• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Ja toki kaikissa systeemeissä voi olla huijareita. Kuinka yleistä tällainen huijaaminen mielestäsi on ja mihin perustat näkemyksesi? Tuosta jutusta ei käy ilmi määriä.
Yksikin uhri on liikaa, erityisesti kun puhutaan rutiköyhien maiden kansalaisista. Heille nämä summat ovat tähtitieteellisiä ja vaatinut usein kovan työn sekä investoinnin vanhemmilta. Meidän systeemi taas mahdollisti tämän, että nämä kolmannen osapuolen moraalittomat p... käyttää muiden hyväuskoisuutta ja toivoa paremmasta hyväkseen. Oppilaitokset ja kunnat hierovat käsiään, lisää tätä...

Hallitukselta on vasta tulossa selvitys asiasta, niin perustan luonnollisesti aika paljon näkemystäni siihen, mitä olen lukenut uutisista tämän asian tiimoilta 2019 ja 2022 lakimuutoksien jälkeen. Kenialaisia joutui kusetuksen uhreiksi satoja, muutama sivu taakse päin on tämä Suomi-skandaali Aasiassa. Kai sekin nyt jotain kertoo, että Vaasassa arviolta kolmannes ruoka-apua tarvitsevista on Aasiasta tulleita opiskelijoita, Helsingissä, Tampereella ja Seinäjoella vielä enemmän.
 
– He olivat kuin eläimiä

"Nuorisojoukko" hyökkäsi 16-vuotiaan kimppuun Hervannassa, pahoinpiteli ja yritti heittää järveen. Samalla alueella on pyörinyt mamujen katujengejä myös aiemmin.

Karkoitukset pitää aloittaa välittömästi.


Neuvostoliiton lahjan jälkeläisiä suurella todennäköisyydellä.
 
Ei sanonut. Sanoi, että hänen mielestään työperäistä maahanmuuttoa ei tarvita. Mainitsi myös pitävänsä ukrainalaisia veljinä ja sisarina.

Se on jännä miten Keskisarjalaisia ihmisistä yhtäkkiä tuli salaa. Minusta erinomainen esimerkki siitä miten julkinen keskustelu on tärkeää sallia myös hankalille asioille. Ylilyönnit ovat luontainen osa keskustelua ja kärjistämällä saadaan terävät kulmat esiin parhaiten.

Suomen pitäisi keskittyä ensin niiden matalan palkkatason työpaikkojen luomiseen. Sen jälkeen aletaan pakottamaan omat työttömät niihin töihin ja vasta sitten jos käsiparit loppuvat kesken haetaan muualta. EK-kokoomuksen ja vasemmiston ansiosta häntä on alkanut heiluttamaan koiraa, sen on loputtava.
 
Suomen pitäisi keskittyä ensin niiden matalan palkkatason työpaikkojen luomiseen. Sen jälkeen aletaan pakottamaan omat työttömät niihin töihin ja vasta sitten jos käsiparit loppuvat kesken haetaan muualta.

Ei niitä tarvitse luoda, niitä on olemassa ja niitä syntyy ihan itsestään. Esim minä voin palkata heti taloudenhoitajan siivoamaan kotiani, jos hinta olisi noin 5-10e / tunti.
 
Niin? Ikääntymisen kulut (liittyvät ne sitten palveluihin tai päivärahoihin) ovat se osio, joka viimeisen 20 vuoden, ja etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana on ajanut julkisen sektorin (ja tietysti myös työntekijöiden ja työantajien) kulujen kasvua.

Linkkaamasi THL:n prujun mukaan valtion ja kuntien rahoitusosuus sosiaaliturvakustannuksista oli n. 44 Mrd € vuonna 2023, jakaantuen näin:

  • sairaus ja terveys = 14,9 Mrd €
  • toimintarajoitteisuus = 4,9 Mrd €
  • ikääntyminen = 8,1 Mrd €
  • leski ja muut omaiset = 0,1 Mrd €
  • perhe ja lapset = 7,4 Mrd €
  • työttömyys = 2,9 Mrd €
  • asuminen = 2,7 Mrd € (1)
  • muu sosiaaliturva = 2,8 Mrd € (2)
  • hallinto = 0,5 Mrd €
(1) ei sisällä ARA:n investointiavustusten tai korkotukilainojen kustannuksia
(2) sisältää mm. 0,7 Mrd € kotouttamisen kustannuksia

44 Mrd € on paljon. Ja 8 Mrd € on paljon ikääntymiseen.

Ikääntymisen kohoavat kustannukset on ilmeinen yksi selitys, mutta on kuitenkin laiskaa ja epätarkkaa kuitata velkaantuminen väestön ikääntymisellä.

Ikääntymisellä ja maahanmuutolla on molemmilla suoria ja epäsuoria vaikutuksia julkisen talouteen sekä meno- että tulopuolella useissa eri kustannus- ja tulolajeissa.

Näissä kuluissa liikutaan aivan eri sfääreissä, kuin mitä maahanmuuton kulut ovat.

Paljonko maahanmuuton kulut ovat? Jos sinulla on jo kaikki tiedossa ja eriteltynä, niin laitahan postaten.

Jos ei, niin aloitetaan vaikkapa tapetilla olevista sosiaaliturvakustannuksista. Mikä on näkemyksesi maahanmuuton osuudesta niihin (ml. ikääntyminen)?

Ja jatketaan vaikkapa poliisilla, rajavartiolaitoksella, tuomioistuimilla, oikeusavustajilla, syyttäjillä, rangaistusten täytäntöönpanolla jne.

Näissä valtion kulut on n. 3 Mrd € per vuosi. Mikä on näkemyksesi maahanmuuton osuudesta niihin?

Ja, ennenkuin joku taas hyökkää huutamaan, että eikö saa sitten maahanmuuton kuluista puhua. Toki saa ja pitää.

Kyllä. Yksi tähän mennessä mainitsematon seikka on se, että pelkän maahanmuutto-himmelin (Migri, vastaanottotoiminta, kotouttaminen yms.) kustannukset ovat 1+ Mrd € vuodessa valtiolle. Sen himmelin siis, jota ei tarvitsisi olla edes olemassa, jos maahanmuuttajia ei olisi.

Kaikki muut kustannukset tulevat tämän himmelin päälle.

Pelkän himmelin kustannusten kattamiseksi tarvitaan aika monta nettomaksaja-maahanmuuttajaa, muista kustannuksista puhumattakaan.


Mutta jos esittää, että valtion velkaantumisen takana olisi jotenkin ajavana tekijänä nimenomaan maahanmuuton kasvu, niin silloin ei kyllä olla rehellisiä sen suhteen, että missä se julkisen sektorin kulujen kasvu on oikeasti tapahtunut.

Näin ei ole esitetty.

Itse olen esittänyt varteenotettavan epäilyn siitä, että julkista taloutta ei saada pelastettua tuomalla maahan puoli miljoonaa uutta tulokasta perustuen siihen, että tällä vuosituhannella on jo tuotu puoli miljoonaa tulokasta ja samaan aikaan julkinen talous on heikentynyt heikentymistään (monista eri syistä).
 
Linkkaamasi THL:n prujun mukaan valtion ja kuntien rahoitusosuus sosiaaliturvakustannuksista oli n. 44 Mrd € vuonna 2023, jakaantuen näin:

  • sairaus ja terveys = 14,9 Mrd €
  • toimintarajoitteisuus = 4,9 Mrd €
  • ikääntyminen = 8,1 Mrd €
  • leski ja muut omaiset = 0,1 Mrd €
  • perhe ja lapset = 7,4 Mrd €
  • työttömyys = 2,9 Mrd €
  • asuminen = 2,7 Mrd € (1)
  • muu sosiaaliturva = 2,8 Mrd € (2)
  • hallinto = 0,5 Mrd €
(1) ei sisällä ARA:n investointiavustusten tai korkotukilainojen kustannuksia
(2) sisältää mm. 0,7 Mrd € kotouttamisen kustannuksia

44 Mrd € on paljon. Ja 8 Mrd € on paljon ikääntymiseen.

Ikääntymisen kohoavat kustannukset on ilmeinen yksi selitys, mutta on kuitenkin laiskaa ja epätarkkaa kuitata velkaantuminen väestön ikääntymisellä.

Ikääntymisellä ja maahanmuutolla on molemmilla suoria ja epäsuoria vaikutuksia julkisen talouteen sekä meno- että tulopuolella useissa eri kustannus- ja tulolajeissa.


Ikääntymisen taloudelliset seuraukset ovat aivan eri kertaluokassa kuin maahanmuuton, kuten näet ihan omista laskelmistasi, ikääntyminen sekä sairaus ja terveys ovat enemmän kuin muut sosiaaliturvan osat yhteensä. Ja ne ovat kuluerä paitsi julkiselle sektorille, myös työnantajille ja työntekijöille. Ja kuten näet raportissa, ikääntymisen menot ovar vastuussa kokonaan sosiaaliturvamenojen kasvusta 2013-2023 välisenä aikana.

Jätät myöskin huomioimatta sairaus ja terveys osion (vuonna 2000 7 637 miljoonaa, vuonna 2023 19 665 miljoonaa) joka on kasvanut nimenomaan ikääntymisen myötä. Vai ajattelitko kasvun johtuvan pääasiassa jostakin muusta?

Paljonko maahanmuuton kulut ovat? Jos sinulla on jo kaikki tiedossa ja eriteltynä, niin laitahan postaten.

Jos ei, niin aloitetaan vaikkapa tapetilla olevista sosiaaliturvakustannuksista. Mikä on näkemyksesi maahanmuuton osuudesta niihin (ml. ikääntyminen)?

Ja jatketaan vaikkapa poliisilla, rajavartiolaitoksella, tuomioistuimilla, oikeusavustajilla, syyttäjillä, rangaistusten täytäntöönpanolla jne.

Näissä valtion kulut on n. 3 Mrd € per vuosi. Mikä on näkemyksesi maahanmuuton osuudesta niihin?

Nythän oli kyse valtion menojen kasvusta. Sinä esitit korrelaation, jossa maahanmuutto on kasvanut samaan aikaan kun valtion velkaantuminen on kasvanut ja esitit vihjauksen, että nämä liittyvät oleellisesri toisiinsa. Et esittänyt mitään taloudellista pohjaa tälle, mutta nyt vaadit minua esittämään sellaisen puolestasi.

Minä olen esittänyt faktaraporttiin pohjautuen miten väestön ikääntyminen vaikuttaa taloudessa ja mistä sosiaaliturvamenojen kasvu johtuu.


Näin ei ole esitetty.

Itse olen esittänyt varteenotettavan epäilyn siitä, että julkista taloutta ei saada pelastettua tuomalla maahan puoli miljoonaa uutta tulokasta perustuen siihen, että tällä vuosituhannella on jo tuotu puoli miljoonaa tulokasta ja samaan aikaan julkinen talous on heikentynyt heikentymistään (monista eri syistä).

Julkinen talous ei myöskään pelastu sillä, että työtätekevä väestö vähenee nopeasti ja vanhusväestön määrä sekä hoitoisuus lisääntyy. Joten hankalassa tilanteessa ollaan.
 
Ikääntymisen taloudelliset seuraukset ovat aivan eri kertaluokassa kuin maahanmuuton, kuten näet ihan omista laskelmistasi

En näe. Viestissäni ei ole muita maahanmuuton kustannuksia kuin suorat valtion maahanmuutto-himmelin kustannukset eli 1+ Mrd € vuodessa.

En näe niitä myöskään sinun viestissäsi.

ikääntyminen sekä sairaus ja terveys ovat enemmän kuin muut sosiaaliturvan osat yhteensä.

Kyllä.

Ja ne ovat kuluerä paitsi julkiselle sektorille, myös työnantajille ja työntekijöille.

Kyllä, mutta nyt oli puhe julkisen sektorin kustannuksista.

Ja kuten näet raportissa, ikääntymisen menot ovar vastuussa kokonaan sosiaaliturvamenojen kasvusta 2013-2023 välisenä aikana.

Kyllä.

Jätät myöskin huomioimatta sairaus ja terveys osion (vuonna 2000 7 637 miljoonaa, vuonna 2023 19 665 miljoonaa) joka on kasvanut nimenomaan ikääntymisen myötä. Vai ajattelitko kasvun johtuvan pääasiassa jostakin muusta?

Puhe oli nimenomaan ikääntymisen kustannuksista. En tiedä miten THL luokittelee ikääntyneiden julkisen puolen sairaanhoitomenot; eli luokkitelevatko he ne kumpaan luokkaan tilastoissaan.

Jos et ole sattunut huomaamaan, niin lIhavien ja ylipainoisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ko. aikajaksolla...

Nythän oli kyse valtion menojen kasvusta. Sinä esitit korrelaation, jossa maahanmuutto on kasvanut samaan aikaan kun valtion velkaantuminen on kasvanut ja esitit vihjauksen, että nämä liittyvät oleellisesri toisiinsa.

Viestini voi kai halutessaan tulkita noinkin.

Et esittänyt mitään taloudellista pohjaa tälle, mutta nyt vaadit minua esittämään sellaisen puolestasi.

En esittänyt mitään vertailua mihinkään, niin miksi olisin taloudellista pohjaa esittänyt olemassa olemattomalle vertailulle.

Sinä taasen vertasit sosiaaliturvakustannuksia maahanmuuton kustannuksiin.

Jotta maahanmuuton kustannuksista voidaan puhua ja verrata niitä mihinkään, olisi hedelmällistä ensin yksilöidä kyseiset kustannukset, eikö vain?

Edelleen, laita kustannukset postaten, niin keskustellaan asiasta.

Minä olen esittänyt faktaraporttiin pohjautuen miten väestön ikääntyminen vaikuttaa taloudessa ja mistä sosiaaliturvamenojen kasvu johtuu.

Kukaan ei edelleenkään kiistä väestön ikääntymisen vaikuttavan negatiivisesti julkiseen talouteen. Se on yksi tekijä. Maahanmuutto on yksi tekijä. Ja sitten on miljoona muuta tekijää. Tässä keskusteluketjussa käsitellään maahanmuuttoa.

Julkinen talous ei myöskään pelastu sillä, että työtätekevä väestö vähenee nopeasti ja vanhusväestön määrä sekä hoitoisuus lisääntyy. Joten hankalassa tilanteessa ollaan.

Ei niin, mutta tilannetta vaikeuttaa entisestään nettona julkiselle taloudelle negatiivinen maahanmuutto tai taloudellisesti negatiivinen osa kokonaismaahanmuutosta.

Oma tulevaisuuden ratkaisuni olisi rajata kansainvälinen suojelu pelkkiin kiintiöpakolaisiin ja jättää optio lähialueen kriisitilanteiden varalle tilapäiseen suojeluun. Ja sijoittaa kaikki muu Euroopan ulkopuolelta tuleva maahanmuutto pisteytyksen ja tarveharkinnan piiriin.
 
En näe. Viestissäni ei ole muita maahanmuuton kustannuksia kuin suorat valtion maahanmuutto-himmelin kustannukset eli 1+ Mrd € vuodessa.

En näe niitä myöskään sinun viestissäsi.

Aivan. Olet kirjoittanut maahanmuuton kustannuksista, mutta et ole kyllä koskaan maininnut, että kuinka suurina niitä pidät. Sitten vaadit minua kertomaan ne sinulle.



Kyllä, mutta nyt oli puhe julkisen sektorin kustannuksista.

Suomessa eläkemenot lasketaan julkisen sektorin kustannuksiin mukaan.


Puhe oli nimenomaan ikääntymisen kustannuksista. En tiedä miten THL luokittelee ikääntyneiden julkisen puolen sairaanhoitomenot; eli luokkitelevatko he ne kumpaan luokkaan tilastoissaan.

Jos et ole sattunut huomaamaan, niin lIhavien ja ylipainoisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ko. aikajaksolla...

Erikseen on vielä olemassa terveydenhuollon menot ja rahoitus raportti, mutta se on pahasti jäljessä. Viimeisen raportti on vuodelta 2020 ja sen jälkeisistä on saatavissa vain ennakkotietoja ilman varsinaista raportointia (tehtävien siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille sekoitti raportoinnin).

Mutta sieltäkin löytää esim. seuraavaa. Ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoito ja kotihoito, vuonna 2000 1,2 miljardia, vuonna 2022 4,7 miljardia.

Jos Kansainvälistä tutkimusta katsoo, niin Suomessa voisi arvioida, että kun puolet terveydenhuollon menoista johtuu menee ikääntyneiden (yli 65 -vuotiaiden) hoitoon.


En esittänyt mitään vertailua mihinkään, niin miksi olisin taloudellista pohjaa esittänyt olemassa olemattomalle vertailulle.

Sinä taasen vertasit sosiaaliturvakustannuksia maahanmuuton kustannuksiin.

Jotta maahanmuuton kustannuksista voidaan puhua ja verrata niitä mihinkään, olisi hedelmällistä ensin yksilöidä kyseiset kustannukset, eikö vain?

Edelleen, laita kustannukset postaten, niin keskustellaan asiasta.

Eli vertailusi siitä, miten velkaantuminen on lisääntynyt samaan aikaan kun maahanmuuttajien määrä on kasvanut, ei ollutkaan sitten mikään väite asiasta.

Ei taida olla minun asiani etsiä todisteita sinun esittämillesi vertailuille., eikä minulle tarkkoja lukuja olisikaan. Eikä taida olla sinullakaan.

Eikä ole mikään tolkullinen esitys se, että joku väittäisi maahanmuuton kokonaiskulujen olevan lähelläkään ikääntymisestä aiheutuvista kuluja. Kuten todettua 2013 - 2023 ikääntymisen kulujen kasvu vastasi kaikesta sosiaalimenojen kasvusta.

Kukaan ei edelleenkään kiistä väestön ikääntymisen vaikuttavan negatiivisesti julkiseen talouteen. Se on yksi tekijä. Maahanmuutto on yksi tekijä. Ja sitten on miljoona muuta tekijää. Tässä keskusteluketjussa käsitellään maahanmuuttoa.

Toki. Mutta jos tiedät sen, mikä on maahanmuuton vaikutus on, niin varmaan sen kerrot. Tähän asti on tullut vain vihjailuja.


Ei niin, mutta tilannetta vaikeuttaa entisestään nettona julkiselle taloudelle negatiivinen maahanmuutto tai taloudellisesti negatiivinen osa kokonaismaahanmuutosta.

Oma tulevaisuuden ratkaisuni olisi rajata kansainvälinen suojelu pelkkiin kiintiöpakolaisiin ja jättää optio lähialueen kriisitilanteiden varalle tilapäiseen suojeluun. Ja sijoittaa kaikki muu Euroopan ulkopuolelta tuleva maahanmuutto pisteytyksen ja tarveharkinnan piiriin.

No tässähän se hankaluus on. Jos maahanmuuttajat eivät tee töitä, niin se ei hyödytä. Jos he tekevät töitä, niin suhteellisen pienikin palkka riittää elinkaaren osalta positiiviseen tulokseen, koska suomalainen on työuransa aloittaessaan niin paljon miinuksella.

Eikö kaikki muu maahanmuutto ole jo harkinnan piirissä ja luvanvaraista? Toki järjestelmää voi muuttaa, mutta harkintaan se nytkin perustuu.
 
Viimeksi muokattu:
Aivan. Olet kirjoittanut maahanmuuton kustannuksista, mutta et ole kyllä koskaan maininnut, että kuinka suurina niitä pidät. Sitten vaadit minua kertomaan ne sinulle.



Kyllä.




Suomessa eläkemenot lasketaan julkisen sektorin kustannuksiin mukaan.




Erikseen on vielä olemassa terveydenhuollon menot ja rahoitus raportti, mutta se on pahasti jäljessä. Viimeisen raportti on vuodelta 2020 ja sen jälkeisistä on saatavissa vain ennakkotietoja ilman varsinaista raportointia (tehtävien siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille sekoitti raportoinnin)

Jos Kansainvälistä tutkimusta katsoo, niin Suomessa voisi arvioida, että kun puolet terveydenhuollon menoista johtuu menee ikääntyneiden (yli 65 -vuotiaiden) hoitoon.




Eli vertailusi siitä, miten velkaantuminen on lisääntynyt samaan aikaan kun maahanmuuttajien määrä on kasvanut, ei ollutkaan sitten mikään väite asiasta.

Ei taida olla minun asiani etsiä todisteita sinun esittämillesi vertailuille., eikä minulle tarkkoja lukuja olisikaan. Eikä taida olla sinullakaan.

Eikä ole mikään tolkullinen esitys se, että joku väittäisi maahanmuuton kokonaiskulujen olevan lähelläkään ikääntymisestä aiheutuvista kuluja. Kuten todettua 2013 - 2023 ikääntymisen kulujen kasvu vastasi kaikesta sosiaalimenojen kasvusta.



Toki. Mutta jos tiedät sen, mikä on maahanmuuton vaikutus on, niin varmaan sen kerrot. Tähän asti on tullut vain vihjailuja.

Eli vertasit sosiaaliturvan kustannuksia (jotka sisältävät maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia) maahanmuuton kustannuksiin, mutta et halua yksilöidä a) maahanmuuton osuutta sosiaaliturvan kustannuksiin tai b) maahanmuuton kustannuksia millään tasolla ylipäätään?

OK.

No tässähän se hankaluus on. Jos maahanmuuttajat eivät tee töitä, niin se ei hyödytä.

Kyllä.

Jos he tekevät töitä, niin suhteellisen pienikin palkka riittää elinkaaren osalta positiiviseen tulokseen, koska suomalainen on työuransa aloittaessaan niin paljon miinuksella.
Tämä pätee vain, jos tulija ei heikennä Suomessa jo olevan työvoiman työllistymismahdollisuuksia.

Suomessa on tällä hetkellä n. 300.000 työtöntä.

Eikö kaikki muu maahanmuutto ole jo harkinnan piirissä ja luvanvaraista? Toki järjestelmää voi muuttaa, mutta harkintaan se nytkin perustuu.

Oleskelulupaa vaativaa, kyllä. Pisteytystä ei käsittääkseni ole käytössä, tarveharkintaa on jollakin tasolla. Työperusteisten osuus on valitettavan matala edelleen kaikista myönteisistä oleskeluluvista.
 
Eli vertasit sosiaaliturvan kustannuksia (jotka sisältävät maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia) maahanmuuton kustannuksiin, mutta et halua yksilöidä a) maahanmuuton osuutta sosiaaliturvan kustannuksiin tai b) maahanmuuton kustannuksia millään tasolla ylipäätään?

OK.

Ei, vaan esitin, mistä Suomen sosiaalimenojen kasvu johtuu. Tästä ei ole julkisen talouden osalta mitään epäselvyyttä, että ikääntyminen on selkeä päätekijä sosiaalimenojen kasvussa.


Tämä pätee vain, jos tulija ei heikennä Suomessa jo olevan työvoiman työllistymismahdollisuuksia.

Suomessa on tällä hetkellä n. 300.000 työtöntä.

Jos yrityksellä on mahdollista saada suomalaisia töihin, niin se kyllä heidät ottaa aina ensin. Ulkomailta rekrytointi tarkoittaa enemmän byrokratiaa ja odottelua.


Oleskelulupaa vaativaa, kyllä. Pisteytystä ei käsittääkseni ole käytössä, tarveharkintaa on jollakin tasolla. Työperusteisten osuus on valitettavan matala edelleen kaikista myönteisistä oleskeluluvista.

Harkinta kuuluu kaikkeen maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta, helpoiten maahan päässee erityisasiantuntija (käsittelyaika voi olla esim 1-2 viikkoa) mutta silloin palkan pitääkin olla jo kohtuullisen korkea.
 
Maksumuurin takana, mutta eräänlainen uhriutumiskertomus siitä, kuinka irakilaisperhe on kymmenen vuoden ajan yrittänyt toistuvasti hakea turvapaikkaa ilman riittäviä perusteita ja nyt taitaa nousta lopullisesti tie pystyyn. Väittäisin, että tässäkin on ymmärretty, etteivät perusteet turvapaikalle täyty, mutta on vuosikausia yritetty vetkutella ja vetkutella ja nyt sitten uhriudutaan kun kymmenen vuoden päästä joudutaankin palaamaan omaan kotimaahan.

Yleensä näissä artikkeleissa mainitaan erikseen, jos turvapaikanhakija on esim. työllistynyt ja osoittaa että yrittää edes tulla toimeen omillaan. Tässä artikkelissa ei ole mitään mainintaa työnteosta, joten vähän haiskahtaa siltä että ilmaisen suomalaisen lihapadan ääreen mieluusti jäätäisiin.
Wael ja Ranya kertovat maksaneensa 3 000 euroa ihmissalakuljettajille, jotta he pääsisivät pois kotimaastaan.He saapuivat Ruotsin Haaparantaan syksyllä 2015.

Sieltä he halusivat Suomeen, koska olivat kuulleet paperiasioiden järjestyvän täällä nopeasti. Näin ei käynyt.
Hyvä että tässä kohtaa sentään ei ainakaan lopullisesti ole tultu heittämällä sisään. Onkohan näille matuille kukaan koskaan sanonut, että huomaatteko, mikä ero on sivistyneessä ja järjestyksessä olevassa länsimaassa ja paskastaniassa? Sivistyneessä länsimaassa ei tuosta vaan saa kansalaisuutta ja uusia henkilöpapereita.

Tällä tietoa poliisi hakee perheen syyskuun viimeisen päivän yönä. Lento Irakiin lähtee aamulla.

Tämä taas kuuluu siihen sarjaan, jossa suomalaisilla politiikoilla ja virkamiehillä on taivaallinen voima onnistua aina epäonnistumaan. Eli pyritään kaikin keinoin kampittamaan oikean huippuosaajan kotoutumista. Algerialaissyntyinen kuutta kieltä osaava jenkeissä opiskellut ja työskennellyt lääkäri ja tutkija ei pääse valviran kokeeseen, jonka perusteella voisi saada lääkärinluvan. Tämä syystä että YKI-kielitesteihin on osallistujapaikkoja aivan liian vähän.

Allal on autismin kirjolla ja hänellä on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö adhd. Hän ei saanut lääkärin lausuntoa ajoissa, joten hakemus erityisjärjestelyistä evättiin.
”Se oli viimeinen pisara.”
Nyt hän aikoo sen sijaan suorittaa valtionhallinnon kielitutkinnon (VKT), joka on kalliimpi, mutta johon pääsee helpommin. Siihen hän saa tarvitsemansa erityisjärjestelyt.
Keskitason YKI-tutkinto maksaa 176 euroa, VKT:n hyvän ja tyydyttävän taidon tutkintomaksu 258 euroa.
Tätä en kyllä ihan tajua, että tutkijana yliopistossa työskentelevä henkilö kitsastelee muutaman kympin takia.
 
Maksumuurin takana, mutta eräänlainen uhriutumiskertomus siitä, kuinka irakilaisperhe on kymmenen vuoden ajan yrittänyt toistuvasti hakea turvapaikkaa ilman riittäviä perusteita ja nyt taitaa nousta lopullisesti tie pystyyn. Väittäisin, että tässäkin on ymmärretty, etteivät perusteet turvapaikalle täyty, mutta on vuosikausia yritetty vetkutella ja vetkutella ja nyt sitten uhriudutaan kun kymmenen vuoden päästä joudutaankin palaamaan omaan kotimaahan.
Ikävä asia lapsien kannalta, mutta koko perhe on laittomasti Suomessa.
Tässä HS:n artikkelissa on käytetty asiantuntijana Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajaa. Hän kertoo:
Tilanne, jossa suomalaistuneet lapset käännytetään Irakiin, on syntynyt pitkän turvapaikanhaku- ja valituskierteen seurauksena. Pitkittyneet haut ovat Suomessa varsin tyypillisiä, arvioi kansalaisjärjestö Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.
Nythän on niin, että tämä Pakolaisneuvonta näitä jatkuvia valituksia tekee laittomien tulijoiden puolesta.

Pakolaisneuvonnan rahat tulevat isolta osalta verovaroista:

Oikein hyvää toimintaa hallitukselta.


Tämä algerialainen lääkäri tuli kolme vuotta sitten Suomeen ja on odottanut kielikoetta kolme vuotta:
Opiskeliko hän suomen ennen Suomeen tuloa? HS ei nyt kerro kaikkea.
 
Viimeksi muokattu:
Ai se olikin algerialainen eikä yhdysvaltalainen? En tiedä muutettiinko tuota otsikointia, mielestäni aiemmin puhuttiin yhdysvaltalaisesta maahanmuuttajasta.

Mietin ensin onko hän saanut lääkärinkoulutuksensa Algeriassa vai Suomessa, mutta ilmeisesti Yhdysvalloissa? Jos on Suomessa kelpaava ulkomailla ei-meidän-rahoilla hankittu lääkärintutkinto, niin minun puolestani tervetuloa vaan vaikka muslimi luultavasti onkin, ja turhaan kai toivottelen tervetulleeksi kun on jo täällä.

Tosin, eikö Yhdysvalloissa olisi saanut lääkärinä paljon parempaa palkkaa, vai tuliko sieltä lähtö jostain syystä? Trump potkaisi ulos?

Juu en pääse jutun maksumuurin taakse.
 
Ei, vaan esitin, mistä Suomen sosiaalimenojen kasvu johtuu. Tästä ei ole julkisen talouden osalta mitään epäselvyyttä, että ikääntyminen on selkeä päätekijä sosiaalimenojen kasvussa.

OK, sovitaan näin ja edetään oleelliseen.

Ikääntymisen vaikutusten korjaamiseksi tarjottava lääke on ollut jo pitkään maahanmuutto.

Kiinnostavaa on, että:

  1. onko tähän mennessä tapahtunut maahanmuutto parantanut tilannetta vai huonontanut tilannetta?
  2. minkälaisella maahanmuuttopolitiikalla jatkossa saavutetaan määrällisesti ja laadullisesti tilannetta parhaiten korjaavaa maahanmuuttoa?

Tähän liittyvä kova data on itselleni kiinnostavaa, mutta vaikeata löytää. Esim. valtion tilinpäätöksessä on hyvin vähän pelkästään maahanmuuttoon korvamerkattuja eriä. On vain loputon joukko eriä, joihin maahanmuutto omalta osaltaan vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti.

Jos yrityksellä on mahdollista saada suomalaisia töihin, niin se kyllä heidät ottaa aina ensin. Ulkomailta rekrytointi tarkoittaa enemmän byrokratiaa ja odottelua.

Jos johonkin hikipajaan saa ulkomailta tekijöitä 1500 €/kk palkalla ja Suomesta 2500 €/kk palkalla, usea yritys ei välitä byrokratiasta tai odottelusta.

Harkinta kuuluu kaikkeen maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta, helpoiten maahan päässee erityisasiantuntija (käsittelyaika voi olla esim 1-2 viikkoa) mutta silloin palkan pitääkin olla jo kohtuullisen korkea.

Piru on yksityiskohdissa. Olisi hienoa saada lisätietoa mitä harkintaan tarkalleen ottaen tällä hetkellä sisältyy missäkin tulijaryhmässä / on aiemmin sisältynyt. Oletan, että harkintakriteerit ovat muuttuneet aikojen saatossa.
 
OK, sovitaan näin ja edetään oleelliseen.

Ikääntymisen vaikutusten korjaamiseksi tarjottava lääke on ollut jo pitkään maahanmuutto.

Kiinnostavaa on, että:

  1. onko tähän mennessä tapahtunut maahanmuutto parantanut tilannetta vai huonontanut tilannetta?
  2. minkälaisella maahanmuuttopolitiikalla jatkossa saavutetaan määrällisesti ja laadullisesti tilannetta parhaiten korjaavaa maahanmuuttoa?

Tähän liittyvä kova data on itselleni kiinnostavaa, mutta vaikeata löytää. Esim. valtion tilinpäätöksessä on hyvin vähän pelkästään maahanmuuttoon korvamerkattuja eriä. On vain loputon joukko eriä, joihin maahanmuutto omalta osaltaan vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti.

Mitä ulkomainen tutkimus asiasta sanoo, niin oleellista on tietysti työllistyminen, koska jos ei työllisty, niin eihän se huoltosuhdetta auta.

Uusi meta-analyysi aiheesta kertoo, että keskimäärin maahanmuutolla on selvästi positiivinen vaikutus, mutta eroja tietysti on. Yllättävin löydös tässä tutkimuksessa on se, että huippuosaajat eivät aina tuo niin suurta taloudellista hyötyä kuin oletettaisiin.

Toki sitten haasteena on se, että mikä olisi jokin muu ratkaisu asiaan? Itse väestön vanheneminen ja väheneminen näillä näkymin tapahtuu joka tapauksessa. Ja se ei sinällään ole hyvä tai huono asia. Kyse on enemmän siitä, että millaisen kriisin kautta se tapahtuu.

Jos johonkin hikipajaan saa ulkomailta tekijöitä 1500 €/kk palkalla ja Suomesta 2500 €/kk palkalla, usea yritys ei välitä byrokratiasta tai odottelusta.

1500 euron palkka ei riitä oleskelulupaan. + palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen.

Jos työntekijöitä palkataan, niin on paljon helpompaa palkata heitä Suomesta kuin kolmansista maista. Itsekin olen ollut tilanteessa, jossa yritimme palkata työntekijää siivoustyöhön aivan hyvällä alan palkalla. Ei yhtään hakemusta. Ei maksanut vaivaa alkaa ulkomailta hakemaan. Sitten ostettiin palvelu muualta ja laatu laski.


Piru on yksityiskohdissa. Olisi hienoa saada lisätietoa mitä harkintaan tarkalleen ottaen tällä hetkellä sisältyy missäkin tulijaryhmässä / on aiemmin sisältynyt. Oletan, että harkintakriteerit ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Migri kyllä kertoo sivuillaan, mitä vaatimuksia eri oleskelupiin on. Lait ja asetukset taas löytyvät kyllä Finlexistä, myös vanhat versiot .
 
Jos työntekijöitä palkataan, niin on paljon helpompaa palkata heitä Suomesta kuin kolmansista maista. Itsekin olen ollut tilanteessa, jossa yritimme palkata työntekijää siivoustyöhön aivan hyvällä alan palkalla. Ei yhtään hakemusta. Ei maksanut vaivaa alkaa ulkomailta hakemaan. Sitten ostettiin palvelu muualta ja laatu laski.

Tämä on nk. kannustinloukku eli miksi mennä töihin jos kotiinkin maksetaan? Siinä on ihan huomattava mukavuuskynnys joka ylittyy kun on lähdettävä siivoamaan. Ei välttämättä edes 1000€ bruttona kuussa lisää kannusta.

Tässä pitäisi olla järjestely jossa kokoaikaiseen työsuhteeseeen tarvitseva julkaisee standardimuotoisen työpaikan ja siihen yksinkertaisesti osoitetaan henkilö töihin työvoimatoimistosta. Jos henkilö ei pysy tässä työpaikassa yli vuotta ja työnantaja kertoo syyn olevan työntekijässä, hän joutuu kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Otetaan vaikka valmis lain sallima systeemi eli tulkitaan hänet yrittäjäksi siitä päivästä lähtien.

Turvaverkon ei tarvitse olla mikään mukava verkko.
 
Itsekin olen ollut tilanteessa, jossa yritimme palkata työntekijää siivoustyöhön aivan hyvällä alan palkalla. Ei yhtään hakemusta.siot .
Paljonko tarjositte ja kuinka suuresta työmäärästä? Ette siis olleet siivousfirma joka palkkaa uutta siivoajaa nollatuntisopparilla, vaan jonkun siivoamaan teidän konttoria tai kotia tms.?

Kysyn ihan mielenkiinnosta että millaisia palkkoja alalla tarjotaan, ja millaiseen ei kukaan työtön suostu. Sinänsä outoa jos teille ei tullut yhtään hakemusta ellei se sitten ollut jossain hevon kuusessa minne potentiaaliset siivoajat joutuisivat ajamaan omalla autolla 200km joka päivä.

Aikoinaan, ns. hyvinä aikoina useita vuosia sitten, jonkun uuden siivousfirman pomo julisti Hesarissa että heille tulee läjäpäin hakemuksia siivoajiksi, ja heillä yhtenä vaatimuksena edes harkita ketään on että hän on tehnyt ennenkin ammattisiivoajan hommia. Heillä ei ainakaan tuntunut olevan tuota ongelmaa ettei hakemuksia siivoajiksi tulisi ollenkaan.
 
Paljonko tarjositte ja kuinka suuresta työmäärästä? Ette siis olleet siivousfirma joka palkkaa uutta siivoajaa nollatuntisopparilla, vaan jonkun siivoamaan teidän konttoria tai kotia tms.?

Kysyn ihan mielenkiinnosta että millaisia palkkoja alalla tarjotaan, ja millaiseen ei kukaan työtön suostu. Sinänsä outoa jos teille ei tullut yhtään hakemusta ellei se sitten ollut jossain hevon kuusessa minne potentiaaliset siivoajat joutuisivat ajamaan omalla autolla 200km joka päivä.

Aikoinaan, ns. hyvinä aikoina useita vuosia sitten, jonkun uuden siivousfirman pomo julisti Hesarissa että heille tulee läjäpäin hakemuksia siivoajiksi, ja heillä yhtenä vaatimuksena edes harkita ketään on että hän on tehnyt ennenkin ammattisiivoajan hommia. Heillä ei ainakaan tuntunut olevan tuota ongelmaa ettei hakemuksia siivoajiksi tulisi ollenkaan.

Olisi siis ollut useamman kerrostalon siivousta, täyspäiväinen työ. Uusi työntekijä tarvittiin, koska edellinen jäi eläkkeelle oltuaan 80 -luvulta asti tuossa työssä. Ei yhtään hakemusta. Täyspäiväinen työ ja palkka ei mikään minimi. Mutta se on sitten kerrossiivousta.

Siivous oli ostettuna tseasiassa edullisempaa, mutta laatu laski huomattavasti (kiireellä tehdään, vaikka yritetettiin laittaa tunteja tarpeeksi) ja vaihtuvuus oli tietysti kova. Oma siivooja kun tunsi talot ja tiesi mitä pitää milloinkin tehdä
 
Olisi siis ollut useamman kerrostalon siivousta, täyspäiväinen työ. Uusi työntekijä tarvittiin, koska edellinen jäi eläkkeelle oltuaan 80 -luvulta asti tuossa työssä. Ei yhtään hakemusta. Täyspäiväinen työ ja palkka ei mikään minimi. Mutta se on sitten kerrossiivousta.
Uskallatko kertoa paljonko tarjottiin? Kysyn ihan siitä mielenkiinnosta koska ei ole kunnon hajua paljonko siivooja voi ansaita kokopäivätöissä nykyisin (luulin että he ovat kaikki jollain nollatuntisoppareilla siivousfirmoissa ja työtä kahtena päivänä viikossa).

Olin joskus 16-vuotiaana siivoamassa joitakin Alepan kokoisia ruokakauppoja, se oli kyllä jotenkin ketuttavaa työtä että 5h sitä päivässä tuntui 10 tunnilta esim. myyjän ja hyllyjentäyttelijän hommia noissa samaisissa kaupoissa. Mutta jos ei muita töitä olisi tarjolla, varmasti tekisin ja ehkä nykyisin saisinkin jotain mielihyvää enemmän fyysisestä ja liikkuvasta työstä ainaisen istuskelun sijaan.
 
Uskallatko kertoa paljonko tarjottiin? Kysyn ihan siitä mielenkiinnosta koska ei ole kunnon hajua paljonko siivooja voi ansaita kokopäivätöissä nykyisin (luulin että he ovat kaikki jollain nollatuntisoppareilla siivousfirmoissa ja työtä kahtena päivänä viikossa).

Olin joskus 16-vuotiaana siivoamassa joitakin Alepan kokoisia ruokakauppoja, se oli kyllä jotenkin ketuttavaa työtä että 5h sitä päivässä tuntui 10 tunnilta esim. myyjän ja hyllyjentäyttelijän hommia noissa samaisissa kaupoissa. Mutta jos ei muita töitä olisi tarjolla, varmasti tekisin ja ehkä nykyisin saisinkin jotain mielihyvää enemmän fyysisestä ja liikkuvasta työstä ainaisen istuskelun sijaan.

Siitä on joku vuosi aikaa, enkä tarkkaa summaa muista, koska isännöitsijä (jonka listoille siivojat oltaisiin palkattu) hoiti tietysti käytännön työn. Se oli sellainen aika fiksu systeemi, jossa oli seitsemän taloyhtiötä, jotka omistivat sen isännöivän yhtiön. Hyvä työpaikka, huoltomiehet ja siivoojat lähtivät sieltä siksi, että jäivät eläkkeelle.

Katsottiin tarkkaan, että mitään TESsin minimipalkkoja makseta, vaan paremmin. Jos itse arvaisin, niin syynä oli työn sisältö. Siinä siivotaan niitä taloyhtiöitä, eikä vaihtelu ole suurta.

Itseäkin kyllä yllätti, että ei tullut yhtään hakemusta.
 
Maahanmuuttajalapset kasvatetaan keinoperhe-yrityksissä joissa vedetään hyvät hillot suoraan valtion kassasta. Ajatelkaa paljonko teillä olisi Suomi-velkaa kontollanne jos 10 vuotta teidän nuoruudesta olisitte eläneet voittoa tavoittelevassa tuotantoyksikössä?

Voisiko YLE kaivella vaikka näiden yritysten liikevaihtotiedot kun kerta kirjoittelevat asiasta.
- Perhe nimeltä Solum Yhtiöt Aves, 2022 liikevaihto 2.8m€ ja voitto 1.5m€.
- 2023 on ilmeisesti lähdetty vähän shoppailemaan omaisuutta yhtiölle, 13.6m€ liikevaihto on kutistunut (epäilen) sen takia 0.6m€ voitoksi.

Nämä ovat aivan mielettömiä rahanpainokoneita, veikkaan että 90% veloituksesta on katetta jota piilotellaan materiaaliostoihin. Varallisuuden hoidon tarpeesta kertoo se, että näin pienellä yrityksellä on 3 taloushallinnon henkilöä töissä, rahan piilotus vaatii kaikenlaista asiantuntijuutta.

Me* tienataan tällä.
(*Ne)

 
Viimeksi muokattu:
Siitä on joku vuosi aikaa, enkä tarkkaa summaa muista, koska isännöitsijä (jonka listoille siivojat oltaisiin palkattu) hoiti tietysti käytännön työn. Se oli sellainen aika fiksu systeemi, jossa oli seitsemän taloyhtiötä, jotka omistivat sen isännöivän yhtiön. Hyvä työpaikka, huoltomiehet ja siivoojat lähtivät sieltä siksi, että jäivät eläkkeelle.

Katsottiin tarkkaan, että mitään TESsin minimipalkkoja makseta, vaan paremmin. Jos itse arvaisin, niin syynä oli työn sisältö. Siinä siivotaan niitä taloyhtiöitä, eikä vaihtelu ole suurta.

Itseäkin kyllä yllätti, että ei tullut yhtään hakemusta.
Minua ei. Tämä on juuri se "liian hyvän" sosiaaliturvan ongelma. Sosiaalituet ovat vain liian isoja jos kannattaa jäädä kotiin. Ikävä tosiasia on että ihminen on laiska ja jos saa "riittävän" elannon kotona makaamalla, niin se kelpaa raskaan työn yli.

Itsellä on serkkulikka joka makasi kotona työttömänä useita vuosikymmeniä koska kaikki työt oli "vääriä", likaisia, huonosti palkattuja, eikä ole kokopäivä töissä vieläkään mutta sossu on tuttu. Lapsi toki piti tehdä ja sen poika on nyt aikuinen. Jäbällä ei ole yhtään yli kahden kuukauden työsuhdetta, kolutusta tai mitään pyrkimyksiä elämässään. Hengailee stadissa, ryyppää, polttaa pilveä ja sossu on kuulema ihan perseestä, ei saa tarpeeksi rahaa, aivan kuten äitinsä. Tämmöinen periytyy.

Kun porkkanat on syöty, pitäisi kaivaa ruoska kaapista ja laittaa ihminen ikävien tosiasioiden eteen. Kuten et syö jos et liiku.
 
Maahanmuuttajalapset kasvatetaan keinoperhe-yrityksissä joissa vedetään hyvät hillot suoraan valtion kassasta. Ajatelkaa paljonko teillä olisi Suomi-velkaa kontollanne jos 10 vuotta teidän nuoruudesta olisitte eläneet voittoa tavoittelevassa tuotantoyksikössä?

Voisiko YLE kaivella vaikka näiden yritysten liikevaihtotiedot kun kerta kirjoittelevat asiasta.
- Perhe nimeltä Solum Yhtiöt Aves, 2022 liikevaihto 2.8m€ ja voitto 1.5m€.
- 2023 on ilmeisesti lähdetty vähän shoppailemaan omaisuutta yhtiölle, 13.6m€ liikevaihto on kutistunut (epäilen) sen takia 0.6m€ voitoksi.

Nämä ovat aivan mielettömiä rahanpainokoneita, veikkaan että 90% veloituksesta on katetta jota piilotellaan materiaaliostoihin. Varallisuuden hoidon tarpeesta kertoo se, että näin pienellä yrityksellä on 3 taloushallinnon henkilöä töissä, rahan piilotus vaatii kaikenlaista asiantuntijuutta.

Me* tienataan tällä.
(*Ne)

Yhdessä ainoassa tamperelaisessa kartanossa järven rannalla 28 paikkaa alaikäisille mamuille ja jos paikat on täynnä, hyvinvointialue maksaa tästä lystistä vain vaivaiset 16 tonnia per nuppi per kuukausi. ValoKuvien perusteella näillä ylläpitoa tarvitsevilla alaikäisillä oli tuuheita partoja.
 
Rikkailla on helppo elämä, raha tulee aina rahan luokse. Osasyy siihen miksi tämä mamubisnes kukoistaa ympäri EUta, päättäjät ja niiden kaverit on usein jollain tavalla kytköksissä niihin. Siitä syystä maahanmuuttoa (ei-niin-työperäistä) myös halutaan.
Lisäksi mamut äänestää järjestäen vasemmistoa.
 
Yhdessä ainoassa tamperelaisessa kartanossa järven rannalla 28 paikkaa alaikäisille mamuille ja jos paikat on täynnä, hyvinvointialue maksaa tästä lystistä vain vaivaiset 16 tonnia per nuppi per kuukausi. ValoKuvien perusteella näillä ylläpitoa tarvitsevilla alaikäisillä oli tuuheita partoja.
Tosiaan jos Koskelon Arto laski oikein, niin 16 300 € kuukaudessa per päänuppi. Toivottavasti pirha käyttää sitten suomalaisiinkin lapsiin tarvittaessa 16 300 e/kk/lapsi. Ei oo multa pois, jos lapsilla menee hyvin.

Mutta sillälailla oman arkijärjen mukaan tuolla pitäisi saada kyllä tyyliin hiukan kalliimpiakin uusia perunoita ja sinappisilliä ja jälkiruoaksi mansikoita ja kermavaahtoa. Toivottavasti lapset saa todella korkeatasoista palvelua, eikä tuumaakaan vähempää.

Viimeisimpänä voisi tietysti kysyä, että nyt kun yhteiskunnalla on rahat loppu, niin kävisikö millään esim. 15 000 €/kk/lapsi?
 
Viimeisimpänä voisi tietysti kysyä, että nyt kun yhteiskunnalla on rahat loppu, niin kävisikö millään esim. 15 000 €/kk/lapsi?
Ei koska ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset. Mitä ne oikeen ajattelis maailmalla tälläsestä rasistisesta perähikiästä jos tuolla tavalla kunniakansalaiset joutuis kärsimään.
 
Mitä ulkomainen tutkimus asiasta sanoo, niin oleellista on tietysti työllistyminen, koska jos ei työllisty, niin eihän se huoltosuhdetta auta.

Jep.

Uusi meta-analyysi aiheesta kertoo, että keskimäärin maahanmuutolla on selvästi positiivinen vaikutus, mutta eroja tietysti on. Yllättävin löydös tässä tutkimuksessa on se, että huippuosaajat eivät aina tuo niin suurta taloudellista hyötyä kuin oletettaisiin.

Vilkaisin. Mukaan otettujen yksittäisten tutkimusten tulokset vaihtelivat, mutta yleisesti maahanmuutto tässä otannassa korreloi positiivisesti makrotalouden tiettyjen tunnuslukujen kanssa.

Ok, ei mitään yllättävää. Maahanmuutto on perinteisesti globaalisti suuntautunut kasvaviin talouksiin, joissa on aidosti työvoimapulaa; olisi ihme, jos korrelaatio ei olisi positiivinen makrotalouden tiettyjen tunnuslukujen kanssa.

Valtaosa mukaan otetuista tutkimuksista on yli 10 vuotta vanhoja (relevanttius tähän päivään?). Otanta vaikutti kohtuulliselta, mutta valintavinoumaa positiivisten lopputulosten tutkimusten suuntaan ei voi kuitenkaan kyseisestä meta-analyysistä nähdäkseni sulkea aukottomasti pois.

Itseäni kiinnostaisi relevantti tutkimus/data eli kehittyvistä maista pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin tapahtunut viimeaikainen maahanmuutto ja sen todelliset fiskaaliset vaikutukset (eri asia kuin korrelaatio makrotalouden tunnuslukujen kanssa) julkiseen talouteen tähän mennessä ja tulevaisuudessa. Tämä olisi se Suomen kannalta olennainen tieto. Erityisesti yhdistettynä tulevaisuuden työmarkkinanäkymiin.

Toki sitten haasteena on se, että mikä olisi jokin muu ratkaisu asiaan? Itse väestön vanheneminen ja väheneminen näillä näkymin tapahtuu joka tapauksessa. Ja se ei sinällään ole hyvä tai huono asia. Kyse on enemmän siitä, että millaisen kriisin kautta se tapahtuu.

Työikäisten määrää ei tosiaan ilman maahanmuuttoa pystytä merkittävästi kasvattamaan, koska syntyvyys on ollut ja on mitä on. Tämä on selvää ja kiistatonta. Tulevaisuuden uhkakuvat erityisesti matala- ja keskipalkkaisten työpaikkojen määrän laskusta kuitenkin tekevät massamaahanmuutosta riskaabelia, etenkin jos kansalaisuutta tai muuta pysyvää oleskeluoikeutta jaetaan turhan leväperäisesti.

1500 euron palkka ei riitä oleskelulupaan. + palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen.

Ok. 1800€ sitten tai mikä raja nykyään onkaan.

Jos työntekijöitä palkataan, niin on paljon helpompaa palkata heitä Suomesta kuin kolmansista maista. Itsekin olen ollut tilanteessa, jossa yritimme palkata työntekijää siivoustyöhön aivan hyvällä alan palkalla. Ei yhtään hakemusta. Ei maksanut vaivaa alkaa ulkomailta hakemaan. Sitten ostettiin palvelu muualta ja laatu laski.

Tämä kertoo lähinnä Suomessa vallitsevista kannustinloukuista, ei työvoimapulasta per se. En jaksa uskoa, että kukaan meidän 300.000 työttömästä ei kykenisi toimimaan puhtaanapitoalalla. On toki tiettyjä aloja, joissa työvoimapulaakin on ihan aidosti, siis siinä mielessä, että työ vaatii tietyn koulutuksen/pätevyydet ja näitä ei ole työttömänä tarvehetkellä.

Migri kyllä kertoo sivuillaan, mitä vaatimuksia eri oleskelupiin on. Lait ja asetukset taas löytyvät kyllä Finlexistä, myös vanhat versiot .

Tutustun, jos aikaa ja kiinnostusta löytyy jostain riittävästi.
 
Siitä on joku vuosi aikaa, enkä tarkkaa summaa muista, koska isännöitsijä (jonka listoille siivojat oltaisiin palkattu) hoiti tietysti käytännön työn. Se oli sellainen aika fiksu systeemi, jossa oli seitsemän taloyhtiötä, jotka omistivat sen isännöivän yhtiön. Hyvä työpaikka, huoltomiehet ja siivoojat lähtivät sieltä siksi, että jäivät eläkkeelle.

Katsottiin tarkkaan, että mitään TESsin minimipalkkoja makseta, vaan paremmin. Jos itse arvaisin, niin syynä oli työn sisältö. Siinä siivotaan niitä taloyhtiöitä, eikä vaihtelu ole suurta.

Itseäkin kyllä yllätti, että ei tullut yhtään hakemusta.
Ei siis kelvannut edes maahamuuttajille. Mutta uskotaan, että palkka oli hyvä.
 
Sen harvan kerran kun julkisissa istuu muistaa kyllä miksi tänne ei vieraita kulttuureja tarvita. Mölytään kuin joku helvetin eläinlauma, huudetaan puhelimeen kaiutinpuhelulla ja vastaavaa.
 
Palkka oli aivan kohtuullinen siivousalan palkka. Ei ollut mitään syytä maksaa jotenkin vähempää kuin markkinoilla muuten. Edellinen työntekijä jäi työstä eläkkeelle.
Mutta sinähän et edes muista mikä se palkka oli. Ei kelvannut edes maahamuuttajille. Nolla hakemusta. Täten kyse on palkasta.
 
En muista tarkkaan, koska jo muutama vuosi aikaa. Jännästi kuitenkin edellinen työntekijä teki ihan vastaavalla palkalla yli 30 vuotta töitä.
No uskotaan, että oli hyvä palkka. Sitten varmaan oli jotain isoja ongelmia työilmoituksen kanssa. Vaikea uskoa, että joku toinen siivooja jatkaisi huonommalla palkalla muualla, jos teille pääsee tienaamaan. Kyllä tässä maassa siivoojia riittää, kunhan palkka on sopiva.
 
No uskotaan, että oli hyvä palkka. Sitten varmaan oli jotain isoja ongelmia työilmoituksen kanssa. Vaikea uskoa, että joku toinen siivooja jatkaisi huonommalla palkalla muualla, jos teille pääsee tienaamaan. Kyllä tässä maassa siivoojia riittää, kunhan palkka on sopiva.

Luulen, että kyseessä oli työn sisältö, koska kerrostalojen yleisten tilojen siivous on sitten sitä aina.

Taloyhtiöille tuli halvemmaksi sitten ostaa palvelu, mutta laatu kyllä laski huomattavasti, koska työntekijät vaihtuvat jatkuvasti.
 
tutkija ei pääse valviran kokeeseen, jonka perusteella voisi saada lääkärinluvan. Tämä syystä että YKI-kielitesteihin on osallistujapaikkoja aivan liian vähän.
Tämä on kyllä jotain ihan höpöä. On tullut todistettua useiden henkilöiden menoa YKI-testiin viimeksen 2 vuoden aikana. Toki kaikki ovat sanoneet, että paikka pitää varata sillä sekunnilla kun ne avautuvat varattaviksi.
 
Laitan tämän spoilereihin, koska pitkää tekstiä ja tekoäly tuottajana.

Juttelin Copilotin kanssa relevantista tutkimuksesta maahanmuuton fiskaalisista vaikutuksista pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa.

Pyysin ensin paikallistamaan relevantin tutkimustiedon ja tekemään siitä yhteenvedon.

📘 1.​

Kirjoittaja: Emil O. W. Kirkegaard Julkaistu: 2024

🔍 Keskeiset havainnot​

  • Tanskan rekisteriaineistoon perustuva analyysi maahanmuuttajien nettovaikutuksesta julkiseen talouteen.
  • MENAPT-alueen (Lähi-itä, Pohjois-Afrikka, Pakistan, Turkki) maahanmuuttajat ovat selvästi fiskaalisesti negatiivisia.
  • Länsimaista tulevat maahanmuuttajat ovat lähellä nollavaikutusta tai hieman negatiivisia.
  • Tutkimus huomioi myös toisen polven maahanmuuttajat, joiden vaikutus on usein samansuuntainen kuin vanhemmilla.

📗 2.​

Julkaisija: Nordic Welfare Centre Julkaistu: 2024

🔍 Keskeiset havainnot​

  • Laaja katsaus maahanmuuton ja integraation kehitykseen Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
  • Työllisyysasteet vaihtelevat merkittävästi maahanmuuttajien lähtömaan mukaan.
  • Afrikasta ja Aasiasta tulevilla maahanmuuttajilla on alhaisemmat työllisyysasteet → suurempi julkinen meno.
  • Työllisyys paranee ajan myötä, erityisesti Ruotsissa.
  • Toisen polven maahanmuuttajat menestyvät koulutuksessa, mutta työllisyys jää yhä jälkeen kantaväestöstä.

📙 3.​

Kirjoittaja: Jan Rose Skaksen Julkaistu: 2017

🔍 Keskeiset havainnot​

  • Teoreettinen ja empiirinen analyysi siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa laajoihin hyvinvointivaltioihin.
  • Kehittyvistä maista tulevat maahanmuuttajat, erityisesti pakolaiset, ovat usein fiskaalisesti negatiivisia.
  • Länsimaista tulevat maahanmuuttajat integroituvat paremmin ja ovat neutraaleja tai positiivisia.
  • Hyvinvointivaltion antelias etuusjärjestelmä voi houkutella matalasti koulutettuja maahanmuuttajia.
  • Integraatiopolitiikka (esim. kielikoulutus, työllistämistuki) on ratkaiseva fiskaalisen vaikutuksen parantamisessa.

Sitten kyselin, että mitä tästä tiedosta on opittavaa.

🎯 Mitä tulisi välttää ja mitä edistää?​

🚫 Vältettävät tai uudistettavat alueet​

  1. Humanitaarinen maahanmuutto kehittyvistä maista ilman valintaa
    • Alhainen koulutustaso, heikko kielitaito, vaikea työllistyminen
    • Tuloksena korkea sosiaalietuuksien käyttö ja matala verotuotto
  2. Antelias sosiaaliturva ilman ehtoja
    • Houkuttelee matalasti koulutettuja maahanmuuttajia
    • Riski pysyvästä julkisesta taloudellisesta taakasta
  3. Riittämätön integraatiotuki
    • Ilman kieli- ja työllistymistukea työttömyys pitkittyy
    • Erityisen haitallista pakolaisille ja heidän lapsilleen

✅ Edistettävät ja tuettavat alueet​

  1. Työperäinen maahanmuutto kehittyneistä maista
    • Nopea integraatio, korkeampi työllisyys, positiivinen fiskaalinen vaikutus
  2. Ehdollinen sosiaaliturva
    • Etuudet sidottava integraatioon ja aktiivisuuteen
  3. Integraatioinvestoinnit, joilla on taloudellinen tuotto
    • Kieli- ja ammattikoulutus, nopea työmarkkinoille pääsy
  4. Toisen polven maahanmuuttajien tukeminen
    • Koulutuksessa hyviä tuloksia → potentiaalia julkisiksi nettokontribuuttoreiksi

Sitten kyselin minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa olisi taloudellisista näkökohdista kannattavaa tehdä ja miten se vertautuu viimeaikaiseen tapaan toimia.
Copilot innostui skenaarioimaan.

Suomen fiskaalisesti kestävä maahanmuuttopolitiikka​

🎯 Tavoite​

Maksimoida maahanmuuttajien nettokontribuutio ja minimoida julkiset menot.

✅ Kannatettavat toimet​

  • Valikoiva työperäinen maahanmuutto EU/OECD-maista
  • Ehdollinen sosiaaliturva
  • Integraatioinvestoinnit, joilla on taloudellinen tuotto
  • Toisen polven maahanmuuttajien tukeminen

🚫 Vältettävät toimet​

  • Humanitaarinen maahanmuutto korkean riskin maista ilman valintaa
  • Passiivinen sosiaaliturvamalli
  • Pitkät oleskeluluvat ilman työllistymismahdollisuuksia

📊 5 vuoden budjettivaikutus​

Nykyinen trendi (60 000 maahanmuuttajaa/vuosi)​

  • 60 % kehittyvistä maista → €7 000 tappiota/hlö/vuosi
  • 40 % kehittyneistä maista → €2 000 voittoa/hlö/vuosi
  • 5 vuoden nettovaikutus: –1,02 miljardia €

Ehdotettu strategia (40 000 maahanmuuttajaa/vuosi)​

  • 70 % kehittyneistä maista → €2 500 voittoa/hlö/vuosi
  • 30 % kehittyvistä maista → €5 000 tappiota/hlö/vuosi
  • 5 vuoden nettovaikutus: +50 miljoonaa €

📊 10 vuoden budjettimalli​

SkenaarioVuosittainen maahanmuuttoNettovaikutus (10 v)
Nykyinen trendi60 000–2,04 miljardia €
Ehdotettu strategia40 000+100 miljoonaa €
Tiukka valintastrategia25 000+525 miljoonaa €

Tiukka valintastrategia kuulostaisi parhaalta (Hei Viro!). Siinä on vain sellainen pienen pieni ongelma, että meiltä puuttuu vetovoimatekijät halutulle kohderyhmälle.

Hauskana sivuhuomiona - SDP:n Matias Mäkynen tuumasi YLE:n A-Studiossa kuluneella viikolla viiksenkarvankaan värähtämättä, että Suomen runsaskätinen sosiaaliturva ei ole vetovoimatekijä maahanmuuttajille.
 
Hauskana sivuhuomiona - SDP:n Matias Mäkynen tuumasi YLE:n A-Studiossa kuluneella viikolla viiksenkarvankaan värähtämättä, että Suomen runsaskätinen sosiaaliturva ei ole vetovoimatekijä maahanmuuttajille.
"We know that they are lying, they know that they are lying, they even know that we know they are lying, we also know that they know we know they are lying too, they of course know that we certainly know they know we know they are lying too as well, but they are still lying."

Peräänkuulutetaan jotain asiallista keskustelua, mutta kuka jaksaa ikuisesti pelata kaasuvalottajan säännöillä asiallista peliä.
 
Tosiaan jos Koskelon Arto laski oikein, niin 16 300 € kuukaudessa per päänuppi. Toivottavasti pirha käyttää sitten suomalaisiinkin lapsiin tarvittaessa 16 300 e/kk/lapsi. Ei oo multa pois, jos lapsilla menee hyvin.

Mutta sillälailla oman arkijärjen mukaan tuolla pitäisi saada kyllä tyyliin hiukan kalliimpiakin uusia perunoita ja sinappisilliä ja jälkiruoaksi mansikoita ja kermavaahtoa. Toivottavasti lapset saa todella korkeatasoista palvelua, eikä tuumaakaan vähempää.

Viimeisimpänä voisi tietysti kysyä, että nyt kun yhteiskunnalla on rahat loppu, niin kävisikö millään esim. 15 000 €/kk/lapsi?
Joo, Koskelon laskenta tuli hyvinvointialueen julkisesta päätöksestä jossa summa 5.5 miljoonaa / vuosi.

Kun rahat on hyvinvointialueillakin tiukoilla niin voisi varmaan riittää se 10k / nuppi mikä oli ilmeisesti Pirkanmaan hyvinvointialueen kustannuksien keskiarvo kyseisessä majoitusmuodossa.

Minusta riittäisi vieläkin vähemmän, mutta pakko myöntää että en ole työkseni laskenut tarjouksia 24/7 ylläpidon tarjoamiseksi hyvinvointialueelle. Riskilisää saattaisin minäkin laittaa moiseen tarjoukseen jos on noin yks hailee tilaajalle.
 
Sen harvan kerran kun julkisissa istuu muistaa kyllä miksi tänne ei vieraita kulttuureja tarvita. Mölytään kuin joku helvetin eläinlauma, huudetaan puhelimeen kaiutinpuhelulla ja vastaavaa.
No sanotaanko vaikkapas ottiatuota näin että tuo menee kulttuurieron piikkiin minun kirjoissani. Emme ole niin tottuneet mölyämiseen julkisissa liikennevälineissä, kuten monissa (kehitys)maissa.

En sano kumpi on huonompi tai parempi tuossa suhteessa, muistan kuinka Lyonissa (se on Ranskassa) ravintolan tarjoilija teki meistä pilaa koska olimme niin tuppisuita syödessämme, keskityimme enemmän syömiseen kuin pälpättämiseen (kyseessä oli siis työmatka, työporukka syömässä illallista). Eli kyseisen idioottitarjoilijan mielestä me olimme outoja koska emme jatkuvasti puhua pälpättäneet ravintolassa.

Ranska on panska maa.

Toisaalta myönnän ihmetelleeni Thaimaan maaseudulla erään kylän torilla sitä että siellähän oli aivan hemmetinmoinen meteli ja mölötys, mutta annas olla kun minulle tuli Suomesta asti työpuhelu ja puhuin suomea kovaa puhelimeen (metelin ja hieman huonon yhteyden takia)... torilla olevat thaikut ärsyyntyivät kovaäänisestä puheestani?

Koska en metelöinyt sen enempää kuin hekään, oletan ärsyyntymisen syynä olleen että puhuin kovaa kielellä jota he eivät ymmärtäneet. Varmaan sama efekti jos joku kongolainen huutaa ja nauraa rämättää puhelimeensa ratikassa tai metrossa, meitä ärsyttää kun ei mitään hajua mitä widdua se oikein selittää ja nauraa. Itseä ei naurata kun ei ymmärrä mille pitäisi nauraa, zattana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
287 567
Viestejä
4 933 207
Jäsenet
79 388
Uusin jäsen
appa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom