• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Mantaqa-jengi mukana huumejutussa.

Käräjillä käsitellään pian laajaa huumejuttua, johon kytkeytyvät Mantaqa-jengi, lakimies ja pari Niko Ranta-ahon tuttua
Syyttäjälaitos tiedotti tiistaina, että syyttäjät ovat nostaneet syytteitä 20 henkilöä vastaan laajassa huumejutussa.
Poliisin takavarikoimaa amfetamiinia.
Poliisin takavarikoimaa amfetamiinia.

Poliisin takavarikoimaa amfetamiinia. POLIISI
Tekijän kuva
Kia Kilpeläinen

kia.kilpelainen@iltalehti.fi
Tänään klo 20:03

  • Syyttäjä on nostanut syytteet laajassa huumausainejutussa.
  • Kokonaisuuteen liittyy muun muassa espoolaislähtöinen Mantaqa-jengi, jota poliisi pitää rikollisryhmänä.
  • Lisäksi syytettyjen joukossa on oikeudenkäyntiavustaja sekä pari Katiska-jutusta tuttua henkilöä.

Marraskuun puolivälissä Helsingin käräjäoikeudessa aletaan käsitellä laajaa huumejuttua, johon kytkeytyy muun muassa espoolaislähtöinen jengi nimeltä Mantaqa. KRP:n käsityksen mukaan Mantaqa on huumausainekauppaa pyörittävä järjestäytynyt rikollisryhmä, joka toimii pääkaupunkiseudulla.
– Käsitys perustuu toimintatapaan. Jengillä on johtohenkilöt, toimitilat ja nimi. Eri asemassa olevat henkilöt ovat olleet eri tehtävissä. Johtajuutta on pyritty peittämään siten, että vastuu tietyistä tehtävistä on annettu muille, mutta meidän näkemyksemme mukaan rikoshyöty on kuitenkin mennyt johtohenkilöille, perustelee rikoskomisario Kimmo Sainio Krp:sta.
Sainio kertoo, että jengissä johtoasemassa on poliisin käsityksen mukaan noin 4–5 henkilöä. Johtohenkilöihin kuuluu kolme maahanmuuttajataustaista veljestä.
– Jäsenmäärää on vaikea arvioida, koska jengi ei käytä näkyviä tunnuksia.
Väitetyt jäsenet itse kiistävät, että kyse olisi rikollisjengistä.
Syyttäjälaitos tiedotti tiistaina, että syyttäjät ovat nostaneet syytteitä 20 henkilöä vastaan laajassa Keskusrikospoliisin, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen, Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja Helsingin poliisilaitoksen yhdessä tutkimassa rikoskokonaisuudessa. Syytteet koskevat valtaosin törkeitä huumausainerikoksia.
Huumejutun syytettyjen joukossa on myös eräs oikeudenkäyntiavustaja. Häntä epäillään avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Mies on toiminut avustajana rikosasioissa muun muassa useissa huumausainerikoksiin liittyvissä kokonaisuuksissa.
Jutun tutkinnassa on hyödynnetty rikollisten käyttämän salatun Sky ECC -viestintäsovelluksen kautta saatuja tietoja. Poliisi on päässyt käsiksi viesteihin, vaikka rikolliset pitivät sitä varmana keinona viestiä salatusti. Myös Niko Ranta-ahon huumausainebisneksiin liittyvässä Katiska 2:ssa Sky ECC -viestit olivat keskeinen osa näyttöä.
Poliisin takavarikoimia ampuma-aseita.
Poliisin takavarikoimia ampuma-aseita.

Poliisin takavarikoimia ampuma-aseita. POLIISI

Kytkös Katiskaan
Käräjäkäsittelyyn tulevalla jutulla onkin muutaman henkilön kautta kytkös Katiska-juttuun.
Syytetyistä yksi, 90-luvulla syntynyt mies on tuomittu Katiska-jutun ensimmäisessä osassa vankeusrangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta ja avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Hänen osuutensa liittyi huumausaineiksi luokiteltavien lääketablettien levittämiseen.
Lisäksi hän oli syytettynä myös Katiska 2:ssa avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Mies käytti Sky ECC -sovelluksessa nimimerkkiä Chiliman. Syyte liittyi Niko Ranta-ahon aikeeseen tuoda maahan väitetysti jopa 100 kilon marihuanaerä.
Erän lähettämistä valmisteltiin lähettämällä Suomeen kuorikatetta sisältäneitä testilähetyksiä, joiden avulla oli tarkoitus testata, tarkastavatko viranomaiset kyseisiä lähetyksiä. Tämän pidemmälle asia ei ehtinyt edetä ennen Ranta-ahon kiinniottoa. Kyseiseen erään liittyvät syytekohdat kuitenkin hylättiin, koska oikeus katsoi, ettei teko edennyt rikoksen yrityksen asteelle. Syyttäjät ovat valittaneet syytteiden hylkäämisestä.
Nyt käräjäkäsittelyyn tulevassa huumejutussa on kaksi muutakin syytettyä, joilla on kytkös Katiska 2 -tutkintaan. Toisen heistä epäiltiin liittyvän marihuanaerän valmisteluihin, mutta hän sai syyttämättäjättämispäätöksen.
Toinen mies taas käytti poliisin näkemyksen mukaan Sky ECC -sovelluksessa nimimerkkiä Big J. Mieheltä oli takavarikoitu Sky ECC -sovellusta käyttävä puhelin, johon oli kytketty kyseisellä nimimerkillä toimiva profiili. Esitutkinnan perusteella hänellä oli myös suora yhteys Niko Ranta-ahoon. Ranta-ahon Sky ECC -puhelimen yhteystiedoista löytyi kyseisen miehen Sky ECC -ID, eli sovelluksen käyttäjän identifiointitunnus.
Katiska 2:n esitutkinnasta löytyy myös Ranta-ahon ja kyseisen miehen välisiä viestejä. Mies oli poliisin käsityksen mukaan uutenavuotena Ranta-ahon kanssa yhtä aikaa Dubaissa ja kyseli viesteissä Ranta-aholta, olisiko hänen mahdollista hankkia ”keulaa” eli kokaiinia Dubaista.
Poliisi epäili miehen myyneen 30 grammaa kokaiinia toiselle Katiska-jutussa tuomitulle miehelle. Kyseistä rikosepäilyä ei käsitelty Katiska-jutun yhteydessä ilmeisesti juuri sen vuoksi, että hän oli epäiltynä myös toisessa Krp:n tutkimassa kokonaisuudessa.
Epäiltyjen viestinvaihdossa paljastunut kuva kokaiiniharkosta.
Epäiltyjen viestinvaihdossa paljastunut kuva kokaiiniharkosta.

Epäiltyjen viestinvaihdossa paljastunut kuva kokaiiniharkosta. POLIISI

Tästä kyse
Keskusrikospoliisi tiedotti nyt käräjille menevän kokonaisuuden esitutkinnan valmistumisesta lokakuussa.
Poliisin mukaan rikollisryhmän epäillään tuoneen Ruotsista Suomeen yhteensä noin 40 kiloa kokaiinia ja noin 100 kiloa amfetamiinia sekä useita kiloja ketamiinia. Useiden henkilöiden epäillään varastoineen ja levittäneen huumausaineita pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa. Esitutkinnassa selvitettyjen huumausaineiden katukauppa-arvo on poliisin arvion mukaan yli 6 miljoonaa euroa.
Poliisi kertoi tuolloin, että lähettävässä päässä törkeistä huumausainerikoksista epäillään kahta henkilöä.
Vastaanottoon ja levitykseen Suomessa on osallistunut poliisin käsityksen mukaan useita ryhmiä. Näille pääasiassa pääkaupunkiseudun ja Keski-Suomen alueella toimineille ryhmille on toimitettu vaihtelevia määriä huumausaineita.
Rikoskomisario Kimmo Sainio sanoo, että Mantaqa-jengin osuus koskee epäillysti yhdeksää kiloa kokaiinia ja yhtä kiloa amfetamiinia.

 
Yllättävä analyysi toimittajalta, joka kirjoitti kirjan kuinka Marinin urhea hallitus voitti koronan.


Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Lauri Nurmi


Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.


Lauri Nurmi
lauri.nurmi@iltalehti.fi
Tänään klo 11:18

Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä.
Jostain syystä raportti on jäänyt vaille suurta julkisuutta.

Se on pysäyttävää luettavaa, ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt olla alkusysäys kuukausien avoimelle keskustelulle.
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.

Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot ovat olleet 1990-luvun alkaessa.
Peruskoulu näyttäytyi silloin suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.
Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Tutkimusraportti osoittaa, että koulujen alueellisten toimintaedellytysten erot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Koulujen oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti erot vieraskielisen väestön osuuksissa.


Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
”Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana”, Bernelius ja Huilla kirjoittavat.
Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018.
Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018.

Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018. Valtioneuvoston raportti, Bernelius ja Huilla
Äidinkieli, suomalaisessa peruskoulussa siis suomi, ruotsi tai saame, muodostaa kaiken oppimisen perustan.
Puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.
Sosioekonomisten erojen kasvu tarkoittaa, että koulujen väliset lähtökohdat tuottaa hyviä oppimistuloksia ovat eriytyneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa, tutkijat korostavat.
Bernelius ja Huilla kaipaavat onton huolipuheen rinnalle konkreettista puhetta ja ennen kaikkea tekoja lasten kielitaidon parantamiseksi.


Kouluja yksilöiviä esimerkkejä kartetaan, ja koulujen arjesta kirjoitetaan ja puhutaan liian ruusuisesti, koska nimeämisen seurauksia pelätään.
Näin tehdään karhunpalvelus lapsille ja nuorille.
”Kansainväliset esimerkit osoittavat julkisen keskustelun tärkeyden: mikäli keskustelu koulujen haasteista puuttuu tai sitä käydään liian yleisellä tasolla, oppilaiden taustoihin ja koulun kontekstiin liittyvät riskit ja tarpeet voivat jäädä tunnistamatta. Tällöin rahoitusinstrumentit, organisaation toiminta tai pedagogiset käytännöt eivät välttämättä onnistu vastaamaan näihin haasteisiin”, Bernelius ja Huilla varoittavat.
Raportin tärkeintä antia on turkulaisen Varissuon koulun johtajan Nana Lammen kuvaus koulun arjesta.
Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
”Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu”, Lampi kirjoittaa.

Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
”Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan”, Lampi jatkaa.
Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.

Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin. Vantaan kaupunki, Henrik Lönnqvist 2020

Kun lapset eivät osaa suomea, eivät sitä opi heidän vanhempansakaan.
”Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia”, koulun johtaja kertoo.
Suuren maahanmuuton alkuvuosina maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen.
Näin ei ole enää. Suuriin kaupunkeihin on syntymässä laajoja alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu.
”Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat ’varissuomea’, johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto”, Lampi kuvailee syy–seuraussuhdetta.

Jos suomen kielen opetukseen ei käytetä massiivisesti lisää rahaa ja ennen kaikkea oppitunteja eikä luokkiin palkata yhden opettajan rinnalle resurssiopettajia eli kahta koulutettua aikuista per koululuokka, kertomus suomalaisesta peruskoulusta kansainvälisenä menestystarinana voidaan unohtaa.
Jos toimiin ei ryhdytä välittömästi, Turun lähiöissä puhutaan tulevaisuudessa ”varissuomea”, Helsingin lähiöissä ”itissuomea”, Vantaalla ”hakunilasuomea”, Espoossa ”leppävaarasuomea” ja Tampereella ”hervantasuomea”.
Tällöin perheet, joissa tavoitteena on kasvattaa lapset ammattikorkeakoulu- tai yliopistotielle, eivät asetu asumaan näille alueille.
Jengiytyminen ja muun yhteiskunnan arvojen ulkopuolelle asettautuminen saavat aiempaa laajemman kasvualustan.


Yhteisen ja monipuolisen suomen kielen katoaminen leventää kuilua.
”Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi. Yritämme suitsia ilmiötä koulussa, mutta voimme vain kuvitella, miten suuressa osassa se on vapaammissa tilanteissa”, koulun johtaja kirjoittaa.
Tutkimusraportin sanat ovat kuin hätähuuto, jonka soisi kiirivän kauas.
Youtube-suomi tuskin johtaa mihinkään hyvään. Pikemminkin päinvastoin, kun kuuntelee lähiöräppäreiden väkivaltaa tihkuvia sanoituksia.
Kansanedustajien ja heidän läheistensä lapset asuvat harvoin näillä alueilla. Suurten kaupunkien kunnallispoliitikot ovat hekin keski- ja hyvätuloisia.

Kun Suomessa on kymmeniä kouluja, joissa ei puhuta ja kirjoiteta suomea kielen rikkaimmassa merkityksessä, maa pirstoutuu pienoisyhteiskuntien mosaiikiksi.
Bernelius ja Huilla huomauttavat, että kaupungeissa oppilasalueet ovat kuin kuntia. Suomessa kuntien mediaanikoko eli suuruusjärjestykseen laitettujen kuntien keskimmäinen arvo on noin 6 000 asukasta.
Alakoulujen oppilasalueiden mediaani on pääkaupunkiseudulla 5 500 ihmistä.
Jokainen voi miettiä sitä, millaisiin toimiin poliitikot ryhtyisivät, jos Suomeen uhkaisi syntyä kymmeniä kuntia, joissa lapset eivät enää oppisi suomea tai ruotsia.


Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Keskiarvoluku antaa huomisesta liian hallittavan mielikuvan. Monilla alueilla osuus jää kymmenen prosentin paikkeille.
Sitten on kymmeniä oppilasalueita, joilla osuus nousee 50 prosentin tietämiin ja reippaasti sen ylikin.
Kun peruskoulu ei enää turvaa kaikille suomalaislapsille suomen kielen taitoa, muutoksen vaikutukset ovat dramaattisia.
Kauhistelun asemesta jokaisen poliitikon olisi syytä lukea Berneliuksen ja Huillan raportti – ja ryhtyä sen jälkeen töihin koulujen arjen parantamiseksi.
 
Osaako joku luonnehtia tätä kamerunilaistaustaista Tampereella asuvaa Stanley Orockia/ De Betongia. Hän esittäytyy jonkinlaisena mainostoimistoyrittäjänä, mutta aika rajusti kryptovaluuttahommia näyttää Facebook-sivulllaan viime aikoina sponssanneen. Toki on tehnyt Tampereella varmaan hyvää työtä Suomeen muuttaneiden afrikkalaisten parissa, mutta tuo
kryptovaluuttahärdelli näyttää oudolta.



Samainen kaveri nousi muutama päivä sitten julkisuuteen sen jälkeen, kun Linnanmaan Alkossa kieltäyivät myymästä
hänelle alkoholia. Myyjä vihjasi, että olisi ollut huumeiden vaikutusten alaisena.

 
Samainen kaveri nousi muutama päivä sitten julkisuuteen sen jälkeen, kun Linnanmaan Alkossa kieltäyivät myymästä
hänelle alkoholia. Myyjä vihjasi, että olisi ollut huumeiden vaikutusten alaisena.

Oletteko kuulleet, että alko olisi pyytänyt anteeksi ei-maahanmuuttajataustaiselta humalaiselta/kamoissa olevalta henkilöltä, jolle ei ole myyty viinaa?
 
Yllättävä analyysi toimittajalta, joka kirjoitti kirjan kuinka Marinin urhea hallitus voitti koronan.


Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Lauri Nurmi


Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.


Lauri Nurmi
lauri.nurmi@iltalehti.fi
Tänään klo 11:18

Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä.
Jostain syystä raportti on jäänyt vaille suurta julkisuutta.

Se on pysäyttävää luettavaa, ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt olla alkusysäys kuukausien avoimelle keskustelulle.
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.

Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot ovat olleet 1990-luvun alkaessa.
Peruskoulu näyttäytyi silloin suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.
Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Tutkimusraportti osoittaa, että koulujen alueellisten toimintaedellytysten erot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Koulujen oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti erot vieraskielisen väestön osuuksissa.


Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
”Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana”, Bernelius ja Huilla kirjoittavat.
Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018.
Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018.

Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018. Valtioneuvoston raportti, Bernelius ja Huilla
Äidinkieli, suomalaisessa peruskoulussa siis suomi, ruotsi tai saame, muodostaa kaiken oppimisen perustan.
Puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.
Sosioekonomisten erojen kasvu tarkoittaa, että koulujen väliset lähtökohdat tuottaa hyviä oppimistuloksia ovat eriytyneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa, tutkijat korostavat.
Bernelius ja Huilla kaipaavat onton huolipuheen rinnalle konkreettista puhetta ja ennen kaikkea tekoja lasten kielitaidon parantamiseksi.


Kouluja yksilöiviä esimerkkejä kartetaan, ja koulujen arjesta kirjoitetaan ja puhutaan liian ruusuisesti, koska nimeämisen seurauksia pelätään.
Näin tehdään karhunpalvelus lapsille ja nuorille.
”Kansainväliset esimerkit osoittavat julkisen keskustelun tärkeyden: mikäli keskustelu koulujen haasteista puuttuu tai sitä käydään liian yleisellä tasolla, oppilaiden taustoihin ja koulun kontekstiin liittyvät riskit ja tarpeet voivat jäädä tunnistamatta. Tällöin rahoitusinstrumentit, organisaation toiminta tai pedagogiset käytännöt eivät välttämättä onnistu vastaamaan näihin haasteisiin”, Bernelius ja Huilla varoittavat.
Raportin tärkeintä antia on turkulaisen Varissuon koulun johtajan Nana Lammen kuvaus koulun arjesta.
Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
”Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu”, Lampi kirjoittaa.

Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
”Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan”, Lampi jatkaa.
Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.

Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin. Vantaan kaupunki, Henrik Lönnqvist 2020

Kun lapset eivät osaa suomea, eivät sitä opi heidän vanhempansakaan.
”Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia”, koulun johtaja kertoo.
Suuren maahanmuuton alkuvuosina maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen.
Näin ei ole enää. Suuriin kaupunkeihin on syntymässä laajoja alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu.
”Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat ’varissuomea’, johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto”, Lampi kuvailee syy–seuraussuhdetta.

Jos suomen kielen opetukseen ei käytetä massiivisesti lisää rahaa ja ennen kaikkea oppitunteja eikä luokkiin palkata yhden opettajan rinnalle resurssiopettajia eli kahta koulutettua aikuista per koululuokka, kertomus suomalaisesta peruskoulusta kansainvälisenä menestystarinana voidaan unohtaa.
Jos toimiin ei ryhdytä välittömästi, Turun lähiöissä puhutaan tulevaisuudessa ”varissuomea”, Helsingin lähiöissä ”itissuomea”, Vantaalla ”hakunilasuomea”, Espoossa ”leppävaarasuomea” ja Tampereella ”hervantasuomea”.
Tällöin perheet, joissa tavoitteena on kasvattaa lapset ammattikorkeakoulu- tai yliopistotielle, eivät asetu asumaan näille alueille.
Jengiytyminen ja muun yhteiskunnan arvojen ulkopuolelle asettautuminen saavat aiempaa laajemman kasvualustan.


Yhteisen ja monipuolisen suomen kielen katoaminen leventää kuilua.
”Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi. Yritämme suitsia ilmiötä koulussa, mutta voimme vain kuvitella, miten suuressa osassa se on vapaammissa tilanteissa”, koulun johtaja kirjoittaa.
Tutkimusraportin sanat ovat kuin hätähuuto, jonka soisi kiirivän kauas.
Youtube-suomi tuskin johtaa mihinkään hyvään. Pikemminkin päinvastoin, kun kuuntelee lähiöräppäreiden väkivaltaa tihkuvia sanoituksia.
Kansanedustajien ja heidän läheistensä lapset asuvat harvoin näillä alueilla. Suurten kaupunkien kunnallispoliitikot ovat hekin keski- ja hyvätuloisia.

Kun Suomessa on kymmeniä kouluja, joissa ei puhuta ja kirjoiteta suomea kielen rikkaimmassa merkityksessä, maa pirstoutuu pienoisyhteiskuntien mosaiikiksi.
Bernelius ja Huilla huomauttavat, että kaupungeissa oppilasalueet ovat kuin kuntia. Suomessa kuntien mediaanikoko eli suuruusjärjestykseen laitettujen kuntien keskimmäinen arvo on noin 6 000 asukasta.
Alakoulujen oppilasalueiden mediaani on pääkaupunkiseudulla 5 500 ihmistä.
Jokainen voi miettiä sitä, millaisiin toimiin poliitikot ryhtyisivät, jos Suomeen uhkaisi syntyä kymmeniä kuntia, joissa lapset eivät enää oppisi suomea tai ruotsia.


Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Keskiarvoluku antaa huomisesta liian hallittavan mielikuvan. Monilla alueilla osuus jää kymmenen prosentin paikkeille.
Sitten on kymmeniä oppilasalueita, joilla osuus nousee 50 prosentin tietämiin ja reippaasti sen ylikin.
Kun peruskoulu ei enää turvaa kaikille suomalaislapsille suomen kielen taitoa, muutoksen vaikutukset ovat dramaattisia.
Kauhistelun asemesta jokaisen poliitikon olisi syytä lukea Berneliuksen ja Huillan raportti – ja ryhtyä sen jälkeen töihin koulujen arjen parantamiseksi.
Fiksu hankkii välttävän arabiankielentaidon ennen vanhainkotiin joutumista. Komitea voisi miettiä, saisiko youtube-enkulle vähemmistökielen aseman. Sen taitoa voitaisiin esimerkiksi vaatia valtion tai kunnan duuneihin. Aika kauas tuntuu tämä haave kestävyysvajeen paikkaajista ja tulevaisuuden raketti-insinööreistä karkaavan.
 
Pysyvän oleskeluoikeuden tai kansalaisuuden peruste pitää olla sujuva suomen- tai ruotsinkielen taito.
Menee jo hyysäys liian pitkälle jos ei edes lapsille saada kieltä opetettua.
Juuri näin. Ihan oikeasti, miettikää tuota nyt. Muutat maahan x etkä opettele kyseisen maan valtakieltä, eikä edes lapsesi ko. maan kieltä puhu vaikka ovat koko ikänsä parhaimmillaan maassa asuneet. Täysin jo Pahkasika horisontin ohittavaa pelleilyä. :facepalm:
 
Yllättävä analyysi toimittajalta, joka kirjoitti kirjan kuinka Marinin urhea hallitus voitti koronan.


Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Lauri Nurmi


Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.


Lauri Nurmi
lauri.nurmi@iltalehti.fi
Tänään klo 11:18

Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä.
Jostain syystä raportti on jäänyt vaille suurta julkisuutta.

Se on pysäyttävää luettavaa, ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt olla alkusysäys kuukausien avoimelle keskustelulle.
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.

Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot ovat olleet 1990-luvun alkaessa.
Peruskoulu näyttäytyi silloin suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.
Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Tutkimusraportti osoittaa, että koulujen alueellisten toimintaedellytysten erot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Koulujen oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti erot vieraskielisen väestön osuuksissa.


Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
”Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana”, Bernelius ja Huilla kirjoittavat.
Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018.
Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018.

Vieraskielisten eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuus koko väestöstä alakoulujen oppilasalueilla tai lähialueilla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2018. Valtioneuvoston raportti, Bernelius ja Huilla
Äidinkieli, suomalaisessa peruskoulussa siis suomi, ruotsi tai saame, muodostaa kaiken oppimisen perustan.
Puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.
Sosioekonomisten erojen kasvu tarkoittaa, että koulujen väliset lähtökohdat tuottaa hyviä oppimistuloksia ovat eriytyneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa, tutkijat korostavat.
Bernelius ja Huilla kaipaavat onton huolipuheen rinnalle konkreettista puhetta ja ennen kaikkea tekoja lasten kielitaidon parantamiseksi.


Kouluja yksilöiviä esimerkkejä kartetaan, ja koulujen arjesta kirjoitetaan ja puhutaan liian ruusuisesti, koska nimeämisen seurauksia pelätään.
Näin tehdään karhunpalvelus lapsille ja nuorille.
”Kansainväliset esimerkit osoittavat julkisen keskustelun tärkeyden: mikäli keskustelu koulujen haasteista puuttuu tai sitä käydään liian yleisellä tasolla, oppilaiden taustoihin ja koulun kontekstiin liittyvät riskit ja tarpeet voivat jäädä tunnistamatta. Tällöin rahoitusinstrumentit, organisaation toiminta tai pedagogiset käytännöt eivät välttämättä onnistu vastaamaan näihin haasteisiin”, Bernelius ja Huilla varoittavat.
Raportin tärkeintä antia on turkulaisen Varissuon koulun johtajan Nana Lammen kuvaus koulun arjesta.
Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
”Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu”, Lampi kirjoittaa.

Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
”Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan”, Lampi jatkaa.
Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.

Vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä lapsista (0-6-vuotiaat) valituilla Vantaan alueilla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin. Vantaan kaupunki, Henrik Lönnqvist 2020

Kun lapset eivät osaa suomea, eivät sitä opi heidän vanhempansakaan.
”Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia”, koulun johtaja kertoo.
Suuren maahanmuuton alkuvuosina maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen.
Näin ei ole enää. Suuriin kaupunkeihin on syntymässä laajoja alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu.
”Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat ’varissuomea’, johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto”, Lampi kuvailee syy–seuraussuhdetta.

Jos suomen kielen opetukseen ei käytetä massiivisesti lisää rahaa ja ennen kaikkea oppitunteja eikä luokkiin palkata yhden opettajan rinnalle resurssiopettajia eli kahta koulutettua aikuista per koululuokka, kertomus suomalaisesta peruskoulusta kansainvälisenä menestystarinana voidaan unohtaa.
Jos toimiin ei ryhdytä välittömästi, Turun lähiöissä puhutaan tulevaisuudessa ”varissuomea”, Helsingin lähiöissä ”itissuomea”, Vantaalla ”hakunilasuomea”, Espoossa ”leppävaarasuomea” ja Tampereella ”hervantasuomea”.
Tällöin perheet, joissa tavoitteena on kasvattaa lapset ammattikorkeakoulu- tai yliopistotielle, eivät asetu asumaan näille alueille.
Jengiytyminen ja muun yhteiskunnan arvojen ulkopuolelle asettautuminen saavat aiempaa laajemman kasvualustan.


Yhteisen ja monipuolisen suomen kielen katoaminen leventää kuilua.
”Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi. Yritämme suitsia ilmiötä koulussa, mutta voimme vain kuvitella, miten suuressa osassa se on vapaammissa tilanteissa”, koulun johtaja kirjoittaa.
Tutkimusraportin sanat ovat kuin hätähuuto, jonka soisi kiirivän kauas.
Youtube-suomi tuskin johtaa mihinkään hyvään. Pikemminkin päinvastoin, kun kuuntelee lähiöräppäreiden väkivaltaa tihkuvia sanoituksia.
Kansanedustajien ja heidän läheistensä lapset asuvat harvoin näillä alueilla. Suurten kaupunkien kunnallispoliitikot ovat hekin keski- ja hyvätuloisia.

Kun Suomessa on kymmeniä kouluja, joissa ei puhuta ja kirjoiteta suomea kielen rikkaimmassa merkityksessä, maa pirstoutuu pienoisyhteiskuntien mosaiikiksi.
Bernelius ja Huilla huomauttavat, että kaupungeissa oppilasalueet ovat kuin kuntia. Suomessa kuntien mediaanikoko eli suuruusjärjestykseen laitettujen kuntien keskimmäinen arvo on noin 6 000 asukasta.
Alakoulujen oppilasalueiden mediaani on pääkaupunkiseudulla 5 500 ihmistä.
Jokainen voi miettiä sitä, millaisiin toimiin poliitikot ryhtyisivät, jos Suomeen uhkaisi syntyä kymmeniä kuntia, joissa lapset eivät enää oppisi suomea tai ruotsia.


Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Keskiarvoluku antaa huomisesta liian hallittavan mielikuvan. Monilla alueilla osuus jää kymmenen prosentin paikkeille.
Sitten on kymmeniä oppilasalueita, joilla osuus nousee 50 prosentin tietämiin ja reippaasti sen ylikin.
Kun peruskoulu ei enää turvaa kaikille suomalaislapsille suomen kielen taitoa, muutoksen vaikutukset ovat dramaattisia.
Kauhistelun asemesta jokaisen poliitikon olisi syytä lukea Berneliuksen ja Huillan raportti – ja ryhtyä sen jälkeen töihin koulujen arjen parantamiseksi.
Pistin uutisvinkkiä Ylelle, kun heiltä tästä ei ole ollut mitään mainintaa. Nyt jännittää minä päivänä Yle uutisoi...
 
Juuri näin. Ihan oikeasti, miettikää tuota nyt. Muutat maahan x etkä opettele kyseisen maan valtakieltä, eikä edes lapsesi ko. maan kieltä puhu vaikka ovat koko ikänsä parhaimmillaan maassa asuneet. Täysin jo Pahkasika horisontin ohittavaa pelleilyä. :facepalm:
Jos ne mamut vanhempineen ajattelee että Kela palvelee jo kaikilla mahdollisilla kielillä niin miksi vaivautua opettelemaan suomiorjien kieltä. Tai jos urasuunnitelmana on roadman, niin ryöstö onnistuu youtube suomellakin.
 
Juhannuksena vaihdettiin kulttuuririittejä.

Hänen mukaansa heidän kulttuurissaan voi syntyä veriviha tilanteessa, jossa mies on vankilassa ja hänen naisensa lähtee toisen miehen matkaan.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että miesystävä löi naista ainakin 10 kertaa nyrkillä kasvoihin ja pään alueelle sekä potki 10–15 kertaa päähän ja vartaloon.

Lisäksi mies retuutti naista hiuksista kiinni pitäen ympäri asuntoa. Kun nainen pyysi päästä sairaalaan, mies pakotti hänet siivoamaan verijäljet keittiöstä.

Mies pieksi naista myös lattiankuivauslastan varrella ja ruoski sähköjohdosta tehdyllä raipalla. Nainen joutui vastaanottamaan noin 90 iskua päähän, selkään ja jalkoihin.


 
Juhannuksena vaihdettiin kulttuuririittejä.

Hänen mukaansa heidän kulttuurissaan voi syntyä veriviha tilanteessa, jossa mies on vankilassa ja hänen naisensa lähtee toisen miehen matkaan.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että miesystävä löi naista ainakin 10 kertaa nyrkillä kasvoihin ja pään alueelle sekä potki 10–15 kertaa päähän ja vartaloon.

Lisäksi mies retuutti naista hiuksista kiinni pitäen ympäri asuntoa. Kun nainen pyysi päästä sairaalaan, mies pakotti hänet siivoamaan verijäljet keittiöstä.

Mies pieksi naista myös lattiankuivauslastan varrella ja ruoski sähköjohdosta tehdyllä raipalla. Nainen joutui vastaanottamaan noin 90 iskua päähän, selkään ja jalkoihin.


Kyllä tälläsistä pitäs rapsahtaa vähintään 10 vuotta istumista päivästä päivään.
 
Ohisalo on tiukkana. Toisaalla sitten on helpottamassa maahantuloa, joka on vahvasti liitoksissa tähän jengiytymiseen.

Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja: jengirikollisuus muuttui vuoden aikana – ”Meillä on uusi ilmiö käsillä”
Sisäministeri Ohisalo on valmis kiristämään rangaistuksia ja muuttamaan aselainsäädäntöä, jotta päätään nostanut jengiytyminen saataisiin Suomessa hallintaan.

JAA
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo keskustelleensa Ruotsin kollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia jengiytymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo keskustelleensa Ruotsin kollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia jengiytymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
Päivi Lakka
6:00

SISÄMINISTERI, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja, jotta Suomessa päätään viimeisen vuoden aikana nostanut jengiytyminen saataisiin pysymään aisoissa.
Poliisi on erityisesti kuluneen syksyn aikana kerännyt tietoa jengiytymisestä, minkä myötä käsitys ilmiön yleisyydestä on Suomessa nyt muuttunut aikaisemmasta.

– Jengirikollisuus on saanut vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa vahvemmin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Ohisalo sanoo.

– Näitä jengejä on tunnistettu ja tiedetään, että niihin osallistuneet ovat tehneet rikoksia erityisesti huumeiden ja väkivallan, toisaalta myös liikenneturvallisuuden rikkomisen puolella. Mutta myös aseiden puolella löytyy toimintaa, joka on päätynyt poliisin tietoon.

Ohisalo puhuukin ennaltaehkäisevän työn puolesta, mutta olisi valmis myös tiukentamaan rangaistuksia ja ampuma-aselainsäädäntöä.

– Jotta saadaan rikoskierre katki ja osoitetaan, että pahimmassa tapauksessa tulee vankeutta, jos lähtee tähän toimintaan mukaan.

ERITYISESTI nuorten miesten päätyminen jengitoimintaan on vahvasti Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun ongelma. Jengit vaikuttavat olevan enemmän paikallinen ilmiö ja ne muodostuvat usein tietyn kaupunginosan ympärille.
– Pääkaupunkiseudun jengeissä on enemmän kyse pienemmistä ja paikallisista porukoista. Toki on järjestäytyneempiäkin rikollisliigoja, jotka saattavat osin houkutella jengiporukkaa mukaansa. Niillä on kytköksiä, mutta ne eivät välttämättä ole samoja porukoita.

– Jengiytyminen on vähemmän hierarkkista ja vähemmän organisoitunutta kuin kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, Ohisalo sanoo.

Ruotsin sosiaalidemokraattien uusi puheenjohtaja Magdalena Andersson nosti viime viikonloppuna linjapuheessaan esille Ruotsin jengit, jotka ovat nousseet julkisuuteen jälleen viime viikkoina muun muassa rapmusiikkitähti Einárin eli Nils Grönbergin lokakuisen murhan myötä.
IS vieraili viime viikolla Hammarbyn kaupunginosassa, jonne ihmiset olivat tuoneet kynttiköitä ja kukkia Einárin muistoksi.

IS vieraili viime viikolla Hammarbyn kaupunginosassa, jonne ihmiset olivat tuoneet kynttiköitä ja kukkia Einárin muistoksi. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS
Lue lisää: Einár pakeni murhaajiaan luotisateessa – uutta tietoa räppärin viimeisistä hetkistä

Lue lisää: IS Tukholmassa: Mikael Hakola kuuli kuusi terävää laukausta – Suomen armeijan käynyt mies tiesi heti, mistä oli kyse

Anderssonin mukaan jengien jäsenet seisovat avoimesti koulujen ulkopuolella ja rekrytoivat lapsia mukaan. Ohisalon mukaan Suomessa ei ole viitteitä vastaavasta ainakaan kouluihin liittyen.

– Verkko mahdollistaa kuitenkin ihan kaikkialla rekrytointia. Myös populaarikulttuuri tietyllä tavalla linkittyy meilläkin jossain määrin jengeihin, hän sanoo.

JENGIYTYMISTÄ ja ryhmäytymistä rikollisuuden piirissä on seurattu Suomessa jo pidemmän aikaa, eikä kyse ole täysin uudesta ilmiöstä.
Kun sisäisen turvallisuuden selonteko annettiin toukokuussa eduskuntaan, ei ilmiötä siinä kuitenkaan vielä juurikaan huomioitu. Selonteossa todetaan lähinnä, että asuinalueiden eriytyminen on voimistunut suurimmissa kaupungeissa, mikä voi vahvistaa muun muassa jengiytymistä.

Ohisalon mukaan selonteko kuitenkin valmistui jo alkuvuodesta, jolloin viranomaisten tilannekuva oli vielä varsin erilainen kuin nyt.

Hän kertoo juuri käyneensä läpi viimeisintä tilannekuvaa poliisihallituksen, Keskusrikospoliisin sekä sisäministeriön poliisiosaston kanssa.

Viranomaiset ovat Ohisalon mukaan ottaneet viimeisen vuoden aikana tilannetta paremmin haltuun. Poliisi on erityisesti syksyn aikana kerännyt tietoa, joka on muuttanut käsitystä ilmiön yleisyydestä Suomessa.

– Tilannekuva sanoo nyt sen, että meillä on uusi ilmiö käsillä. Sisäministeriöön välittynyt kuvaa, että tämä on sinänsä uusi kokonaisuus. Meillä on selkeästi nähtävillä nuorten mukanaoloa jengeissä, mihin linkittyy vahvasti myös aseet ja väkivalta.

Meillä on selkeästi nähtävillä nuorten mukanaoloa jengeissä, mihin linkittyy vahvasti myös aseet ja väkivalta.
OHISALON mukaan sisäministeriössä onkin nyt ryhdytty haarukoimaan keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin puuttua.
Yksittäiset toimet eivät hänen mukaansa riitä, vaan keinoja tarvitaan laaja paletti. Sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että kovempia rangaistuksia.

Lue lisää: HU: KRP huolissaan kansainvälisten katujengien rantautumisesta Helsinkiin – jopa 13-vuotiaita liikkuu huolestuttavassa seurassa

Jengeihin kuuluvia nuoria yhdistää usein se, että koulutus ei ole kunnossa, eikä työpaikkaa näköpiirissä.

– Ei käydä koulussa tai kiinnitytä normaaleihin arjen kuvioihin, vaan haetaan rikolliselta puolelta mahdollisesti rikastumisen mahdollisuuksia tai huumekaupan kautta löydetään toimeentuloa, jota ei muuten ehkä ole.

– Me tiedämme, että osa jengeissä mukana olevista nuorista on saattanut käydä läpi ennaltaehkäisevän polun. Eli matkan varrella on ollut mukana nuorisotyötä, sosiaalitointa, poliisi ja koulua. Mutta nuoria ei ole saatu haaviin sielläkään.

Ennaltaehkäisevää työtä tulee hänen mukaansa tehdä jo aikaisessa vaiheessa, vaikka se ei onnistuisikaan poimimaan joka ikistä nuorta.

Ohisalo kertoo pyytäneensä myös selvittämään nuorisorikoskoordinaattorin tehtävän perustamista. Koordinaattori seuraisi päätyönään aktiivisesti nuorten tilannetta ja keräisi tietoa yhteen.

Hän mainitsee myös alueellisen segregaation vaarat. Kun toimeentulo, asumisen hinta ja hyvinvointi jakautuvat epätasaisesti eri asuinalueille, voi tämä olla omiaan vahvistamaan jengiytymistä.

– Tiedämme maailmalta esimerkkejä, että kun on vain ja ainoastaan tietyille sosioekonomisille ryhmille asuinpaikkoja, niin valitettavasti siellä eivät kohtaa ihmiset erilaisista todellisuuksista.
Rangaistuksien tiukentaminen on Ohisalon mielestä yksi keino ilmiön kitkemiseksi.

Rangaistuksien tiukentaminen on Ohisalon mielestä yksi keino ilmiön kitkemiseksi. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
ENNALTAEHKÄISEVIEN toimien lisäksi tarvitaan Ohisalon mukaan kuitenkin myös pelotetta.
– Me tarvitsemme kovempia rangaistuksia. Pelotetta siitä, että tällaisiin jengeihin ja järjestäytyneen rikollisuuden maailmaan ei pidä lähteä.

Hän kertoo keskustelleensa poliisin kanssa myös rikoslain muuttamisesta.

– Sisä- ja oikeusministeriön kesken olisi keskusteltava siitä, miten laittomien ampuma-aseiden ja räjähteiden hallussapitoon voitaisiin tiukemmin puuttua.

Ohisalon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ampuma-aselainsäädäntö on selvästi Suomea tiukempaa.

– Muutokset kannattaisi tehdä myös Suomessa jo nyt. Koska jengeistä nähdään, että etenkin laittomat aseet näkyvät nuorillakin rikoksissa ja niitä löydetään nuorten hallusta.

Oikeusministeriössä lainvalmisteluputki on tällä hetkellä hyvin ruuhkautunut, mutta Ohisalo toivoo edes asian esiselvittelyn käynnistämistä.

Hän antaa tukensa myös uudelle rikostiedustelulainsäädännölle, jonka tarvetta poliisi on viime aikoina nostanut esille.

– Komppaan poliisin ajatusta, että tällainen rikostiedustelulainsäädäntö pitää saada, koska sillä päästäisiin kiinni ilmiöihin hieman aikaisemmassa vaiheessa.

OHISALO kertoo keskustelleensa aiheesta myös Ruotsin sisäministerikollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia heti.
– Ajatus on se, että kannattaisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttua kaikkeen. Hän sanoi, että kun meillä tilanne ei ole samalla tavalla riistäytynyt käsistä kuin heillä, niin toimikaa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.
– Ja nyt ollaan vielä sellaisessa vaiheessa, että kannattaa toimia, kun signaaleja alkaa tulla vahvemmin, Ohisalo sanoo.

 
Ohisalo on tiukkana. Toisaalla sitten on helpottamassa maahantuloa, joka on vahvasti liitoksissa tähän jengiytymiseen.

Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja: jengirikollisuus muuttui vuoden aikana – ”Meillä on uusi ilmiö käsillä”
Sisäministeri Ohisalo on valmis kiristämään rangaistuksia ja muuttamaan aselainsäädäntöä, jotta päätään nostanut jengiytyminen saataisiin Suomessa hallintaan.

JAA
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo keskustelleensa Ruotsin kollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia jengiytymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo keskustelleensa Ruotsin kollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia jengiytymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
Päivi Lakka
6:00

SISÄMINISTERI, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja, jotta Suomessa päätään viimeisen vuoden aikana nostanut jengiytyminen saataisiin pysymään aisoissa.
Poliisi on erityisesti kuluneen syksyn aikana kerännyt tietoa jengiytymisestä, minkä myötä käsitys ilmiön yleisyydestä on Suomessa nyt muuttunut aikaisemmasta.

– Jengirikollisuus on saanut vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa vahvemmin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Ohisalo sanoo.

– Näitä jengejä on tunnistettu ja tiedetään, että niihin osallistuneet ovat tehneet rikoksia erityisesti huumeiden ja väkivallan, toisaalta myös liikenneturvallisuuden rikkomisen puolella. Mutta myös aseiden puolella löytyy toimintaa, joka on päätynyt poliisin tietoon.

Ohisalo puhuukin ennaltaehkäisevän työn puolesta, mutta olisi valmis myös tiukentamaan rangaistuksia ja ampuma-aselainsäädäntöä.

– Jotta saadaan rikoskierre katki ja osoitetaan, että pahimmassa tapauksessa tulee vankeutta, jos lähtee tähän toimintaan mukaan.

ERITYISESTI nuorten miesten päätyminen jengitoimintaan on vahvasti Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun ongelma. Jengit vaikuttavat olevan enemmän paikallinen ilmiö ja ne muodostuvat usein tietyn kaupunginosan ympärille.
– Pääkaupunkiseudun jengeissä on enemmän kyse pienemmistä ja paikallisista porukoista. Toki on järjestäytyneempiäkin rikollisliigoja, jotka saattavat osin houkutella jengiporukkaa mukaansa. Niillä on kytköksiä, mutta ne eivät välttämättä ole samoja porukoita.

– Jengiytyminen on vähemmän hierarkkista ja vähemmän organisoitunutta kuin kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, Ohisalo sanoo.

Ruotsin sosiaalidemokraattien uusi puheenjohtaja Magdalena Andersson nosti viime viikonloppuna linjapuheessaan esille Ruotsin jengit, jotka ovat nousseet julkisuuteen jälleen viime viikkoina muun muassa rapmusiikkitähti Einárin eli Nils Grönbergin lokakuisen murhan myötä.
IS vieraili viime viikolla Hammarbyn kaupunginosassa, jonne ihmiset olivat tuoneet kynttiköitä ja kukkia Einárin muistoksi.

IS vieraili viime viikolla Hammarbyn kaupunginosassa, jonne ihmiset olivat tuoneet kynttiköitä ja kukkia Einárin muistoksi. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS
Lue lisää: Einár pakeni murhaajiaan luotisateessa – uutta tietoa räppärin viimeisistä hetkistä

Lue lisää: IS Tukholmassa: Mikael Hakola kuuli kuusi terävää laukausta – Suomen armeijan käynyt mies tiesi heti, mistä oli kyse

Anderssonin mukaan jengien jäsenet seisovat avoimesti koulujen ulkopuolella ja rekrytoivat lapsia mukaan. Ohisalon mukaan Suomessa ei ole viitteitä vastaavasta ainakaan kouluihin liittyen.

– Verkko mahdollistaa kuitenkin ihan kaikkialla rekrytointia. Myös populaarikulttuuri tietyllä tavalla linkittyy meilläkin jossain määrin jengeihin, hän sanoo.

JENGIYTYMISTÄ ja ryhmäytymistä rikollisuuden piirissä on seurattu Suomessa jo pidemmän aikaa, eikä kyse ole täysin uudesta ilmiöstä.
Kun sisäisen turvallisuuden selonteko annettiin toukokuussa eduskuntaan, ei ilmiötä siinä kuitenkaan vielä juurikaan huomioitu. Selonteossa todetaan lähinnä, että asuinalueiden eriytyminen on voimistunut suurimmissa kaupungeissa, mikä voi vahvistaa muun muassa jengiytymistä.

Ohisalon mukaan selonteko kuitenkin valmistui jo alkuvuodesta, jolloin viranomaisten tilannekuva oli vielä varsin erilainen kuin nyt.

Hän kertoo juuri käyneensä läpi viimeisintä tilannekuvaa poliisihallituksen, Keskusrikospoliisin sekä sisäministeriön poliisiosaston kanssa.

Viranomaiset ovat Ohisalon mukaan ottaneet viimeisen vuoden aikana tilannetta paremmin haltuun. Poliisi on erityisesti syksyn aikana kerännyt tietoa, joka on muuttanut käsitystä ilmiön yleisyydestä Suomessa.

– Tilannekuva sanoo nyt sen, että meillä on uusi ilmiö käsillä. Sisäministeriöön välittynyt kuvaa, että tämä on sinänsä uusi kokonaisuus. Meillä on selkeästi nähtävillä nuorten mukanaoloa jengeissä, mihin linkittyy vahvasti myös aseet ja väkivalta.

OHISALON mukaan sisäministeriössä onkin nyt ryhdytty haarukoimaan keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin puuttua.
Yksittäiset toimet eivät hänen mukaansa riitä, vaan keinoja tarvitaan laaja paletti. Sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että kovempia rangaistuksia.

Lue lisää: HU: KRP huolissaan kansainvälisten katujengien rantautumisesta Helsinkiin – jopa 13-vuotiaita liikkuu huolestuttavassa seurassa

Jengeihin kuuluvia nuoria yhdistää usein se, että koulutus ei ole kunnossa, eikä työpaikkaa näköpiirissä.

– Ei käydä koulussa tai kiinnitytä normaaleihin arjen kuvioihin, vaan haetaan rikolliselta puolelta mahdollisesti rikastumisen mahdollisuuksia tai huumekaupan kautta löydetään toimeentuloa, jota ei muuten ehkä ole.

– Me tiedämme, että osa jengeissä mukana olevista nuorista on saattanut käydä läpi ennaltaehkäisevän polun. Eli matkan varrella on ollut mukana nuorisotyötä, sosiaalitointa, poliisi ja koulua. Mutta nuoria ei ole saatu haaviin sielläkään.

Ennaltaehkäisevää työtä tulee hänen mukaansa tehdä jo aikaisessa vaiheessa, vaikka se ei onnistuisikaan poimimaan joka ikistä nuorta.

Ohisalo kertoo pyytäneensä myös selvittämään nuorisorikoskoordinaattorin tehtävän perustamista. Koordinaattori seuraisi päätyönään aktiivisesti nuorten tilannetta ja keräisi tietoa yhteen.

Hän mainitsee myös alueellisen segregaation vaarat. Kun toimeentulo, asumisen hinta ja hyvinvointi jakautuvat epätasaisesti eri asuinalueille, voi tämä olla omiaan vahvistamaan jengiytymistä.

– Tiedämme maailmalta esimerkkejä, että kun on vain ja ainoastaan tietyille sosioekonomisille ryhmille asuinpaikkoja, niin valitettavasti siellä eivät kohtaa ihmiset erilaisista todellisuuksista.
Rangaistuksien tiukentaminen on Ohisalon mielestä yksi keino ilmiön kitkemiseksi.

Rangaistuksien tiukentaminen on Ohisalon mielestä yksi keino ilmiön kitkemiseksi. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
ENNALTAEHKÄISEVIEN toimien lisäksi tarvitaan Ohisalon mukaan kuitenkin myös pelotetta.
– Me tarvitsemme kovempia rangaistuksia. Pelotetta siitä, että tällaisiin jengeihin ja järjestäytyneen rikollisuuden maailmaan ei pidä lähteä.

Hän kertoo keskustelleensa poliisin kanssa myös rikoslain muuttamisesta.

– Sisä- ja oikeusministeriön kesken olisi keskusteltava siitä, miten laittomien ampuma-aseiden ja räjähteiden hallussapitoon voitaisiin tiukemmin puuttua.

Ohisalon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ampuma-aselainsäädäntö on selvästi Suomea tiukempaa.

– Muutokset kannattaisi tehdä myös Suomessa jo nyt. Koska jengeistä nähdään, että etenkin laittomat aseet näkyvät nuorillakin rikoksissa ja niitä löydetään nuorten hallusta.

Oikeusministeriössä lainvalmisteluputki on tällä hetkellä hyvin ruuhkautunut, mutta Ohisalo toivoo edes asian esiselvittelyn käynnistämistä.

Hän antaa tukensa myös uudelle rikostiedustelulainsäädännölle, jonka tarvetta poliisi on viime aikoina nostanut esille.

– Komppaan poliisin ajatusta, että tällainen rikostiedustelulainsäädäntö pitää saada, koska sillä päästäisiin kiinni ilmiöihin hieman aikaisemmassa vaiheessa.

OHISALO kertoo keskustelleensa aiheesta myös Ruotsin sisäministerikollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia heti.
– Ajatus on se, että kannattaisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttua kaikkeen. Hän sanoi, että kun meillä tilanne ei ole samalla tavalla riistäytynyt käsistä kuin heillä, niin toimikaa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.
– Ja nyt ollaan vielä sellaisessa vaiheessa, että kannattaa toimia, kun signaaleja alkaa tulla vahvemmin, Ohisalo sanoo.

Täytyy kyllä sanoa että melkein nauroin ääneen kun luin tuon. Ihan kuin noille olisi tullut yllätyksenä että Suomessa tietyt ihmisryhmät jengiytyvät :facepalm:
 
Vaalit lähestyy, niin leuat käy ja poliitikot höpisevät mitä mieleen juolahtaa. Eiköhän nuo jo mieti miten Puolaan tunkevat "hädänalaiset" saataisiin suoraan tänne hellään huomaan. Helsingissä onkin suomalaisten muutto alkanut muualle, niin tarvitaan uusia työnt... tai jotain (veronmaksajia, eh..).
 
Vaalit lähestyy, niin leuat käy ja poliitikot höpisevät mitä mieleen juolahtaa. Eiköhän nuo jo mieti miten Puolaan tunkevat "hädänalaiset" saataisiin suoraan tänne hellään huomaan. Helsingissä onkin suomalaisten muutto alkanut muualle, niin tarvitaan uusia työnt... tai jotain (veronmaksajia, eh..).


Ja taas suomalaiset lankeaa samaan kusetukseen. Vaalien alla kaikki järjestyy ja menee parempaan päin, kaikille kaikkea ja enemmänkin. Kun jengi ymmärtäisi alkaa seuraamaan mitä nämä leuanlouskuttajat ovat tehneet ennen näitä puheita ja sen perusteella tekisivät äänestyspäätöksensä. Väitän että tulos olisi Suomen kannalta varmasti parempi ja voisi tämä leukojenlouskutuskin vähentyä kun poliitikot huomaisivat, että ne teot eikä ne sanat.
 
Paras ratkaisu laajamittaisen maahantulon estämiseen olisi mielestäni rehellisyys. Maailmanlaajuisessa mainoskampanjassa kerrottaisiin miten kylmä täällä on 10kk vuodesta, miten matala elintaso meillä on muihin eurooppalaisiin vaihtoehtoihin verrattuna, korkeat itsemurhatilastot ym. Kerrotaan miten naiset ovat täällä itsenäisiä, vaikeasti lähestyttäviä eivätkä suostu alistettaviksi, sen luulisi pelottavan varsinkin geelitukkia. Kuvamateriaalissa verrattaisiin marraskuista Suomea Espanjaan, Italiaan ja Ranskaan. Anekdootteja voisi antaa aiempina vuosina tulleiden turvapaikanhakijoiden suusta, miten perseestä kaikki on täällä. Kuvituskuvaksi se vastaanottokeskuksen pihalta otettu kuva missä turvis on riisilautanen kädessä ja valittaa miten paskaa ruokaa tarjotaan. Eikä tarvitse pelätä että tuo samalla karkottaisi "kansainväliset huippuosaajat" pois, ei niitä muutenkaan tule tänne muualla kuin poliitikkojen ja yritysjohtajien märissä unissa.
 
Paras ratkaisu laajamittaisen maahantulon estämiseen olisi mielestäni rehellisyys. Maailmanlaajuisessa mainoskampanjassa kerrottaisiin miten kylmä täällä on 10kk vuodesta, miten matala elintaso meillä on muihin eurooppalaisiin vaihtoehtoihin verrattuna, korkeat itsemurhatilastot ym. Kerrotaan miten naiset ovat täällä itsenäisiä, vaikeasti lähestyttäviä eivätkä suostu alistettaviksi, sen luulisi pelottavan varsinkin geelitukkia. Kuvamateriaalissa verrattaisiin marraskuista Suomea Espanjaan, Italiaan ja Ranskaan. Anekdootteja voisi antaa aiempina vuosina tulleiden turvapaikanhakijoiden suusta, miten perseestä kaikki on täällä. Kuvituskuvaksi se vastaanottokeskuksen pihalta otettu kuva missä turvis on riisilautanen kädessä ja valittaa miten paskaa ruokaa tarjotaan. Eikä tarvitse pelätä että tuo samalla karkottaisi "kansainväliset huippuosaajat" pois, ei niitä muutenkaan tule tänne muualla kuin poliitikkojen ja yritysjohtajien märissä unissa.
Eipä tuolla olisi enää mitää mitään merkitystä, koska puskaradio on ollut toiminnassa jo pitkän aikaa.

Riittää kun menee Kelan sivuille ja sieltä voi lukea omalla kielellä mihin kaikkiin etuuksiin on oikeutettu.

 
No mutta eihän tuollainen käy esim. äänekkäille vihervassuille, nehän haluaa elää siinä kuplassa, että täällä elää maailman onnellisin kansa. Ja onhan suomen vaatimukset tulijalle ihan naurettavan pienet. Kummasti esim. USA:ssa maistuu somaleillekin työt, kun on pakko. Ei se ole hölmö joka ottaa, vaan se joka antaa.

Ja onhan ilmasto lämmennyt, kesällä oli pitkä hellekausi, ja niitä on taatusti jatkossa lisää. Talvella voi istua kauppakeskuksissa. Ihan pärjäävät pohjoisen Irakin kurdit täällä. Kyllä se saapuminen pitää muutoin estää niiltä, joilla ei oikeasti ole mitään hätää.

Edit. Sanokaa minun sanoneen, että EU antaa tässä Puolan jutussa periksi, koska "ihmisarvot", ja näitä Irakin kurdeja on tulossa monen monta Suomeen, tai ainakin Saksaan ja muihin ihmisarvo-maihin, vielä tänä vuonna, tai heti tammikuusta. :facepalm: Katsotaan miten veikkauksen käy.

Edit2. Yle on jo aloittanut kertomaan kurdeja auttavista puolalaisista. Tällaiset jutut lisääntynevät lähipäivinä kimakkaan kirkumiseen asti. Nenäpäiväkin tulossa.
 
Viimeksi muokattu:
Reviirihommat alkavat olemaan nykypäivää myös lähi-itäkeskuksessa.

Helsingin poliisilaitoksen esitutkinta 20. syyskuuta Helsingissä tapahtuneista epäillystä törkeästä ryöstöstä ja törkeästä vapaudenriistosta etenee. 15-vuotias poika pakotettiin autoon Itäkeskuksessa aseella uhaten, ja häneltä vietiin omaisuutta.

Poliisilla on ollut pidätettynä kolme nuorta miestä rikoksista epäiltyinä. Poliisi sai tiedon yhdestä epäillystä julkaistun valvontakameran kuvan avulla ja selvitti tämän jälkeen kahden muun epäillyn henkilöllisyyden.

Kaksi pidätetyistä on 18-vuotiaita ja yksi on 19-vuotias. Poliisi epäilee, että he toteuttivat teot yksissä tuumin.

Poliisin saamien tietojen mukaan tapahtumien taustalla oli Snapchat-sovelluksessa sovittu kaupankäynti tupakasta. Kun epäillyt saapuivat kauppapaikalle, he pakottivat asianomistajan autoonsa. Miehet pitivät hänestä kiinni ja uhkasivat aseella.

Epäillyt olivat viitanneet paikan olevan niin sanotusti heidän reviiriään.
Tästä löytyy vanhempi uutinen, jossa tekijöiden kerrotaan olevan tummaihoisia.

70124b276fd07e9475c4e86b60ff1719.jpg
 
Uskokoon ken tahtoo.
psst- paljos aski tai kartonki maksaa noilla tienooilla? :whistling:
Hmmm, epäilty ymmärtää oman reviirin arvon sekä tarpeen puolustaa sitä ulkopuolisilta, mahd. haitallisilta tunkeilijoilta. Samaa viisautta toivoisi omille poliitikoillemme. Muuta hyvää sanottavaa tästä ”tupakkakauppiaasta” ei sitten olekaan.
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Riikka Purra sanoi:
Suomi on laittomien siirtolaisten pääkohde, kertoo EU-asiakirja.

”Euroopan komission asiakirjan mukaan Saksaa ja Suomea pidetään tällä hetkellä siirtolaisten pääkohteina Puolan EU:n ulkorajalla.”

Tästä asiasta on Suomen punavihreät vain ylpeitä, olemme Saksan kanssa Euroopan aatelia. :facepalm:
 
Tästä asiasta on Suomen punavihreät vain ylpeitä, olemme Saksan kanssa Euroopan aatelia. :facepalm:
Ja kaiken lisäksi ollaan näköjään ulkoistettu rajojemme vartiointi mm. Puolalle, ja maksetaan EU:n kautta Turkin Erdoganille lahjuksia jotta ei itse suoraan tarvitse tehdä päätöksiä "ihmisoikeuksien" osalta. Ties mitä on Putinillekkin luvattu aiheessa. :facepalm: Ja sitten itketään vielä "Puolan rikkomuksista" ja YLE työntää tarinaa siitä kuin Puolalaiset lahjoittaa "pakolaisille" vähistä rahoistaan..

On tämä vihreä hirveys kyllä Suomen tuhon tie, sitä että maahan saapui 35 000 Irakilaista vuonna 2015 ei tunnu kukaan muistavan (eikä sitä miksi Ruotsi nuo tänne "lahjoitti" ole edes kunnolla keskusteltu), ja jos/kun tuo toistuu niin ollaan jälleen ihan yhtä housut kintuissa.
 
Tästä asiasta on Suomen punavihreät vain ylpeitä, olemme Saksan kanssa Euroopan aatelia.

Oliko tuolla jossain tähän asiakirjaan viittausta?
edit. Linkin uutisessa puhuttiin että suurin osa pakolaisia auttavista on kotoisin Saksasta.

"Suurin osa raportoiduista tapauksista koskee kuljettajien pidättämistä, jotka mahdollistavat laittomien siirtolaisten (enimmäkseen Syyriasta, mutta myös Afganistanista, Iranista, Irakista, Kuwaitista ja Jemenistä) pääsyn Saksaan vuokra-autoilla Puolan kautta. Useimmissa tapauksissa kuljettajat olivat Saksassa asuvia kolmansien maiden kansalaisia (iranilaisia, irakilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia)

Ja kaiken lisäksi ollaan näköjään ulkoistettu rajojemme vartiointi mm. Puolalle, ja maksetaan EU:n kautta Turkin Erdoganille lahjuksia jotta ei itse suoraan tarvitse tehdä päätöksiä "ihmisoikeuksien" osalta. Ties mitä on Putinillekkin luvattu aiheessa. :facepalm: Ja sitten itketään vielä "Puolan rikkomuksista" ja YLE työntää tarinaa siitä kuin Puolalaiset lahjoittaa "pakolaisille" vähistä rahoistaan..

Mitä tarkoitat miksi Suomi on ulkoistanut rajavalvonnan Puolalle?
Yle on kyllä hyvin taustoittanut monipuolisesti Puolan tilannetta, joka on kyllä todella hankala.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä kannattaa jo olla vähän huolissaan. Suomeenhan on saapunut turvapaikanhakijaa ja siirtolaista myös Valko-Venäjän kautta, kuten aamulla YLE:n haastattelussa todettiin.
Purra on kyllä tuossa 'tiedotteessan' hyvin ajan tasalla.
Kysymys Suomen hallituksen kartalla pysymisestä on tässä tilanteessa asiallinen.






Toki Haavisto jo eilen kommentoi, että rajat voidaan sulkea, vaikka valemediat, kuten esimerkiksi MV-lehti mielellään tästäkin asiasta toisenlaista todellisuutta vääntävät.


Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston mukaan Valko-Venäjän on itse huolehdittava pakolaisista, jotka se tuo maahansa eikä se voi työntää niitä muihin maihin rajojensa yli.

Suomella on hänen mukaansa olemassa lainsäädäntöä hybridiuhkan varalle, jonka avulla raja voidaan tarvittaessa sulkea väliaikaisesti.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi tiistaina, että Suomi voisi tarvittaessa puolustaa rajojaan. Lue lisää täältä.
 
Viimeksi muokattu:
Hesarin juttu. Kommenteissa paistaa huoli.

Enpä yllättyisi jos hallituksen halu helpottaa perheen yhdistämistä liittyisi tähän, tiedettiin ehkä jo aikaisemmin, että maaiman sossuun on nyt tulijoita. Mitä tämä hallitus suunnittelee ja miksi? Minkä vuoksi hallitus ei aja Suomen kansan asiaa (nysvätään 0,7 hoitajaa vanhusten hoitoon* yms. vs. Maailman sosiaaliturva).

* No sinnekin löytynee "hoitajia"...
 
Viimeksi muokattu:
Tästä kannattaa jo olla vähän huolissaan. Suomeenhan on saapunut turvapaikanhakijaa ja siirtolaista myös Valko-Venäjän kautta, kuten aamulla YLE:n haastattelussa todettiin.


Meidän vastuuministereiden mukaan asiasta ei kannata olla huolissaan ja rajat saadaan tarvittaessa kiinni. (ei tämä asia nyt uutena voi tulla tai sitten eu:n sisällä ei kulje minkäänlainen tieto/kommunikaatio)
 
Meidän vastuuministereiden mukaan asiasta ei kannata olla huolissaan ja rajat saadaan tarvittaessa kiinni. (ei tämä asia nyt uutena voi tulla tai sitten eu:n sisällä ei kulje minkäänlainen tieto/kommunikaatio)

Liittyikö tämä nyt aamu tv:ssä Atte Harjenteen kommenttiin, että Suomessa vastaavassa tilanteessa kuin Puola, on nykyisen lain mukaan mahdollista sulkea raja, mutta ei yksin riittäisi tilanteen hanskaamiseen.
 
Liittyikö tämä nyt aamu tv:ssä Atte Harjenteen kommenttiin, että Suomessa vastaavassa tilanteessa kuin Puola, on nykyisen lain mukaan mahdollista sulkea raja, mutta ei yksin riittäisi tilanteen hanskaamiseen.
Liittyy ihan Haaviston ja Ohisalon ulostuloon, eli raja voidaan sulkea tarvittaessa, jos Puolan tilanne toistuisi täällä.
 
Mitä tarkoitat miksi Suomi on ulkoistanut rajavalvonnan Puolalle?
Yle on kyllä hyvin taustoittanut monipuolisesti Puolan tilannetta, joka on kyllä todella hankala.
Ainoa asia joka ”de facto” estää tuolla Puolan rajalla olevia ihmisiä marssimasta Suomeen on Puolan hallitus. Jos Puola ei toimisi, kuten toimii Suomi olisi täysin hampaaton noiden edessä. Suomeen ja Saksaanhan nuo on matkalla. Ja Ylen ”taustoittamisesta” voi olla montaa mieltä.
 
Niin oikeastaan arvattavissa tuo oli hetki kun näki, että siellä on taas irakilaisia miehiä rajat täynnä. Muutenhan Suomi olisi sossulandia-statuksestaan huolimatta voinut pitää matalaa profiilia ja antaa Saksan hoitaa, mutta Sipilä (&vaimo) aikoinaan aiheutti irakilaisten miesten joukkoryntäyksen ja nämä loput nyt sitten tulee kun ovat tiiviissä yhteydessä maanmiehiinsä ja tietävät siksi että tänne pääsee kun vaan raahaa itsensä sisään.
 
Liittyy ihan Haaviston ja Ohisalon ulostuloon, eli raja voidaan sulkea tarvittaessa, jos Puolan tilanne toistuisi täällä.
Sotketko nyt kahta asiaa yhteen?
Eli nyt puhutaan kahdesta eri asiasta samaan aikaan, Puolan tilanne ja mitä jos sama tilanne tapahtuisi Venäjän ja Suomen rajoilla.

Puolan rajoilta tuskin Suomeen odotettavissa massiivista ryntäystä, vaikka osa niistä tänne haluaisikin. Se ei liene nyt oikea huolenaihe Suomelle.

Ainoa asia joka ”de facto” estää tuolla Puolan rajalla olevia ihmisiä marssimasta Suomeen on Puolan hallitus. Jos Puola ei toimisi, kuten toimii Suomi olisi täysin hampaaton noiden edessä. Suomeen ja Saksaanhan nuo on matkalla. Ja Ylen ”taustoittamisesta” voi olla montaa mieltä.

Onko mitään käsitystä minkälaista massaa sieltä olisi oikeasti Suomeen "rynnimässä"?
Uutisten perusteella Saksa on yksi isoimmista kohde maista. Varmaan niitä hajaantuisi kuitenkin ympäri Eurooppaa. Suomi tuskin tässä tulee olemaan suurin vastaanottaja.

Veikkaan että jossain vaiheessa EU:n operaatiolla pakolaiset tulaan rajalta ottamaan haltuun, ellei Valko-Venäjä jostain syystä käännä kelkkaansa.
 
Eiköhän suurin huolenaihe ole tämä hybridivaikuttaminen ja se miten EU siihen vastaa.
Ilmeisesti on epäilyjä siitä, että myös Venäjän kentille olisi suunnitelmaa lähettää pakolaisia ja ohjata painetta Balttian rajoille: Die Welt: Suomi ja Saksa ovat Valko-Venäjän kautta tulevien siirtolaisten pääkohteet salaisen EU-asiakirjan mukaan

Die Weltin mukaan EU:n asiakirjassa arvioidaan, että Viron ja Latvian rajan lähellä sijaitsevasta venäläisestä Pskovin lentoasemasta saattaisi tulla uusi reitti ihmissalakuljettajille. Sinne voitaisiin järjestää lentoja Valko-Venäjältä, Turkista ja Egyptistä. Lentoasemalta siirtolaiset voisivat pyrkiä Baltian maiden kautta EU-alueelle.

Tärkeintä on nyt EU:n vaikuttaminen kolmansiin maihin ja lentoyhtiöihin, että lopettavat pakolaisten kuskaamisen.
 
Tärkeintä on nyt EU:n vaikuttaminen kolmansiin maihin ja lentoyhtiöihin, että lopettavat pakolaisten kuskaamisen.
Tuollainen korjaava toimenpide on lähinnä kuin veneen pohjan reikien tukkimista samalla, kun uusia ilmestyy nopeampaa tahtia kuin vanhat tulee kuntoon. Toki parempi kuin ei mitään..

Oikeasti Suomen osalta pakolaisvyörystä päästäisiin eroon ihan sillä, että poistettaisiin sosiaalitukipohjaiset kannusteet. Töiden perässä tulevat maahanmuuttajat saa tullakin ja oikeasti avun tarpeessa olevia voitaisiin ottaa ennaltasovittu määrä tarjoamalla heille vain välttämättömät elämisen tarpeet, muttei mitään diskorahoja tai omia asuntoja.

Vapautuvia taloudellisia resursseja voisi sitten ohjata ihmisten auttamiseen paikanpäällä ongelmakohteiden lähellä ja tähän touhuun tulisi painostaa sotatoimien pääosalliset kuten USA paremmin mukaan. Pyrkimyksenä ei tulisi olla ongelman kasvattaminen entisestään mihin nykyinen meno johtaa, vaan ongelmien korjaaminen.

Yhtenä villinä ajatuksena voitaisiin lanseerata globaali sosiaalivero aseteollisuuden yhtiöille, joka määräytyisi näiden ongelmien mukaan. Nuo yhtiöt sitten saisivat pähkiä veroa laskeakseen miten ongelmia saataisiin vähemmäksi. Näin saataisiin yksityinen sektori ratkomaan ongelmaa ja varmasti tulisi parempia tuloksia kuin kaiken maailman SPR:illä ja valtioiden kehitysavuilla joissa valtava osa tuista valuu hallinnon kuluihin, paikallisille diktaattoreille jne :D
 
Tuollainen korjaava toimenpide on lähinnä kuin veneen pohjan reikien tukkimista samalla, kun uusia ilmestyy nopeampaa tahtia kuin vanhat tulee kuntoon. Toki parempi kuin ei mitään..

Nyt kuitenkin puhutaan Valko-Venäjän tarkoituksellisesta painostuksesta, jolle ei kotimaan politiikalla vaikuteta.
Puolan tilanteeseen nyt EU toimijana on nyt se vaikuttavin, mitä tulee laajempiin vastatoimiin Valko-Venäjän hybridivaikuttamiseen.

Puolasta tuskin nyt on Suomeen tulossa pakolaisista painetta, mutta pelkona on se että tilanne laajenee ja Venäjän vastaisille rajoille aletaan rahtaamaan myös pakolaisia. Silloin Suomikin tulee tarvitsemaan EU:n hartioita. Toivottavasti tilanne ei eskaloidu enempää ja pakolaisten rahtaaminen Valko-Venäjälle saadaan loppumaan.

Kotimaassa tietysti pakolaispolitiika muuten vaati paljon rukkaamista nyt ja tulevaisuudessa.
 
Onko mitään käsitystä minkälaista massaa sieltä olisi oikeasti Suomeen "rynnimässä"?
Uutisten perusteella Saksa on yksi isoimmista kohde maista. Varmaan niitä hajaantuisi kuitenkin ympäri Eurooppaa. Suomi tuskin tässä tulee olemaan suurin vastaanottaja.
Suomessa ja Saksassa on ne löysimmät mahdollisuudet saada jäädä Eurooppaan, joten tuo sinun argumenttisi ei juuri kanna.

Sinänsä noiden 35000:n jälkeen yksikin tänne turvapaikkarakenteita väärinkäyttäen päätynyt henkilö, jota ei saada edes palautettua vaikka hylsy hakemukseen tulisikin on minusta liikaa.
 
Suomessa ja Saksassa on ne löysimmät mahdollisuudet saada jäädä Eurooppaan, joten tuo sinun argumenttisi ei juuri kanna.

Sinänsä noiden 35000:n jälkeen yksikin tänne turvapaikkarakenteita väärinkäyttäen päätynyt henkilö, jota ei saada edes palautettua vaikka hylsy hakemukseen tulisikin on minusta liikaa.

Euroopassa oli viime vuonna yli 2.6 miljoonaa pakolaista, joista Suomen osuus oli 23 tuhatta ja näistä turvapaikkaa haki päälle 3 tuhatta.
Nyt Puolan rajoilla itse olen nyt nähnyt toistaiseksi arvion 3-4 tuhannesta siirtolaisesta. Toki lisää voi olla tulossa, jos tilannetta ei saada purettua. Ilmeisesti Puolan rajoilta on vuotanut Suomeen toistaiseksi parikymmentä siirtolaista.

Veikkaan vahvasti Saksaa huomattavasti suurimmaksi kohdemaaksi, minne viime vuonnakin valui yli 1.2 miljoonaa pakolaista.
 
Eihän nämä, jokka tuolla Puolan rajoilla notkuu mitään pakolaisia ole! Eli käytetään heistä jotain muuta nimitystä.
 
Sotketko nyt kahta asiaa yhteen?
Eli nyt puhutaan kahdesta eri asiasta samaan aikaan, Puolan tilanne ja mitä jos sama tilanne tapahtuisi Venäjän ja Suomen rajoilla.

Puolan rajoilta tuskin Suomeen odotettavissa massiivista ryntäystä, vaikka osa niistä tänne haluaisikin. Se ei liene nyt oikea huolenaihe Suomelle.
?

Ihan Suomen tilanteesta tässä puhutaan, eli mikäli Suomeen kohdistuisi nyt EU:n ulkorajoilla nähty hybridivaikuttamisoperaatio.
 
Euroopassa oli viime vuonna yli 2.6 miljoonaa pakolaista, joista Suomen osuus oli 23 tuhatta ja näistä turvapaikkaa haki päälle 3 tuhatta.
Nyt Puolan rajoilla itse olen nyt nähnyt toistaiseksi arvion 3-4 tuhannesta siirtolaisesta. Toki lisää voi olla tulossa, jos tilannetta ei saada purettua. Ilmeisesti Puolan rajoilta on vuotanut Suomeen toistaiseksi parikymmentä siirtolaista.

Veikkaan vahvasti Saksaa huomattavasti suurimmaksi kohdemaaksi, minne viime vuonnakin valui yli 1.2 miljoonaa pakolaista.


Vahva veikkaus sinulta. Jostain se on aloitettava ja kun pää saadaan auki niin vyöry voi alkaa. Miten on veikkasitko Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää vuonna 2015 ja jos veikkasit niin menikö ylä vai alakanttiin veikkauksesi?
 
Viimeksi muokattu:
Eihän nämä, jokka tuolla Puolan rajoilla notkuu mitään pakolaisia ole! Eli käytetään heistä jotain muuta nimitystä.
Turisteja ne ovat. Venäjä ja Valko-Venäjä lennättävät "turistilentoja" kansallisilla lentoyhtiöillään lähi-idästä ja majoittaa heidät hotelliin Minskissä josta matka jatkuu Puolan rajalle busseilla sotilassaattueessa.
 
Pistin uutisvinkkiä Ylelle, kun heiltä tästä ei ole ollut mitään mainintaa. Nyt jännittää minä päivänä Yle uutisoi...
Tämä "2,5-vuotiaan tasolla" on muuten hyvä esimerkki kuinka valtamedia ei vieraistamme mielellään uutisoi. Turussa peräti SDP on 22.9.2020 eli yli vuosi sitten nostanut asian esiin, luulenpa että jos esim. Turun Sanomat olisi uutisoinut valtuustoaloitteesta niin eiköhän se olisi päätynyt myös valtakunnallisiin uutisiin.

 
Vahva veikkaus sinulta. Jostain se on aloitettava ja kun pää saadaan auki niin vyöry voi alkaa. Miten on veikkasitko Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää vuonna 2015 ja jo veikkasit niin menikö ylä vai alakanttiin veikkauksesi?

En veikkaillut mitään silloin, mutta historia on näyttänyt että Saksa on ylivoimaisesti suurin siirtolaisten imuri. Toki jos pakolaisten määrä nousee Euroopassa, nousee se myös Suomessa.
 
Tämä "2,5-vuotiaan tasolla" on muuten hyvä esimerkki kuinka valtamedia ei vieraistamme mielellään uutisoi. Turussa peräti SDP on 22.9.2020 eli yli vuosi sitten nostanut asian esiin, luulenpa että jos esim. Turun Sanomat olisi uutisoinut valtuustoaloitteesta niin eiköhän se olisi päätynyt myös valtakunnallisiin uutisiin.


Oliko väärin uutisoitu? : Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia

Koulun oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.

Tämän asian myös opettajat nostivat erittäin voimakkaasti esille, kun he pääsivät kertomaan ministerille ajatuksiaan.

Opettajat olivat huolissaan, miten asia vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen. Vertaisoppiminen jää pois, kun lapset eivät puhu keskenään suomea. Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea, sillä se tarttuu. Tänä syksynä koulussa on alkanut näkyä myös uusi ilmiö: oppilaat puhuvat keskenään englantia, koska osaavat sitä paremmin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 335
Viestejä
4 885 432
Jäsenet
78 801
Uusin jäsen
rafte

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom