa.

Hattuvakiolla veikattuna ITER voisi viedä puolet maapallon fuusioenergian kokonaisbudjetista, niin silti ollaan reilusti alle 500 miljoonan vuositasolla. Tuo lukema voitaisiin 1000-kertaistaa että päästään edes USA:n puolustusmenoihin.

Luvut täysin hattuvakioita, tutkittua budjettia en nopeasti löytänyt.
 
Viimeksi muokattu:
Siis nuo vanhat ydinlaitokset on päivitetty ja rakennuttu uudelleen jo moneen kertaan, ja niin voi toimia jatkossakin. Olikohan se jotain 30%, mitä nuo nykymoodissaan tuottavat sähköä enemmän kuin uusina.
 
Siis nuo vanhat ydinlaitokset on päivitetty ja rakennuttu uudelleen jo moneen kertaan, ja niin voi toimia jatkossakin. Olikohan se jotain 30%, mitä nuo nykymoodissaan tuottavat sähköä enemmän kuin uusina.
Joo siis onhan noissa vuosihuollot ja välillä isommat rempat. Kaikki kriittiset osat varmaan vaihtuu tietin väliajoin, mutta ei ne silti "modernisoidu" samalle tasolle kuin mitä uudet olisi. Esimerkiksi joitain uusia passiivisia turvajärjestelmiä ei voida rakentaa vanhoihin voimaloihin.
 
Turvajärjestelmien osalta itse asiassa on pystytty aikalailla paljon tekemään päivityksiä. Lähinnä suoraan massiivisiin rakenteisiin liittyvät päivitykset ovat hankalia. Suuren matkustajakoneen törmäys, maanjäristykset jne. Paineastia, mahdolliset höyrystimet ja oleellisia kuormia vastaanottavat muut rakenteet aika pitkälle mitoittaa käyttöiän. Laitosta pitäisi purkaa pirusti, että saisi vaihdettua näitä osia. Tai jos kyse on jostain paineastian tukirakenteiden mitoitusten täyttymisestä "yksi pikasulku liikaa", niin milläs vaihdat järjellisillä kustannuksilla. Et millään. Loviisan tapauksessa paineastian kesto tulee jollain aikajanalla rajoittavaksi epäonnisen hitsisauman sijainnin takia.

Olkiluodossa tuotantoa on saatu reilusti päivittämällä turbiinipuolta ja sen ansiosta, että laitosten putkisto on mitoitettu isomman tehon mukaan. Ei ilmeisesti jaksaneet svedut suunnitella tilatun kokoista myllyä :D Loviisassakin tuotantoa on nostettu päälle 10 pinnaa, mutta samanlaisia marginaaleja ei ole ollut tarjolla.

Olki3:sta en sitten tiedä minkämoinen urakka on korjata tuo värähtelevä paineistimen putki. Äkkiseltään kuvittelisi, että tuentaa vaan lisää. Jonkun verran saa tietty laskea ja askarrella, jos/kun betoniseinissä ei ole ylimääräisiä ankkurilevyjä tarjolla tukien kiinnityksiin. OL3:n ilmoitetusta käyttöiän osalta on syytä muistaa, että 60 vuotta on mitoitusperuste, ei suora raja. Paineastiaa eivät varmaan ala koskaan vaihtamaan, mutta esim. höyrystimet on mahdollista kärrätä ulos materiaaliluukusta (samasta, josta ne tuotiin). 2100 here we come.
 
Tuo 20 Mrd on pieni summa verrattuna siihen, kuinka paljon uusiutuvien kanssa pelleilyyn haaskataan.

Sillä 20 miljardilla ei vaan saada yhtään sähköä tuottavaa voimalaa. ITER tuottaa pelkkää lämpöä.

Siihen, että tehdään toinen voimala, jolla oikeasti saadaan sähköäkin aikaiseksi saadaan käytää käytännössä toiset 20 miljardia, todennäköisesti vielä enemmänkin.
 
Mistä oikeasti löytyisi hyvää tietoa fuusiokehityksestä? Siinä olen kyllä samaa mieltä, että Toriumiin kannattaisi panostaa.
 
Fuusioreaktoreiden sijaan järkevä lähitulevaisuuden kehitys olisi Torium-pohjaiset hyötöreaktorit. Torium on oikeasti halpaa, ja sitä on todella runsaasti, ja torium-pohjaista hyötöreaktoria ei voisi käyttää apuna ydinaseiden valmistuksessa, joten se olisi poliittisesti paljon ongelmattomampi kuin nykyiset U-238ia Pu-239ksi sivutoimenaan muuttavat reaktorit.

En tiedä onko se oikeasti hirveän hyvä myyntivaltti tälle idealle että onko torium oikeasti halpaa, kun tällähetkellä uraanikaan ei ole kait erityisen kallista, ja ydinasekelpoista matskua(U-233) syntyisi tuollaisessakin(U-233 tosin lienee hankalammin pommiksi jalostettava kuin U/Pu johdannaiset). Lisäksi käytetty polttoaine ilmeisesti vaatisi kemiallista jälleenkäsittelyä ja loppusijoitettavaa jätettä tulisi myös, eli nuo "poliittiset myyntivaltit" eivät ihan täysin mustavalkoisia ole nekään.

Kannattaa lukea Jaakko Leppäsen blogiteksti asian tiimoilta, ja samalla kannattaa lukea samasta blogista myös kaikki muut postaukset, aivan erinomaisen hienosti ja selkeästi kirjoitettuja asiallisia kuvauksia asiaan liittyvistä ilmiöistä...
 
Sähkön riittävyys tiukilla Suomessa – Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt irtosivat verkosta

Ydinvoimakaan ei ole täysin vikasietoista, varsinkin kun samassa paikassa on "liian monta" isoa reaktoria.
Ei sillä että tuulimyllyistäkään olisi nyt mitään apua. :)

Sähköjärjestelmän tila
20180719_104120.jpg Screenshot_20180719-104134_Samsung Internet.jpg
 
Aika kovia lukuja mitä Suomeen tuodaan sähköä tälläkin hetkellä, vaikka kulutus ei ole mitenkään merkittävää nyt, 8,6 GW. Tuota alijäämää ei paikata edes OL3:lla, vaan niitä tarvittaisiin vielä vähintään toinen.
 
Aika kovia lukuja mitä Suomeen tuodaan sähköä tälläkin hetkellä, vaikka kulutus ei ole mitenkään merkittävää nyt, 8,6 GW. Tuota alijäämää ei paikata edes OL3:lla, vaan niitä tarvittaisiin vielä vähintään toinen.
Olkiluoto on tällä hetkellä ilmeisesti kokonaan pois linjoilta. OL1 ja OL2 olisivat 1760MW ja kunhan OL3 käynnistyy, niin se on 1600 tuohon päälle.

Käytännössä olkiluoto yksinään tuottaisi toimiessaan yli 3GW päästötöntä energiaa.
 
Juu ei tuo ydinvoiman osuus normaalisti noin alhainen ole. Nyt vain OL tippunut/tiputettu hallitusti linjoilta muuntajan tulipalon takia. Onneksi tällaisia hetkellisiä oikkuja varten riittää kohtalaisesti vesivoimaa. Pidemmän päällehän tuota vettäkään ei riitä, eli ongelmissa oltaisiin. Aika erikoista ettei olkiluodossa ole kahdennettu tuota muuntoasemaa? Tulisi vissiin liian kalliiksi?

Järkevää olisi rakentaa suuri määrä pieniä reaktoreita ympäri maata. Mutta tämä ei onnistu, koska luvista ollaan liian niuhoja.
Tämäpä juuri. Pienempiä yksiköitä sinne tänne ja mieluummin lähemmäs asutusta. Silloin hukkalämpöä voitaisiin käyttää myös kaukolämmön tuottoon. OL3 jälkeen yhden pisteen vaikutus koko sähköverkkoon on jo todella merkittävä. Ei tarvita kovin suurta iskua tuon infraan/siirtoverkkoon niin sähköverkko kyykkää kunnolla kovilla pakkasilla. Kiitos "vihreä" politiikka ja ydinvoiman vastustajat. :tdown:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 456
Viestejä
4 512 721
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom