Keskustelua työttömyydestä

[zepi]

Pienten palkkojen maista tuppaa tulemaan persläpejä. Jos suomalainen korkeakoulutettu punnitsee perheensä kanssa muuttoa ulkomaille, niin vain harvat valitsevat maan, jossa rikkaiden ja köyhien kuilu on suuri. Sen sijaan he valitsevat maan, jossa tuloerot ovat kohtuulliset, julkiset palvelut hyvät ja yhteiskunta eriytymätön.

Nykyinen vimma katsoa maailmaa rahan ja tehokkuuden kautta johtaa vain kilpailun kovenemiseen, elämänlaadun laskemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Elämänlaatu heikkenee myös hyvin toimeen tulevilta, koska koko ajan vaaditaan enemmän ja enemmän.

USAssakaan hyvin toimeentuleva ei yleensä vapaa-ajalla juhli. Siellä monet tekevät pitkää päivää lyhyillä lomilla.

On liki mahdotonta valita maata jossa tulo ja varallisuuserot olisivat pienemmät kuin Suomessa. Ulos muuttavat muuttavatkin käytännössä aina korkeampien tulo- ja varallisuuserojen maahan.

Suomesta suosituimmat muuttokohteet ovat käsittääkseni Ruotsi, Saksa ja Iso-Britania, kaikissa tulo- ja varallisuuserot ovat isommat kuin Suomessa, ellen nyt ihan väärin muista.

Ja joo, olen itse muuttanut Saksaan ja sieltä Britteihin, jossa edelleen asun. Yhteiskunta on eriytynyt, mutta ihmiset oikein erikseen haluavat, että näin on ja pysyy.

 

[oestrus taurus]

Työssä kuin työssä, myös vapaaehtoistyössä ei tee kukaan ilmaiseksi. Korvaukset ovat ainakin:

-Palkka rahana, tavarana ym.
-Vastapalvelus
-Mielihyvän vaaliminen tai siihen pyrkiminen (joka pitäisi olla kokonaisuus vapaaehtoistyölle)
-Ideologinen tai muu uskonnollinen taipumus
-Hengen säilyttäminen (Esim. Sonderkomandoilla Auscwitzissä, tai Pohjois-Koreasta loikkaamattomuus)

Eihän niissä kaikissa korvauksissa todellakaan TES:iä ollut, mutta jos pyrkimys on johonkin Neuvosto-utopiseen, jossa varsinkaan proletaari ei tarvitse rahaa tai muutakaan omaisuutta, pitäisi silloin olla joku muu keino palkita, eli tehdä tyytyväiseksi. Sattuneesta syystä ranskalaisistaviivoista jälkimmäinen ei käy varmaan kenellekkään.

 

[Itse T.]

On liki mahdotonta valita maata jossa tulo ja varallisuuserot olisivat pienemmät kuin Suomessa.

Koulutettujen (sekä korkeammin että matalammin) työttömyys on aika lailla suomalainen ongelma. Briteissä koulutetuille riittää työtä, eikä koulutuksen tarvitse välttämättä olla edes suoraan omalta alalta, kunhan on koulutus.

Nykyhallitus tahtoo hävittää Suomesta keskiluokan ja tehdä meistä itäeurooppalaisen ja venäläisen maan. Esimerkiksi Ruotsissa köyhemmän kansanosan ja keskiluokan asema on paljon parempi kuin Suomessa. Paremmuudella en tarkoita pelkästään tukien määrää vaan sitä, että porukka yritetään pitää menossa mukana.

Ruotsissa ja Tanskassa panostetaan työttömien auttamiseen kohti työelämää, kun taas Suomessa esimerkiksi palkkatuki on karsittu minimiin. Ihmisiä ei pyritä kannustakaan aktiiviseen osallisuuteen vaan kurjistamaan ja nöyryyttämään. Koulutuksen sijaan tarjotaan orjatyötä.

Tulevaisuudessa Suomi identifioidaan maailmalla osaksi Viron, Liettuan, Latvian ja Venäjän kulttuuripiiriä, kun taas Ruotsi tai vaikka Tanska nähdään osana Eurooppaa. Tanskassakin työttömille asetetut ehdot ovat tiukat, mutta työttömille ei vittuilla, vaan heitä pyritään aktiivisesti auttamaan eteenpäin. Vittuilu alkaa vasta sitten, jos laiskuus kiinnostaa enemmän kuin työn tekeminen kohtalaisella palkalla.

 

[KoessiKenguru]

Jotenkin tuntuu, että nämä "kannustimet" työttömien työllistämiseksi menee kokoajan vaan älyttömämpään suuntaan. En sit tiedä, ostaako näitä ajatuksia kukaan oikeina kannustimina vai nähdäänkö niiden taakse kun tarkoituksena taitaa oikeasti olla vain saada ilmaista työvoimaa yrityksille ja kyykyttää köyhää.

Onneksi oma naurettavankin pitkäksi venynyt työnhaku psykologisine soveltuvuustesteineen ja loogisen päättelykyvyn testeineen tuotti kuin tuottikin tulosta ja pitempi työttömyys päättyy heinäkuun alussa. Ei ole työttömänä ollut enää kivaa pitkään aikaan seurata noita "kannustimia".

 

[Kaiser Soze]

Tämä varmaan kiinnostaa täällä.

Kyykyttämistä vai vertaistukea? Työnhakijoiden palveluille haetaan Suomen mallia
Pekka Lähteenmäki19.5. 20:21

Miten työvoimapalveluja pitäisi uudistaa? Sitä pohtivat Pirkanmaalla entiset ja nykyiset työnhakijat, jotka ovat perustaneet Työ kantaa -ryhmän. Tampereella kokoontuva ryhmä keskittyy raivaamaan työllistämisen ja työllistymisen esteitä.

Yksi ongelma on lannistava pelon ilmapiiri ja toimintakulttuuri.

”Lain tulkinnat ovat ennakoimattomia ja toimintatavat kyseenalaisia. Sanktiot rikkeistä ovat kovia ja työttömyystuen voi menettää 60 päiväksi vaikkapa Postin jakamatta jääneestä työtarjouksesta”, sanoo Työ kantaa -ryhmää vetävä tamperelainen Hannu Hynönen, joka on työskennellyt Nokiassa ja Accenturella tuotekehityksessä sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tämän jälkeen hän on tehnyt lyhyitä projekteja

Työtön menettää tuen, jos TE-toimisto tulkitsee hänet päätoimiseksi yrittäjäksi. Se on Hynösen mielestä periaatteessa aivan oikein, mutta ongelma on linjattomaksi koetut tulkinnat.

Ovatko työvoimapalvelut kyykyttämistä ja kiusaamista vai auttavaa aktivointia?

”Olen enemmän sen näkökulman kannalla, että kiusataan”, Hynönen sanoo.

Hän perustelee näkemystään omilla kokemuksilla, laillisuusvalvojien moitteilla ja tutuilta kuulemillaan kafkalaisilta kalskahtavilla kokemuksilla.

”Prosessi ei ole kenenkään hanskassa. Virheitä tapahtuu ja se on aina lähtökohtaisesti asiakkaan vika. Se kuva minulla on. Toimintakulttuuri on hallintolähtöinen ja lähtee lain tulkinnasta”, Hynönen sanoo.

Työ kantaa -ryhmän näkemyksille ja ehdotuksille on nyt tarvetta, sillä työvoimapalvelut ovat suurimman muutoksen edessä vuosikymmeniin. Vuonna 2019 palvelujen järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle ja nykymuotoiset TE-toimistot lakkautetaan.

Akateemiset työttömät eivät saa palvelua
Parhaillaan hallitus tekee kokeiluja, joista haetaan mallia tuleville työvoimapalveluille. Uudistamisen ja parantamisen tarvetta on varsinkin korkeakoulutettujen työttömien palveluissa.

Joka toinen korkeakoulutettu oli tyytymätön TE-toimistojen palveluihin viime syksynä tehdyssä kyselyssä. Muissa koulutustaustoissa tyytymättömiä oli neljännes. Ongelmaa kasvattaa se, että akateeminen työttömyys on noussut ennätystasolle viime vuosina. Tänä vuonna työttömyys on tosin vähentynyt.

Numeroiden perusteella kokonaiskuva työllisyyspalveluista ei ole huono. TE-palvelut saivat viimeisimmässä asiakaspalautekyselyssä arvosanaksi nelosen, kun asteikko on yhdestä viiteen.

Ongelmia tuntuukin olevan tavallista enemmän juuri akateemisten kohdalla.

”Korkeasti koulutetut ja heidän järjestönsä ovat olleet tyytymättömiä. Huoli on selvä ja he haluaisivat palvelua”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityis-
asiantuntija Ari-Pekka Leminen, joka on pitkään työskennellyt myös TE-palveluissa.

Hän uskoo, että ilmiön taustalla on akateemisen työttömyyden kasvu. Koulutus ei takaakaan työpaikkaa, mikä on monelle karvas yllätys.

Vertaistuki auttaa: töitä 75 prosentille
Hallitus on ohjelmassaan suunnannut rahaa pilottihankkeisiin, joilla haetaan kokemusta uudenlaisista, yksityisten kanssa yhdessä toteutetuista palveluista. Uudellamaalla korkeakoulutetuille suunnattuja palveluja on kehittänyt muun muassa Valmennuskeskus Public.

Valmennuskeskus Publicin varatoimitusjohtajan Antti Kasasen mielestä julkinen keskustelu aktivoinnista kuten määräaikaiskeskusteluista on väärillä urilla.

”Julkisuudessa niitä sanotaan ’sakkokarenssi-keskusteluksi’, jossa halutaan kyykyttää. Mutta kun ihmiset tulevat keskusteluun, he kokevat, että heidät otetaan huomioon ja he saavat tukea työnhakuun”, Kasanen sanoo.

Kasasen yhtiö kehittää pilottihankkeita TE-palveluille. Ylipäätään asiakaspalaute TE-palveluista on Kasasen mielestä parempaa kuin julkinen mielikuva.

Hallitus on antanut pilottihankkeille rahoitusta, sillä niiden pitäisi auttaa tulevien palvelujen kehittämisessä. Yksi Publicin hankkeista on proaktiivisen työllistymisen palvelu, joka on Kasasen mukaan saanut erittäin hyviä tuloksia aikaan Uudellamaalla.

”Työnhakijat tekevät erilaisia alakohtaisia tiimejä ja sitten otetaan yhteyttä työnantajiin. Nämä ovat todella joustavia työnhakija-asiakkaan kannalta”, Kasanen sanoo.

Kehittämiskoordinaattori Jani Honkanen Uudenmaan TE-toimistosta kertoo, että viime vuonna alkaneessa proaktiivisen työllistymisen palvelussa noin 75 prosenttia osallistujista on työllistynyt. Se on hyvä tulos. Vielä tuloksia ei tosin ole ehditty suhteuttamaan vertaisryhmien tuloksiin.

”Vertaistuen osuus on koettu hyödylliseksi”, kertoo Honkanen

Hae yhtä työpaikkaa viikossa, tai muuten...
Toukokuussa maan hallitus teki uuden ehdotuksen. Sen mukaan tulevaisuudessa työttömät velvoitetaan hakemaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon jaksolla. Uhkana on tuttu 60 päivän sanktio.

Hannu Hynösen mielestä aktiivisuuteen pitää kannustaa, mutta velvoitehakemusten määrä ei ole mielekäs mittari.

”Työpaikkoihin hakijoita on hirveä määrä, eikä hakemusten kirjoittaminen velvollisuudesta auta. Jos työttömyys pitkittyy, työhakemuksen ja CV:n lisäksi tarvitaan muu keino tuoda esille oma aktiivisuus, persoona, osaaminen ja motivaatio. Hakijan omasta tahdosta tapahtuvien työkokeilujen ja yrittäjyyden kynnystä pitäisi madaltaa”, Hynönen sanoo.

Hänen mielestään nyt on oikea hetki muuttaa toimintakulttuuri asiakaslähtöiseen suuntaan, kun tulee kokeiluja ja palvelut siirtyvät aluehallintoon.

 

[Mr. Pink]

Siksi, koska asumistuki ei kata vuokria, ainakaan täällä Uudellamaalla.

Perusturvaa saava joutuu hakemaan myös toimeentulotukea.

Niin siis pointtini oli, että työtön saa asumistuen lisäksi sitä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Onko todellakin niin, että näiden tukien yhdistelmä ei riitä vuokraan Uudellamaalla?

Herää ajatus, että Uusimaa ei kenties ole optimaalinen lokaatio joutenoloon. Suomihan on täynnä edullisia asumuksia, joista voi Internetin avulla hakea työpaikkoja myös Uudeltamaalta.

Palkan tulee olla sen suuruinen, että sillä voi elää.

No kai nyt palkan suuruuden tulisi riippua tuotetusta lisäarvosta? Jos painan tunnin ajan jotain hyödytöntä Bonk-henkistä nappulaa, niin tulisiko minun saada siitä kuukauden elanto?

 

[Itse T.]

No kai nyt palkan suuruuden tulisi riippua tuotetusta lisäarvosta?

Miten lisäarvo mitataan? Sibelius-Akatemiasta valmistunut kitaransoitonopettaja on saanut ennen valmistumistaan valtavan määrän henkilökohtaista opetusta, joka on maksettu veroin. Sen jälkeen hän on saanut lehtorin viran, jossa opetustuntien määrä on todella pieni. Silti veronmaksajien keräämä palkka keikkuu siinä kolmen ja neljän tonnin välissä. Opettaja on käytännössä yhteiskunnalle valtava kuluerä, mutta silti hänelle maksetaan, koska hänelle nyt vain maksetaan.

Vastaavia keskipalkkaisia veroelättejä on Suomi täynnä. Lisäksi heitä on merkittävä joukko korkeapalkkaisissa.

Kitaransoitonopettajasta on tietenkin se hyöty, että kun hän viettää kyldyyrielämäänsä ja juhlii kavereidensa kanssa ravintoloissa ja pelaa runsaalla vapaa-ajallaan tietokonepelejä, niin hän tarjoaa työtä ravintoloitsijoille ja pelien kehittäjille.

Ei yhteiskuntaa voi ajatella sillä tavalla, että jakaa toiminnot jyrkästi ryhmiin, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos leipomon liukuhihnalla pakkaavat korvataan työttömillä, niin se voi tarkoittaa kahvilayrittäjän tai peliyrittäjän työttömyyttä. Aika moni työpaikka täällä on suoraan yhteydessä siihen, että ihmisillä on käytettävissä rahaa. Jos raha viedään työntekijöiltä ja tungetaan sijoituksiin ja veroparatiiseihin, niin sitten ei kuluteta eikä työllistetä. Tällöin katoaa suuri määrä yrittäjyyttä, joka toimii kotimaan kulutuksen varassa.

Varsin moni ihminen pystyisi hoitamaan esimerkiksi opettajan hommat paremmin kuin monet opettajat. Pitäisikö tällaiset työt kilpailuttaa? Mitä jos luovuttaisiin tutkintovaatimuksista ja mitattaisiin opetussuoritusta ja oppilaiden oppimistuloksia?

Oikeistolaisissa näkemyksissä korostuu aina uskomattoman kapea näkökulma yhteiskuntaan. Aivan kuin kaikki olisi mitattavissa eikä mitään syy- ja seuraussuhteita olisi eikä myöskään olisi muita arvoja kuin raha ja tehokkuus. Nykyoikeistolaisuus on aivan yhtä sokeaa kuin oli muinoin taistolaisuus. Usein näitä kärjistyneitä oikeistolaisia näkemyksiä esittävät nuorehkot miehet, jotka ovat saaneet yhteiskunnalta terveydenhuollon ja koulutuksen. Ensin itse oksalle ja sitten sieltä räkimään heikommin pärjänneiden niskaan.

 

[jos]

Ei yhteiskuntaa voi ajatella sillä tavalla, että jakaa toiminnot jyrkästi ryhmiin, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos leipomon liukuhihnalla pakkaavat korvataan työttömillä, niin se voi tarkoittaa kahvilayrittäjän tai peliyrittäjän työttömyyttä. Aika moni työpaikka täällä on suoraan yhteydessä siihen, että ihmisillä on käytettävissä rahaa. Jos raha viedään työntekijöiltä ja tungetaan sijoituksiin ja veroparatiiseihin, niin sitten ei kuluteta eikä työllistetä. Tällöin katoaa suuri määrä yrittäjyyttä, joka toimii kotimaan kulutuksen varassa.

Tuli tästä mieleen yksi paikallinen pizzeriayrittäjä joka sanoi kerran "Työttömät ovat meille ehkä suurin asiakaskunta. Jos työttömyysturvaa leikataan kovin tai poistetaan, loppuu minulta työt". Samoin palkkatyö loppuu monelta, jos työttömät laitetaan työskentelemään palkatta.

 

[Itse T.]

Tuli tästä mieleen yksi paikallinen pizzeriayrittäjä joka sanoi kerran "Työttömät ovat meille ehkä suurin asiakaskunta. Jos työttömyysturvaa leikataan kovin tai poistetaan, loppuu minulta työt". Samoin palkkatyö loppuu monelta, jos työttömät laitetaan työskentelemään palkatta.

Niinhän se on, mutta ei tämä asia koske pelkästään työttömyyttä vaan laajemmin sitä, mikä on yhteiskunta ja mitä merkitsee ihmisenä olo yhteiskunnassa. Jollekin sattuu se vammainen lapsi, jollekin sattuu se helvetin kalliita hoitoja vaativa lapsi, jollekin osuu paska tuulettimeen omalla kohdalla, jonkun vanhempaan pumpataan ihan hitosti veroeuroja, jotta saataisiin hänelle muutama elinvuosi lisää.

Aika usein ehdottomat oikeistolaiset ovat valikoivia oikeistolaisia. He haluavat maksimoida oman asemansa suomat mahdollisuudet, mutta eivät kuitenkaan tahdo kokonaisvastuuta elämästään. Se ansiosidonnainen sittenkin kelpaa, se yhteiskunnan tarjoama satoja tuhansia maksava hoito kelpaa. Ja taitaapa kelvata se joukkovoimakin, jos tulevaisuudessa oma hyväpalkkainen työpaikka uhkaa liueta halvempiin maihin.

Kokoomusoikeistolaisuus on kuvottavaa. Tarjota nyt yrittäjille veronmaksajien maksamaa työvoimaa? Mikä sellaisen yhteiskuntajärjestelmän nimi on?

 

[celeb]

Usein näitä kärjistyneitä oikeistolaisia näkemyksiä esittävät nuorehkot miehet, jotka ovat saaneet yhteiskunnalta terveydenhuollon ja koulutuksen. Ensin itse oksalle ja sitten sieltä räkimään heikommin pärjänneiden niskaan.

Olen samaa mieltä tässä, että henkilöllä ei ole mitään oikeutta arvostella tukia saavia, jos itse on esimerkiksi juurikin opiskellut yhteiskunnan (veronmaksajien) rahoilla. Todellinen oikeistolainen kustantaa itse elämänsä.

 

[Mr. Pink]

Miten lisäarvo mitataan?

Tietenkin sen mukaan mitä joku on siitä työn tuotoksesta valmis maksamaan.

Sibelius-Akatemiasta valmistunut kitaransoitonopettaja on saanut ennen valmistumistaan valtavan määrän henkilökohtaista opetusta, joka on maksettu veroin. Sen jälkeen hän on saanut lehtorin viran, jossa opetustuntien määrä on todella pieni. Silti veronmaksajien keräämä palkka keikkuu siinä kolmen ja neljän tonnin välissä. Opettaja on käytännössä yhteiskunnalle valtava kuluerä, mutta silti hänelle maksetaan, koska hänelle nyt vain maksetaan.

Jokaisen toki soisi kustantavan musisointiharrastuksensa ihan omasta pussistaan ja sitä varten on onneksi olemassa runsaasti vapailta markkinoilta ostettavaa kitaransoitto-opetusta. Vastaavasti opetushenkilökuntaa soisi palkattavan markkinaehtoisesti.

Aika moni työpaikka täällä on suoraan yhteydessä siihen, että ihmisillä on käytettävissä rahaa.

Näinhän se Pekka Kuusi sosiaaliturva-ajatuksiaan perusteli ja sillä tiellä ollaan edelleen. Minullekin saa lähettää ylimääräistä rahaa, niin lupaan ostaa enemmän pizzoja.

Varsin moni ihminen pystyisi hoitamaan esimerkiksi opettajan hommat paremmin kuin monet opettajat. Pitäisikö tällaiset työt kilpailuttaa?

Tietenkin pitäisi, mutta toki pätevyyden mittaamiseen voi esimerkiksi käyttää suoritettuja opettajaopintoja.

Mitä jos luovuttaisiin tutkintovaatimuksista ja mitattaisiin opetussuoritusta ja oppilaiden oppimistuloksia?

No sehän olisi oikein jees. Apuva, seuraavaksi joku ehdottaa, että luovutaan koodareiden tutukintovaatimuksista ja mitattaisiin tuloksia. Eiku hetkinen...

Oikeistolaisissa näkemyksissä korostuu aina uskomattoman kapea näkökulma yhteiskuntaan.

Mainion epäpätevä yleisteys – toivottavasti ei kuitenkaan verovaroilla tuotettu.

Aivan kuin kaikki olisi mitattavissa eikä mitään syy- ja seuraussuhteita olisi eikä myöskään olisi muita arvoja kuin raha ja tehokkuus.

No aika moni asia on tietenkin jollain mittarilla mitattavissa. Itse liputan laiskuuden puolesta, mutta en harjoita sitä muiden rahoilla.

"Mitä? Etkö halua antaa rahojasi minulle? Senkin rahanahne oikeistolainen!"

He haluavat maksimoida oman asemansa suomat mahdollisuudet, mutta eivät kuitenkaan tahdo kokonaisvastuuta elämästään. Se ansiosidonnainen sittenkin kelpaa, se yhteiskunnan tarjoama satoja tuhansia maksava hoito kelpaa.

Sanoisin, että lähes kaikki haluavat maksimoida omat etunsa – ja mieluiten muiden kustantamana. Lopputulemana on, että vahvimmat ja äänekkäimmät saavat eniten. Juuri siksi tarvitaan sellaista yhteiskuntaa, joka ei esimerkiksi kustanna joutenoloa maan kalleimmalla asuinalueella tai epäreilua ansiosidonnaista.

 

[Kaitzschu]

Herää ajatus, että Uusimaa ei kenties ole optimaalinen lokaatio joutenoloon. Suomihan on täynnä edullisia asumuksia, joista voi Internetin avulla hakea työpaikkoja myös Uudeltamaalta.

Kaltaiseni joutenolijat (vaikken nyt Uudellamaalla olekaan) vain ovat työmarkkinoiden bulkkitavaraa, joten jos minulle saavutettava työpaikka avautuisikin jonnekin muualle kuin missä asun, niin siihen löytyy myös paikallisia joutenolijoita. Koska tekijän saa kuin apteekin (tai TE-toimiston) hyllyltä, niin työnantaja myös ottaa sen mieluummin sieltä kuin alkaa kestää bulkkityöläisen aloituspäivän arpomista asunnonhaun (koska Suomessa on toimivat köyhän asuntomarkkinat) ja liikkumisen suhteen.

Näin ollen työpaikkojen saaminen muualta kuin asuinseudultaan vaatii joko merkittävää korvaamattomuutta työnhakijalta tai huomattavaa epätoivoisuutta työnantajalta, joista kumpaakaan ei näinä massatyöttömyyden aikoina juuri tunnu olevan liikkeellä. Ja sitten kun suuri osa työpaikoista syntyy sinne, missä työssäkäyvät ihmiset jo ovat, niin ongelma on valmis.

 

[snowman22]

Niin siis pointtini oli, että työtön saa asumistuen lisäksi sitä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Onko todellakin niin, että näiden tukien yhdistelmä ei riitä vuokraan Uudellamaalla?

Ei riitä, usko tai älä. Asumistuet on tarkoituksella mitoitettu liian pieniksi.

Herää ajatus, että Uusimaa ei kenties ole optimaalinen lokaatio joutenoloon. Suomihan on täynnä edullisia asumuksia, joista voi Internetin avulla hakea työpaikkoja myös Uudeltamaalta.

Perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Minä en lähde muuttamaan kauas perheestäni vain siksi, että valtio säästäisi pari sataa euroa kuussa.

No kai nyt palkan suuruuden tulisi riippua tuotetusta lisäarvosta? Jos painan tunnin ajan jotain hyödytöntä Bonk-henkistä nappulaa, niin tulisiko minun saada siitä kuukauden elanto?

0/10

Kenenkään ei ole pakko palkata nappulanpainajia.

Palkan on oltava elinkustannusten suuruinen, muuten kyse on riistosta.

 

[Kaitzschu]

Palkan on oltava elinkustannusten suuruinen, muuten kyse on riistosta.

Nyt menee kommunismiksi, mutta miksei elinkustannusten tarvitse olla palkan (tai yleensä työllä hankitun/säälistä saadun toimeentulon) suuruinen? Toki tiedän, että näin kylmässä maassa on vaikea kasvattaa vehnää oluen tekoon, joten kulurakenne kertautuu mitä pidemmälle jalostusketjussa mennään, mutta erityisesti asumisen yksityistäminenhän on rahan tekoa rahalla (asumistukien ollessa mitä ovat vieläpä veronmaksajien kukkarolla käymällä) niin riistoahan sen on oltava toiseenkin suuntaan.

 

[Henkilö X]

Miksi tehdä töitä, jos sillä ei kuitenkaan elä?

Työtä tehdään mielestäni sen takia, että voidaan elää ja pitää jokin elintaso.

 

[jm82]

Hyvähän se on silti tehdä töitä ja saada siitä jonkunlainen palkka. Jos palkka ei riitä, niin sitten valtio vähän maksaa lisää rahaa? Jos kaikki vaan on työttömiä, niin valtion rahat ei tule riittämään?

Toki sitten kun on tämä huono työ josta ei saa kunnolla palkkaa, niin voisi samalla hakea niihin parempiin töihin jossa saisi enemmän palkkaa. Tai sitten vaikkapa olla töissä ja opiskella jotain siinä samalla. Tämä vaihtoehto vain saattaa olla liian raskas?

 

[Kuvaaja]

Sekö on ihanne, tai edes suotavaa, että Valtio maksaa kansalaisille rahaa jonka vastaanottaminen velvoittaa tekemään työtä valituille tahoille? Siihen suuntaanhan tässä ollaan vahvasti menosti. Ongelma on päivänselvä, kun ottaa huomioon että ainoa realistinen tapa ansaita rahaa on tehdä työtä sille taholle joka nyt saa työvoimansa ilmaiseksi eikä ilman rahaa voi elää.

Puheet uus-feudalismista ei tunnu enää niin vierailta vaan enemmänkin tulevaisuuden tosiasialta. Maaorjuuden sijaan ollaan työorjia, sillä orjatyötähän ja orjan elämää tuollainen on vaikka raha nimellisesti vaihtaakin omistajaa. Se on kuitenkin vain muotoseikka, eikä orjien perinteisesti ole tarvinnut maksaa omia elinkustannuksia. Orjan elämä on vaihtoehtojen puutetta ja pakkoa. Jos jotain annetaan, niin sen on tultava ilman sarvia ja hampaita. Tämä on ihan välttämättömyys tai voimme sanoa hyvästi lopuillekin vapauksistamme ja itsemääräämisoikeuksista.

 

[Zacksa]

Palkan on oltava elinkustannusten suuruinen, muuten kyse on riistosta.

Lauseesi on virheellinen. Oikea lause menisi näin:
Elinkustannusten on oltava korkeintaan palkan suuruinen.
Tai:
Palkan on oltava vähintään minimielinkustannusten suuruinen.

Minimielinkustannus ei tarkoita että syö pihviä kotonakaan, tai asu korkean asuinkustannuksen alueilla.

 

[Ryydike]

Lauseesi on virheellinen. Oikea lause menisi näin:
Elinkustannusten on oltava korkeintaan palkan suuruinen.
Tai:
Palkan on oltava vähintään minimielinkustannusten suuruinen.

Minimielinkustannus ei tarkoita että syö pihviä kotonakaan, tai asu korkean asuinkustannuksen alueilla.

Jaa, että makaroonia pitäisi syödä koko ajan ilman mitään lihaa. Terveyshän tuosta menee, mutta sehän on tarkoituskin. Ihminen on armoton susi toiselle....

 

[Itse T.]

Itse liputan laiskuuden puolesta

Minä en liputa laiskuuden puolesta, koska en usko sen tukevan ihmisen henkistä hyvinvointia. Ihminen tarvitsee arkeensa rytmin ja velvollisuuksia. Sen sijaan stressaava kilpailu laskee elämänlaatua ja siitä pitäisi päästä eroon.

Ja niin tullaan ajan myötä pääsemäänkin. Kun teknologia riittävästi kehittyy ja yhä suurempi osa ihmisistä osoittautuu hyödyttömiksi, syntyy puuhasteluyhteiskunta, jossa järjestelmä maksaa ihmisille elämän puuhastelua vastaan.

Tavallaanhan työttömien käyttö ilmaistyövoimana on askel siihen suuntaan. Tulevaisuudessa maksetut summat vain tulevat kasvamaan.

Ensin työttömät alkavat tehdä työllisten töitä, minkä jälkeen työlliset joutuvat työttömäksi, minkä jälkeen poliittinen paine tukien kasvattamiseen rupeaa kehittymään.

 

[litiumtomu]

Sori mutta ei ole olemassa työtöntä joka ei voi muuttaa. On vain tekosyitä ja epämukavuuksia. Maissa missä almuja ei jaeta tähän tahtiin, ei kukaan ole tuota mieltä. Mikä tahansa asia menee kaupaksi kun hinta on kohdallaan.

Kuka tahansa voi muuttaa, mutta onko se välttämättä järkevää tai oikeudenmukaista onkin sitten asia erikseen. Kyllä vähän jarruttelisin itsekin, jos esimerkiksi perheessä olisi pieniä lapsia tai eläkeikä häämöttäisi joidenkin vuosien päässä. Enkä kyllä olisi valmis myymään taloanikaan 50k€:n tappiolla vain sen vuoksi, että pitäisi muuttaa PK-seudulle pieneen ja kalliiseen lähiökämppään työllistyäkseni vaikkapa 2000e/kk duunissa. Siellä missä almuja ei jaeta, niitä joko kerjätään kadulla tai keksitään eriasteisia "kepposia" niiden hankkimiseksi.

 

[jarif]

Kyllä ne soittaa, ihan varmasti pätevä full stack koodari saa puheluita, jos vaan sana leviää, että on vapaalla jalalla.

Pätevä Full Stack devaaja ja LinkedIn -profiili ja esiintyminen siellä tuo työpaikan viikossa.

 

[Vipa^]

Aistin sarkasmia tuossa Sarasvuon twiitissä.

Mutta Kaiser on väärässä. On ihmisiä jotka eivät voi muuttaa. Siinä vaiheessa jos ei ole mitään säästöjä ei paljoa maksella ekan kuun aikana vuokra ja siihen päälle vielä vuokravakuus, joka on Helsingin osalta aikalailla joka kämpässä sen 2 kuukautta. Jos luukun vuokra on vaikka sen 650 euroa, niin se tekee 1950 euroa heti ekalta kuulta. Liikkuvuusavustusta saa 700 euroa, mutta ei se kata noita kuluja. Tuo taitaa mennä joko sosiaalisen lainan tai sitten tarveharkintaisen toimeentulotuen piiriin, enkä usko että ihan joka jannu noitakaan saa.

Pointtinani on siis se, että on ihmisiä jotka eivät voi muuttaa, koska ei ole rahaa kun ei ole töitä ja nykyisetkin tuet menevät kaikki elämiseen. Kaikilla myöskään ei ole sukulaisia, jotka sitä rahaa voisivat antaa muuttokustannuksiin.

Se, että pystyykö sitä tilannettansa muuttamaan jonkin ajan kuluessa niin, että muutto olisi mahdollista, onkin sitten eri asia.

 

[VuohiKauhu]

Jari Sarasvuo Twitterissä:

Sarasvuo on kyllä sellainen epeli, ettei tuostakaan ota selvää onko tuo nyt sarkasmia vai ei.

Aistin sarkasmia tuossa Sarasvuon twiitissä.

Mutta Kaiser on väärässä. On ihmisiä jotka eivät voi muuttaa.

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin aina voi muuttaa. Jos ei ole autoa, niin voi kävellä. Jos ei ole jalkoja, niin voi ryömiä. Jos ei ole varaa kämppään, niin voi asua teltassa.

Kyse on vain siitä, mihin ne kohtuuden rajat asetetaan. Tiettyä ideologiaa kannattavilta ne tahtovat karata aivan uskomattomiin sfääreihin.

 

[mango]

Liian korkeista palkoista puhuttaessa olisi hyvä muistaa, että myös keskimääräistä korkeammat palkat voisivat olla alhaisempia. Yleensä palkkojen korkeudesta valittavat eivät sisällytä itseään tähän joukkoon, joiden palkkoja tulisi madaltaa. Vähän sama ilmiö, kuin tutkijat ovat yleensä sitä mieltä, että jokin heidän alansa merkittävä keksintö tulee yleiseen käyttöön vielä "heidän elinaikanaan", ihmiset (ali)tajuisesti ajattelevat aina vain itseään. Heti jos pitäisi itse luopua jostain, niin siihen kyllä ei olla valmiita.

Se, että Suomessa olisi töitä kaikille olisi kaikkien etu. Se, että Suomeen luotaisiin 6.5 euron matalapalkkaluokka olisi ainoastaan joidenkin etu.

 

[snowman22]

Lauseesi on virheellinen. Oikea lause menisi näin:
Elinkustannusten on oltava korkeintaan palkan suuruinen.
Tai:
Palkan on oltava vähintään minimielinkustannusten suuruinen.

Minimielinkustannus ei tarkoita että syö pihviä kotonakaan, tai asu korkean asuinkustannuksen alueilla.

Juuri siksi työehtosopimuksien minimipalkoissa on alueellista vaihtelua.

Nyt menee kommunismiksi, mutta miksei elinkustannusten tarvitse olla palkan (tai yleensä työllä hankitun/säälistä saadun toimeentulon) suuruinen? Toki tiedän, että näin kylmässä maassa on vaikea kasvattaa vehnää oluen tekoon, joten kulurakenne kertautuu mitä pidemmälle jalostusketjussa mennään, mutta erityisesti asumisen yksityistäminenhän on rahan tekoa rahalla (asumistukien ollessa mitä ovat vieläpä veronmaksajien kukkarolla käymällä) niin riistoahan sen on oltava toiseenkin suuntaan.

Se, että valtio maksaa työntekijöiden "palkat", ei ole kommunismia?
Minimipalkat on käytössä jokaisessa länsimaassa, sen sijaan systeemi, jossa ihmiset tekevät työtä sosiaaliturvaa vastaan oli käytössä Neuvostoliitossa.

Jari Sarasvuo Twitterissä:

Hyvä, että jotkut työnantajat vastustavat tätä, mutta aina löytyy niitä työnantajia, joille kelpaa ilmainen työvoima. Juuri siksi työelämäkokeilua ei saa toteuttaa.

Hyvähän se on silti tehdä töitä ja saada siitä jonkunlainen palkka. Jos palkka ei riitä, niin sitten valtio vähän maksaa lisää rahaa? Jos kaikki vaan on työttömiä, niin valtion rahat ei tule riittämään?

Toki sitten kun on tämä huono työ josta ei saa kunnolla palkkaa, niin voisi samalla hakea niihin parempiin töihin jossa saisi enemmän palkkaa. Tai sitten vaikkapa olla töissä ja opiskella jotain siinä samalla. Tämä vaihtoehto vain saattaa olla liian raskas?

Nykyään työllisille maksetaan asumistukia, soviteltuja päivärahoja ja joillekin jopa toimeentulotukia.
Huonosti palkatun työn yleistyminen on luonut Suomeen uuden työssäkäyvien köyhien luokan.

Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla

HS: Yhä useampi työssäkäyväkin saa toimeentulotukea pk-seudulla

Leipäjonoihin on ilmestynyt työssäkäyviä

”Suomeen on muodostumassa kymmenet eri työmarkkinat, joissa ehdot ovat työntekijöille erilaiset"

 

[Kaitzschu]

Se, että valtio maksaa työntekijöiden "palkat", ei ole kommunismia?
Minimipalkat on käytössä jokaisessa länsimaassa, sen sijaan systeemi, jossa ihmiset tekevät työtä sosiaaliturvaa vastaan oli käytössä Neuvostoliitossa.

Ajattelin kommunismia suunnitelmatalouden kannalta, eli elinkustannukset painettaisiin väkisin (joko tuotantoa subventoimalla tai muuttamalla tuet ruokakorteiksi) sille tasolle, jolla tuet ja matalatkin palkat riittävät. Toki myös (ainakin köyhien) asuminen tulisi kansallistaa tai asumistuesta luopua, koska nykyinen käytäntö ei ole kestävä. Mutta tämä olisi keskitysleiri eikä sellaista oikein tahdota hyväksyä.

 

[oestrus taurus]

Olen pistänyt tänään käyttäjä celebin harvojen ja valittujen joukkoon, kolmanneksi estolistalleni. Tämä siten, etten vahingossakaan ruokkisi mahdollista trollia. Näemmä tämä menee kahdesta muusta poiketen varmaan enemmän sitten kurkkimiseksi. En nimittäin tiedä, onko trolli vaiko suppeaan ulosantiin kykenevä liikenero. Kai sitä seurataan sivusta jatkossa, vaikka päätökseen johtanut sivuhistoriakatsaus antoi ymmärtää: "enköhän selviä sittenkin ilman näitä viisauksia".

Joka tapauksessa "todellinen oikeistolaisuus" ei ole terve tila kansakunnassa. Puhuttuna siis näin oikeistosta "taloustilassa", itse en ainakaan voi edustaa siinä "äärioikeistoa", vaikka kookomusta toistaiseksi olen kahdesti äänestänyt. Voiko esim. raha tuoda turvaa, jos kalleinkaan securitas ei suojele kapinalliselta salamurhaajan luodilta?
Omalla kohdalla tosin pitkäaikais työttömänä, epileptikkona, F83 diagnoosin epämääräisen laajan kirjon ym. kautta tämä on myös kokemalla saatua. Siispä subjektiivista, mitä käteenjäävällä 300e/kk saa, eli pohdiskelun tuotosta.

Nimittäin sen toinen paha, "todellinen vasemmistolaisuus" taas hidastaisi sitä kehitystä, koska lahjakkaiden on vaikea nousta osaamiseensa rahvaiden suosta.

Toisaaltapa myös oikeistolaisuus katsoo nykyään laajemmin, eikä paras välttämättä olekkaan valintansa, jos kokonaisuus ei ole tehokas. Siispä parhaan sijaan voi tulla hyvä tai jopa keskinkertainen, kunhan hän hoitaa jonkun asianivaska X:n paremmin. Tai sitten on esimiehen kaveri tai "selänpesijä"... Jälkimmäinen tosin on ongelma enemmän vasemmassa, sillä virkamiehetkin tuntuvat ideologian ja ihmismielen luonteen erotuksesta aina löytävän sen porsaanreiän.
Puliveijareita pahempaa onkin, jos "kokonainen julkinentotuus" on mukiin menevä vehkeilylle ja korruptiolle.

Se on jotain siltä väliltä, talous oikeisto-vasemmisto. Olisiko tuo edellä mainittua noudattaen 70-30? Taitaa palkki kallistua vasempaan robotiikan kautta, mutta siinäpä kannattaa harkita jo 20vuoden päässä valmistuvaa työttömyystulvaa valmiiksi ennakoiden.

 

[Armatt]

Laitetaan kaikki työttömät barakkeihin asumaan ja tekemään työtä ruokalipuilla. (tämähän on siis vitsi)

Sain vakkaripaikan puolenvuoden työttömyyden jälkeen. Liksa laski n. 700e kuussa verrattuna sähköasentajan hommiin, mutta ompahan jotain tekemistä. (teknologiateollisuuden TESsi vaikka työ on pitkälti sama)

 

[Ryydike]

Mieluiten kaikki työttömät, nistit ja muut luuserit kaasukammioon ja polttouunin kautta rikastamaan lanttumaata jotta työtätekevät saavat lisäravinteita raskaaseen työpäiväänsä...

 

[jhalmu]

Sarasvuo on kyllä sellainen epeli, ettei tuostakaan ota selvää onko tuo nyt sarkasmia vai ei.

Sarkasmiin tarvitaan älykkyyttä, jonka edustaja ei Sarasvuo ole.

 

[CalEpitan]

Miksi tehdä töitä, jos sillä ei kuitenkaan elä?

Työtä tehdään mielestäni sen takia, että voidaan elää ja pitää jokin elintaso.

Sinun tulee tehdä töitä siksi että joku rikas mulkku saa elää luxus elämää ja kusta naamallesi joka käänteessä.

 

[Resetor]

Sinun tulee tehdä töitä siksi että joku rikas mulkku saa elää luxus elämää ja kusta naamallesi joka käänteessä.

Toisaalta jos töitä ei tehtäisi, sillä rikkaalla ei myöskään olisi bisneksiä. Rikkaasta tulisi myös köyhä... Kun valtionvarainministeriö laskeskelisi millä maksetaan köyhien koulutus ja terveydenhuolto, nytkun tämä naamalle kuseva rikas ei enää maksa tuloistaan yli 50% veroa niin ollaan ihmeissään.

 

[CalEpitan]

Narsistisia psykopaatti kusipäitä ne on kaikki.

Kyösti Kakkonen arvostelee kovin sanoin johdon palkkioita Arvopaperissa: Järjettömiä palkkioita huonoista tuloksista

Suursijoittaja Kyösti Kakkonen kritisoi johdon suuria palkkioita pörssiyhtiöissä. (KARI LAAKSO)
Kyösti Kakkosen mukaan etenkin valtionyhtiöiden palkkiot ovat järjettömiä.

- Jos toimitusjohtaja tienaa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin pääministeri, niin jossain on vikaa, hän sanoo Arvopaperissa.

Kakkosen mielestä yhtiön tulosten ja johdon palkkioiden pitäisi suhteutua toisiinsa.

- Valtionyhtiöissä on palkittu kyvyttömyydestä ja osaamattomuudesta hyvin avokätisesti, Kakkonen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Finnairin ja VR:n "historiat ovat tältä osin surkeita".

Esimerkiksi VR:n toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2016 edellisvuoden tuloksesta 226 303 euron bonus. Samoihin aikoihin yhtiö oli otsikoissa irtisanomisista.

Lähde: Arvopaperi

REETTA PAUNONEN
reetta.paunonen@iltalehti.fi

 

[CalEpitan]

Ja sama kusipäinen kaava jatkuu muissakin valtion monopoli yhtiöissä joiden toimitusjohtajaksi riittäisi röökiaski hoitaamaan ne samat asiat yhtä hyvin. Kun mitään ei käytännössä tarvi tehdä kuin potkia työntekijöitä kortistoon.

Bonukset paisuivat – Alkon toimitusjohtaja tienasi viime vuonna liki 454 000 euroa

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen sai viime vuodelta lähes 53 000 euroa lyhyen aikavälin tavoitepalkkioita.
Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen sai hyvin menneestä vuodesta 52 946 euroa lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota. Se on liki 22 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Kaikkiaan Alko maksoi Korhoselle viime vuonna 453 827 euroa. Summa sisältää 383 391 euron rahapalkan, lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot ja luontaisetuudet.

Muulle johtoryhmälle maksettiin yhteensä runsaat 120 000 euroa lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita, mikä on runsaat 37 000 euroa edellisvuotta enemmän.

16 miljoonaa litraa puhdasta alkoholia
Alko kertoi tänään saavuttaneensa viime vuonna strategiset tavoitteensa. Tulos laski vähän edellisvuodesta mutta oli silti budjetoitua parempi.

Alkon liikevaihto kasvoi lähes 1,2 miljardiin euroon. Liikevoittoa kertyi vajaat 40 miljoonaa euroa, mikä oli aavistuksen edellisvuotta vähemmän.

Kokonaismyynti oli 93,4 miljoonaa litraa. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna se on 15,7 miljoonaa litraa.

Korhosen mukaan liikevaihdon nousu ja litramyynnin lasku kertovat siitä, että Suomessa juodaan entistä laadukkaampia juomia.



Edit: korjaus, "entistä KALLIIMPIA juomia"

laatua tässä paskamaassa ei ole missään.

 

[levysukka]

Kyösti kritisoi

 

[oestrus taurus]

EDIT: -Jos joku tän otti talteen, copyright olkoon hänellä. Lopetan tältä illalta.-

 

[Kaiser Soze]

onko se välttämättä järkevää tai oikeudenmukaista onkin sitten asia erikseen

Ideologisia kysymyksiä molemmat mielestäni. Kukaan ei kai kiistä Suomen kaupungistumiskehitystä. Se on ollut valloillaan vuosikymmenet jo.

 

[Mr. Pink]

Näin ollen työpaikkojen saaminen muualta kuin asuinseudultaan vaatii joko merkittävää korvaamattomuutta työnhakijalta tai huomattavaa epätoivoisuutta työnantajalta, joista kumpaakaan ei näinä massatyöttömyyden aikoina juuri tunnu olevan liikkeellä. Ja sitten kun suuri osa työpaikoista syntyy sinne, missä työssäkäyvät ihmiset jo ovat, niin ongelma on valmis.

Todellisuudessahan bulkkireservissä oleva voisi kyllä hakea työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vaikkapa kahden tunnin bussimatkan päästä. Järjestelmämme on vaan opettanut siihen, että tällainen parin tunnin työ- tai työnhakumatka edulliselta asuinalueelta kalliiseen keskustaan nähtäisiin jonkinlaisena riistoja. Toisaalta joutenolosta maksettavien etujen ansiosta pakottavaa tarvetta moiselle asuinratkaisulle ei edes ole.

Joissain toisissa olosuhteissahan pidettäisiin aivan normaalina sitä, että henkilö vähitellen kampeaisi itseään kohti arvostetumpaa asuinaluetta.

Perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Minä en lähde muuttamaan kauas perheestäni vain siksi, että valtio säästäisi pari sataa euroa kuussa.

Kannattaa muuten valita asuinpaikaksi kaupungin kalleimman hotellin pramein sviitti. "Minähän en lähde muuttamaan vain siksi, että muut joutuvat maksamaan ylisuuria asuinkustannuksiani. Jos he eivät maksaisi, niin sehän olisi ainoastaan todiste riistosta."

Kenenkään ei ole pakko palkata nappulanpainajia.

Palkan on oltava elinkustannusten suuruinen, muuten kyse on riistosta.

No eihän kenenkään (yksityisen toimijan) ole pakko palkata yhtään ketään. Ja kyllä jonkin toimimattoman painikkeen painamisellakin voi esimerkiksi olla jonkinlaista viihdearvoa suoritusta seuraavalle herrasväelle.

Pitäisikö tunnin painamisella pystyä maksamaan kalliin asunnon kuukauden vuokra ja syömingit päälle? Ääh, mitä minä oikein kysyn. Tietenkin pitää, muu olisi riistoa.

 

[Kaitzschu]

Todellisuudessahan bulkkireservissä oleva voisi kyllä hakea työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vaikkapa kahden tunnin bussimatkan päästä.

Käytännössä sillä ei kuitenkaan olisi vaikutusta, ellei koko bulkkireserviä siirrettäisi kahden tunnin päähän (esimerkiksi juuri sinne keskitetyn asumisen leirille). Julkinen liikenne kun on paitsi joustamatonta myös epäluotettavaa sellaisella liikkuvan palkatessaan työnantaja vain levittäisi työn alkuajankohtaan liittyvän riskin koko työsuhteen ajalle, tai ainakin siihen asti, että työläinen pystyy muuttamaan lähemmäksi.

Järjestelmämme on vaan opettanut siihen, että tällainen parin tunnin työ- tai työnhakumatka edulliselta asuinalueelta kalliiseen keskustaan nähtäisiin jonkinlaisena riistoja. Toisaalta joutenolosta maksettavien etujen ansiosta pakottavaa tarvetta moiselle asuinratkaisulle ei edes ole.

Joissain toisissa olosuhteissahan pidettäisiin aivan normaalina sitä, että henkilö vähitellen kampeaisi itseään kohti arvostetumpaa asuinaluetta.

Niissä joissain toisissa olosuhteissa asumisen hinnoissa olisi huomattavaa eroa jo kahden tunnin työmatkan päässä. Suomessahan näin ei ole, vaan käytännössä kaikilla siedettävällä etäisyydellä mistään olevilla alueilla asuminen on kallista ja muualla ilmaista. Omistusasujalla on tässä asiassa enemmän valinnanvaraa, mutta toisaalta omistusasuja nyt on muutenkin yleensä työmarkkinoilla muuta kuin bulkkitavaraa eivätkä he usein ole liikkumassa muista syistä.

 

[snowman22]

Todellisuudessahan bulkkireservissä oleva voisi kyllä hakea työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vaikkapa kahden tunnin bussimatkan päästä. Järjestelmämme on vaan opettanut siihen, että tällainen parin tunnin työ- tai työnhakumatka edulliselta asuinalueelta kalliiseen keskustaan nähtäisiin jonkinlaisena riistoja.

Tottakai se on riistoa, että työmatkoihin pitäisi käyttää 4 tuntia päivässä.

Kannattaa muuten valita asuinpaikaksi kaupungin kalleimman hotellin pramein sviitti. "Minähän en lähde muuttamaan vain siksi, että muut joutuvat maksamaan ylisuuria asuinkustannuksiani. Jos he eivät maksaisi, niin sehän olisi ainoastaan todiste riistosta."

Asuinpaikalla tarkoitetaan kuntaa. Asumiskustannuksilla on raja ja se määräytyy kunnan asuntojen hintatason perusteella.

Toistan: Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkansa.

 

[CalEpitan]

Jep mikäli TE-keskus yrittäisi pakottaa sinua muuttamaan töiden perässä, karenssien yms uhalla, sehän rikkoo suoraan perustuslakia jo.

Tietenkin tässä maassa virkamiehen tulkinta menee aina kuitenkin yli perustuslakien. Joku muka-oikeus sitten sinetöi päätöksen jos siitä alhainen kansalainen on uskaltanut johonkin valittaa.

Jos itselle tulisi tuollainen pidempi työharjoittelu "pakko" niin kysyisin sitten "työnantajalta" että saanko vakituisen paikan harjoittelun jälkeen. Vastauksesta pitkälti riippuisi miten tunnollisesti siellä duunissa sitten sitä työtä "harjoitellaan"

Tätä kaikkea touhua häpeävät jälkipolvet suunnattomasti. Keskikaljasta tapellaan 30 vuotta mutta perustuslakien ja ihmisoikeuksien ja normaalin maalaisjärjen ylitse kävellään käytännössä joka käänteessä.

 

[Zefram Cochrane]

Aika töykeästi esiinnyt vaikka et asiaa tainnut kovin tarkasti opiskella. Tässä ei ole mitään ihmeellistä kenellekään mediaa seuranneelle. Korkeakoulutuksen automaattinen yhteys hyvään työllisyyteen katkesi jo finanssikriisissä.

Ensimmäisessä taulukossa näemme, että amisten työllistyminen on heikentynyt. No, niinhän minä olen sanonutkin.

Toisessa taulukossa näemme emimmäkseen turhia korkeakoulutuksia. Näiden aloituspaikkojen määrä olisi pikaisesti laskettava tasolle, jossa yli 90 % työllistyy.

 

[snowman22]

Nuo taulukot eivät taida kuvailla nykytilannetta hyvin.
Omassa pääaineessani ei tuon tilaston mukaan pitäisi olla ollenkaan työttömyyttä, silti työn löytäminen omilla papereillani on melkein mahdotonta.
Mediaanipalkankin olisi oltava nykyhinnoissa ~43744€/vuosi, vaikka harva työnantaja on halukas palkkaamaan muita kuin 10v työkokemusta omaavia kyseisiin töihin.

 

[pähk1nä]

Nuo taulukot eivät taida kuvailla nykytilannetta hyvin.
Omassa pääaineessani ei tuon tilaston mukaan pitäisi olla ollenkaan työttömyyttä, silti työn löytäminen omilla papereillani on melkein mahdotonta.
Mediaanipalkankin olisi oltava nykyhinnoissa ~43744€/vuosi, vaikka harva työnantaja on halukas palkkaamaan muita kuin 10v työkokemusta omaavia kyseisiin töihin.

No ei varmaan löydy hommia, jos et tosiaan alle 50k€:n suostu töitä tekemään.

 

[snowman22]

No ei varmaan löydy hommia, jos et tosiaan alle 50k€:n suostu töitä tekemään.

Hain aikaisemmin myös +40k töihin, mutta niihinkin oli vaikea päästä, kuten edellä sanoin. Juuri siksi nostin palkkavaatimustani 50 tuhanteen.

 

[Mr. Pink]

Asuinpaikalla tarkoitetaan kuntaa. Asumiskustannuksilla on raja ja se määräytyy kunnan asuntojen hintatason perusteella.

Asumiskustannuksille ainoa järkevä raja on tietenkin henkilön maksukyky ja -halu. Luuletko, että vaikkapa Stephen Elopia kiinnosti pätkääkään joku kunnallinen vuokrataso, kun hän maksoi noin 4000 euron kuukausivuokraa Katajanokan luukustaan?

Toistan: Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkansa.

Kunhan maksaa asumiskulunsa itse – eikä riistä rahaa muilta – niin prolen ylikallis asumisjärjestely kestää kriittisenkin tarkastelun.

 

[pähk1nä]

Hain aikaisemmin myös +40k töihin, mutta niihinkin oli vaikea päästä, kuten edellä sanoin. Juuri siksi nostin palkkavaatimustani 50 tuhanteen.

Eli siis alan mediaani on 43k€ ja sinä hait täysin kokemattomana 40k€+ hommiin, etkä saanut töitä? Tästä viisastuneena nostit rajan ylöspäin? Kannattaa varmaan samantien tuplata se palkka, niin todennäköisesti mahdollisuudetkin tuplaantuu samalla.

 

[Kaiser Soze]

Ensimmäisessä taulukossa näemme, että amisten työllistyminen on heikentynyt. No, niinhän minä olen sanonutkin.

Toisessa taulukossa näemme emimmäkseen turhia korkeakoulutuksia. Näiden aloituspaikkojen määrä olisi pikaisesti laskettava tasolle, jossa yli 90 % työllistyy.

Teit nyt argumentointivirheen. Eli koulutuksilla on nyt yht äkkiä kategorioita kun väitteesi ei pidäkään paikkaansa. Sori mutta puhuit korkeakoulutuksesta.

Ihan kaikilla työllisyys on heikentynyt ja tohtoreitakin on ennätysmäärä työttömänä. Riippuu täysin siitä mitä osaa mikä on sun työllisyys. Kuten näet taulukoista, väitteeni että monet amisalat ovat parempi vaihtoehto pitää paikkaansa.

Tohtorityöttömyys kasvussa: "Kyllä kouluttautuminen silti edelleen kannattaa"

Colourbox
Suomen tohtoreista työttöminä on nelisen prosenttia.
Suomen yliopistot tuottavat tohtoreita vuosi vuodelta enemmän. Esimerkiksi tekniikan alan tohtoreiden määrä on kasvanut 2010-luvulla 40 prosenttia, ja heitä leivotaan nykyään vuodessa pitkälti yli 400.

Kasvava joukko ei ole kokonaan onnistunut löytämään paikkaansa työmarkkinoilla, vaan työttömien tohtorien määrä on kasvanut valmistumismääriä nopeammin.

”Kyllä kouluttautuminen silti edelleen kannattaa. Työllisyys on kuitenkin sitä parempi, mitä korkeampi koulutus ihmisellä on”, lohduttaa tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta.



Tohtorien sijoittumista työelämään on selvitelty viimeaikoina monissa tutkimuksissa.

Sainio on yhtenä tekijänä akateemisten rekrytointipalvelu Aarresaaren työllisyystutkimuksissa. Asiaa käsitellään myös Suomen Akatemian tuoreessa Tieteen tila-raportissa.

Sainion mukaan viime vuosien selvin trendi tohtorien työmarkkinoilla on ollut juuri työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden selvä kasvu.

”Erityisesti niiden, jotka eivät heti työllisty, näyttää olevan vaikea löytää sijaa työmarkkinoilla.”

Suomessa on nyt kaikkiaan noin 25 000 tohtoria, joista työttöminä on nelisen prosenttia. Luku on toki yhä matalampi kuin vaikkapa diplomi-insinööreillä, joilla se on noin viisi.

Huolestuttavaa on se, että yli vuoden työttömänä olleiden tohtorien määrä on kolmessa vuodessa yli kaksinkertaistunut.

Tekniikan tohtoreiden työttömyystilanne ei lukumääräisesti ole pahimmasta päästä, mutta kasvuvauhti on heilläkin kova: viiden viime vuoden aikana työttömien tekniikan tohtoreiden määrä on 2,5-kertaistunut.



Valtaosa tohtoreista työskentelee t&k-tehtävissä. Suomen Akatemian tuoreen Tieteen tila-raportin mukaan tohtoreista 60 prosenttia on t&k-työssä.

Suomessa tohtorien osuus maassa tehtävästä t&k-työstä on verrokkimaihin verrattuna kuitenkin alhainen. Etenkin yrityksissä tohtoreita on tutkijoina vähän. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että Suomen asema tiedemaana on 2000-luvulla valunut alaspäin.

Valtaosa Suomen tohtoreista työskentelee yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Tekniikan alalla tohtorit sijoittuvat yrityksiin useammin kuin monella muulla alalla, mutta heistäkin valtaosa on yliopistojen tai tutkimuslaitosten pakkalistoilla.

”Suomessa yksityinen sektori työllistää noin viidenneksen valmistuneista tohtoreista. Osuus Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Hollannissa on jopa 40 prosenttia”, sanoo PoDoCo-ohjelman päällikkö Essi Huttu osaamiskeskittymä Dimecc Oy:stä.

PoDoCo-ohjelma pyrkii kannustamaan tohtoreita sijoittumaan yrityksiin. Ohjelmassa mukana olevat säätiöt ja muu taustavoimat maksavat tohtorin palkkaavalle yritykselle tyypillisesti puolet rekrytoidun tohtorin palkasta vuoden ajan.

Tänä vuonna rahaa on 35 tohtorin palkkaamiseen.



Sainion mukaan tohtoreita vieroksutaan edelleen monissa yrityksissä ylikoulutettuina teoreetikkoina, vaikka asenteet ovatkin muuttumassa.

Asenteissa on muuttamisen varaa toisellakin puolella.

”Tohtoriksi kouluttautuvan on syytä entistä enemmän ajatella sitä, että työura ei välttämättä aukeakaan yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta.”

Koska tohtorit tekevät yleisimmin tutkimustyötä, heidän työllistymisnäkymänsä kulkevat käsi kädessä Suomessa tehtävien t&k-investointien kanssa.

”Nehän ovat olleet alamäessä Suomessa jo viisi vuotta”, Sainio muistuttaa.

Laskussa ovat olleet erityisesti yritysten kehitysrahat, mutta vielä olennaisempaa voi olla yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoituskehitys.



Tutkimusmaailmassa aiheuttivat paljon porua viime vuonna tehdyt yliopistojen ja tutkimuslaitosten määrärahojen leikkaukset. Niiden vaikutukset eivät vielä juuri näy tilastoissa.

”Todennäköisesti tohtoreiden pitäisi jatkossa työllistyä entistä enemmän perinteisen tutkimusmaailman ulkopuolelle”, Sainio ennustaa.

Suomessa yleisemminkin vallalla oleva yrittäjyystrendi voi olla yksi ratkaisu tähän.

Vaikka PoDoCo-ohjelman kautta palkattavien tohtorien määrä ei ole suuren suuri, ohjelmalla on Sainion mielestä kokoaan suurempi merkitys.

”Se on yksi hyvä esimerkki tapahtumassa olevasta kulttuurimuutoksesta, joka lisää yliopistojen ja yritysten yhteistyötä.”

PoDoCo-ohjelman yksi mielenkiintoinen piirre, että merkittävä osa sen kautta palkatuista työskentelee pk- tai jopa mikroyrityksissä.

 

[pieniapina]

Hain aikaisemmin myös +40k töihin, mutta niihinkin oli vaikea päästä, kuten edellä sanoin. Juuri siksi nostin palkkavaatimustani 50 tuhanteen.

mee ny vittuun rölläämästä..