Hallitukselta kiistelty ehdotus perheenyhdistämisen helpottamisesta – Migri: ”Ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä”
Migri: On riski, että esimerkiksi rikoksista syytetyt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin heidän perusteella luvan itselleen.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on ulkomaalaislain muutoksen vastuuministeri. PETE ANIKARI
Mika Koskinen
mika.koskinen@iltalehti.fi
Tänään klo 20:22
- Ehdotus: ”Jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voidaan oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä vain, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista.”
- Migri: ”Luvan saamisen eräänlainen automatisointi tekee myös sen mahdolliseksi, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan.”
- Migri: ”Perheenyhdistämistä hakevia on mahdoton niputtaa yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.”
Sisäministeriön maahanmuutto-osastolla, vastuuministeri Maria Ohisalon (vihr) poliittisessa ohjauksessa laadittu lakiluonnos ulkomaalaislain muuttamisesta merkitsisi toteutuessaan suurta höllennystä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.
Hallitus haluaa lakimuutoksella helpottaa kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämistä. Ehdotetut muutokset, joissa korostuvat perhe-elämän suoja ja lapsen etu, ovat kuitenkin niin merkittäviä, että ne Migrin mukaan sotivat hallittua maahanmuuttoa vastaan.
Lausuntokierros ulkomaalaislain muuttamisesta päättyi viime perjantaina.
Migri: Uhkana vaarallinen automaatio
Ulkomaalaislain 36§:n mukaan, ”
oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan.”
Hallitus ehdottaa, että kyseiseen kohtaan tulisi seuraava lisäys: ”
Jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voidaan oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä vain, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista.”
Migrin mukaan lisäys on laadittu niin ehdottomaan muotoon, ettei se jätä lainsoveltajalle harkintavaltaa.
Migrin mukaan ehdottomaan muotoiluun sisältyy se riski, että esimerkiksi erittäin vakavista rikoksista syytetyt tai suojelupoliisin arvion mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliseksi katsotut henkilöt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin heidän perusteella luvan itselleen.
– Tällainen luvan saamisen eräänlainen automatisointi tekee myös sen mahdolliseksi, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan omalta osaltaan lähettämällä lapsensa edeltä Suomeen turvapaikanhakijaksi mahdollistamaan oman maahanmuuttonsa perheenyhdistämismenettelyllä, Migri toteaa lausunnossaan.
Migrin mukaan se, että kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen perheenkokoajan vanhemmat vapautetaan kaikista muista ulkomaalaislaissa säädetyistä edellytyksistä ”ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä.”
Puhutaan myös ankkurilapsi-ilmiöstä. Ankkurilapseksi kutsutaan Suomessa alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ”ankkurina”, ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan. Termi on yleisessä käytössä.
”Perheenyhdistämistä hakevia mahdoton niputtaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi”
Ulkomaalaislain 36§:ssa säädetään oleskeluluvan myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja sitä sovelletaan jokaiseen oleskeluluvan hakijaan päätösperusteesta huolimatta.
Ulkomaalaislain 36§:n 1 momentin mukaan ”
oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka jos henkilön maahantulo ja kauttakulku tulee Suomea sitovan kansainvälisoikeudellisen velvoitteen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla annetun neuvoston päätöksen mukaisesti estää.”
Migri toteaa lausunnossaan, että hallituksen esitysluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, miten jutun alussa kuvattua lisäystä sovelletaan silloin, kun asiassa on viitteitä yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta tai silloin, jos asianosainen esittää väärennettyjä asiakirjoja.
– Esitysluonnoksessa ei oteta kantaa myöskään siihen, miten ehdotettua lisäystä sovelletaan silloin, jos hakija ei täytä yleisiä maahantulon edellytyksiä esimerkiksi, jos hakijalla on voimassa olevan maahantulokielto.
Migri haluaa muistuttaa lausunnossaan myös siitä, että perheenyhdistämiseen sisältyy hyvin ”moninaisia tilanteita.”
– Ihmisten elämäntilanteet, taustat ja tarkoitusperät ovat hyvin monimuotoisia. Niin hakija kuin perheenkokoajan kohdalla voi nousta esiin selvittämistä vaativia seikkoja, jotka Migrin tulee voida selvittää toteuttaakseen ulkomaalaislain tarkoituksena olevaa hallitun maahanmuuton edistämistä. Perheenyhdistämistä hakevia on mahdoton niputtaa yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Lisääkö uudistus myönteisten päätösten määrää?
Sisäministeriön 15.7.2020 käynnistämän lakihankkeen tavoitteena on lisäksi lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.
Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa asuvaa perheenjäsentä.
Hallituksen esitysluonnoksessa on arvioitu, että toimeentuloedellytysten poistaminen lisää myönteisten päätösten määrää noin 200 päätöksellä vuodessa. Esitysluonnoksesta löytyy myös arvio, jonka mukaan perhesidehakemuksia ei nykyään jätetä tekemättä ”kovin merkittävissä määrin.”
Migri on asiasta eri mieltä. Sen arvion mukaan ”useampi hakija” on jättänyt kokonaan hakematta oleskelulupaa, koska he ovat tienneet, ettei toimeentuloedellytys täyty.
– Siten Maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 200 myönteistä päätöstä lisää per vuosi ja vähäinen kasvu hakemusmäärissä on alakanttiin tehty arvio. Viraston arvion mukaan kasvu tulee olemaan suurempaa, Migri toteaa lausunnossaan.
Lausunnon ovat allekirjoittaneet Migrin ylijohtaja Jari Kähkönen ja erityisasiantuntija Emma Rimmanen.
LUE MYÖS
Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä
Toteuttaa hallitusohjelmaa
Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on linjatta, että hallitus selvittää perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.
Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä on tarkoitus tarkastella erityisesti lapsen edun toteutumisen kannalta.
– Nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Oikeus perhe-elämään on erityisen tärkeä maahan yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, sisäministeri Ohisalo korosti sisäministeriön tiedotteessa kesällä 2020.
Ohisalon mukaan nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista.
LUE MYÖS
Mikä perheenyhdistäminen?
– Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan ulkomaalaiselle perhesiteen perusteella myönnettyä oleskelulupaa. Perheenyhdistämistä voi hakea Suomen tai muun maan kansalaisen perheenjäsen.
– Perheenyhdistämistä voi hakea esimerkiksi Suomen kansalaisen ulkomaalainen puoliso, Suomessa työskentelevän tai opiskelevan ulkomaalaisen perheenjäsen tai Suomeen pakolaisena saapuneen perheenjäsen. Suomessa asuvaa perheenjäsentä, jonka kanssa perhe-elämää on tarkoitus viettää, kutsutaan perheenkokoajaksi.
– Oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse.
– Perheenjäsenen määritelmä on kirjattu ulkomaalaislakiin. Määritelmä ei välttämättä aina vastaa muiden maiden perhekäsitystä, sillä suomalainen perhekäsitys on suppeampi kuin monissa muissa maissa.
– Suomen kansalaisten sekä muiden kuin EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien perheenjäseniä ovat aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso, alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja tai lapsi.
– EU-kansalaisten perheenjäseniin sovelletaan perheenjäsenen laajempaa määritelmää.
Lähde: sisäministeriö