Tekissä voisi olla jokin pyhitetty A-Studio -lanka missä keskusteltaisiin aina ja juuri A-Studion pyörittelemistä aiheista, mutta toistaiseksi onneksi ja kiitokseksi on aina löytynyt Tekin valikoiman lukuisuudesta aiheelle kuin aiheelle valmis lanka. Tänään siis puhuttiin A-Studiossa ruotsin kielen paikasta Suomessa.
A-studio | Suhde ruotsin kieleen jakaa suomalaiset kahtia
Ohjelma sisältää keskustelua siitä pitäisikö ruotsin kieli olla opiskellessa pakollinen vaiko ei. Olisiko sen oltava pakollinen jo esimerkiksi ala-asteella vaiko muuttua vapaaehtoiseksi valinnaiseksi kieleksi?
Minusta ruotsin kieltä pitää saada Suomessa opiskella jo mieluusti ala-asteelta asti. Englannin kielen pakollisuuskaan ei minusta ole tarpeen jos lähdemme siitä liikkeelle että ala-asteelta asti opiskellaan yhtä kieltä. Minusta kieliä ei tule lisätä opiskelun aikana aina ala-asteelta minne tahansa asti, vaan niitä saa ottaa mukaan vapaa-ehtoisesti viimeistään lukiossa, mielellään jo yläasteella. Olen kuitenkin sillä kannalla että parhaassa tapauksessa kahta kieltä tulisi saada opiskella ala-asteelta asti yhtäjaksoisesti rajatusta pienestä valikoimasta. Nämä kielet olisivat
englanti, ruotsi, saksa, venäjä ja ranska. Koulusta toiseen kiertävät opettajat opettaisivat jo ala-asteikäisille haluamaansa kahta kieltä sovitellun aikataulun mukaisesti, eli toisessa koulussa yhden kielen opiskelu tapahtuu torstaina kun toisessa perjantaina.
Minä en siis haluaisi yhdenkään kielen olevan pakollinen, mutta jopa kahden omavalintaisen kielen opiskelun pakollista ala-asteelta asti, mutta vain tässä rajatussa valikoimassa käytännön syiden takia. Kyläkouluja ajatellen voi käydä tosin niin että jossain päin ei jotain näistä luetelluista kielistä pääse opiskelemaan, kun puhutaan alueista kuten Lappi, mutten pidä tätä ongelmana. Vanhemmat voivat itse päättää onko tämä kynnyskysymys lapsen asettamisessa kouluun mistä puuttuu kieli tai pari. Olisiko hyvä olla pakollista kaikille kouluille kielivalikoiman vähimmäismäärä, kuten kolme tai neljä mainituista kielistä? En usko että tällainen vähimmäisyys olisi hyvä, mutta vähintään ne kaksi kieltä pitäisi toki tasavertaisuuden kannalta löytyä, että kaikki pääsevät kahta kieltä opiskelemaan. Todennäköisesti nämä kaksi kieltä olisivat valtaosalle kouluista ruotsi ja englanti ja näin sopii hyvin olla, eli osaltaan ruotsin kielen aito osaaminen vahvistuisi, paranisi nykyiseen verrattuna. Ylioppilastutkinnossa sopii kirjoittaa mitkä tahansa kaksi lueteltua kieltä tai jopa kolme, jos haluaa erikoistua johonkin kieliä vaativaan hommaan, joiden luulen vain yleistyvän lähitulevaisuudessa. On silti varmastikin parasta ammattiin erikoistumisen kannalta, että yhden vieraan kielen kirjoittaminen riittää.
Kylmää kyytiä siis pakkoruotsille toivon, mutten millään pahalla (kohtelias muotoilu on tärkeää ruotsimielisille). Minusta ei ole järkeä pakottaa ihmisiä opiskelemaan kieltä mitä he eivät aio käyttää tai mistä he eivät syystä tai toisesta pidä, koska tämä on rasite opiskeluvaiheessa. Kaikki ylimääräiset rasitteet tulee purkaa. Ruotsinkielestä on valtaisaa hyötyä A-Studiossa mainitun Suomen ja Ruotsin välisessä vientityössä kuin monessa muussakin, esimerkiksi ruotsalaisten nettisivujen lukemisessa, mutta sitä ei yksinkertaisesti tarvitse missään muodossa tavanomaisen Suomessa elämisen kannalta. Valtaosassa töitä ei Ruotsia tarvitse ja yllättävän kielimuurin kohdatessa englantia ymmärretään tällä hetkellä paremmin. Maahanmuuttajatkin rasittuvat kielitulvasta Suomeen asettuessaan, ruotsi turhimpana rasitteena tietysti.
Ruotsin kieli on siis Suomessa varsin turha, paitsi tietysti aivan läntisessä Suomessa asuville ja ahvenanmaalaisille. Heille kieli on tärkeä siksi että heillä on paljon yhteyksiä ruotsin kieliseen väkeen ja ymmärränkin tämän perusteella miksi he haluavat lapsensakin osaavan hyvin ruotsia. Heidän ei tule silti edellyttää sitä suomalaislta ylipäätänsä, vaan ainoastaan omalta lähipiiriltään, muutoin antaa ihmisten itse valita kielensä tai aineensa mihin haluavat eniten panostaa. Monikansallisuus lähtee ensimmäisenä erilaisista kielistä, ei vain siitä mitä puhutaan pelkästään pohjoismaissa.
Pakollinen ruotsin kieli pitää purkaa koko koulutusjärjestelmästä, eikä ole missään tapauksessa toivottavaa sen tulevan pakolliseksi ylioppilasaineeksi. Toivottavasti tulevaisuuden lapset saavat oppia kahta kieltä heti ala-asteelta asti, että kielet painuvat hyvin mieleen. Englannin valta-asemaa ei kannata kielteisen mediavaikutuksen kannalta vahvistaa entisestään ja samalla eristää meitä monista englantia puhumattomista Aasian ja Afrikan maista, joista voi kehkeytyä tulevassa erinäisiä yhteistyökumppaneita (vienti, tuonti, kulttuuri).
Minähän en osaa ruotsia oikein ollenkaan. En ole asiasta mitenkään ylpeä, mutta toivon mukaan aivosoluja on säästynyt jollekin toiselle kielelle ruotsin sijaan. En esimerkiksi ymmärrä peruskoulun ja amiksen ruotsista huolimatta tuota
@Stargate2017 kirjoittamaa lyhyttä lausetta. En usko että moni on näin huono ruotsissa, mutta paljon on sellaisia mitkä ei tuota lausetta juuri pitemmälle pötki ulkomuistillaan. Voitte vain kuvitella miten vaikeaa on sitten itse sujuvan puheen tuottaminen ja miten suuren rasitteen ruotsin kieli aiheuttaa koulutuksessa. Ihan sama mille alalle haet niin vähänkään korkeammassa tutkinnossa kuten AMK-tasolla ruotsi tulee usein vastaan ja joudut aloittamaan ties millä tukiopetuksella ja vapaa-ajan käytöllä kielen opiskelun, mitä et ehkäpä koskaan työssäsi tule tarvitsemaan.
Mitä korkeampien koulujen kieliedellytyksiin tulee, niidenkin tulisi mielestäni olla koulun itse määrittelemiä. Jos olet opiskellut alakoulusta asti engalntia ja ruotsia, mutta esimerkiksi jonkin kulttuurialan koulu edellyttää syystä tai toisesta ranskaa tai venäjää, niin huono tuuri sitten. Koulujen ei kuitenkaan ole pakko edellyttää yhtään mitään. Laskisiko edellyttämättömyys koulutuksen tasoa? Ei mielestäni jos oppimateriaali on supi suomen kielellä, työnantajat saavat sitten päättää tarvitseeko muita kieliä
itse työssä osata. Maailman kehityksen suunnan huomioiden uskallaan väittää että kyllä tulee vähintään sen yhden sujuvan vieraan kielen tarvitsemaan (ruotsi on myös käytännössä vieras kieli perustuslaista huolimatta, se ei edes muistuta millään tavalla suomenkielen rakenteellista juoksua).
*Tähän jotain läppää ruotsiksi!* Minulla ei ole mitään Ruotsia tai sen kielisiä vastaan, vaan toivon ainoastaan kunnollisen ruotsin osaamisen lisääntyvän ja pakkopullan vähentyvän. Eihän kuvaamani laiseen tilanteeseen päästä hetkessä, mutta suurin jarru on pakkoruotsi kuin -englantikin. Alkuun näiden rinnalle ala-asteelle voi lisätä vaikka vain yhden muun mahdollisen kielen, oli se mikä tahansa vähänkään puhutumpi, mutta pääasia on se että jokainen saa valita vieraan kielensä itse.