HELSINGIN yhteislyseon ruotsin kielen opettaja
Jaana Suominen sen sijaan kertoo iloinneensa asiasta jo kollegoidensa kanssa.
”Kuullessani asiasta tulin todella iloiseksi pitkästä aikaa. Olen huomannut, että oppilaiden kiinnostus ja taso ruotsinkielessä on laskenut todella paljon”, Suominen sanoo.
Suomisen mukaan ongelmat kielen kanssa heijastuvat lukion jälkeen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
”Oppilaat eivät ymmärrä, että heillä on virkamiesruotsi aina edessä. Sitten korkeakoulussa pitää aloittaa kielen harjoittelu alusta.”
RUOTSIN kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on ollut suomenkielisille lukiolaisille vapaaehtoista vuodesta 2005 saakka.
Suomisen mukaan tulokset olivat ennen sitä huomattavasti parempia.
Toisen kotimaisen kielen opiskelu on ollut pakollista, vaikka sitä ei ole tarvinnut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
”Ihminen on laiska ja jos jotain annetaan valinnaiseksi, sitä ei jakseta hoitaa kunnolla. Pakollisuus tuo oppilaisiin määrätietoisuutta. Nuoret eivät ymmärrä välttämättä lukiossa, kuinka paljon siitä on vielä heille hyötyä.”